AVAAJA: Sairaan huono tilanne ilman tessejä

Ilman työehtosopimuksia sairauslomalle joutunut työntekijä putoaisi Kelan päivärahalle kahden viikon jälkeen. Ei olisi oikeutta hoitaa palkalla sairasta lasta. Ei taitaisi terveys kestää sopimuksetonta tilaa.

AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebookissa tai Twitterissä (18.11. alkaen). Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla.

– Työehtosopimuksia todellakin tarvitaan, sanoo sopimusasiantuntija Eero Juhonen Teollisuusliiton puutuotesektorilta. Työsopimuslaissa palkanmaksu on turvattu vain sairastumispäivänä ja 9 arkipäivänä sen jälkeen.

– Onhan se nyt ihan eri juttu, että saa keskituntiansion mukaista palkkaa, kuin että saisi Kelan sairauspäivärahaa, Juhonen alleviivaa.

Palkallisen sairausloman pituus riippuu työsuhteen kestosta, mikä on normaali käytäntö yleissitovissa työehtosopimuksissa. Puutuotesektorilla palkallinen sairausloma on pisimmillään 56 arkipäivää, kun työsuhdetta on kestänyt 10 vuotta.

”Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta.” Puusepänteollisuuden tes kyllä huomauttaa, että yrityksessä voidaan sopia sairausajan omailmoitus-käytännöstä, ja sama pätee silloin myös lapsen äkillisesti sairastuessa.

Eero Juhonen

Omailmoitus onkin varsin yleinen käytäntö, sillä se leikkaa työnantajan kustannuksia. Lyhyet sairauslomat vähenevät ja työterveyshuollon maksut kutistuvat.

– Mutta aina on joitain jääräpäitä työnantajia, joille ei esimerkiksi terveydenhoitajan todistus lapsen sairaudesta kelpaa, Juhonen toteaa tuohtuneena.

Miksi kuumeinen lapsi pitäisi retuuttaa terveyskeskukseen? Vai vaatiiko osinkojen ja tulojen kasvattaminen miljoonien eurojen jussipesosille sitä, että äidin tai isän on kannettava pikku pilttinsä kilpailukyvyn alttarille? Eivätkö edes pikkulapset saisi toipua rauhassa kotonaan?

Juhosen on vaikea ymmärtää sitäkään, että kahden vuorotyöläisen perheessä yövuorosta tulleen vanhemman oletetaan hoitavan sairasta lasta, kun toinen vanhemmista lähtee omaan vuoroonsa.

LAKI ON HÄILYVÄINEN

– Me tarvitsemme työehtosopimusten alakohtaisia määräyksiä, ei vain lakeja. Eduskunnan voimasuhteet voivat muuttua nopeastikin, samaten lait, toteaa sopimusasiantuntija Mirja Suhonen erityisalojen sektorilta.

Jos sopimisen kulttuuri murtuu, voi murtua myös työrauha. Suhonen huomauttaa, että Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vähän lakkoja, eikä työnantajapuolen propaganda tätä tosiasiaa muuksi muuta.

Työrauha on edellytys toimitusvarmuudelle, mikä on Suhosen mukaan ollut suomalaisen vientiteollisuuden valtti. Yleissitovien sopimusten piirissä on yksityisellä sektorilla 85 prosenttia kaikista työntekijöistä.

Mirja Suhonen

Työrauha on edellytys toimitusvarmuudelle, mikä on Suhosen mukaan ollut suomalaisen vientiteollisuuden valtti. Yleissitovien sopimusten piirissä on yksityisellä sektorilla 85 prosenttia kaikista työntekijöistä.

– Kyllä suomalaisetkin barrikadeille lähtevät, jos työehdot riittävästi huononevat, kuvaa Suhonen polkua kohti levottomuuksia, jos asioista ei neuvotella ja sovita.

– Kun työntekijään luotetaan, hän on luottamuksen arvoinen, Suhonen alleviivaa.

UPM:n tehtailla jo viime vuosikymmenellä kokeiltiin luottamusta ottamalla käyttöön omailmoitus lyhyissä sairauspoissaoloissa. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työnantaja säästi näin miljoona euroa vuodessa.

Tutkimus toteaa: ”Mitä myönteisemmäksi esimiehen suhtautuminen (sairauslomiin) koettiin, sitä vähemmän sairauspoissaolopäiviä oli. Tämä tulos voi liittyä hyvän johtamisen, oikeudenmukaisuuden ja osaavan esimiestyön myönteiseen vaikutukseen.”

KOODI EI RATKAISE

– Tesseissä ei ole rajattu yhtäkään tautiluokkaa palkanmaksuvelvollisuuden ulkopuolelle. Kyllä lääkärintodistusta työkyvyttömyydestä pitää kunnioittaa, Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi toteaa. Hän viittaa kansainväliseen ICD-10-tautiluokitukseen.

Tautiluokituksen F-koodistosta, eli mielenterveyteen ja käyttäytymiseen liittyvistä sairauksista, kysytään liitosta eniten, mutta korona-aikana työnantajat yrittävät laistaa palkanmaksusta muistakin syistä.

– Liitto lähtee siitä, että työnantaja maksaa aina, jos se estää tervettä työntekijää tulemasta työpaikalle.

Marjut Lumijärvi

Asennus- tai huoltotöihin pitää tosin lähteä, jos työnantaja niin määrää, vaikka kohde olisikin koronakartalla punaisella merkityssä maassa.

– Mutta silloin työnantajan on huolehdittava turvallisesta työskentelystä!

Lumijärvi ei hänkään arvosta Metsäteollisuus ry:n ilmoitusta työehtosopimusten torjumisesta.

– Vähän pelkään, että vaikeaa on paikallisesti sopia esimerkiksi 56 päivän sairausloman palkanmaksusta. Joissain isoissa yrityksissä ehkä onnistuu. Mutta pienissä?

”Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden ajalta.” Näin tylysti työsopimuslaki paaluttaa esimerkiksi äitiyslomalaisen olemattomat oikeudet.

– Eihän tilapäisestä hoitovapaastakaan säädetä laissa muuta kuin se, että on oikeus olla poissa. Palkan maksamisesta ei määräyksiä ole kuin tesseissä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA
KUVAT KITI HAILA

”Paikallinen erä ihan jees, mutta siitä sopiminen kaipaisi viilausta”

”Tes-korotuksen lisäksi paikallinen erä on ihan jees, mutta siitä sopiminen kaipaisi viilausta”, sanoo Kone Hissien pääluottamusmies Tapio Kuhmonen. Valtaosassa työpaikoista tämän vuoden palkankorotus oli yleiskorotuksen verran eli 1,3 prosenttia.

Tapio Kuhmosen työpaikka Kone Hissit Oy kuuluu niihin yrityksiin, joissa on paikallisesti pystytty sopimaan erästä, joka työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen yleiskorostuksen lisäksi.

– Me työntekijät pääsimme tänä vuonna työnantajan kanssa paikallisesta erästä sopimukseen ja saimme hieman lisää rahaa, mutta se on pintapölyä siihen nähden, mitä olemme tuottavuutena tuoneet firmaan, Kuhmonen pohtii.

Hän pitää paikallista erää kannatettavana ideana, kun se pystytään sovittamaan yhteen työpaikan tuottavuuden kanssa. Ongelmana on se, että nykypäivän työehtosopimuksessa ei mitenkään määritellä sitä tuottavuuden mittaria, johon paikallinen erä pitäisi sitoa.

– Meillä tulee rahaa ovista ja ikkunoista, ja aina pitäisi saada enemmän. Mutta ei siitä koskaan hirveää siivua jää työntekijöille.

Paikallisten erien ja paikallisen sopimisen sääntöjä tulisi Kuhmosen mielestä kehittää, jotta sopiminen olisi työntekijöiden näkökulmasta tasapuolista.

– Firman tuottavuus pitäisi sitoa työntekijöille maksettavaan osuuteen esimerkiksi niin, että sijoitetun pääoman tuotosta tulisi siivu työntekijöille.

”TYÖNTEKIJÄT SAIVAT PIKKASEN LISÄÄ”

Palkankotusten pohjana olevassa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen rakenteessa on Kuhmosen mielestä onnistuneita piirteitä.

– Myönteistä on erityisesti se, että suorituspalkkoihin tuli korotus. Koska teemme urakalla, oli erittäin tärkeää, että suorituspalkkaa nostettiin ja myös taulukkopalkat nousivat.

Paikallinen ratkaisu syntyi hänen mukaansa tänä keväänä aika helposti.

– Olen niin monta vuotta tehnyt näitä sopimuksia, että tiedän missä on tappelun ja missä sopimisen raja. Tänä vuonna en lähtenyt tappelemaan, koska tiesin, että se on turhaa. Vaikka me tuotamme helkutin hyvin, niin silti meille ei jaeta sitä rahaa, mitä olisi jaettavissa, vaan tehdään pintapuolinen silittely, että työnantaja paikallista sopimusta koskevassa kyselyssä voi vastata, että meillä paikallinen sopimus on.

– Työntekijät saivat pikkasen lisää. Mutta työnantaja halusi sitä kohdentaa eikä jakaa tasaisesti kaikille.

Kuhmosen työpaikalla toimihenkilöt päätyivät erilaiseen ratkaisuun kuin työntekijät.

– He eivät halunneet myydä pienellä korotuksella työnantajalle paikallisen sopimisen statusta.

LUOTTAMUSMIEHEN PITÄÄ OLLA TARKKA

Kuhmosen mukaan työntekijät ovat yleensä tyytyväisiä, kun saavat jotain, mutta lopputulos on normaalisti senttejä, ei euroja.

– Palkkakehitys on aika nihkeää. Kun puhutaan ruoasta, palveluista, puhumattakaan sähköjen siirtohinnoista, ne kallistuvat nopeammassa tahdissa kuin palkat parantuvat. Neuvottelun muuttaminen työntekijäpuolta paremmin huomioon ottavaksi on todella vaikeaa.

Kuhmosen mukaan pääluottamusmiehen kannattaa olla tarkkana ja pitää oma päänsä, koska työnantaja vetää usein narua haluamaansa suuntaan.

– Meillä tuottavuus on lisääntynyt niin maailmalla kuin Suomessakin. Työnantaja katsoo aina hieman, mistä narusta vetäisi. Milloin se esittelee, miten menee Suomessa ja välillä, miten menee globaalisti. Oma kantani on, että neuvoteltaessa pitää kuitenkin katsoa vain Suomen menestystä, koska me olemme täällä oma yksikkömme, joka sitä rahaa tekee.

”TÄMÄ VUOSI MENNÄÄN YLEISKOROTUKSELLA”

Teijo Paananen

Mekaanista metsäteollisuutta edustavassa Ha-Sa Oy:ssä toteutettiin pääluottamusmies Teijo Paanasen mukaan se yleiskorotus, mikä työehtosopimuksessa sovittiin.

– Paikallista sopimista ei tehty tällä kertaa ollenkaan. Me teimme esityksen paikalliseksi sopimukseksi, mutta se ei ottanut tuulta purjeisiin. Yksi palaveri oli, missä asia lyötiin lukkoon. Kyllä se aika lyhyt neuvottelu oli, Paananen kertoo.

Aikaisempina vuosina on hänen mukaansa sovittu työtekijöiden näkökulmasta parempia korotuksia.

– Edellinen kierros saatiin neuvoteltua huomattavasti paremmin.

Myönteistä työpaikan tilanteessa on Paanasen mukaan se, että työllisyys on pysynyt hyvänä.

– Korona ei ole vaikuttanut työllisyyteen mitenkään. Meillä on täystyöllisyys, ja näillä näkymin mennään ainakin kesälomiin asti täysillä. Aika näyttää sitten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

– Pahempaa pelkäsin ennen kevättä. Mutta tuotanto on vähän piristynyt ja markkinat lähteneet käyntiin hieman paremmin. Meillä kaikki laitokset toimivat viime vuoden tasolla.

 

HELPPO PERÄLAUTA

Jukka Saviluoto

Teknologiateollisuudessa on luottamusmieskyselyllä selvitetty, miten palkankorotukset tänä keväänä työpaikoilla sovittiin. Tulosten analyysin ollessa vielä kesken Teollisuusliiton erikoistutkija Jukka Saviluoto arvioi, että valtaosassa työpaikoista palkankorotus oli yleiskorotuksen verran eli 1,3 prosenttia.

– Tänä vuonna se oli helppo perälauta.

Paikallisesti on ollut mahdollista sopia isompi korotus.

– Paremmin on sovittu jonkin verran, mutta niin on tehnyt teknologiateollisuudessa selvä vähemmistö. Silloin kun on ollut nykyisen kaltainen perälauta, perinteisesti paikallisesti sovittujen sopimusten osuus on ollut 10–20 prosenttia.

Edellisellä kierroksella erikseen työpaikoilla sovittavana oli paikallinen erä. Sen jakamisessa viimeinen sana oli työnantajalla. Silloin paikallisen sopimuksen kertoi tehneensä jopa puolet luottamusmiehistä, ilmeisenä päämotiivina se, että työnantaja ei saisi korotuksen jakamisessa yksinoikeutta. Sopimuksen syntyessä korotus jaettiin useimmiten kaikille työntekijöille tasan. Ensi vuonna paikallinen erä on jälleen jaettavana.

 

ILMAN DRAMATIIKKAA

Teollisuusliiton sektorien johtajat arvioivat palkankorotusten sopimisen työpaikoilla sujuneen kuluneena keväänä ilman dramatiikkaa. Vaikka eri työehtosopimukset hieman poikkeavat toisistaan, ylivoimaisesti yleisin käytäntö on ollut 1,3 prosentin yleiskorotus.

Toni Laiho

– Meni ihan nappiin ilman dramatiikkaa. Meillä ei ole mitään paikallisesti sovittavaa ensimmäisenä sopimusvuonna, vasta toisena vuonna. Paikallinen erä 0,8 prosenttia tulee neuvoteltavaksi ensi vuonna, kertoo kemian sektorin johtaja Toni Laiho.

Marko Rosqvist

Erityisalojen sektorin johtajan Marko Rosqvistin mukaan käytännöt hieman poikkesivat sektorin 16 eri sopimuksessa. Sopimuksiin ei kuluvalle vuodelle sisältynyt paikallisia eriä, mutta osaan sen sijaan kaikenlaista muuta paikallisesti sovittavaa, muun muassa sairausajan omailmoituskäytäntöä koskevaa.

– Mistään paikallisista sopimuksista ei ole kuulunut suurempaa moitetta.

Tilanne on koronan takia poikkeuksellinen, eikä mitään ylimääräistä hässäkkää ole tullut. Kun tulee toinen palkankorotusvuosi, tilanne voi olla erilainen.

Jyrki Alapartanen

Puutuotesektorin johtajan Jyrki Alapartasen mukaan mekaanisessa metsäteollisuudessa palkankorotuksia on tehty 1,3 prosentin yleiskorotuksen pohjalta.

– Minulle ei ole tullut kielteistä viestiä. Ensimmäiseen vuoteen ei liity paikallisia eriä, vaan yleiskorotus tulee kaikille. Ensi vuonna tulee paikalliserä, joka on 0,6 prosenttia, ja siellä on erilaisia perälautamalleja. Ongelmat yleensä liittyvät niihin.

 

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT KITI HAILA

LAKOSSA 27.1.–23.2. Haapajärven Ha-Sa:lla: ”Kumppani neuvottelusta puuttuu”

”Me neuvottelisimme, mutta kun Metsäteollisuus ry ei kutsu meitä neuvotteluun, miten me neuvottelemme”, kysyy mekaanisen metsäteollisuuden työehtoneuvottelukunnan jäsen, haapajärveläisen Ha-Sa:n pääluottamusmies Teijo Paananen.

KUVA YLLÄ: Haapajärven Ha-Sa:n lakkovahteja yhteiskuvassa 5.2.2020. Edessä varapääluottamusmies Jouko Hirvasaho, takarivissä vasemmalta Jarko Koponen, Marko Nybacka, Pertti Tuoriniemi, Janne Ruhala ja Juha Jyrinki, eturivissä vasemmalta Hannu Lappalainen, Jani Karsikas ja Tero Liuska. KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ

Teijo Paananen ihmettelee työnantajaliiton Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollménin julkisuudessa esittämää väitettä, minkä mukaan Teollisuusliitto ei neuvottele, vaan odottaa paperiteollisuuden ratkaisua.

– Kyllä me neuvottelisimme, jos olisi neuvottelukumppani.

– Joulukuun 20. päivä olen viimeksi ollut neuvottelussa. Metsäteollisuus ry ei ole ollut oikein halukas meidän kanssa neuvottelemaan. Me kentän ihmiset emme ole olleet paikan päällä. Se viesti mitä sieltä tulee, on se, että tilanne on ihan alkuasetelmissa.

Ha-Sa:n pääluottamusmies Teijo Paananen. Hänet kuvattiin Teollisuusliiton mekaanisen metsäteollisuuden työehtoneuvottelukunnan kokouksessa Helsingissä 6.2.2020. KUVA KITI HAILA

Ainoa konkreettinen esitys, mikä Paanasen mukaan kentän neuvottelijoilla on kädessä, on työnantajajärjestön lista, joka sisältää pelkkiä työehtojen heikennyksiä eikä mitään muuta. Sen toteuttaminen merkitsisi työntekijöille noin 20 prosentin ansion laskua.

– Kyllä se näin on. Se on keskiarvo. Joillakin se on enemmän ja joillakin vähemmän. Heikennyslistalla on todella paljon muutakin kuin kiky.

Kiky-tuntien poistamisesta ei työnantajaliitto ole suostunut Paanasen mukaan edes keskustelemaan.

– Se on viimeinen, mitä minä olen työnantajapuolen neuvottelijoilta kuullut. Nyt on tullut selkeä viesti, mikä on omakin näkemykseni, että työnantajaliitto odottaa paperiteollisuuden sopimusta.

Liivit päälle: Haapajärven Ha-Sa:n varapääluottamusmies Jouko Hirvasaho valmistautuu lakkovahtiin. KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ

MIKSI TYÖNANTAJALIITTO TEKEE TÄMÄN JÄSENYRITYKSILLEEN?

– Ihmettelen Metsäteollisuus ry:tä, miksi he tekevät tämän omille jäsenyrityksilleen, ja tietysti myös meille työntekijöille. Työnantajaliiton vaatimukset ovat niin kohtuuttomat, että jos ne toteutuvat, liian moni on laskujen kanssa ihmeissään, miten he pärjäävät. Eivät palkat liian isoja ole tälläkään hetkellä. Mekaanisessa metsäteollisuudessa on melko heikkopalkkaisia työpaikkoja.

Paananen muistuttaa, että solmittavat työehtosopimukset tulevat koskemaan kaikkia työntekijöitä mekaanisessa metsäteollisuudessa.

– Se on kaikkien meidän työehtosopimus, olemme liitossa tai emme.

Seisaalla varapääluottamusmies Jouko Hirvasaho, kahvilla Jani Karsikas, Hannu Lappalainen ja Jarko Koponen. KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ

Hän pohtii, mikä intressi Metsäteollisuus ry:llä on toimia tällä tavoin.

– Kilpailykyky-perusteluun en oikein usko, koska työajan pidentämistä on ollut suhteellisen vähän. Kyllä siellä on jotain muuta taustalla.

Hän arvioi, että konfliktia pidentämällä työnantajaliitto yrittää vain kyykyttää ammattiyhdistysliikettä.

– Kaikki työnantajat eivät enää varmasti ole tämän takana, koska työnantajatkin kärsivät todella paljon tästä lakosta.

SAHALLA OTETAAN KYLMÄN RAUHALLISESTI

Haapajärven Ha-Sa:n kaikki Teollisuusliiton jäsenet, yhteensä 60 henkilöä, ovat lakossa. Liiton jäsenet ovat lakossa myös samaan yritykseen kuuluvalla Eskolan sahalla. Pieni joukko Teollisuusliittoon kuulumattomia on lakonalaisissa töissä.

– Porukka on ollut sen verran aktiivinen, että heitä ei ole tarvinnut houkutella lakkovahdeiksi. Lakkovahteja piisaa. Suunnilleen kaikki ovat sitä tehtävää hoitaneet.

Lakon jatkumisen tarvittaessa neljään viikkoon porukka otti Paanasen mukaan kylmän rauhallisesti.

– Joku tuumasi, että pari lomapäivää taitaa mennä.

Ha-Sa:n lakkovahdit tauolla: Jarko Koponen, Hannu Lappalainen ja Jani Karsikas. KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ

Paananen toivoo, että suhteellisen pikaisesti tulee kutsu neuvotteluun, ja syntyy molempia osapuolia tyydyttävä sopimus niin, että yritykset saavat toiminnan pyörimään ja työntekijät pääsevät töihin.

– Meillä on se tavoite, että me neuvottelemme työehtosopimuksen. Sen pitää olla sellainen, että molemmat osapuolet pystyvät siihen panemaan nimensä. Jos se paperi annetaan tuollaisena kuin se nyt on, siihen ei laita nimeään kukaan meidän neuvottelijoistamme.

– Meillä työntekijöillä ja omalla työnantajallamme ei ole nokkapokkaa. Meidän vastapuolemme on Metsäteollisuus ry.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ JA KITI HAILA

Teknossa sopimus syntyi ja kiky-tunneista päästiin eroon – muilla aloilla toivotaan sopimisen tien aukeavan, luottamusmiehet kertovat

Teollisuusliiton suurimmalla sopimusalalla teknologiateollisuudessa saavutettiin työehtosopimus 4. tammikuuta. Sopimuksen syntymiseen tarvittiin koko viime syksyn jatkuneet neuvottelut, kolmen viikon ylityökielto ja kolmen päivän lakko. Liiton muilla sopimusaloilla neuvottelut vielä jatkuvat. Pääluottamusmiehet eri sopimusaloilta kertovat tunnelmista tammikuun toisella viikolla.

KUVA YLLÄ: Teollisuusliiton hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen teknologiateollisuuden työehtosopimukseksi kokouksessaan 4. tammikuuta. Teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen (vasemmalla) esitteli neuvottelutulosta, puheenjohtaja Riku Aalto ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sekä hallituksen jäsenet Marilla Hokkanen (selin) ja Mari Tuomaala kuuntelivat. KUVA KITI HAILA

  • Teknologiateollisuuden uuden työehtosopimuksen mukainen sopimuskausi alkoi 4.1.2020 ja päättyy 30.11.2021. Sopimuksen piirissä on noin 100 000 työntekijää. Kilpailukykysopimuksen mukaiset 24 palkatonta talkootuntia poistuivat teknologiateollisuudesta uuden työehtosopimuksen myötä.
  • Sopimus sisältää kaksi palkankorotusta. Vuonna 2020 palkkoja korotetaan 1,3 prosenttia ja vuoden 2021 palkankorotus on 1,4 prosenttia. Lisäksi työnantaja korottaa palkkoja vuoden 2020 palkankorotusten jälkeen 0,6 prosentilla yritys- ja työpaikkakohtaisesti. Palkankorotukset ovat siten yhteensä 3,3 prosenttia.
  • Lue lisää teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta Teollisuusliiton verkkosivuilta.
Teollisuusliiton hallituksen kokouksessa 4. tammikuuta etualalla vasemmalta Pentti Iso-Aho, Hannu Koistinen ja Anne Gärding tutustumasssa teknologiateollisuuden saavutettuun tes-neuvottelutulokseen. Taustalla seisomassa Toni Laiho. KUVA KITI HAILA

 

KUVA JYRKI LUUKKONEN

HEIDI KOIVISTO, Kyrel, Kyröskoski, teknologiateollisuus

KOHTUULLINEN SOPIMUS SAATIIN

”Väki on tyytyväinen siihen, että sopimus syntyi. Kohtuuhyvät ehdot saatiin, vaikka prosenttikorotuksiin olen pettynyt. Hienoa on tuo omailmoitusoikeus sairaan lapsen hoidosta ja vuokratyöntekijöiden huomioiminen luottamusmiehen ajankäytössä. On myös kaikkien etu, että nyt työpaikkaohjaaja saa koulutusta ja aikaa tehtäväänsä. Työaikakokeilu ei ole uusi asia. Minä en aio mistään tuollaisesta pääluottamusmiehenä sopia, sillä meillä joustot toimivat jo nyt kumpaankin suuntaan.

Nyt voi sanoa, että ehkä pitäisi kiittää työnantajapuolta. Sen hävyttömiä vaatimuksia äimisteltiin yhdessä, lakko hitsasi porukan yhteen ja saimme uusia jäseniä. Täytyy vain toivoa, että myös kemian ja metsäpuolen neuvotteluissa työnantaja ottaisi järkikullan käyttöön. Metsäteollisuus ry:n toiminta työsulkuineen on ollut luokatonta.”

 

KUVA PEKKA ELOMAA

JYRKI NIEMINEN, ABB Marin and Ports, Helsinki, teknologiateollisuus

PALKANKOROTUKSILTA ODOTIN ENEMMÄN

”Kiky-tunneista eroon pääseminen on selvä parannus. Myös sairaan lapsen hoitamisen ottaminen mukaan omailmoitusjärjestelmään on hyvä asia. Tosin on taloja kuten ABB, joissa omailmoitusjärjestelmää ei ole saatu työntekijöille aikaiseksi. Se pitäisi kirjata työehtosopimukseen velvoittavaksi niin, että se on kaikille voimassa.

Työaikakokeilun mahdollisuus on herättänyt kysymyksiä ja ärtymystä. Minulta kysyttiin ensimmäiseksi, että joko olet myynyt 170 tuntia? En ole. Työaikakokeilut ovat pääluottamusmiehen sinetin takana.

Palkankorotuksilta odotin enemmän, mutta kai se tilanne neuvottelupöydässä oli sitten niin tiukka. Palkoista sopiminen ei ole meillä paikallisesti toiminut. Täytyy vaan lähteä pokkana esittämään isompia korotuksia, vaikka neuvotteluaikataulu on asetettu tiukaksi.

Mielenkiinnolla seuraan, miten tässä nyt käy, kun teknossa on sopimus valmiina, mutta muilla ei ole. Miten esimerkiksi kemia pääsee asioissa eteenpäin?”

 

KUVA PEKKA ELOMAA

SAMI RYYNÄNEN, Neste, Porvoo, öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus

KIKY LÄHTEE TAVALLA TAI TOISELLA

”Vaikea sanoa tässä vaiheessa, mitä teknologia-alan sopimus vaikuttaa muuhun työmarkkinakenttään. Kovasti työnantajaliitot julkisuudessa kertoivat, että se oli vain tekno, josta lähti kikyn 24 tuntia. Siinä se oli eri tavoin sovittu. Mutta sama tilanne on meillä. Tavalla tai toisella se tulee lähtemään! Se on selkeä viesti jäsenistöltä, että kiky lähtee. Se oli väliaikainen ratkaisu silloin, ja nyt on aika poistaa se.

On vaikea vielä arvioida, auttoiko se, että tekno sai päänavauksen. Se nähdään neuvotteluissa. Tähän asti kemian pöytä on ollut hyvin tukkoisa. Siellä edistymistä ei ole tapahtunut. Rahasta ei ole puhuttu. On ollut niin painavat tekstiesitykset työnantajalla, että ei ole päästy kovin pitkälle neuvotteluissa. Teknologia sai ratkaisun, mutta pelkään, että muiden sopimusalojen neuvotteluista tulee vaikeita.”

 

KUVA JYRKI LUUKKONEN

PETRI SORVALI, Nokian Renkaat, Nokia, kumiteollisuus

RAFLAAVIA ESITYKSIÄ PÖYDÄSSÄ

”Teknologian sopimuksella avattiin pää ja luotiin polku sille, että neuvottelut muilla sektoreilla voivat ylipäätään jatkua. Kumiteollisuuden sopimusalan työnantajalla on edelleen aika raflaavia esityksiä pöydässä. Puhutaan, että kiky säilyy, jäsenmaksuperintä lopetetaan, sairausajan palkkaa alennetaan ja palvelusvuosilisiä tarkistetaan, mikä merkitsisi niiden alentamista. Aika huolissani olen.

Jäsenten mukaan ehdoton edellytys sopimukselle on, että 24 tunnin talkootyö poistuu. Myös sairausaikaan liittyvä heikennys on lähtökohta, josta ei voi mitään sopimusta syntyä koskaan. Nämä kaksi asiaa ovat ihan ehdottomia. En näe, että teknon tekemä palkkaratkaisu on välttämättä raami esimerkiksi kemian pöydässä. Mikäli ratkaisu venyy ja joudutaan turvautumaan järjestöllisiin toimiin, niin se maksaa myös työntekijälle jotakin.”

 

KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

OSMO KÄÄRIÄINEN, Metsä Wood, Suolahti, mekaaninen metsäteollisuus

TAISTELLAAN LOPPUUN ASTI

”Hyvä, että teknologiateollisuuteen saatiin sopimus, mutta aika paljon se jätti paikallisen sopimisen varaan. Olin alun perinkin sitä mieltä, että senttimääräisistä palkankorotuksista pitäisi lähteä keskustelemaan, ei prosenteista. Ja sitten kun on vielä nämä paikalliset erät – niitä on aika hankala jakaa oikeudenmukaisesti. Mutta pidän 3,3 prosentin korotuksia ihan hyvänä kompromissina.

Meillä mekaanisessa metsäteollisuudessa lähdetään neuvotteluissa siitä, että meiltäkin kiky-tunnit lähtevät. Metsäteollisuus ry:n kuuden päivän työsulku ei meitä säikäyttänyt, eikä se aja meitä pakolla sopimukseen. Tämä työnantajapuolen toiminta ei edistä sopimista, eikä se ole viisasta. Kyllä talkootunnit on nyt tehty. Väki ei anna periksi, nyt on syytä taistella loppuun asti.”

 

KUVA MARKKU TISSARINEN

KIMMO NATUNEN, UPM Plywood, Savonlinna, mekaaninen metsäteollisuus

TYÖSULKU HERÄTTI KUMMASTUSTA

”Kun teknologiateollisuuden päänavaussopimus on nyt valmis, toivon, että työnantajapuoli lähtee vihdoin tosissaan neuvottelemaan.

Työsulku oli poikkeuksellinen työtaistelutoimi, joka herättää kummastusta. Metsäteollisuus ry on itse korostanut, että sille joka hetki, jonka tehdas käy, on hyvin tärkeä. Puheiden ja tekojen ristiriita vie pohjan pois noilta väitteiltä. Sulku ei voi myöskään mitenkään vauhdittaa sopimista, sillä neuvottelujen jumi on Metsäteollisuus ry:ssä, ei Teollisuusliitossa.

Teknon sopimus näyttää ihan kelvolliselta. Kiky-tunnit saatiin pois ja palkankorotukset turvaavat ostovoiman. Meiltäkin on saatava talkootunnit pois ja palkankorotusten on taattava ostovoima. Itse olen senttikorotusten, en prosenttien kannalla, tasa-arvon takia.”

 

KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

KIMMO SANDELIN, Maintpartner, Jyväskylä, tekninen huolto ja kunnossapito

NYT PÄÄSTÄÄN NEUVOTTELEMAAN

”Olen hyvillä mielin, kun teknologiassa saatiin ratkaisu aikaan. Näin asioissa päästään eteenpäin. Teknisen huollon ja kunnossapidon sopimuksessa on vielä paljon asioita auki. Niistä päästään vasta nyt neuvottelemaan kunnolla.

Teknologian sopimus varmasti vauhdittaa neuvotteluja. Koko Suomi varmasti on odottanut, että siellä sopimus saadaan. On asioita, jotka ovat tärkeitä. Haraako kiky vielä, jää nähtäväksi, kun päästään pöytään. Kiky-tunnit olivat meillä samanlaisella lisäpöytäkirjalla kuin teknonkin puolella ja muutamassa muussa sopimuksessa. Se herättää toiveita, että asia ratkeaisi. Luulisi, että näistä jokaisesta kiky-tunnit olisivat pois, mutta se selviää sitten, kun mennään pöytään.

Avoimin mielin lähdetään katsomaan ja neuvottelemaan uudesta työehtosopimuksesta. Se aukaisi varmaan monta ovea, että teknossa päästiin sopuun.”

 

TEKSTI PETTERI RAITO, JARI ISOKORPI JA SUVI SAJANIEMI