AVAAJA: Työehtosopimuksen arvo on tuhansia euroja vuodessa

Vuosiloma määräytyy pitkälti lain mukaan, mutta lomarahaa laki ei tunne. Myös sairauslomasta ja arkipyhistä on sovittu työehtosopimuksissa lakia paremmin.

12.5.2021

Miltä tuntuisi, jos joutuisit neuvottelemaan työnantajan kanssa lomarahan saamisesta tai sen suuruudesta? Maksaisiko työnantajasi perhevapaalle jäädessäsi hyväntahtoisesti palkkaa, vaikka lain mukaan hänen ei tarvitsisi?

Työehtosopimuksessa työntekijällä on yleensä paremmat edut kuin pelkkää työsopimuslakia noudatettaessa. Lisäksi työntekijä välttyy neuvottelemasta työnantajan kanssa erikseen jokaisesta lain tason ylittävästä edusta.

– Lain määräämään tasoon verrattuna työehtosopimuksissa sovitut edut saattavat olla arvoltaan tuhansia euroja vuodessa, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riitta Koskinen toteaa.

Riitta Koskinen
Riitta Koskinen

– Pelkästään lomaraha on suuruudeltaan puolet loma-ajan palkasta. Laki ei tunne lomarahaa lainkaan, Koskinen täsmentää.

Loman määräytyminen seuraa useimmiten vuosilomalakia, jossa lomakertymä on 2,5 päivää työssäolokuukautta kohti. Vain harvoilla aloilla, kuten valtion virkaehtosopimuksessa, vuosilomaa kertyy 3 päivää kuukaudessa.

Vuosilomapalkasta ja työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomista maksettavasta lomakorvauksesta on säädetty laissa.

ITSENÄISYYSPÄIVÄ AINUT PALKALLINEN ARKIPYHÄ

Lain mukaan ainut palkallinen vapaapäivä on itsenäisyyspäivä, jos se olisi työntekijän normaali työpäivä. Useimmissa työehtosopimuksissa työntekijälle säädetään korvaus tulonmenetyksestä arkipyhän lyhentämästä työviikosta. Riippuu työehtosopimuksesta, mitä päiviä arkipyhiksi luetaan.

Työehtosopimuksissa on sovittu myös työajantasaamispäivistä, eli tuttavallisemmin pekkaspäivistä, ja niiden korvaamisesta.

Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa. Opintovapaa on palkatonta, mutta siitäkin on voitu sopia eri tavalla työehtosopimuksessa.

SAIRAUSAJALTA KORVAUSTA PIDEMPÄÄN

Työntekijän sairastuessa tai joutuessa tapaturmaan laki oikeuttaa täyteen palkkaan yhdeksän arkipäivän ajan.

Tästäkin on työehtosopimuksissa neuvoteltu paremmin. Esimerkiksi Teollisuusliiton neuvottelemassa Kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen keston mukaan 28 kalenteripäivästä 56 kalenteripäivään. Sairausloman mahdollisesta karenssipäivästä on myös sovittu työehtosopimuksessa.

Suomessa ei ole minimipalkkaa määrittävää lakia.

Lain mukaan työnantajan ei tarvitse maksaa työntekijälle palkkaa äitiys- tai isyysvapaan tai tilapäisen hoitovapaan ajalta sairaan lapsen hoitamiseksi. Monissa työehtosopimuksissa nämäkin vapaat on sovittu palkallisiksi.

PALKKAPÄIVÄNÄ SOPIMUS OSOITTAA ARVONSA

Työehtosopimuksen huomaa rahanarvoiseksi sopimukseksi viimeistään palkkapäivänä. Työehtosopimuksessa on sovittu palkan yleiskorotukset sekä alan vähimmäispalkat, sillä Suomessa ei ole minimipalkkaa määrittävää lakia.

Euroopan unionissa ajetaan minimipalkkalakia kaikkiin jäsenmaihin, mutta suomalaiset palkansaajajärjestöt suhtautuvat siihen penseästi. EU:n laajuinen minimipalkka voi olla heikkojen palkkojen maissa työskenteleville selvä parannus, mutta suomalaisille se voisi merkitä työehtosopimuksissa sovittua huonompaa vähimmäispalkkatasoa.

VUOSILOMALAIN UUDISTUS TULOSSA

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa mainitaan ykskantaan, että vuosilomalaki uudistetaan.

Hallitusohjelma saattaa jäädä tältä osin toteutumatta, sillä palkansaajat sen enempää kuin työnantajatkaan eivät ole tällä hetkellä innokkaita aukaisemaan vuosilomalakia. Työnantajapuoli vetoaa työn mittavuuteen, palkansaajat etujen mahdolliseen menettämiseen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tosin pitää laissa epäkohtana, että työsuhteen ensimmäisenä vuonna lomakertymä on vain 2 päivää kuukaudessa. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto toteaa, että kaiken työn pitäisi kerryttää lomaa saman verran.

Anu-Tuija Lehto
Anu-Tuija Lehto

Jos vuosilomalakia kuitenkin ryhdyttäisiin avaamaan, työnantajapuoli haluaisi remontoida lain perusteitaan myöten.

Esimerkiksi loman määräytymistä ja lomapalkkaa tarkasteltaisiin kriittisesti. Myös tuntipalkkaisia koskevat lomapalkkakertoimet joutuisivat uudelleen arvioitaviksi, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta kerrotaan.

TEKSTI TIINA TENKANEN  
KUVITUS EMILIE UGGLA

Uusi työaikalaki tulee voimaan tammikuussa: Joustot lisääntyvät ja työntekijöiden suojelu kiristyy

Uudistettu työaikalaki vastaa nykyistä paremmin muuttunutta työelämää ja töiden tekemisen tapaa, summaa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto. Kolmikantaisesti valmisteltu laki on kompromissi, jossa sekä työnantaja- että työntekijäpuoli joutuivat tinkimään tavoitteistaan. Laki tulee voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä.

UUSI TYÖAIKALAKI

  • Perustuu EU:n työaikadirektiiviin.
  • Soveltamisala on laaja – kattaa myös epäitsenäiset ammatinharjoittajat.
  • Valvonta pysyy ennallaan: Lain noudattamista valvovat aluehallintovirastot, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut.
  • Laki tulee voimaan 1.1.2020.
  • Laki on valmisteltu kolmikantaisesti Juha Sipilän hallituskaudella.

Työnantajat voivat jatkossa päättää työajoista nykyistä vapaammin, mutta myös työntekijöiden hyväksi toimivat joustot lisääntyvät. Anu-Tuija Lehto pitää hyvänä sitä, että uusi laki huomioi etätyötä tekevät ja osatyökyiset aiempaa paremmin.

– Työnteko ei uudessa laissa ole sidottu paikkaan, ja työnantajan on pyrittävä järjestämään osa-aikatöitä osatyökykyiselle.

Uudistetun lain mukaan työpaikoilla voidaan sopia uudenlaisista joustomahdollisuuksista: työaikapankista ja joustotyöstä. Joustotyö on uusi työaikamuoto, joka antaa työntekijälle laajat mahdollisuudet päättää työajoista ja työn tekemisen paikasta.

– Joustotyö soveltuu erityisesti asiantuntijatyöhön, mutta myös SAK:laisilla aloilla on töitä, joihin sitä on mahdollista soveltaa, Lehto sanoo.

Muista joustomahdollisuuksista liukuva työaika on jo nykyisin käytössä monilla työpaikoilla. Uudessa laissa liukuma-aika laajenee ja työnantajan on pyrittävä antamaan kertyneet tunnit vapaana kokonaisina päivinä.

TYÖAIKAPANKISTA SÄÄDETÄÄN NYT LAISSA

Työaikapankin käytöstä on sovittu monissa työehtosopimuksissa, mutta nyt siitä tulee kirjaus myös lakiin. Uutta on mahdollisuus sopia pankista paikallisesti työpaikalla, jolloin työntekijöitä edustaa luottamusmies.

Lehto muistuttaa, että silloin, kun kyse on työaikalain mukaisesta työaikapankista, työnantaja ei voi siirtää säännöllistä työaikaa työaikapankkiin vaan vain lisätunteja.

– Jos työnantaja ja työntekijä eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, miten työaikapankkiin kertyneet vapaat pidetään, työnantajan on maksettava pankkiin kertynyt vapaa rahana.

Lehto tähdentää, että liukuman käyttöön ottaminen ja ylitöiden siirtäminen työaikapankkiin edellyttää aina työntekijän suostumusta. Ylitöitä ei myöskään saa siirtää pankkiin korottamattomina vaan niissä on huomioitava ylityökorvauksien korotusprosentti.

ENTISTÄ USEAMPI TYÖ VOI OLLA JAKSOTYÖTÄ

Uuden lain jaksotyötä koskevaa luetteloa on muutettu niin, että alakohtaisesta luettelosta on siirrytty tehtäväkohtaiseen luetteloon. Tämä tarkoittaa, että luettelo kattaa nyt laajemman kirjon töitä. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi vartiointi ja vankeinhoidon työt sekä monet kuljetusalan työt.

– Jaksotyön käyttäminen muissakin kuin laissa luetelluissa töissä on mahdollista, jos työehtosopimuksessa niin sovitaan, Lehto huomauttaa.

Jaksotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työaikaa ja kertyneitä ylitöitä tarkastellaan pidemmissä useamman viikon pituisissa jaksoissa vuorokauden tai yhden viikon sijasta. Jaksotyön avulla työtunteja voi teettää enemmän ilman ylityökorvausta silloin, kun töitä on ja vastaavasti vähemmän silloin, kun töitä on tehtävänä vähemmän.

– Jaksotyö on suomalainen viritelmä. Se on työntekijän kannalta huono ratkaisu, koska työntekijä ei välttämättä tiedä työaikojaan kovin pitkälle etukäteen.

LEPOAIKA PITENEE JA PERÄKKÄISTEN YÖTÖIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE

Uudessa laissa kiristetään työntekijöiden työaikasuojelua. Työvuorojen väliin jäävä vuorokautinen lepoaika pitenee myös jaksotyössä 11 tuntiin. Peräkkäisiä yövuoroja saa teettää nykyisen seitsemän sijasta viisi.

– Vuorokautista lepoaikaa saa jaksotyössä lyhentää yhdeksään tuntiin. Näin voi tehdä kuitenkin vain poikkeuksellisesti työn järjestämiseen liittyvistä syistä. Esimerkiksi työntekijä sairastuu eikä sijaista saada.

VARALLAOLO VOI OLLA TYÖAIKAA TAI LEPOAIKAA

Työaikalaki perustuu työaikadirektiiviin, joka ei tunne varallaoloa. Varallaolo on kuitenkin edelleenkin sallittua ja siitä on laissa oma säännöksensä. Jatkossa aina pitää arvioida, onko kyse työ- vai lepoajasta.

– Varallaoloa ei näin ollen uudessa laissa enää välttämättä lasketa lepoajaksi, josta maksetaan erillinen korvaus, Lehto sanoo.

Määrittelyyn vaikuttaa se, miten sidottu työntekijä on varallaoloaikana työhönsä, eli kuinka nopeasti hänen on esimerkiksi päästävä työpaikalle. Tästä on lähiaikoina tulossa useita työtuomioistuimen ratkaisuja.

YLITÖIDEN LASKENTATAPAAN MUUTOKSIA

Uudessa laissa työajan enimmäismäärään lasketaan kaikki työaika kuten säännöllinen työaika, lisätyö ja ylityöt. Toisin kuin vanhassa laissa myös hätätyö – esimerkiksi sähkölinjojen korjaaminen myrskyn jälkeen – lasketaan jatkossa työaikaan. Tämä tarkoittaa, että hätätyötä ei lasketa enää ylimääräiseksi työksi. Myös aloittamis- ja lopettamistyöt lasketaan enimmäistyöaikaan.

Enimmäistyöaika viikossa saa olla jatkossa korkeintaan 48 tuntia tai keskimäärin 48 tuntia neljän kuukauden ajanjaksolla. Työehtosopimuksella tarkasteluajanjakso voidaan pidentää kuuteen tai poikkeuksellisesti jopa 12 kuukauteen.

– Vanhan lain ylityösäännöksiä voidaan soveltaa vielä ensi vuonna. Viimeistään vuoden 2021 alusta on kuitenkin siirryttävä uuteen laskentaan, Lehto sanoo.

PAIKALLINEN SOPIMINEN LISÄÄNTYY HIEMAN

Uudistettu laki lisää hieman mahdollisuuksia sopia työajoista paikallisesti, mutta jatkossakin sopiminen painottuu työehtosopimuksiin.

– Työajoista voi työehtosopimuksissa sopia varsin laajasti toisin, ja niin myös paljon tehdään, Anu-Tuija Lehto muistuttaa.

Uuden työaikalain vaikutukset selviävätkin tarkemmin vasta, kun laki alkaa näkyä työehtosopimuksissa.

TEKSTI PIRJO PAJUNEN / SAK
KUVA PATRIK LINDSTRÖM

Teollisuusliiton asiantuntija työaikalakiesityksestä: Keskeisenä tavoitteena työaikojen joustavuuden lisääminen – esityksessä myös työntekijöiden kannalta positiivisia elementtejä

Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio pitää työaikalakia koskevaa hallituksen esitystä kokonaisuutena arvioiden tyydyttävänä. Vaikka lakiesitys sisältää työntekijöiden näkökulmasta ongelmakohtia, näkee Tapio siinä myös parannuksia.

Lakiesityksen keskeisenä tavoitteena on työaikasääntelyn päivittäminen ja nykyistä joustavampien työaikajärjestelyjen mahdollistaminen. Lisäksi työaikalakiin esitetään muun muassa tiettyjä EU-oikeuden edellyttämiä täsmennyksiä.

– Kodin ja työntekopaikan välistä matka-aikaa ei yleensä lueta työajaksi. Esityksen mukaan kyse voisi kuitenkin olla työajasta, jos työntekijä ei aloita työskentelyä työnantajan kiinteästä toimipaikasta, vaan työnantajan edellyttämällä tavalla vasta asiakkaan luota. Taustalla on EU-tuomioistuimen ratkaisu, Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio sanoo.

– Toinen parannus on varallaoloajan ja työajan välisen rajanvedon selkiyttäminen. Voimassa olevan työaikalain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän on oltava asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Lakiesityksen mukaan kyse voisi kuitenkin myös tällaisessa tilanteessa olla työajasta, jos työntekijän tosiasiallinen sidonnaisuus työpaikkaan on suuri esimerkiksi lyhyen hälytysajan vuoksi.

TYÖAJAN ENIMMÄISMÄÄRÄ KASVAISI

– Esityksessä työsuojelun näkökulmasta ongelmallisinta on jaksotyön ja yötyön käyttömahdollisuuksien laajentaminen sekä ylityön enimmäismäärien poistaminen lainsäädännöstä, Tapio sanoo.

Ylityön enimmäismääriä koskevaa sääntely esitetään poistettavaksi ja korvattavaksi työajan enimmäismäärää koskevalla säännöksellä. Työaikalain mukainen vuosittainen työajan enimmäismäärä kasvaisi esityksen mukaan 54 tunnilla. Tähän enimmäismäärään sisältyisi sekä lain tai työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika, lisätyö, ylityö, aloittamis- ja lopettamistyöt että hätätyö. Tapion mukaan lakisääteisen enimmäistyöajan lisääminen ei ole tavoiteltava kehityssuunta sen enempää työsuojelun kuin työllisyydenkään näkökulmasta.

– Ylityön enimmäismääriä koskevasta sääntelystä luovuttaessa poistuisi samalla myös 80 tunnin lisäylityön teettämistä koskeva rajoite, jonka mukaan lisäylityön teettäminen edellyttää lähtökohtaisesti paitsi yksittäisen työntekijän myös henkilöstön edustajan suostumusta.

– Säännös on antanut luottamusmiehelle mahdollisuuden seurata ja tarvittaessa myös kontrolloida ylityön tekemistä työsuojelullisten näkökohtien sitä edellyttäessä tai tilanteissa, joissa ylitöillä katetaan pysyvää henkilöstövajetta, Tapio perustelee.

TYÖAIKAJOUSTOISTA KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ

Perustavoitteena työaikalakiehdotuksessa on Tapion mukaan säännöllisen työajan joustojen lisääminen. Käytännössä säännöllisen työajan joustot mahdollistavat työssä käyvien henkilöiden vuotuisen työajan kasvattamisen entistä alhaisemmin työvoimakustannuksin.

Työaikalakiesityksen mukaan muun muassa liukuvan työajan enimmäiskertymä kasvaisi 40 tunnista 60 tuntiin. Jos työpaikalla on käytössä työaikapankki, tämä liukuvan työajan enimmäiskertymä olisi lisäksi työntekijän suostumuksella mahdollista siirtää työaikapankkiin neljän kuukauden välein.

– Lakiesitys mahdollistaa sen, että töitä, jotka kenties muutoin teetettäisiin ja korvattaisiin ylityönä, voidaan jatkossa teettää entistä joustavammin säännöllisenä työaikana liukuvaa työaikaa ja työaikapankkia hyväksi käyttäen. Mahdollisuus reagoida merkittäviin kysynnän ja työn määrän vaihteluihin työaikajoustoja hyödyntämällä voi toki tilanteesta riippuen olla myös henkilöstön etu.

MAHDOLLISUUS OHITTAA TYÖEHTOSOPIMUS

Työaikalakiin esitetään muun muassa työaikapankin ja päivittäisten taukojen osalta sääntelyä, jota on mahdollista soveltaa riippumatta siitä, mitä asiasta on sovittu työehtosopimuksessa. Sääntelytapa poikkeaa Tapion mukaan työlainsäädännön peruslähtökohdista.

– Yleensä työlainsäädännön tarkoituksena on taata tietty vähimmäissuoja työsuhteen heikommalle osapuolelle eli työntekijälle. Pääsääntöisesti lainsäädännöllä ei ole säädetty enimmäissuojan tasosta eli rajoitettu mahdollisuutta kehittää työehtoja työehtosopimuksissa.

– Vaikka työehtosopimuksessa olisi sovittu esimerkiksi työaikapankista työntekijän kannalta edullisemmin, työpaikalla voidaan paikallisesti niin sovittaessa ottaa käyttöön työaikalain mukainen työaikapankki. Tämä rajoittaa tosiasiallisia mahdollisuuksia kehittää vähimmäistyöehtoja työehtosopimuksessa, Tapio näkee.

KANNEAIKA LYHENISI

Lakiesityksessä ehdotetaan työaikalain kanneaikoja muutettavaksi siten, että myös työehtosopimukseen perustuvat työaikasaatavat vanhenisivat työsuhteen jatkuessa työaikalain mukaisessa kanneajassa, eli kahdessa vuodessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt. Taustalla on erimielinen korkeimman oikeuden ratkaisu.

Lakiesitystä koskevassa lausunnossaan Teollisuusliitto on esittänyt säännöksen muuttamista siten, että työaikalain mukaista kanneaikaa sovellettaisiin myös jatkossa ainoastaan työaikalakiin perustuviin saataviin. Työehtosopimukseen perustuviin työaikasaataviin olisi sitä vastoin myös jatkossa perusteltua soveltaa työtuomioistuimen vakiintuneen ja yksimielisen ratkaisukäytännön mukaisesti työsopimuslain mukaista vanhentumisaikaa, joka on viisi vuotta saatavan erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.

Vaihtoehtona olisi kanne- ja vanhentumisaikojen selkiyttäminen vasta perusteellisemman selvitystyön pohjalta.

Työaikalakiesitys on parhaillaan lausunnolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, jonka jälkeen se menee eduskunnan päätettäväksi.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA KITI HAILA 

LUE LISÄÄ:

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle työaikalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (Teollisuusliitto 14.11.2018)