TYÖYMPÄRISTÖ: Heti lääkäriin, jos työpaikalla sattuu!

Vuosittain tapahtuu noin 130 000 työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan korvattavaa vahinkoa: työssä, työpaikan alueella, työpaikan välittömässä läheisyydessä, työmatkalla tai etätöissä. Tärkeintä on käydä heti lääkärissä.

KUVA YLLÄ: Hitsaaja Tiina Porkolan vakava työtapaturma vuonna 2013 Normetillä Iisalmessa hoidettiin hyvin. Nykyisin FMG Oy:ssä hitsaava Porkola toteaa olevansa suuressa kiitollisuudenvelassa kollegoilleen. He antoivat ensiavun ja soittivat ambulanssin, kun tellingeiltä teräspönkän päälle pudonneen Porkolan polvilumpio halkesi.

Poliisin ja vakuutusyhtiön edustajat kävivät tutkimassa turmaa, ja myöhemmin korvausasiat pyörivät pääosin hyvin. Kahdeksan kuukauden sairausloman ja lyhennettyä päivää ja viikkoa sisältäneen kuukauden työkokeilun jälkeen Porkola palasi kokopäiväiseen työhön. Tuolloin hän sai käydä myös työnantajan järjestämässä avokuntoutusryhmässä. Työhön palattuaan Porkola ei ole ollut päivääkään sairauslomalla jalan takia.

Ongelma korvausasioissa oli se, että jos papereista puuttui vähäinenkin lausunto, yksinhuoltaja Porkolan palkanmaksua saatettiin viivyttää kaksikin kuukautta. ”Minusta vakavaraisen työnantajan ja vakuutusyhtiön olisi pitänyt taata minun tulojeni katkeamattomuus. He olisivat sitten jälkeenpäin voineet sopia asian.”

TYÖ POIKKI, ILMOITUS ESIMIEHELLE JA LÄÄKÄRIIN

Osaa työpaikalla sattuneista vahingoista ei korvata, ja korvaaminen tai korvaamisen epääminen perustuu lakiin.

Tärkeintä on lähteä heti lääkäriin, jos satuttaa itsensä työhön liittyvissä olosuhteissa tai työmatkalla. Työ on lopetettava, vaikka sattuisi vain vähän. Lääkärin vastaanotolle voi hakeutua minne vaan, käytännössä kannattaa mennä lähimmälle. Jos työpaikalla on käytössä esimerkiksi etäpalvelu terveydenhuoltoon, tämänkin antama arvio riittää. Tärkeäintä on saada tilanteesta merkintä nimenomaan terveydenhuollon asiakirjoihin.

Ennen lääkäriin säntäämistä kannattaa tietysti kertoa asiasta työnantajalle tai työnantajan edustajalle. Jos vaikka yövuorossa ei sellaista olekaan, on kerrottava työtoverille. Hyvä olisi saada kirjaus myös työpaikan järjestelmään eli tehtyä tapaturmailmoitus.

Lääkäriin voi hakeutua ilman työnantajan vakuutustodistusta. Jos sellaisen ehtii saamaan mukaansa, menee lasku käynnistä heti oikealle vakuutusyhtiölle. Mutta kun sanot taikasanan ”työtapaturma”, ei sinulta laskuteta ensimmäistä käyntiä. Käynti korvataan, vaikka myöhemmin osoittautuisikin, ettei vahinko täytä työtapaturman määritelmää.

KERRO HETI JA KERRO KAIKKI

Tapaturmasta on kerrottava lääkärille heti ensimmäisellä käynnillä. Korvausjärjestelmä ei pidä uskottavana, että tapaturma olisi sattunut töissä alkukuusta, jos siitä kertoo lääkärin vastaanotolla vasta loppukuusta. Järjestelmä ei pidä myöskään uskottavana, jos työtapaturmasta kirjoitetaan ilmoitus vasta kuukausia tapahtuman jälkeen. Vamman hoitamisessa ja työkyvyttömyyden alkamisessa voi olla viive, mutta alkuvaiheen kuvauksen on löydyttävä jostakin. Varminta on siis mennä lääkäriin heti!

Lääkärille pitää kertoa työtapaturmasta. Yleensä työtapaturmassa saadut vammat ovat sellaisia, että ne voidaan todeta ilman tarkempia tutkimuksia. Ei siis heti kannata vaatia magneettikuvaan pääsemistä.

Työnantajan pitää ilmoittaa tapaturmavakuutusyhtiölleen sattuneesta työtapaturmasta kymmenen päivän sisällä. On hyvä, jos vahingoittunut pääsee itsekin osallistumaan tämän vahinkoilmoituksen tekemiseen. Vaikka tilanne ei osoittautuisikaan työtapaturmaksi, on se läheltä piti -tilanne, ja se on tutkittava ja tilastoitava työpaikalla. Niistä on tarkoitus oppia. Vakuutuslaitos aloittaa tapahtuman selvittelyn kuitenkin heti, kun se saa esimerkiksi hoitopaikan lausunnon.

SUURIN OSA TAPAUKSISTA HOITUU MUTKITTA

Lakisääteisestä työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisesta huolehtivat yksityiset vakuutusyhtiöt. Työnantajan on vakuutettava työntekijänsä. Vakuutusmaksu määräytyy muun muassa toimialaluokituksen (alan tapaturmariskin) ja työpaikan oman työturvallisuuden ja tapaturmakehityksen mukaan. Tapauksista korvataan vuosittain noin 90 prosenttia aikataulussa ja riidatta.

Tapaturmasta maksettava työkyvyttömyyden korvaus on sairausajan palkan suuruinen. Tarpeen vaatiessa myös kuntoutusta korvataan. Tapaturmakorvauksen maksaminen ei poista työnantajan velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa.

  1. Hakeudu lääkäriin, kun loukkaat itsesi työhön liittyvissä olosuhteissa.
  2. Ilmoita tapaturmasta työnantajalle
  3. Jos korvauspäätös ei vastaa odotuksiasi, siitä voi valittaa. Teollisuusliiton työympäristöyksikkö voi neuvoa asiassa.

TEKSTI MARJUT LUMIJÄRVI
KUVA MISKA PUUMALA

Lataa tästä Teollisuusliiton opas Vakava työtapaturma ja ammattitauti

Vesa Holappa: Onko työmotivaatiota jo liikaa?

Osaavalle työvoimalle on kysyntää. Hyvä niin, mutta miten osaaminen saavutetaan?

Pohja luodaan peruskoulutuksessa ja sen jälkeisissä koulutuksissa. Yleensä siis toisella asteella tai korkeakouluissa. Tähän asti kaikki hyvin, sillä suomalainen koulutusjärjestelmä on kansainvälisesti vertaillen tai historiaan peilaten laadukas ja kattava. Ei täydellinen, mutta kuitenkin kärkipäässä.

Entä kun tavoitteena on uusi tutkinto? Edelleen on paljon hyvää nähtävissä. OECD:n tuoreen raportin mukaan Suomi on kärkipäässä sekä tutkintoon että ei-tutkintoon johtavassa aikuiskoulutukseen osallistumisessa. Työpoliittisessa aikakauskirjassa (2/2019) TEM:in erityisasiantuntijat Maija Lyly-Yrjänäinen ja Tallamaria Maunu toteavat artikkelissaan, että myös työn ohessa tapahtuvassa oppimisessa Suomi pärjää tilastojen valossa hyvin.

Kuvaa on kuitenkin syytä tarkentaa. Miksi? Jo mainitusta artikkelistakin käy ilmi, että työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen on varsin valikoitunutta. Ylempien naistoimihenkilöiden osallistumisaste oli 73 prosenttia, mutta naistyöntekijöillä se oli 35 prosenttia. Numerot ovat miehillä samankaltaiset. Heikoin osallistumisaste, vain 16 prosenttia, oli maatalousyrittäjänaisilla.

”Koulutukseen osallistuminen on laskusuunnassa ensimmäistä kertaa vuoden 1990 jälkeen.”

Kuva tarkentuu entisestään, kun mitataan koulutuspäivien kestoa. Aikuiskoulutustutkimuksen (2017) mukaan se oli työntekijöillä keskimäärin 2,5 päivää ja ylemmillä toimihenkilöillä 5,5 päivää. Toisaalta entisen Metalliliiton jäsenkyselyjen henkilöstökoulutusta käsittelevissä osissa yleisin vastaus vuodesta toiseen yli 60 prosentin osuudella oli ”Ei mitään koulutusta”.

Myös sisällöt antavat viitteitä siitä, keille henkilöstökoulutus on suunnattu. Suosituimmat aihepiirit liittyivät liiketalouteen ja oikeustieteisiin, kun taas esimerkiksi Teollisuusliiton jäsenistöä lähellä olevat tekniikka, tuotanto tai rakentaminen olivat aiheina häntäpäässä. Lisäksi henkilöstökoulutus on yleisempää julkisella kuin yksityisellä sektorilla, jolla Teollisuusliiton jäsenet pääosin työskentelevät.

Koulutukseen valikoitumisen ja koulutuksen keston epätasa-arvon rinnalla huolenaihetta voi nähdä siinä, että osallistumisaste on laskusuunnassa ensimmäistä kertaa vuoden 1990 jälkeen. Lisäksi koulutukseen suunnatut panokset ovat laskeneet vuosien 2010 ja 2015 välillä, vaikka yleinen kustannustaso on pikemminkin kasvanut kuin alentunut.

Edellä kuvattu on ristiriidassa julkisuudessa mantran tavoin toistetun osaamisvaateiden kasvun kanssa, mutta istuu kyllä hyvin ajan henkeen, jossa pitää saada enemmän tuloksia vähemmin panoksin. Kun tiedetään, että työhön tai ammattiin liittyvän koulutuksen keskeinen pitkän aikavälin vaikutus on työmotivaation kohoaminen, voi jollekulle tulla mieleen aiheellinen ihmetys. Onko työmotivaatiota suomalaisessa työelämässä liikaa, kun sen kasvuun ei haluta kaikilta osin sijoittaa?

VESA HOLAPPA
Murikka-opiston rehtori

KUVA JYRKI LUUKKONEN

Bruttokansanvirkeys kasvun kiihdyttimeksi

Hyvän työtuloksen ja laadun edellytyksenä on kirkasjärkinen suunnitelma. Työrupeaman alkajaisiksi on muodostettava käsitys siitä, mistä tehtävässä on kysymys ja miten se pitäisi toteuttaa. Suunnittelua seuraa toteutus, arviointi ja kasvava ymmärrys siitä, miten työn voisi tehdä paremmin. Syklin menestyksellisessä läpikäymisessä tarvitaan ajattelua sen jokaisessa vaiheessa ja kokonaisuutta tarkasteltaessa. Tämä koskee yhtä lailla asiantuntija- ja niin kutsuttua suorittavaa työtä.

Ihminen on jaksamisensa kanssa rajallinen olento. Ensiluokkainen keskittyminen kestää korkeintaan muutaman tunnin. Kun henkinen tai fyysinen rasitus alkavat painaa, havainnointi, reagointi ja toiminnan ohjaaminen muuttuvat astetta tai muutamaa heikommaksi. Työtahti alkaa hiipua. Päiväkohtaista tuotosta voidaan nostaa tauotuksella, mutta työskentelyjakson pituus ja intensiivisyys asettavat aina rajansa.

Parhaan tuloksen aikaan saaminen viikon jokaisena työpäivänä edellyttää sitä, että työn tekeminen voidaan aloittaa virkeänä. Ei vaikkapa monille työntekijöille tavallisen pitkän aamuisen työmatkan jälkeen, mitä on jo edeltänyt pitkä kotimatka edellisen työpäivän päätteeksi. Yksinomaan tämä alkaa pidempään jatkuessaan ruokkia vaivihkaa kasautuvaa väsymystä. Jos niin käy, painuu suorituskyky normaalia alemmas. Mitä syvemmäksi väsymys kehittyy, sitä pidempi aika palautumisessa kuluu.

Vaikka talven puurtamisen jälkeen ei tuntisi itseään väsyneeksi, voi silti kuulostella ehtikö tie kohti voimavarojen ehtymistä avautua. Ovatko pienet asiat alkaneet tuntua tavallista suuremmilta? Milloin viimeksi on kokenut itsensä innostuneeksi? Onko tullut moitittua itseään saamattomuudesta havaitsematta tai tunnustamatta orastavan väsymyksen merkkejä?

Olipa vastaus edellisiin kysymyksiin myöntävä, kieltävä tai empivä, loma kannattaa hyödyntää siekailematta itsensä hyväksi. Viettää aikaa läheisten, tuttujen ja harrastusten parissa tai vaan oleillen. Se on paras keino pohjustaa tulevaa jaksamista. Akkujen latautumisen myötä mittasuhteet asettuvat kohdalleen, ideointi ja ongelmien ratkominen alkavat sujua luontevasti. Myös työttömät ovat leponsa ansainneet. Työnhaku on rasittavaa työtä.

Työntekoa ja sen teettämistä pitää uudistaa, jotta Suomi voi pärjätä globaalissa kilpailussa. Jos uudistua todella halutaan, pitää suunnittelussa ottaa huomioon virkeän mielen yhteys tulokseen ja laatuun. Tätä yksilön ja kansantalouden välistä suhdetta voi kutsua bruttokansanvirkeydeksi.

Kansanvirkeyden kohottamisessa on paljon ja nopeasti tehtävissä. Työnjako ei toteudu Suomessa läheskään optimaalisesti. Kun toiset uupuvat töidensä ääreen, ei toisilla ole töitä lainkaan. Monta monituista työhaluista virkeää mieltä jää hyödyntämättä samalla kun suuri määrä työhaluisia, mutta väsymyksen puolelle kääntyneitä mieliä jää virkistämättä. Kun yhtälö ratkaistaan, menestyy Suomi tulevaisuudessa erinomaisesti.


PETTERI RAITO
Päätoimittaja

Alustatyössä ansiot jäävät pieniksi – Tutkija: Työsuhdeturva kohentaisi työntekijöiden asemaa

Ruokalähettien ja muiden alustatyössä olevien mahdollisuudet valita työaikansa ovat rajatut, jos työtä pitää tehdä koko ajan toimeentulon saamiseksi. Vapaaksi mainostetusta työstä tulee pakko, sillä työntekijä joutuu tahtomattaan yrittäjän asemaan.

Työsuhdeturvan laajentaminen alustatyöntekijöihin lisäisi heidän turvaansa ja kohottaisi tuloja, sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori Maija Mattila.

Jos alustatyöhön saataisiin työsuhdeturva, työntekijät saisivat riittävän palkan, lomaoikeuden ja palkkaan sidotut sosiaalietuudet.

Mattila selvitti Kalevi Sorsa -säätiölle alustatalouden ja alustavälitteisen työn ilmiöitä ja ongelmia. Raportti Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa – Ongelmista ratkaisuihin julkaistiin huhtikuun lopussa.

KOKO ELANTO ALUSTATALOUDESTA

Suomessa yli 28 000 henkilöä saa elantonsa alustatyöstä tai alustavälitteistä työtä. Lisäksi noin 90 000 henkilön ansioista puolet tulee alustoista. Hieman yli puolet alustataloudessa elantonsa hankkivista on miehiä.

Työskentely alustataloudessa on Mattilan mukaan yleistymässä.

Hän tähdentää, että kaikessa alustataloudessa työntekijät eivät ole yrittäjäasemassa. Alustavälitteisessä työssä välittäjä tai asiakas hoitaa työnantajavelvoitteet.

Työntekijäasema ei aina paranna tilannetta. Euroopassa noin neljännes alustavälitteistä työtä tekevistä joutuu työskentelemään koko ajan saadakseen riittävän toimeentulon.

KUVA RAPORTIN KUVITUSTA

Eurobarometrin mukaan eniten alustatyötä tekevät 25–39-vuotiaat. Heistä 8 prosenttia työskenteli tai oli työskennellyt alustataloudessa satunnaisesti tai vakituisesti. Vastaava osuus 40–54-vuotiaista on 7,5 prosenttia. Heistä kuitenkin useampi työskentelee alustoilla säännöllisesti kuin nuoremmista ikäluokista.

Alustataloudesta hankkii elantonsa tavallisimmin alemman korkeakoulututkinnon suorittanut. Muun muassa käännöstyötä tehdään alustoilla.

ANSIOT JÄÄVÄT YLEENSÄ PIENIKSI

Raportin mukaan alustaloudessa ansiot jäävät pieniksi. Ranskassa alustatalouden mediaanituntipalkka jää 46 prosenttiin kansallisesta minimipalkasta. Iso-Britanniassa alustataloudessa tienaa 53 prosenttia vähimmäispalkasta.

Saksassa alustojen tuntipalkat ovat noin kolmanneksen pienemmät ja Espanjassa noin kymmenesosan pienemmät.

Suomessa Foodoran lähettikumppanit ansaitsivat Foodora Vastuuseen -kampanjan mukaan viime vuonna 7 euroa tunnilta arkisin ja 9 euroa tunnilta sunnuntaisin. Lisäksi jokaisesta lähetyksestä maksettiin 2,20 euroa. Näistä palkkioista lähetit maksavat itse työn sivukulut sekä työvälineistä aiheutuvat menot.

Mattila huomauttaa, että alustataloudessa työntekijöiden oikeudet ovat epäselvät. Hän kysyy, onko alustatyötä tekevän määrittäminen yrittäjäksi oikein, koska henkilön velvollisuudet ja oikeudet eivät näytä olevan tasapainossa.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP

Maija Mattila: Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa – Ongelmista ratkaisuihin. Kalevi Sorsa -säätiö 2019.

TYÖYMPÄRISTÖ: Ay-liikkeelle voitto pakokaasuilta suojaamisessa

Eurooppalainen ay-liike iloitsee EU:n tuoreesta päätöksestä, jolla suojellaan työntekijöitä dieselin pakokaasuilta. Tästä hyötyvät erityisesti kemian-, metalli- ja autoteollisuuden työntekijät.

Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestön EAY:n liittosihteeri Esther Lynch iloitsee siitä, että nyt karsinogeeni- ja mutageenidirektiivi tulee kattamaan myös dieselpakokaasut.

– Dieselpakokaasut ovat merkittävä syy työperäisiin kuolemantapauksiin. Valitettavasti on yhä paljon työnantajia, joiden mielestä he eivät voi pakokaasualtistukselle mitään. Tämähän ei ole totta. Ammattiliittoina tulemme tekemään yhdessä työnantajien kanssa työtä sen eteen, että laillisesti sitovia altistumisrajoja noudatetaan, Lynch lupaa.

EAY arvioi, että uusi päätös suojelee 3,6 miljoonaa työtekijää ja estää vähintään 6 000 keuhkosyöpäkuolemaa joka vuosi EU-maissa.

Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari Marianne Thyssen on hänkin tyytyväinen sopimukseen.

– Tämä on tärkeä edistysaskel eurooppalaisten työntekijöiden suojelemiseksi työperäiseltä syövältä. Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät sopimukseen lainsäädännöstä, joka koskee kahdeksaa uutta syöpää aiheuttavaa kemikaalia, mukaan lukien dieselpakokaasut. Näin taataan parempi suoja yli 20 miljoonalle työntekijälle Euroopassa, Thyssen toteaa.

– Muutoksesta hyötyvät erityisesti kemian-, metalli- ja autoteollisuuden työntekijät, ammattikuljettajat, rakennusalan työntekijät sekä satama- ja varastotyöntekijät. Se myös yksinkertaistaa sisämarkkinoiden toimintaa ja tekee niistä oikeudenmukaisemmat. Erityisesti pyritään auttamaan pienyrityksiä ja mikroyrityksiä noudattamaan työterveys- ja työturvallisuussääntöjä.

– Toivon, että sopimus vahvistetaan pikaisesti, jotta voimme saada aikaan todellisia muutoksia kentällä ja estää yli 100 000 syöpäkuolemaa seuraavien 50 vuoden aikana.

Sopimus toimitetaan neuvoston pysyvien edustajien komitean (Coreper) hyväksyttäväksi. Kun jäsenvaltioiden pysyvät edustajat ovat vahvistaneet sopimuksen, siitä äänestetään Euroopan parlamentin täysistunnossa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA RUBEN DE RIJCKE / WIKIMEDIA COMMONS

Lähteet:

A trade union victory in protecting workers exposed to diesel engine exhaust (ETUC 11.10.2018)

Työntekijöiden suojelu syöpää aiheuttavilta kemikaaleilta: Komissaari Thyssenin lausuma EU:n toimielinten sopimuksen jälkeen (Euroopan komissio 11.10.2018)