Veli-Matti Kauppinen: Kehysriihessä riittää puitavaa

Maan hallitus kokoontuu kehysriiheen tällä viikolla. Riihi sijoittuu jälleen poikkeuksellisen hankalaan aikaan. Korona jyllää, ja samanaikaisesti pitäisi pystyä katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen.

Julkisuudessa käydään vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö julkisen talouden tasapainottamiseen liittyvät toimet käynnistää jo nyt vai jatketaanko vielä kriisistä selviytymiseen tähtääviä elvytystoimia? ’

Palkansaajapuolen selvä näkemys on, että elvytystä tarvitaan edelleen.

Viesteissään päättäjille Teollisuusliitto on painottanut pitkäjänteisen ja ennakoitavan teollisuuspolitiikan keskeisyyttä Suomen teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi.

Liiton painava viesti on, että valmistumassa oleva uusiutuvan teollisuuden strategia pitää hyväksyä ja vahvistaa kehysriihessä Suomen teollisuuspolitiikan uudeksi, yli hallituskausien kestäväksi strategiaksi. Tämä on yksi avain siihen, että meillä on tulevaisuudessakin menestyvää teollisuutta sekä työtä ja hyvinvointia kansallemme.

Teollisuusliitto haluaa myös, että EU:n elpymisrahastoa käytetään teollisuuden uudistumisen ja kasvun tukemiseen.

Erityisesti TKI-panostusten (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta) lisääminen on keskeistä Suomen teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Tässä asiassa olemme jääneet pahasti jälkeen moneen kilpailijamaahan verrattuna.

Viestinä hallituksen kehysriiheen Teollisuusliitto kiinnittää huomiota myös työsuojelun riittävään resursointiin.

Työsuojelutarkastukset pitää toteuttaa mahdollisimman laajasti työpaikoilla tapahtuvana toimintana, jotta väärinkäytöksiä voidaan ehkäistä ja torjua.

Tällaisella toiminnalla on merkityksensä myös harmaan talouden torjunnassa.

Lisäksi jatkuvaan oppimiseen pitää satsata ja ammatillisen oppimisen vetovoimaisuutta pitää lisätä. Näin varmistetaan, ettei yrityksille tule vaikeuksia osaavan työvoiman saamisessa.

Hallituksen pitää huomioida työvoimapalvelut tulevia päätöksiä tehdessään. Niiden pitää olla laadukkaita, mutta myös yksilöllisiä.

Kuten SAK:kin esittää, Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tavoiteltava toimintatapa. Sillä saadaan hyviä tuloksia aikaan työllisyyden parantamiseksi.  Yksilölliset työnhakusuunnitelmat, henkilökohtainen palvelu ja hakutavoite ovat mallin avainsanoja.

Erityistä huomiota pitää kiinnittää nuoriin, niihin toisen asteen koulunsa päättäneisiin, joiden syrjäytymisuhka on todellinen.

Riihessä riittää paljon vääntöä, mutta erityisen toivottavaa on, että siellä tehdään jo pidemmän tähtäimen päätöksiä ja katse suunnataan tarkasti horisonttiin.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teollisuusliiton viestintäasiantuntija

KUVA  KITI HAILA

20.4.2021

Veli-Matti Kauppinen: Hallitus elvyttää ja tukee työllisyyttä

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on onnistunut kokonaisuudessaan hyvin koronakriisin hoidossa. Iskuja yritysten toimintaedellytyksiin on pystytty merkittävästi pehmentämään, vaikka työnantajajärjestöjen kommenteista voisi muuta päätellä. Maamme talous on toistaiseksi selvinnyt pandemiasta pelättyä vähemmillä vaurioilla.

Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys jatkaa elvyttävällä talouspoliittisella linjalla. Se sisältää myös hallitusohjelmaan pohjautuvia uudistuslinjauksia. Hallitus siis tekee paljon muutakin kuin hoitaa akuuttia terveyskriisiä.

Vaikka epidemian loppua ei näy, ainakin joltain osin sen kanssa on opittu elämään. Samalla on huomioitava, että kriisi ei kohtele kaikkia toimialoja ja yrityksiä samalla tavalla.

Hallitus teki taannoisessa budjettiriihessä teollisuuden työntekijöiden näkökulmasta lukuisia tärkeitä linjauksia.

Teollisuusliitto vaikutti siihen, että vientiteollisuuteen satsataan ensi vuoden budjettiesityksessä.

Yksi toteutuneista tavoitteista oli hallituskausien yli laadittava teollisuuspoliittinen strategia. Puoliväliriiheen valmisteltava teollisuuden strategia mahdollistaa parhaimmillaan muun muassa aikaisempaa ennakoitavamman teollisuuspolitiikan esimerkiksi tutkimus-, innovaatio-, energia-, logistiikka-, bio- ja kiertotaloudessa sekä metsien käytössä.

Vientiteollisuuden näkökulmasta budjetissa myönteistä on teollisuuden sähköveron laskeminen EU:n sallimaan minimiin. Samalla energiaintensiivisten yritysten energiaveronpalautuksesta luovuttaisiin vaiheittain vuoteen 2025 mennessä.

Keskustelussa runsaasti esillä ollut päästökauppakompensaatio loppuu nykymuodossaan. Se korvataan teollisuuden sähköistymisen tuella. Tämän uuden tuen tarkkaa sisältöä ei vielä tiedetä, mutta sen perusajatuksena on kannustaa vähähiilisyyteen ja sähköistämiseen. Tavalla tai toisella sen pitää huomioida myös yritysten kilpailukyky ja se, että osa toimijoista on jo sähköistänyt tuotantonsa ja siirtynyt pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Hallituksen perusviesti vientiteollisuudelle on selvä. Se on valmis tukemaan teollisuutta ja vahvistamaan yritysten kilpailukykyä. Tämä on merkittävä signaali teollisuudesta elannon saaville jäsenillemme.

Budjetin tulevaisuusinvestoinneista pitää erikseen mainita myös oppivelvollisuusiän pidentäminen. Teollisuusliitto tuki tätä uudistusta yhdessä SAK:n kanssa. Hallitus päätti myös useista työllisyystoimista. Keskustelussa on esillä ollut niin sanottu eläkeputken kohtalo. Mikäli työmarkkinapöydässä ei päästä ratkaisuun, on hallitus luvannut toimenpiteitä, jotta ikääntyneet työttömät eivät jää pelkän perusturvan varaan.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teollisuusliiton viestintäasiantuntija

KUVA  KITI HAILA

Veli-Matti Kauppinen: Kriisistä selviytyminen edellyttää määrätietoisuutta

Koronavirus on hallinnut uutisointia viime aikoina koko maailmassa. Päivä päivältä saamme kuulla uutisia epidemian leviämisestä. Meille kerrotaan jatkuvasti uusista yt-neuvotteluista ja niiden vaikutuksista ihmisten arkeen ja talouteen. Teollisuusliiton näkökulmasta tässä kriisitilanteessa tärkeintä on jäsentemme oikeudenmukainen kohtelu yt-neuvotteluissa ja työttömyyskassan saumaton palvelu. Nyt mitataan myös paikallisen sopimisen kulttuuria. Työntekijöiden joustaessa, on työnantajien tultava vastaan.

Maan hallitus on tarttunut ripeästi haasteisiin. Pääsiäisviikon kehysriihi oli historiallinen paitsi poikkeustilanteen myös ratkaisujen suhteen. Velkaa otetaan kriisin vuoksi yli 10 miljardia euroa. Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoihin noin 3.6 miljardin euron lisäystä. Hallitus esimerkiksi ilmoitti tukevansa yrityksiä yhteensä yli miljardilla eurolla. Tärkeää kriisin hoitamisessa on myös lisärahoituksen esittäminen ELY-keskusten ja Business Finlandin menoihin. Samoin TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetut lisäykset ovat tässä tilanteessa perusteltuja. Myös kunnat saavat apua. Verotulojen menetyksistä on nyt tulossa yli 500 miljoonan euron korvaukset. Seuraavassa vaiheessa kunnille osoitetaan vähintään miljardi euroa.

Myös työmarkkinakeskusjärjestöt ovat toimineet ripeästi. Ne valmistivat hallitukselle viiden kohdan esityksen määräaikaisista toimista, joilla tuetaan yritystoiminnan ja työllisyyden palautumista kriisin jälkeen. Ponnistus osoitti kolmikannan toimivuuden. Huhut kolmikantaisen sopimisen kuolemasta ovat siis jälleen kerran osoittautuneet ennenaikaisiksi. Kolmikantaa soisi käytettävän muulloinkin kuin kriisin ollessa pahimmillaan.

Ei näytä hyvältä, jos yritys irtisanoo ja lomauttaa henkilöstöään, ja samalla jakaa ruhtinaallisia osinkoja omistajilleen.

Selvää on, että yritysten toimintaedellytyksiä pitää tukea. Samalla on oikeutettua edellyttää, että väliaikaisia toimia, esimerkiksi lomautusten suhteen, ei käytetä varmuuden vuoksi tai automaattina. Samoin on oikeutettua vaatia malttia yritysten osinkopolitiikassa. Ei näytä hyvältä, jos yritys irtisanoo ja lomauttaa henkilöstöään, ja samalla jakaa ruhtinaallisia osinkoja omistajilleen.

Hallitus on ilmoittanut, että hallitusohjelman uudelleen kirjoittaminen ei ole nyt asialistan kärjessä. Tärkeintä on akuutin kriisin hoitaminen. Ohjelmaa joudutaan kuitenkin monelta osin varmasti tarkastelemaan tuonnempana uudelleen. Elokuussa pidettävässä budjettiriihessä on mahdollista luoda selkeämpi kuva tulevaisuudesta sekä tarvittavista toimenpiteistä. Hallitusohjelman uudelleen kirjoittamisen vaatiminen on tässä tilanteessa lähinnä politikointia ja osoittaa melko huonoa tilannetajua.

Toivoa on, että talouden taantumasta ei tule pitkä. Kun rajoitukset ja suorat määräykset jossain vaiheessa poistuvat, kysyntä alkaa kasvaa ja näin talouden rattaat alkavat jälleen pyöriä.

Kriisin jälkeen on käynnistettävä mittavat elvytystoimet. Näitä ovat muun muassa infrastruktuuriin kohdistuvat hankkeet. Nousun alkaessa on erittäin tärkeää, että työkykyistä ja osaavaa väkeä on saatavilla. Yritysten näkökulmasta pahinta olisi päästää henkilöstö käsistä.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teollisuusliiton viestintäasiantuntija

Veli-Matti Kauppinen: Teollisuudesta lisää kasvua Eurooppaan

Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi alkoi heinäkuun alussa ja kestää vuoden loppuun. Kauden keskeisiä tavoitteita voi luonnehtia kunnianhimoisiksi. Ne ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteiden vahvistaminen, EU:n aseman korostaminen globaalina ilmastojohtajana, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.

Suomen viime heinäkuussa alkaneen puheenjohtajakauden huomioarvoa lisää sen käynnistyminen tavanomaista kutkuttavammissa merkeissä. Meillä on maassa vasta työnsä aloittanut eduskunta ja hallitus. Uusi Euroopan parlamentti on niin ikään aloittamassa työtänsä, ja komissiokin on käynnistämässä toimikauttansa. Lisämaustetta tuo tietysti se, että Iso-Britannia on eroamassa unionista.

Mitä EU-puheenjohtajuus sitten käytännössä tarkoittaa? Tiivistetysti Suomi johtaa EU:n neuvoston työskentelyä pienimmistä työryhmistä ministerikokouksiin asti. Puheenjohtajamaa pystyy pitkälti vaikuttamaan siihen, mitä asioita kokouksien asialistalle nostetaan ja mitkä teemat nousevat julkiseen keskusteluun.

Tärkeä tavoite on vahva, yhtenäinen ja kilpailukykyinen EU, joka pärjää globaalissa kilpailussa Kiinan ja USA:n kanssa paljon paremmin kuin rikkonainen. Yhtenäinen EU tuo kauppasodan tiimellyksessä neuvotteluvoimaa suurten pelureiden kanssa toimittaessa ja antaa turvaa jäsenmaiden työllisyydelle.

”Onnistuessaan Suomi saa nostettua näkökulmastaan tärkeitä asioita eurooppalaiseen keskusteluun.”

Toisaalta jäsenmaiden saamilla rakenne- ja investointirahoilla on merkittävä rooli EU:n toiminnassa. Isot linjat päätetään rahoituskehyksissä, joista seuraava koskee vuosia 2021–2027. Myös näistä neuvotellaan Suomen puheenjohtajakaudella.

Mitä puheenjohtajuus merkitsee kansalaisen tai palkansaajan näkökulmasta? Ainakin sitä, että onnistuessaan Suomi saa nostettua näkökulmastaan tärkeitä asioita eurooppalaiseen keskusteluun ja unionin päätöksentekopöytiin.

Esimerkiksi biotalouden mahdollisuudet ja haasteet nousevat esille EU:ssa. Suomen on varmistettava, että EU:n LULUCF-säätelyllä ei rajoiteta bio- ja metsätaloudelle asetettuja kansallisia tavoitteita. Biotalouden käytettävyyttä ja kestävyyttä uusiutuvan energian lähteenä pitää puolustaa EU:ssa nykyistä päättäväisemmin. On tärkeää, että suunniteltuja ja valmisteluissa olevia metsäteollisuuden hankkeita ei hankaloiteta poliittisesti yksisilmäisistä lähtökohdista.

Teollisuusliitto on ottanut kantaa Suomen puheenjohtajakauteen. Se on esittänyt tavoitteissaan ja tuoreessa teollisuuspoliittisessa ohjelmassaan, että Suomi tekisi aloitteen valmistavan teollisuuden ja kiertotalouden kasvuohjelman luomisesta Eurooppaan. Tämä tukisi teollisten investointien kasvua Euroopassa. Tässä on yksi erittäin konkreettinen asia, jota voimme Euroopan unionissa edistää.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teollisuusliiton viestintäasiantuntija

KUVA KITI HAILA

Veli-Matti Kauppinen: Työelämän parantaminen on jatkuva prosessi

Sipilän hallitus erosi maaliskuun 8. päivä. Ero tapahtui myrskyisän, vastoinkäymisistä toiseen matkanneen sote- ja maakuntauudistuksen loppuhuipennuksena. Oikeastaan koko uudistuksen valmisteluprosessi kuvaa hyvin manan majoille menneen hallituksen tapaa toimia. Sen kaikkea tekemistä leimasi kova kiire, huono valmistelu sekä jatkuva soutaminen ja huopaaminen. Hallitus ehti kuitenkin saada paljon ikävyyksiä aikaan palkansaajille, työttömille, opiskelijoille ja eläkeläisille.

Tuoreessa muistissa ovat työttömyysturvan tuntuvat heikennykset, massiiviset leikkaukset koulutuksen määrärahoihin, puhumattakaan työttömiä nöyryyttävästä aktiivimallista. Samoin muistissa on kilpailukykysopimus ja erityisesti tapa, jolla hallitus kikyään eteenpäin vei. Noin neljän vuoden aikana hallitus osoitti melkoista osaamattomuutta, kovapäisyyttä ja ylimielisyyttä erityisesti työmarkkinoiden ja työelämän suhteen. Suomen kehittämisessä kymmenien vuosien ajan käytössä ollut aito sopimisen kulttuuri ei paljoa painanut, kun Oy Suomi Ab:ta haluttiin laittaa uuteen iskuun. Jälkiä korjataan vielä pitkään.

Työelämää pitää kehittää aidon kolmikantaan perustuvan keskustelun pohjalta. Menestyksen eväät löytyvät monesta tekijästä. Yksi olennainen lähtökohta on hyvä, kattava ja monipuolinen koulutusjärjestelmä. On lähes koomista, että Sipilän hallitus leikkasi noin 690 miljoonaa euroa koulutuksesta, ja nyt siinä vaikuttaneet puolueet kilvan puhuvat vaalikentillä siitä, kuinka laadukas koulutus on paras voimavaramme. Heidän puheensa ovat siis samat kuin ennen edellisiä eduskuntavaaleja, mutta tuskin keneltäkään jää näkemättä, että kauniiden sanojen ja hallituskaudella toteutettujen tekojen välillä vallitsee räikeä ristiriita.

”Työpaikkatason yhteisellä kehitystyöllä on maassamme pitkät perinteet. Tätä toimintamallia on syytä hyödyntää tulevaisuudessakin.”

Tarvitsemme todellisia tekoja koulutuksen puolesta, ei sitä vastaan. Osana koulutukseen panostamisen kokonaisuutta tarvitsemme aikuisväestölle suunnatun osaamistason kohottamishankkeen, jossa työmarkkinajärjestöillä on vahva rooli. Samoin pitäisi luoda avoin ammattiopisto, joka mahdollistaa osaamisen laajentamisen ja etenemisen ammatista toiseen, ja jossa ammatillisten opintojen lisäksi voi syventää yleissivistävää osaamista.

Tulevalla vaalikaudella tarvitsemme ennustettavuutta työmarkkinoille ja työelämään. Meillä on oltava toimivat polut työstä työhön, jotta mahdolliset yllättävätkin työttömyysjaksot jäisivät lyhyiksi. Lisäksi meillä on oltava toimiva turvaverkko heille, jotka syystä tai toisesta eivät ole työelämässä juuri nyt.

Hyvä työelämä on kiistaton kilpailukykytekijä. Työpaikkatason yhteisellä kehitystyöllä on maassamme pitkät perinteet. Tätä toimintamallia on syytä hyödyntää tulevaisuudessakin. Kehittämisen on tapahduttava aidossa yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden välillä. Hyvä työelämä huomioi työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet, ja mahdollistaa entistä paremman työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen sekä aidon itsensä kehittämisen.

Jotta työelämän laatua saadaan parannettua, henkilöstölle on annettava aidot mahdollisuudet vaikuttaa työtään ja työolojaan koskevaan päätöksentekoon. Samalla on edistettävä työelämän laatua ja työhyvinvointia.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teollisuusliiton viestintäasiantuntija

KUVA KITI HAILA