Ikäsyrjintää rekrytoinnin ja irtisanomisen yhteydessä

Ikääntyneeseen työntekijään kohdistuva syrjintä korostuu uusia työntekijöitä rekrytoitaessa tai henkilökuntaa työpaikasta irtisanottaessa. Jos työttömyyseläkeputki poistetaan, irtisanottuja ikääntyneitä uhkaa putoaminen tyhjän päälle ja suistuminen köyhyyteen.

Tilastokeskuksen vuodenvaihteessa ilmestynyt työolotutkimus vuodelta 2018 osoittaa asenteiden työelämässä toimivia ikääntyneitä kohtaan muuttuneen 2000-luvulla myönteisemmiksi. Siitä huolimatta useampi kuin joka kymmenes yli 50-vuotias palkansaaja koki, että heidän työpaikallaan pyritään ikääntyvästä työvoimasta pikemminkin eroon kuin edistämään heidän työssä pysymistään.

– Kokemus oli yleisempi yksityissektorilla kuin valtion tai kuntasektorin palkansaajilla, täsmentää erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksesta.

Työpaikoilla, joilla henkilöstöä oli vähennetty edellisten kolmen vuoden aikana, peräti 23 prosenttia yli 50-vuotiaista oli sitä mieltä, että ikääntyneitä savustetaan ulos. Niillä työpaikoilla, joilla tämän henkilöstön vähentämisen koettiin liittyvän ainakin osittain digitalisaatioon tai robotisaatioon, näin ajatteli joka toinen.

Ongelma ei ole merkityksetön, koska ikääntyneitä on työelämässä yhä enemmän. Melkein viidesosa palkansaajista on yli 55-vuotiaita. Myös eläkkeellä olevien työssäkäynti ja erityisesti yrittäjyys ovat yleistyneet.

Työolotutkimuksesta käy ilmi, että iäkkäimmät 55–64-vuotiaat näkivät mahdollisuutensa uuden työn saamiseen kaikkein heikoimmiksi. Tähän asti turvaa työmarkkinoilla on tarjonnut mahdollisuus päästä työttömyyseläkeputkeen, millä tarkoitetaan ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän eläköitymistä työttömyysturvan lisäpäivien kautta. Järjestelmän kohtalosta päätetään lähikuukausina työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa.

– Tiedän yrityksiä, joissa saneeraustilanteessa on menty ikääntyneiden irtisanomiseen siitä syystä, että tuon turvaverkon ansiosta työpaikan menettämisen on katsottu osuvan heihin pehmeämmin, toteaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

– On kuitenkin tutkimusnäyttöä siitä, ettei ikääntyneitä ole suhteellisesti ottaen irtisanottu sen enempää kuin nuorempiakaan. Mutta heidän työllistymisensä uudelleen on paljon vaikeampaa.

Tilastokeskuksen tuoreen työvoimatutkimuksen mukaan työllistymisen todennäköisyys laskee yli 50-vuotiailla. Selkeimmin ikä alkaa vaikuttaa henkilön työmarkkina-asemaan 60 ikävuoden jälkeen. Eläkeputken poistaminen ei Antilan mielestä millään tavalla helpottaisi tämän ikäluokan työllistymistä.

– Voi olla, ettei heitä irtisanota niin helposti kuin nyt. Mutta niin tapahtuessa he putoavat aiempaa useammin peruspäivärahan tai toimeentulotuen varaan viimeisinä vuosinaan ennen eläkettä. Pomminvarmaa on, että ikääntyneiden köyhyys tulee sen jälkeen lisääntymään.

 

Työsyrjintää on vaikea todentaa

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä muun muassa iän perusteella. Laissa tarkoitettua syrjintää ovat välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Työturvallisuuskeskus ohjeistaa keskustelemaan epäillystä työsyrjinnästä vastuussa olevan tahon kanssa. Työpaikalla voi kääntyä esimiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun puoleen. Mikäli perustelut tapahtuneesta eivät ole riittäviä, voi ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen tai ammattiliittoon.

– Syrjintätapaukset eivät usein ole räikeitä. Sinut on voitu jättää päätöksenteon ulkopuolelle. Et pääse vaikuttamaan työsi sisältöön, työjärjestykseen, työvuoroihin tai lomiin. Tällaisen osoittaminen syrjinnäksi on vaikeaa, SAK:n Antila selittää.

Ikääntyneen riski joutua syrjityksi kasvaa hänen tehdessään fyysisesti kuluttavaa työtä.

Työkyky ei ehkä ole kymmenien vuosien uurastuksen jälkeen enää aiemmalla tasollaan.

– Pitkän työhistorian vuoksi hänen ansionsa ovat kuitenkin palkkahierarkian yläpäässä. Palkan voidaan sanoa olevan ylisuuri hänen olemassa olevaan työkykyynsä nähden.

– Jos uhkana on vielä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, työnantaja voi nähdä tarvetta hankkiutua työntekijästä eroon. Mutta löytyy myös esimerkillisiä työpaikkoja, joissa työn sisältöä koetetaan mukauttaa työkyvyn mukaiseksi.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tytti Steel osallistui kolme vuotta sitten Kotkassa ikääntyneiden, työttömien työnhakijoiden toimintatutkimuksen tekemiseen. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 60 yli 50-vuotiasta työnhakijaa, joista haastateltiin 30. Ikäsyrjinnästä puhuttiin paljon.

– Yhden osallistujan työnantaja oli tuomittu oikeudessa sakkoihin, kun hän oli pystynyt osoittamaan irtisanomisensa olleen ikäsyrjintää. Hänen tilalleen oli palkattu nuorempi henkilö pienemmällä palkalla, Steel kertoo.

Osallistujat valittivat myös TE-toimistoissa saamastaan kohtelusta. Ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän tilanteeseen ei useinkaan ehditty paneutua riittävästi. Oli jopa sanottu, että kun meillä ei ole nuoremmillekaan töitä, niin miten teille sitten olisi.

– Viranomainen ei voi sanoa sellaista. Palvelun pitää olla kaikille tasapuolinen. Resurssit ovat toki vähäiset, mutta on hyvä ymmärtää, että monet näistä työnhakijoista ovat tosi tunnollisia. Ei ole oikein joutua odottamaan koko päivää virkailijan lupaamaa puhelua.

NUORTEN KUNTO ON HÄLYTTÄVÄN HUONO

Digitalisaation voidaan sanoa läpäisevän koko työelämän. Digitaidoissa osaavimmiksi ilmoittautuivat työolotutkimuksessa 25–34-vuotiaat. Ikääntyneistä, 55–67-vuotiaista, vajaa puolet olivat mielestään digitaitoisia eksperttejä tai osaajia.

– Tuen tarvetta olisi hyvä kartoittaa. Ainahan ei ole kyse isoista tai monimutkaisista asioista, Tilastokeskuksen Sutela toteaa.

Steel muistuttaa siitä, että nuorten digitaidoilla viitataan usein sosiaaliseen mediaan ja teknologian viihdekäyttöön. Kyseiset taidot tarkoittavat muutakin. Ikääntyneet työntekijät ovat esimerkiksi teollisuudessa nähneet automaation ja tietokonetekniikan läpimurron.

– Heillä voi olla työnsä kautta syvällistä asiantuntemusta monimutkaisista ohjelmistoista ja sovelluksista, Steel painottaa.

Työolotutkimuksen mukaan yleisin työsyrjinnän syy liittyy suosikkijärjestelmiin, ”pärstäkertoimeen”.

Seuraavaksi yleisimmiksi ilmoitettiin työsuhteen tilapäisyys tai osa-aikaisuus, terveydentila, ikä ja naisiin kohdistuva sukupuolinen syrjintä. Kun havainnot korkeaan ikään perustuvasta syrjinnästä näyttävät vähentyneen tasaisesti 1990-luvun lopulta lähtien, nuoriin kohdistuvan syrjinnän osalta vastaavaa ei ole tapahtunut.

Antila uskoo, että nuorten kokemusten taustalta voi löytyä työsuhteiden määräaikaisuuksia. Kun työkokemusta on vähemmän, eivät nuoret pääse nauttimaan samalla tavalla työsuhde-eduista. Heille voivat osua ikävimmät työvuorot ja tylsimmät lomakuukaudet.

Työolotutkimuksen hätkähdyttävin tieto löytyy kuitenkin oireita ja sairastavuutta käsittelevästä osiosta. Nuorilla aikuisilla, erityisesti kolmikymppisillä naisilla, ovat yleistyneet jaksamiseen ja henkiseen tasapainoon liittyvät ongelmat. Ikäryhmällä on eniten muistamis- ja keskittymiskyvyn ongelmia. Iäkkäämmillä niitä on paljon vähemmän. Niska- ja hartiasäryt tai selkäkivut ovat yhtä yleisiä kolme- ja yli viisikymppisillä.

Yli 55-vuotialla palkansaajilla koettu terveys näyttää olevan nyt paremmalla tolalla kuin parikymmentä vuotta sitten. Nuorten miesten surkea tilanne oli esillä viimeksi syyskuussa, kun julkistettiin tieto varusmiesten romahtaneista kuntotestituloksista. Sutelan mielestä nämä tiedot ovat hälyttäviä.

– Miten ihmeessä he pystyvät jatkamaan vielä 30–40 vuotta työelämässä? Kyllä keskustelu pitäisi nyt suunnata ikääntyneiden työkyvyttömyysriskistä suurempaan huolenaiheeseen, nuorten jaksamiseen.

VÄHENTÄISIKÖ ANONYYMI TYÖNHAKU IKÄSYRJINTÄÄ?

Ikääntyneiden mahdollisuudet saada täydennyskoulutusta, olivat he sitten edelleen työssä tai työttöminä, voivat olla vähäiset. Joillakin Steelin haastattelemilla työttömillä ammatti oli saattanut kadota alta tai sen kysyntä oli vähentynyt.

– Yli viisikymppisten elämäntilanteet vaihtelivat. Ikäryhmän nuorimmilla saattoi olla teini-ikäisiä lapsia, kun taas kuusikymppisillä hoivavastuut vaikuttivat paljon siihen, millaisiin toimiin he olisivat kyenneet oman asemansa kohentamiseksi ryhtymään.

– Voiko vaikka Kotkasta käydä pääkaupunkiseudulla töissä, jos täytyy päivittäin käydä hoitamassa omaa ikääntynyttä vanhempaansa?

Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyydessä nähtävä leimautuminen vaikeuttaa uuden työpaikan löytämistä. Steelin mielestä maahanmuuttajakeskustelusta tuttu anonyymi rekrytointi, jossa ikä kyettäisiin salaamaan, saattaisi helpottaa tilannetta. Tutkimukseen osallistuneet työttömät mainitsivat esimerkin musiikkimaailmasta.

– Kun orkesteriin rekrytoidaan soittajaa, koesoitot tehdään verhon takana, jolloin soittajan ikä, sukupuoli tai muut näkyvät ominaisuudet eivät pääse vaikuttamaan rekrytointiin.

Kotkassa työttömät kokeilivat myös työnhakuvideoiden tekemistä. Osa osallistujista teki niitä innoissaan, mutta jotkut eivät halunneet edes kokeilla. Esiin nousivat sukupolvien väliset erot. Erityisesti iäkkäämpiä naisia on kasvatettu välttämään itsensä korostamista.

– Työnhakijan mielestä ei voinut kehua katteettomasti itseään, vaikka kyse olisikin ollut vain siitä, että hän olisi kertonut rekrytoijalle omasta osaamisestaan.

IKÄÄNTYNEIDEN TYÖLLISYYS NOUSSUT

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan ansiotyössä käyvien lukumäärä on vuodesta 1977 kasvanut 1,8 miljoonasta 2,2 miljoonaan. Näistä 15–74-vuotiaista palkansaajista naisia oli 50,4 ja miehiä 49,6 prosenttia.

Hyvinvointivaltion laajeneminen kasvatti naisten työllisyyttä. Vuonna 1990 naispalkansaajien määrä ohitti miesten lukumäärän. Teollisuustyön osuus puolittui ajanjaksolla 29 prosentista 14 prosenttiin. Teollisuuden ammateissa työskentelevien miesten osuus väheni 40 prosentista 25 prosenttiin. Naisten osuus ryhmässä romahti 18 prosentista 4 prosenttiin.

Vaikka osa suurista ikäluokista poistui pysyvästi työmarkkinoilta jo 1990-luvun lamassa, osa jatkoi työelämässä vielä 2000-luvulle. Ikääntyneiden työllisyysasteet ovat nousseet selvästi. Vuonna 1977 oli 65–74-vuotiaiden osuus kaikista 15–74-vuotiaista palkansaajista 0,1 prosenttia, mutta vuonna 2018 jo 1,8 prosenttia.

TEKSTI MARKKU TASALA
KUVITUS TUOMAS IKONEN

Jari Nilosaari: Happea häkämyrkytyksen sijaan

Työnantajajärjestöt ja niiden äänitorvet eduskunnassa ovat vaatineet yleistä työttömyysturvaa oikeudenmukaisuuteen vedoten. Ne eivät kuitenkaan ole valmiita oikaisemaan niiden työssäkäyvien kohtaloa, jotka joutuvat tyytymään nollasopimuksiin, osa-aikaisuuteen, määräaikaisuuteen, mataliin palkkoihin tai jopa suoranaiseen alipalkkaukseen. Ne eivät myöskään ole valmiita kanneoikeuden laajentamiseen eivätkä vastaa myönteisesti aloitteisiin, joilla parannetaan työntekijöiden asemaa työpaikoilla esimerkiksi paikallisessa sopimisessa.

Ammattiyhdistysliike on esittänyt oikeudenmukaisia korjauksia työttömyysturvaan ja etenkin lyhytaikaisten ja matalapalkkaisten työntekijöiden asemaan työttömyyden kohdatessa. Näihin eivät työnantajajärjestöjen edustajat, eivätkä heidän äänitorvensa halua tarttua. Näyttää siltä, että heidän intressinsä on kurjistaa työntekijöiden sekä työttömien asemaa. Toisaalta he eivät halua ottaa käyttöön lakeja, jotka mahdollistavat yrittäjillekin tasapuolisen kilpailumahdollisuuden niitä epärehellisiä yrittäjiä vastaan, jotka vaikkapa alipalkkauksella tai maksamattomilla veroilla vääristävät terveen kilpailun ja toiminnan.

Onko tämä oikeudenmukaista rehellisiä yrittäjiä kohtaan?

Onko tämä oikeudenmukaista työntekijöitä tai työttömiä kohtaan, jotka haluavat tulla palkallaan toimeen ja elää myös työttömyyden kohdatessa ilman pelkoa siitä, että jäävät vaille työttömyyskorvauksia kohtuuttomien karenssien tai nollatuntisopimuksien tai osa-aikaisen työn vuoksi.

Ammattiyhdistysliike on saanut vuosien varrella aikaiseksi paljon hyvää. En ryhdy luettelemaan niitä keinoja, joilla hyvinvointivaltio on saatu aikaiseksi. Saati sitä pitkää listaa toimenpiteistä, joilla ay-liike on edistänyt suomalaista vientiä ja turvannut tuhansia työpaikkoja keskitetyillä sopimuksilla ja yhteisillä päätöksillä eri kriisien aikana. Enkä luettele niitä lukuisia tapauksia, kuinka jäseniä on autettu tai kuinka työpaikkakäynneillä on tarkistettu työntekijöiden olosuhteita ja puututtu kärjistyneisiin tilanteisiin.

Nyt on aika esittää omia vaatimuksia eikä tyytyä vain tarjottuun. Haluamme parantaa työssäkäyvien ja työttömien asemaa niin, että hyödyn saavat he, joita kohdellaan työpaikoilla väärin joko alipalkkauksen tai joidenkin muiden työsuhteeseen liittyvien syiden vuoksi. Tätä varten olemme olemassa. Autamme heitä, jotka ovat heikommassa asemassa.

Asiat ovat työpaikoilla pääosin hyvin. Palkat maksetaan sovitusti, työehtosopimuksia ja yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan. Kiitän näitä lukuisia yrityksiä, jotka näin menettelevät. Toisaalta peli näyttää kuitenkin koventuneen. Ääripäät ja populistiset äänenpainot ovat saaneet valtaa eduskunnassa ja yrittäjäjärjestöissä, ja se näyttää uppoavan osaan kansasta kuin häkä ihmisen verenkiertoon.

SAK ja sen jäsenliitot, kuten Teollisuusliitto, muodostavat vastapainon, jota tarvitaan ihmisten suojaamiseen työpaikalla, kun omat voimat eivät ongelmatilanteissa riitä. Järjestäytyminen työpaikoilla takaa sen, että apua on saatavilla niissä vaikeissakin tilanteissa, joita saattaa tulla eteen kovenevassa kilpailussa työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Vertauskuvana sanottuna ammattiyhdistysliike tuottaa turvan ja hapen, jota tarvitaan reiluun ja oikeudenmukaiseen elämään.

JARI NILOSAARI
Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja

KORONAKRIISI: Työttömyyskassaan palkataan lisää väkeä – ”Seuraamme ja varaudumme”

”Teollisuuden työttömyyskassa on toistaiseksi pysynyt hyvin aikataulussa päivärahojen maksatuksessa”, kertoo kassan asiakkuuspäällikkö Juha Vierimaa.

11.5.2020

– Meillä on ollut noin viikon käsittelyaika siitä, kun hakemus saapuu meille, Teollisuuden työttömyyskassan asiakkuuspäällikkö Juha Vierimaa kertoo.

Koronakriisin seurauksena hakemusten määrä kasvaa koko ajan.

– Seuraamme tilannetta, että osaamme siihen varautua. Päivittäin tulee satoja hakemuksia. Arvioisin, että meillä on 5 000–6 000 päivärahansaajaa enemmän kuin normaaliaikana.

Kassan tekemien ennusteiden mukaan hakemusten määrä lisääntyy edelleen toukokuussa, mikä todennäköisesti johtaa siihen, että käsittelyaika kasvaa.

Juha Vierimaa ja Elina Laine. KUVAT KITI HAILA

– Näillä näkymin ennuste sanoo, että pahin ruuhka olisi toukokuun puolivälissä. Ennuste perustuu luottamusmiehiltä saatuihin ilmoitusmääriin. Tämä tilanne elää, Teollisuuden työttömyyskassan palvelupäällikkö Elina Laine sanoo.

– Me lähdemme tähän tilanteesta, jossa meille on tullut jo tosi paljon hakemuksia, ja niiden määrä koko ajan kasvaa. Toistaiseksi olemme hyvin päässeet mukaan tähän imuun.

Hakemusten käsittelyn kestoa voi seurata ajantasaisesti kassan verkkosivulla.

LIITON HENKILÖSTÖ APUNA

Teollisuuden työttömyyskassassa eletään kiireistä aikaa, mutta Laineen mukaan tilanne on hallinnassa.

– Meillä on ylityöt käytössä ja rekrytoimme lisää porukkaa.

Koronakriisi on aiheuttanut runsaasti muutoksia kassan toiminnassa.

– Selkein on se, että koronan takia on siirrytty pitkälti etätyöhön, sanoo Laine.

Kassassa oli noin 85 työntekijää, ja heitä palkataan lisää.

– Viisi uutta määräaikaista etuuskäsittelijää aloitti 27.4. Me teemme lisää rekrytointeja ja tavoite on, että seuraavat uudet pääsisivät aloittamaan toukokuun puolivälissä.

Teollisuusliiton puolelta apuun on tullut 40 työntekijää.

– Edellisellä viikolla liiton työntekijät olivat vastanneet jo 40 prosenttiin puhelinpalveluumme tulleista puheluista.

Vierimaan mukaan ammattitaito palvelussa karttuu koko ajan.

– Pyrimme mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan puhelinpalvelussa, jotta saamme vastattua mahdollisimman monelle soittajalle.

NETTISIVUJA KANNATTAA SEURATA

Laineen mukaan kannattaa seurata kassan verkkosivuja jo ennen kuin soittaa, koska sieltä löytyy vastaus moneen kysymykseen.

– Sieltä saa viimeisimmän tiedon nopeimmin. Jos joutuu lomautetuksi ensimmäistä kertaa elämässään, sieltä löytyy ohjeet ja videota, miten menetellä.

– Olemme julkaisseet verkkosivuilla valmista materiaalia ja usein kysyttyjä kysymyksiä. Siellä on vastaukset moneen sellaiseen kysymykseen, joita meille tulee puhelinpalveluun. Olemme tekemässä myös viron- ja venäjänkielistä osiota.

Vierimaan mukaan kassan henkilöstön tavoittaa myös sähköisen asioinnin kautta.

– Siellä voi täyttää hakemuksen, lähettää sen kassaan liitteineen ja seurata hakemuksen käsittelytilannetta. Käsittelyn jälkeen maksupäivä on nähtävillä. Lisäksi asioinnin kautta voi lähettää kassalle viestejä suojatulla yhteydellä.

LUOTTAMUSHENKILÖILLÄ OMA PALVELU

Luottamushenkilöille on Laineen mukaan omat sivut, joilla on heille ohjeita.

– On monia sellaisia henkilöitä, joiden luottamusaikana ensimmäistä kertaa tulee vastaan lomautuksia. Heille on sivuille koottu paljon tietoa. Luottamushenkilöille on myös erillinen puhelinpalvelu.

Kassa on valmistelemassa tietoiskuja usealla eri kielellä.

– Jos työpaikalla on porukkaa, joka ei oikein hyvin osaa suomea tai englantia, niin sivuilta löytyy materiaalia, jota luottamushenkilö voi tulostaa.

Vierimaa toivoo, että luottamushenkilöt jakavat tietoa työntekijöille, jotta hakemukset tulevat kassalle mahdollisimman oikein täytettynä.

– Se on tärkeää, että meidän ei tarvitse enää kysellä lisää hakemuksesta, vaan saadaan ne kerralla maksuun.

TEKSTI JARI ISOKORPI

Seuraa Teollisuuden työttömyyskassan verkkosivuja: www.teollisuuskassa.fi

Aktiivimallista tuli työttömyysturvan leikkuri – ”Töitä kyllä olisi, mutta minua ei huolita, koska olen liian vanha”

Työttömyysturvan aktiivimalli on nyt ollut voimassa reilun vuoden. On aika katsoa, mitä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) jo eronnut hallitus oikein tällä muutoksella haki ja sai aikaan.

Laki työttömyysturvan muuttamisesta astui voimaan 1.1. 2018. Sitä oli kuitenkin valmisteltu aktiivisesti jo vuodesta 2016 lähtien. Ammattiliitot kaikista keskusjärjestöistä olivat ilmaisseet vastustuksensa, toiset jyrkästikin. Esimerkiksi Teollisuusliitto väläytti jopa poliittista lakkoa.

Laki hyväksyttiin joulukuun 19. päivänä 2017 hallituspuolueiden äänin 103–90. Kuvaavaa on, että lain ensimmäisen käsittelyn aikana 8.12. vastuuministeri Pirkko Mattila (sin.) istui savusaunassa ja jopa twiittaili sieltä näin:

Ensimmäiset löylyt vuoden 2018 lakkoliikehdinnälle oli näin lyöty. Laajat työtaistelut saivat aikaan sen, että aktiivimallia on pohdittu kahdessakin eri työryhmässä.

Aivan aluksi edes työvoimaviranomaiset eivät tienneet, miten tuli toimia. Vaikeaa on työttömän nytkin tietää, mitä häneltä edellytetään, jottei turvaa leikata. Eikä auta, vaikka tietäisikin. Töitä ei ole, eikä usein palvelujakaan. Aktiivimallista on tullut monelle automaattileikkuri, jota ei voi välttää, vaikka haluaisikin.

Hallituksen perusteluihin tuli kuitenkin arvio, että aktiivimallilla haetaan joko työllisyyden kohenemista tai työttömyysturvan kulujen säästöä.

AKTIIVIMALLI – MIKÄ JA MIKSI?

Idea aktiivimallista tuli – ironista kyllä – STTK:sta. Keskusjärjestön pääekonomi Ralf Sund esitti Martti Hetemäen työllisyystyöryhmässä mallia, jonka mukaan työtön voisi omalla toiminnallaan pyrkiä estämään työttömyyspäivärahansa leikkauksen.

Sitä ennen asiasta oli keskusteltu lähinnä erilaisista kaavamaisista portaittaisista leikkauksista. Pohjoismaista tällainen malli on ollut käytössä pitkään muun muassa Tanskassa. Nykyään myös Tanskassa aktivoidaan ja Suomen mallia sanotaan huonoksi kopioksi Tanskasta.

Suomeen tuli siis käyttöön Tanskasta kopioitu köyhän miehen malli.

Aktiivimalli perustuu ajatukseen, jossa työttömiä pitää tuuppia töihin. Ihmiskuva, johon ajattelu perustuu, on nykyään harhainen. Vallankäyttäjät näkevät, että ihmiset ovat hallintoalamaisia, joiden tärkein tehtävä on totella. Kenenkään mieleen ei tunnu juolahtavan, että voisi sitä käyttää porkkanaakin.

TANSKA KÄYTTÄÄ PORKKANAA TEHOKKAASTI

Tanskaa voisi nimittää työllisyyspolitiikan mallimaaksi. Siellä on onnistuneesti sovellettu tehokasta työllisyyspolitiikkaa vuosikymmenien ajan.

Tanskan työllisyyspolitiikka perustuu kolmeen pääkohtaan: joustaviin työmarkkinoihin, varsin korkeisiin, mutta lyhyisiin työttömyystukiin, sekä laajaan henkilökohtaiseen aktivointiin.

Tanskassa tavoitteena on, että työtön löytäisi töitä kolmessa kuukaudessa. Nykyisin noin neljä viidestä työttömästä työllistyy Tanskassa kolmen kuukauden sisällä, kun Suomessa työttömyyden keskimääräinen kesto on viime vuosina kohonnut lähelle 60 viikkoa.

Viranomaisia pelätään

Tekijä-lehti haki tähän juttuun Teollisuusliiton aluetoimistojen avustuksella aktiivimallin leikkuriin joutuneita työttömiä haastateltavaksi. Mahdollisuus joutua haastatteluun herätti jopa kauhunsekaisia tunteita. Kukaan ei halunnut esiintyä nimellään. Jäi vahva vaikutelma, että Teollisuusliitonkin työttömät pelkäävät joutuvansa viranomaisten vielä ankarampien toimien kohteeksi, jos puhuvat asioistaan julkisesti. Se sanottiin myös suoraan.

KYSYMYS TYÖNHAKIJALLE: PÄÄSETKÖ KYYKKYYN?

Kojekokooja ”Matti”, 59, joutui työttömäksi, kun firma pilkottiin pienempiin osiin ja Matin työt muuttivat muualle.

– Pari vuotta olen ollut työttömänä, sitten putoan viimeiselle rahalle, Matti kertoo.

– Onhan tässä vielä se kunnan työllistämisvelvoite, että löytyykö sieltä jotain, vai löytyykö mitään.

– Aktiivimalliin olen yrittänyt perehtyä, mutta kun ikää on lähempänä kuuttakymmentä, niin on aivan sama perehtyykö vai ei. Töitä ei löydy, Matti kertoo.

Samanlaisia kokemuksia on muillakin ikääntyvillä. Matti on kuitenkin kahden vuoden työttömyysaikana päässyt pariin työhaastatteluun.

– Kerran pääsin jopa käymään työpaikalla. Siellä oli työhönotossa nuori sälli, joka oli vähän pihalla asioista itsekin. Yhtäkkiä hän kysyi minulta, pääsenkö kyykkyyn. Olin vähän hämilläni, että miten tämä nyt liittyy työpaikkahaastatteluun. Oli aika outo veto häneltä.

– Olen urheillut koko ikäni, että vähän se hämmästytti, Matti kuvailee.

”OLET LIIAN VANHA”

Työttömyytensä alkuaikoina Matti ei uskonut, etteikö töitä löytyisi. Miehen optimistisuutta kuvaa, että lukemattomien hakemusten lisäksi hän kiersi ovelta ovelle töitä kysymässä.

– Sain vastauksia useammastakin paikasta joko toimitusjohtajalta tai tehdaspäälliköltä, että olitpa mimmonen ammattimies tahansa, töitä et saa. Olet liian vanha.

– Totesin, että onhan se hyvä, että joku uskaltaa sanoa sen suoraankin. Yleensä kukaan ei sano ääneen, vaan puhuu jostain muusta.

Mutta entä aktiivimallin 18 tuntia? Varmaan löytyy helposti pätkiä?

– Kertaakaan en ole saanut tehtyä töitä aktiivimallin mukaisesti. Hakemuksia olen kyllä laittanut, Matti sanoo.

Kursseillekaan Matti ei ole mennyt. Ei ole oikeata kurssia.

– Tuntuu tyhmältä lähteä täyttämään jotain cv:tä, kun on niitä monta vuotta tehnyt jo. Se on ihan kuin hakkaisi päätään seinään.

”MULLA ON IHAN SAIRAAN HYVÄT PAPERIT”

”Jorma”, 53, on raskaskoneasentaja. Mies korjaa koneet lumikelkasta kaivinkoneeseen. On huippuammattilainen. Työttömäksi hän joutui kesken sairausloman. Olkapää leikattiin, ja määräaikaista työsuhdetta ei uusittu. Silti hänelle napsahti kuukauden karenssi, vaikkei hän sairauslomansa aikana ollut varsinaisesti työtön.

– Paskaduuneja on ollut. Ihmeellisen huonoja firmoja. Kerran illalla kymmenen aikaan tulin työkeikalta. Hallilla istunut johtaja sanoi, että sanon sut irti, unohdin sanoa aiemmin, Jorma kertailee uransa vaiheita.

– Alani töitä kyllä olisi, mutta minua ei huolita, koska olen liian vanha.

Mutta ei Jorma ole luovuttanut.

– 67 paikkaan on hakemukset ja luulen, että saan vielä töitä. Ja jos en, mulla on pakettiauto, niin pistän oman firman pystyyn.

Jormakin on yrittänyt toteuttaa aktiivimallia.

– Olen yrittänyt aktiivisuutta repiä kasaan, mutta en minä niille kursseille lähde. Ei niistä ole mitään hyötyä.

– CV:n täyttökursseille! Kuka perkele sinne menee, kun mulla erittäin hyvä CV jo nyt ja sairaan hyvät paperit, Jorma puhisee.

– Ketään työnantajaa ei kiinnosta ottaa ketään töihin 18 tunniksi.

– Se on todella tyhmää tuollainen. Olisikin todellisia kursseja, joissa oppisi omalta alalta jotain uutta. Uuteen tekniikkaan haluaisin perehtyä paremmin, Jorma sanoo.

 

TOIMI NÄIN, ET MENETÄ RAHAA

Työttömyysetuuden maksajat eli Kela tai oma työttömyyskassasi seuraavat työmarkkinatukea tai perus-/ansiopäivärahaa koskevassa hakemuksessa antamiesi tietojen perusteella sitä, täyttyvätkö aktiivimallin ehdot kohdallasi.

Säilyttääksesi työttömyysetuuden ennallaan työttömän työnhakijan on 65 päivän tarkastelujakson aikana tehtävä 18 tuntia palkkatyötä ja saatava siitä työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Jos olet yrittäjä, on sinun ansaittava yritystoiminnassa yhteensä vähintään 241 euroa.

Jos pätkähommia ei löydy, on oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa tai sitten opiskeltava viisi päivää TE-toimiston kanssa erikseen sovittuja opintoja. Myös sivutoimiset ja lyhytkestoiset opinnot kelpaavat.

Kaikki nuo mallit ovat joko tai. Jokainen on tehtävä 65 päivän aikana, eikä niitä voi sekoittaa keskenään.

Huhtikuun alusta lukien myös kuntien, ammattiliittojen ja tiettyjen yhdistysten järjestämät työllistymistä edistävät palvelut kerryttävät aktiivisuutta.

YHÄ USEAMMAN ETUUS ALENEE

Tuoreimmat luvut Kelasta ja Finanssivalvonnasta paljastavat, että yhä useampi työtön saa työttömyysetuuttaan alennettuna. Kun aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti–kesäkuussa yhteensä noin 151 000 henkilöä, heinä–syyskuun tarkastelujaksolla alennettua etuutta sai yhteensä noin 158 000 työtöntä.

Tämä tarkoittaa, että alennettua etuutta saa nyt liki 40 prosenttia työttömyysetuuden saajista verrattuna huhti-kesäkuun 36 prosenttiin.

Aktiivimalli on alentanut erityisesti iäkkäiden työttömien etuuksien tasoa. Alennetun etuuden saaminen on sitä yleisempää, mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse.

 

MIKÄ AKTIIVIMALLI?

Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän on 65 työttömyysetuuden maksupäivän tarkastelujakson aikana täytettävä niin sanottu aktiivisuusedellytys, jotta etuutta maksetaan täysimääräisenä myös tarkastelujaksoa seuraavat 65 maksupäivää (noin kolme kuukautta). Mikäli aktiivisuusedellytys ei täyty, työttömyysetuus pienenee seuraavan tarkastelujakson ajaksi 4,65 prosenttia. Leikkaus vastaa yhtä omavastuupäivää kuukaudessa. Aktiivimalli koskee suurinta osaa työnhakijoista, myös nk. eläkeputkessa olevia. Aktiivimalli ei koske työnhakijaa, joka saa työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta, työskentelee omais- tai perhehoitajana tai on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa päätöstä.

Lähde: TEM

 

TEKSTI JUHANI ARO
KUVITUS TUOMAS IKONEN

 

Hannu Siltala ja Irene Niskanen: Työttömyysturvaa ei saa muutoksissa romuttaa

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus käynnistetään seuraavan hallituskauden aikana. Kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa ansioturva ja työttömyysturva sekä uuden ammatin tai työpaikan löytämiseen liittyvät koulutus- ja muut palvelut.

Nykyinen työttömyysturvalaki on tulos useiden vuosikymmenten kuluessa tehdyistä kuhunkin ajankohtaan sopiviksi arvioiduista muutoksista. Laki on kasvanut laajaksi ja monitahoiseksi. Sitä ei ole käyty kertaakaan läpi kokonaisuutena. Siksi monet haluavat sitä nyt selkeyttää. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa lain romuttamiseen.

Ansiosidonnainen työttömyysturva on luotu kolmikantaisella yhteistyöllä. Siihen tehdyt muutokset ovat olleet osa tulopoliittisia ratkaisuja. Ansioturvan käsite muuttuu, jos kolmikannassa päätettyjä osia karsitaan pois.

Esimerkiksi Suomessa toimivan lomautusjärjestelmän vuoksi lomautettuja koskevat työttömyysturvan säädökset poikkeavat työttömän tai osa-aikaisesti työtä tekevän säädöksistä. Toinen esimerkki ovat työttömyysturvan lisäpäivät. Ne on luotu työttömyyseläkkeen tilalle turvaamaan ikääntyneiden työttömien toimeentulo.

TYÖTTÖMIEN ASIOINNIN VOISI KESKITTÄÄ KASSOILLE

Ansiosidonnainen työttömyysturva on vakuutus, jonka työttömyyskassan jäsen ottaa turvaamaan toimeentulonsa työsuhteiden välisinä aikoina ja lomautustilanteissa. Lainsäädännöllä on varmistettava, että väliinputoamista tai etuuden menetystä ei tapahdu. Etuuden hakemisen pitää olla helppoa ja maksatuksen sujuvaa.

Ansioturvan toimeenpanossa ammattialoihin erikoistuneiden työttömyyskassojen etuna on se, että niillä on mahdollisuus selvittää omien palkansaajajärjestöjensä kautta eri alojen työehtojen erityispiirteet. Jotta työttömyysetuus voidaan ratkaista oikein, on tuntemusta oltava esimerkiksi kunkin alan lomautuksista, työaika- ja työvuorojärjestelmistä tai vaikka arkipyhäkorvausten määräytymisestä.

Me Teollisuuden työttömyyskassassa emme ansioturvan toimeenpanijana koe eri alojen erityispiirteiden huomioimista monimutkaiseksi. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että työttömyysturvaa pitää kehittää sosiaaliturvan osana. Järjestelmään saadaan selkeyttä yksinkertaistamalla lain koukeroita ja tulkitsemalla lakia suoraviivaisemmin. Silti vuosikymmenten saatossa rakennetut, eri tilanteissa olevien työttömien toimeentulon turvaamiseen tarkoitetut yksityiskohdat voidaan säilyttää.

Työttömyyskassojen roolia työttömien asioiden hoitamisessa voidaan kasvattaa. Olisi järkevää, että kassa hoitaisi kaikki jäsentensä työttömyystilanteeseen liittyvät tehtävät. Työttömyyskassoille voidaan siirtää TE-toimistojen nykyiset tehtävät ja Kelan maksamat työttömyysetuudet. Yhden luukun periaate toteutuu, kun työttömän asiointi, palvelut ja etuuden maksatus hoituvat kokonaisuudessaan työttömyyskassan kautta.

Kaiken kaikkiaan uudistetun sosiaaliturvajärjestelmän pitää olla aikaa ja muutoksia kestävä, joustavasti yhteen sovitettava ja tasapuolinen.

HANNU SILTALA
Teollisuuden työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja

IRENE NISKANEN
Teollisuuden työttömyyskassan johtaja

Irene Niskanen: Työttömän kannattaa vaatia sujuvammat palvelut

Nykyinen työttömyysturvan palvelujärjestelmä on hajautunut ja vaikeasti ymmärrettävä.

Työtön työnhakija asioi tällä hetkellä työttömyyden eri vaiheissa useilla luukuilla. Työttömyyden alkaessa hänen on ilmoittauduttava TE-toimistoon työnhakijaksi. Sen jälkeen hän hakee joko Kelasta peruspäivärahaa tai työttömyyskassasta ansiosidonnaista päivärahaa. Ansiosidonnaisen enimmäisajan jälkeen hän siirtyy taas Kelan asiakkaaksi hakemaan työmarkkinatukea. Kaikki nämä tahot tekevät omat päätöksensä.

TE-toimisto, työttömyyskassa ja Kela tarvitsevat työttömältä osittain samoja tietoja, mutta vain osa tiedoista saadaan viranomaisten välisellä automaattisella tiedonvälityksellä. Palveluprosessi on sekava. Maakunta- ja sote-uudistusten yhteyteen kaavailtu järjestelmän ulkopuolisten yksityisten palveluntuottajien mukaantulo ei ainakaan tuo sujuvuutta työttömän asiointiin.

MITEN TYÖTTÖMÄN PALVELUT SAISI SUJUVAMMIKSI?

Kansallisen tulorekisterin tietojen käyttöönotto työttömyysetuuden maksatuksessa ensi vuoden alussa tuo jo helpotusta työttömälle, kun etuuden maksaja saa palkan määrää koskevat tiedot suoraan rekisteristä. Huono puoli on se, että rekisteristä puuttuvat tiedot joudutaan edelleen pyytämään työttömältä.

Meidän on luotava työnhakijan asiointiin aito yhden asiointiluukun periaate ja käytäntö, vaikka asiaa hoitavia viranomaistahoja olisi useampi. Työttömän turha pompottelu Kelan ja työttömyyskassan välillä poistuisi, jos kassa hoitaisi jäsenensä koko työttömyysajan etuuden. Työttömyyskassalla on valmiudet hoitaa jäsentensä ansiopäivärahan lisäksi myös peruspäivärahan ja työmarkkinatuen, tai niiden tilalle mahdollisesti luotavan etuuden, maksatus. Lisäksi osan niistä TE-toimiston tehtävistä, jotka jaetaan maakunta- tai muun mallin voimaan tullessa, voi siirtää työttömyyskassalle hoidettavaksi. Toisaalta työnhakijan kaiken tiedon, jota eri viranomaistahot tarvitsevat, on oltava myös kaikkien tahojen saatavissa reaaliaikaan.

Digitalisaatio on hyödynnettävä ja järjestelmät on rakennettava niin, että ne palvelevat työtöntä. Palvelupolkua on lyhennettävä. Työttömäksi ilmoittautumisesta ja etuuden hakemisesta pitää tulla automaattista ja helppoa. Ei saa käydä niin, että työttömälle tulee etuuden menetyksiä, jos asiointi järjestelmässä ei ole riittävän selkeää.

Lainsäädäntömuutoksia tehtäessä tarvitaan uudenlaista ajattelua vallitsevien rakenteiden purkamiseksi. Saisimmeko uudistusten yhteydessä esimerkiksi työttömyysturvaan hakemusehdotuksen, jonka tiedot hakija kuittaisi tai muuttaisi? Veroehdotus on hyvin toimiva esimerkki palvelusta, jossa tiedot haetaan henkilön puolesta. Turhia liitteitä ja jollain viranomaisella jo olemassa olevia tietoja tarvitse erikseen toimittaa.

IRENE NISKANEN
Teollisuuden työttömyyskassan johtaja

KUVA KITI HAILA