Isoveli valvoo työntekijää – ”Kun ei tiedetä, missä menee sallitun raja, siihen ei puututa”

Teknisen valvonnan rajat ovat harmaata aluetta. Työntekijät eivät välttämättä tiedä, mitä kaikkea valvotaan ja ennen muuta miksi.

Työntekijöiden tekninen valvonta on kehittynyt pitkälle. Korkean turvallisuustason työpaikoilla vaaditaan kasvo- tai sormenjälkitunnistus. Yksinään työskentelevä tai vaarallisesta työtehtävää suorittava saa turvaa teknisestä valvonnasta. Apu saadaan paikalle ajoissa.

Toisaalta teknisen valvonnan kehittyminen on johtanut siihen, etteivät työntekijät välttämättä tiedä, mitä kaikkea valvotaan ja ennen muuta miksi.

Kameravalvonnalle on tietyt reunaehdot. Yksittäistä työntekijää ei saa tarkkailla koko ajan eikä kameraa saa asentaa käymälöihin eikä pesu- tai pukeutumistiloihin.

Gps-paikantimista on annettu selvä ohjeistus. Työnantaja ei saa seurata, missä työntekijä liikkuu vapaa-ajallaan.

Silti tarkka raja sallitun ja kielletyn valvonnan välillä on vielä mittaamatta. SAK:n lakimiehen Anu-Tuija Lehdon mukaan työntekijät eivät usein tunne oikeuksiaan. Toisaalta työnantaja ei välttämättä ole perillä lainsäädännön velvoitteista.

YHÄ VANHAN LAIN MUKAAN

Tekniikka kehittyy lakeja nopeammin. Työoikeuden professori emeritus, dosentti Seppo Koskinen sanoo, että lainsäätäjällä ei ole mitään mahdollisuutta pysyä valvontatekniikan vauhdissa, puhumattakaan sen ennakoimisesta.

Jo nyt tekniikka mahdollistaa tietyn tietokoneen näppäinten liikkeen seurannan ja tietyn puhelimen kuuntelun. Yksittäisen ihmisen kasvot voidaan tunnistaa väkijoukosta valvontatekniikan avulla.

Työpaikkojen tekniseen valvontaan sovelletaan edelleen lakia yksityisyyden suojasta työpaikalla ja etenkin sen viidettä pykälää, eli kohtaa ”kameravalvonta työpaikoilla”.

Sinänsä laki on poikkeuksellinen kansainvälisesti. Vastaavan lain laatiminen ei Koskisen mukaan enää onnistuisi. Vuosituhannen vaihde oli otollinen hetki tunnustaa työntekijöiden oikeus yksityisyyteen työajallakin. Laki astui voimaan vuonna 2004. Paineita sen purkamiseen oli, kun tietosuoja-asetus implementoitiin eli tuotiin osaksi Suomen lakia. Laki tietosuojasta astui voimaan tammikuussa 2019.

KIRJALLISET SÄÄNNÖT TYÖPAIKALLE

Vaikka rajanveto luvallisen ja luvattoman teknisen valvonnan kesken voi olla epäselvä, valvonnasta pitää sopia yt-menettelyssä.

Lain mukaan teknisen valvonnan asentamiseen riittäisi työntekijöiden kuuleminen. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on todennut, että kamera- ja gps-valvonnasta tulee sopia nimenomaan yt-menettelyssä. Työntekijöiden pitää tietää, miksi ja millä tavoin heitä valvotaan. Lisäksi on aiheellista sopia, kuuluuko työntekijöille tarkastusoikeus valvontatietoihin. Aarnion mukaan valvonnasta tulee laatia kirjalliset säännöt ennen valvonnan käyttöönottoa.

Yleensä työntekijöiden tekninen valvonta kattaa kamera- ja kulunvalvonnan sekä työpaikan ajoneuvojen gps-paikannuksen. Harvemmin sovitaan tietokoneiden tai älypuhelinten tietoliikenteen valvonnasta. ICT-alan työpaikoilla työntekijät noudattavat yrityksen code of conductia eli eettistä säännöstöä.

Työntekijöiden tietoliikenteen ja sähköpostien valvomiseksi ja lähinnä verkon väärinkäytösten välttämiseksi aikanaan laadittuun niin sanottuun Lex Nokiaan on tiettävästi turvautunut kuusi työnantajaa. Lain mukaan tietoliikenteen urkinnasta pitää ilmoittaa tietosuojavaltuutetulle.

Suomessa työntekijällä on vahva suoja

Suomessa on muuta Eurooppaa tiukempi suoja työntekijöiden yksityisyydelle. Työntekijällä on oikeus tehdä työtään vapaana toisen oikeudettomalta ja perusteettomalta tarkkailulta ja häirinnältä.

Työpaikan tekninen valvonta pitää suunnitella ja toteuttaa siten, ettei missään kohtaa rikota henkilön oikeuksia. Vaatimuksista ei voi poiketa edes työntekijän suostumuksella.

Tietosuojalaki ja yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki turvaavat sen, ettei yksittäisen henkilön kameravalvonta ole sallittua. Työntekijöitä voi kuvata yhteisissä tiloissa, kuten auloissa ja halleissa, mutta ei pukeutumis-, peseytymis- ja saniteettitiloissa.

SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo, että kameravalvonnan pitää olla yleistä, ei yksilöön kohdistuvaa.

– Kameraa ei saa panna esimerkiksi työhuoneeseen. Työntekijää ei saa tarkkailla koko aikaa. Esimerkiksi merkittäviä rahamääriä käsiteltäessä voidaan kuvata kassaa siten, että työntekijän kädet näkyvät. Työntekijää ei tällöinkään saa seurata.

Vanhoja kameravalvontaa koskevia säännöksiä sovelletaan tarpeen tullen muuhunkin työntekijöiden valvontaan.

– Luulen kyllä, että yksityisyyden raja paukkuu välillä rikki. Näillä säännöksillä on kuitenkin pärjättävä.

Lehto ei muista yhtään oikeustapausta kameravalvonnan riitauttamisesta, eikä sellaista löydy oikeusministeriön Finlex-tietokannastakaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kiistoja olisi ollut.

Jos kiellettyä valvontaa on ollut, se ei Lehdon mukaan välttämättä ole noussut esiin. Jos valvonnassa paljastuu, että työntekijä on rikkonut esimerkiksi työnantajan ohjeistusta, asia saatetaan sopia työpaikalla.

RAJANVETO EPÄSELVÄÄ

Rajanveto luvallisen ja luvattoman valvonnan välillä arvioidaan tapauskohtaisesti. Ihmiset eivät edes tunne lainsäädännön antamaa suojaa.

– Kun työntekijät eivät tiedä, missä menee sallitun raja, siihen ei puututa.

Kameravalvonnan rajat ovat vielä oikeudessa mittaamatta. Samoin on gps-seurannan osalta. Tosin tietosuojavaltuutettu on antanut ohjeita kumpaankin.

Pirkanmaalla työnantaja asensi työautoihinsa gps-seurannan, joka paljasti liian pitkien taukojen pitämisen. Itse gps-seurannassa ei olisi ollut mitään epäselvää, mutta työajan valvonnasta ei ollut sovittu yt-menettelyssä.

Lisäksi valvonta saa koskea vain työaikaa. Työnantaja ei saa seurata, mitä työntekijä tekee vapaa-ajallaan. Yksi työnantaja oli seurannut, kauanko työntekijän käyttämä auto pysyi baarin edessä.

TYÖNTEKIJÖILLEKIN ETUA

Lehto huomauttaa lainsäädännön kohdasta, jonka mukaan kameravalvontaa voidaan käyttää todistusaineistona työsopimusta päätettäessä.

Kameran taltioinneilla voidaan osoittaa, että työnantajalla on oikeus purkaa työsopimus esimerkiksi varkauden takia. Joskus oikeudessa on yritetty osoittaa kameravalvonnalla, että työntekijä oli työajalla humalassa ja kävi työajalla välillä nauttimassa alkoholia.

Työntekijän turvan kannalta kameravalvonta on eduksi, jos kyse on esimerkiksi saamattomista vuoro- tai sunnuntailisistä tahi työturvallisuusrikoksesta.

Kameravalvonnan lisäksi muustakin teknisestä valvonnasta voi olla monissa kohdin etua työntekijöille.

– Valvonta lisää työntekijän turvallisuutta esimerkiksi yksin tai vaarallisessa paikassa työskennellessä, Lehto sanoo.

YHTEISET TYÖPAIKAT ONGELMALLISIA

Työnantaja perustelee teknistä valvontaa omaisuuden ja yrityssalaisuuksien suojaamisella, laadunvalvonnalla, työntekijöiden suojaamisella sekä työnteon ja työajan seurannalla.

Tavallisimpia keinoja ovat kulunvalvonta, kameravalvonta ja tietoverkon käytön valvonta. Tosin tietoa voi tallentua myös ulkopuolisen työnantajan järjestelmiin, kun työskennellään yhteisellä työpaikalla, jossa toimii monta työnantajaa.

Jos tiedot ovat yhdistettävissä yksittäiseen henkilöön, tällä on henkilötietolain mukainen oikeus tarkistaa tiedot. Varsin harvoissa tapauksissa työntekijä osaa epäillä tätä, eivätkä työnantajat ole vielä täysin tietoisia lain velvoitteista.

TIETOKONETTA VOIDAAN VALVOA

Jo 2010-luvun puolivälissä kellokortilla tai muulla kulunvalvonnalla valvottiin joka kolmatta työntekijää. 60 prosentilla työpaikoista oli kameravalvonta. Tietoliikenteen eli sähköpostin ja nettiselailun valvonnasta ei ollut tuolloinkaan tarkkoja tietoja.

Työoikeuden professori emeritus, dosentti Seppo Koskinen sanoo, että tietokoneiden valvontaa on vaikea todentaa. Niiden käyttöä pystytään valvomaan esimerkiksi avaamisen ja sulkemisen perusteella sekä esimerkiksi ohjelmien käytön ja verkossa liikkumisen mukaan.

Verkkosurffailun valvonnasta on riidelty oikeudessa. Koskinen muistaa tapauksen, jossa yövuorossa olevat työntekijät olivat katsoneet netistä elokuvia. Työnantajan mukaan työntekijöitä olisi voinut valvoa Lex Nokian perusteella eli epäiltyinä verkon väärinkäytöstä. Tämä ehto ei Koskisen mukaan täyttynyt.

Työnantajan oikeudesta etsiä ja avata työntekijän sähköpostit on tiukat säännökset.

JOUSTOTYÖN MYÖTÄ OMAVALVONTAAN

Työaikaa saa valvoa monin eri tavoin, kulkukortein ja erilaisin tunnistimin. Entistä useammassa työtehtävässä luotetaan työntekijän omaan ilmoitukseen käytetystä työajasta. Ensi vuoden alusta luottamusta tarvitaan lisää, kun laki joustotyöstä astuu voimaan.

– Joustotyön osalta työntekijä valvoo itse työaikaansa ja antaa työnantajalle työaikakirjanpitonsa. Työnantajan valvonta koskee vain muuta kuin joustotyön osuutta. Tämä on merkittävä linjanveto siihen, että työntekijät valvovat itseään, Koskinen sanoo.

Joustotyössä ei sallita ylitöitä, eli varsinaisen työajan yli menevä työaika korvataan yksi yhteen -periaatteella myös viikonloppujen osalta.

BIOMETRINEN TUNNISTUS LISÄÄ RISKEJÄ

Kasvojen tunnistuksen ja muun teknisen valvonnan myötä työntekijöiden valvonta helpottuu. Koskinen arvioi kasvotunnistuksen yleistyvän.

– Henkilöllisyys pystytään selvittämään jo kaukaa. Valvonta kehittyy näkymättömäksi.

Biometristen tunnisteiden kuten käyttäytymiseen perustuvaa tunnistamista ei Suomessa ole pidetty arkaluontoisena henkilötietona, Juhani Korja totesi väitöstyössään kolme vuotta sitten. Euroopan Neuvoston tietosuojasopimukseen, arkaluontoisten tietojen joukkoon, on lisätty biometriset tiedot. Sopimus velvoittaa myös Suomea takaamaan samat oikeudet kansallisessa lainsäädännössä.

”Arkaluontoisten tietojen kohdalla näin ei Suomessa kuitenkaan ole toimittu”, Korja toteaa Lapin yliopiston haastattelussa.

Hänen mukaansa biometristen tunnisteiden väärinkäytön vaara on suuri, jos tunnisteet otetaan käyttöön ilman riittävää tietoa tämän teknologian riskeistä.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN

LUE MYÖS: Kameravalvonnasta sovittava yhteistoiminnassa – Toimitsija: Kaikki muut keinot käytettävä ensin (21.1.2020)

Arki vaatii digitaitoja – teknologiaa pidetään hyödyllisenä, ihmisten valmiudet kuitenkin kompastuskohta

Arkipäiväiseen asiointiin tarvitaan monenlaisia digitaitoja. Jos sähköinen asiointi muuttuu kompastuskiveksi, voi jäädä ilman palveluja.

Entistä useampi arkipäiväinen asiointi hoidetaan tietokoneella tai mobiililla. Työpaikkaa haetaan sähköisellä lomakkeella, lääkäriaika ja päivähoitopaikka varataan netissä ja syksyllä tehtiin ensimmäinen digitaalinen asuntokauppa.

Palvelujen siirtymisen digitaalisiksi ei aina helpota asiointia. Sähköisessä asioinnissa vaaditaan taitoja, joita kansalaisille ei välttämättä ole kertynyt. Ei riitä, että osaa työskennellä tietokoneella. Pitää ymmärtää siirtymiset sivulta toiselle ja kunkin palveluntarjoajan logiikkaa.

Digisyrjäytymiseen voi olla muitakin syitä kuin heikot tietotekniset taidot. Myös pääsy internetiin voi olla hankalaa tai ihmisellä voi olla vamma tai toimintarajoite.

JOKA KOLMANNELLA NUORELLA ONGELMIA

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan digisyrjäytyminen koskee yllättäen myös suomalaisia nuoria. OECD:n tutkimuksessa osa nuorista on ohjelmoinnin huippuosaajia, mutta osalla on vaikeuksia selviytyä yksinkertaisenkin sähköisen lomakkeen täyttämisestä.

Kun eteen tulee vaativampia sähköisten asioinnin tehtäviä, liki 70 prosenttia nuorista 25–35-vuotiaista selviää niistä, mutta kolmannes ei. Tosin suurimmat erot digiosaamisessa ovat ikäluokkien välillä. Vain joka kymmenes 55–65-vuotiaista selviää OECD:n mukaan vaativammasta sähköisestä asioinnista.

Internetissä asiointi on tuttua valtaosalle suomalaisista. Yhä harvempi konkaripolvesta ei ole käyttänyt nettiä lainkaan. Tilastokeskus kertoo, että viime vuonna 75–89-vuotiaistakin useampi kuin joka neljäs asioi netissä päivittäin.

Tutkijoiden mukaan digisyrjäytyminen ei liity väistämättä ikään. Ongelmat eivät katoa minnekään ikäluokkien vanhetessa. Sähköinen asiointi yleistyy koko ajan, ja nuoremman polven digisyrjäytyminen muuttuu todelliseksi uhaksi, jollei heidän digitaitojaan paranneta.

KOMPASTUSKOHTIA RIITTÄÄ

Työikäisten digitaitojen kohentamiseen on tarttunut muun muassa Työväen Sivistysjärjestö, joka tarjoaa sekä työnhakukoulutusta että Opetushallituksen tuella maksutonta koulutusta tietotekniikan perustaitoihin.

Myös SAK on huomannut työikäisten digitaitojen puutteet. SAK ryhtyy järjestämään Googlen ja Demos Helsingin kanssa maksuttomia koulutuksia SAK:laisten liittojen jäsenille.

– Teknologia ja digitalisaatio tulevat, ja ihmiset pitävät niitä hyödyllisinä. Ihmisten valmiudet ovat kuitenkin kompastuskohta, SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski sanoo.

– Jos haluaa toimia aktiivisena kansalaisena sosiaali- ja terveyspalveluissa, verottajan kanssa tai missä vain, sähköiset palvelut ovat arkipäivää. Pitää ymmärtää, kuinka digitaaliset alustat toimivat. Pitää olla rohkeutta käyttää niitä.

Heinikosken mukaan sähköisen asioinnin kynnyksen madaltamisen lisäksi tarvitaan ymmärrystä ja keinoja tunnistaa valeuutiset. Muutoin voi joutua huijatuksi ja pahimmassa tapauksessa joutua identiteettivarkauden uhriksi.

Vaarana on digisyrjiminen

Nuorten digitaitojen erilaistuminen huolettaa Kelaakin.

– Moni nuori liikkuu verkossa ongelmitta, mutta julkishallinnollisen tahon verkkoasiointi ei välttämättä suju, Kelan asiakkuuksien kehittämisyksikön päällikkö Pirkko Kilpeläinen sanoo.

– Ehkä nuorille on epäselvää, miten virastoissa asioidaan.

Kela tarjoaa digitukea muun muassa Ohjaamoissa, alle 30-vuotiaille tarkoitetuissa matalan kynnyksen palvelupaikoissa, joissa autetaan nuoria koulutus- tai työpolulle. Lisäksi Kelan henkilöstö jalkautuu aiempaa useammin opettamaan verkkoasiointia erilaisiin paikkoihin, jotta heikommillakin digitaidoilla oppisi käyttämään Kelan verkkopalveluja.

Lain mukaan kaikkien lakisääteisten palveluiden tule olla helposti saavutettavissa. Niinpä Kelassa käydään läpi palveluja, jotta asiointi onnistuu myös näkövammaiselta. Jokaisella olisi hyvä olla ainakin perustaitoja digiasioinnissa.

HUOMAAMATONTA ASIOINTIA

Aina ei ole kyse osaamisesta. Kelan digiasiointi saa joskus myös korkeakoulutetut raivon partaalle. Osa Kelan vastauslauseista tulee valmiista algoritmista, jolloin lopullista ratkaisua voi olla mahdoton ymmärtää.

Kelasta kerrotaan, että asioinnin helpottamiseksi on kehitetty muun muassa chat-palvelua. Siinä keskustellaan asiakkaan kanssa kirjallisesti. Seuraavaksi on luvassa verkkoneuvontaa chatin kautta.

Kilpeläisen mukaan ideana on saada Kelan kanssa asiointi niin helpoksi, että asiakkaan ei tarvitse olla lainkaan yhteydessä Kelaan. Palveluja kehitetään siten, että ne tulevat huomaamattomasti, kuten lääkekorvaus suoraan apteekista. Näitä asiointeja on jo 40 miljoonaa vuosittain, mukana on myös taksimatkojen ja lääkäripalkkioiden Kela-osuuksia.

Digitaalinen asiointi yleistyy. Opintotukiasioiden ja perhe-etuuksien hoitamista on kokeiltu Kelassa siten, että chatin hoitavat robotit.

Noin 150:ssä Kelan palvelupisteessä ja sen lisäksi yhteispalvelupisteissä asioinnin voi hoitaa myös paperilla, mutta niissäkin tarjotaan ensimmäiseksi asiointiin tietokonetta.

KESKUSTELUKUMPPANI ONKIN BOTTI

Yhä useammassa chatissa vastaajana on tietokoneohjelma. Se tunnistaa kysymykset ja antaa etukäteen ohjelmoidun vastauksen. Botti-pohjaista eli automatisoitua asiakaspalvelua kehitetään kiireen vilkkaan esimerkiksi energia-alan yrityksissä.

Kun entistä useammin vastauksen antaminen jätetään tietokoneohjelmalle, vaarana on digisyrjiminen. Siksi vastauksia ja kysymyksiä testataan koko ajan.

Tietokoneohjelma ei voi ”tietää”, että esimerkiksi maaseudulla yksinään asuvalta keski-ikäiseltä mieheltä ei saa evätä lainaa. Jos algoritmiin on kirjattu maaseutu, yhden hengen talous, keski-ikä ja mies lainariskeiksi, ohjelma tekee kielteisen päätöksen.

Tietosuojavaltuutettu on puuttunut algoritmien perusteella tehtäviin ratkaisuihin. Palveluun rekisteröidyllä ihmisellä on ”oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pelkästään automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin”, jos päätöksellä on oikeusvaikutuksia tai jos päätös ”vaikuttaa vastaavalla tavalla merkittävästi”. Kieltoon on joitakin poikkeuksia, mutta joka tapauksessa ihmisellä on oikeus toimittaa lisätietoja ja oikeus saada selvitys päätöksestä.

Digitaidot eivät pelasta digisyrjinnältä, mutta ne ehkäisevät sitä. Tutkijoiden mukaan lukutaito, informaatiolukutaito, medialukutaito ja monimedialukutaito auttavat selviämään digitaalisessa maailmassa. Mitä heikommat taidot, sitä varmemmin digisyrjäytyminen uhkaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on selvittänyt, että sähköistä sote-asiointia estävät käyttäjien kokema heikompi digi-osaaminen, huono terveys ja huono elämänlaatu sekä asuinalue. Myös puutteelliset taidot ymmärtää terveyttä tai teknologiaa vähensivät sähköistä sote-asiointia.

Sosiaalityön asiantuntijat muistuttavat, että ihminen kaipaa sähköisen asioinnin ohella keskustelua ja vuorovaikutusta kasvokkain. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:n tilaamassa tutkimuksessa todetaan, että sähköisessä asioinnissa on myös harmaa alue, sillä uudet työvälineet muuttavat palveluiden saatavuutta, toimivuutta ja sosiaalityön asiakkaan ja ammattilaisen välistä suhdetta. Palveluiden sisään voi rakentua syrjäyttävä mekanismi.

RAUTAINEN AMMATTITAITO EI YKSIN RIITÄ

Joku on verrannut digitalisoitumista teollistumisen alkuaikaan. Murros on vähintään yhtä suuri. Tarvitaan uudenlaisia taitoja.

Jyväskylän yliopiston tutkijat Kirsi Heinonen ja Kirsi Lainema kertovat yliopiston Tutkimusuutisissa, että digitalisoituvassa työssä tarvitaan teknologisten taitojen lisäksi vahvempia yhteisöllisen työn ja vuorovaikutuksen taitoja. Pahitteeksi eivät ole myöskään kriittinen tiedon arviointi, tiedon jakaminen ja vastuullinen toiminta.

SAK:n Mikko Heinikoski sanoo, että digitaitojen puute saattaa johtaa työttömyyteen ja pitkittää sitä.

– Voi olla, että ihmisen muu osaaminen on aivan rautaista, mutta työskentely sähköisillä alustoilla voi olla haastavaa. Aika pienelläkin satsauksella digitaitoihin voidaan parantaa työllistymismahdollisuuksia merkittävästi.

RATKAISUT NOPEAMMIN

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi hakea edelleen myös paperitse, ainakin hakemuksen voi laittaa vireille paperilla.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Niina Jussila kertoo, että erot sähköisessä asioinnissa vaihtelevat suuresti.

– Meillä on työttömyyskassoja, joihin hakemukset tulevat 98-prosenttisesti sähköisesti. Sitten on kassoja, joissa osuus on huomattavasti vähemmän.

Työikäisten valmiudet sähköiseen asiointiin eivät Jussilan mukaan ole kiinni koulutustaustasta, vaan enemmänkin työn luonteesta. Jos työssä on totuttu asioimaan sähköisesti, se sujuu myös omissa asioissa.

Jussila huomauttaa, että sähköiset hakemukset on helpompi ja nopeampi käsitellä järjestelmissä. Paperiset palvelut pysyvät ainakin lähivuodet.

– Kun kuitenkin kyse on ihmisten toimeentuloon liittyvästä etuudesta, etuutta pitää voida hakea tavalla tai toisella. Toivotaan, että paperinen asiointi käy tarpeettomaksi.

Järjestelmät tulisi Jussilan mielestä kehittää sellaisiksi, että niitä olisi helppo käyttää.

– Ei tulisi miettiä vain sähköisten järjestelmien vaatimuksia tai pelkästään käsittelyprosessia, vaan myös järjestelmän käyttäjää.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN