TOIMIJA: Sari Uusivirta: ”Meidän duunareiden on pidettävä yhtä”

SARI UUSIVIRTA

Pääluottamusmies, lasikeraamisen teollisuuden työehtoneuvottelukunnan jäsen
NSG Pilkington Automotive Oy, Tampere
Pirkanmaan lasi- ja muovityöntekijäin ao. 520

”Markkinatalous jyrää meidän ylitsemme, jollemme me duunarit kaikki pidä yhtä. Minä aina viljelen sitä solidaarisuus-sanaa. Me ollaan juuri niin vahvoja kuin meidän heikoimmat lenkit.

Meidän tehtaan porukat ihmetteli, missä ne Teollisuusliiton isot hartiat nyt ovat. Minä olen keskisuuren tehtaan pääluottamusmies, en tiedä kaikkea politiikkaa ja neuvottelujen hankaluuksia. Mutta minusta puutuotesektori ja mekaaninen metsäteollisuus jäivät neuvotteluissaan vähän yksin. Minä sanoin koko ajan tutuille teknon luottamusmiehille, että katsokaa vain, jos ne työnantajien hirveät ehdotukset menevät jossain läpi, seuraavalla kierroksella ne ovat meillä kaikilla.

Teollisuusliiton olisi minusta pitänyt puolustaa liiton jäsenten etuja niin, ettei liiton jäseninä olevien jakajien työehtosopimusta olisi kuvattu julkisuudessa Suomen huonoimmaksi. Koko kansa tuki postilaisia, etteivät he joutuisi siihen tessiin.

Olen ennenkin, TEAMin aikaan, ollut työehtoneuvotteluissa mukana.

Oli yllätys, miten rankka tämä tes-kierros oli. EK ohjasi kovaa työnantajapuolta.

Työnantajat halusivat Sipilän hallituksen huumassa vielä kokeilla, että nyt laitetaan ay-liike polvilleen. Mutta eivät onnistuneet. Vielä meistä voimaa löytyy.

Yleensä meidän pienempien alojen pöytiin ovat työehdot tipahtaneet isommista pöydistä, ihan vain joitain tekstejä viilataan. Mutta teknosektorin sopimuksen jälkeen peruskemia ja muovikin joutuivat tosissaan taistelemaan. Ja aivan teatterina meidänkin pöytään tuotiin kaikki ne hirveät esitykset, arkipyhistä ja palvelusvuosilisien poistosta puhuttiin. Mielestäni me saimme niin hyvän sopimuksen kuin se näissä oloissa oli mahdollista. Kiky ainakin poistui, minkä jatkaminen ei olisi ollut kentän väelle mikään vaihtoehto.

Vielä tämä Teollisuusliiton protokolla on aika hämärä jäsenille. Kun tekno oli saanut sopimuksen, minulle huudettiin jippiitä tehtaalla. Minä sanoin, että ei, ei meillä lasikeraamisessa ole vielä sopimusta. Ihan viimeisimpien joukossa neuvoteltiin. Kun vielä ihmisillä on nykyisin se otsikkotyyli, vain otsikot luetaan, on vaan mentävä kentälle ja ihan juteltava ihmisten kanssa. Eikä somesta kannata kaikkea uskoa. Ei varsinkaan koronasta. Kannattaa mieluummin uskoa THL:n ja viranomaisten ohjeistuksia.”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA

Turja Lehtonen: Teollisuusliiton sopimuskierros pian paketissa

Sopimuskierros alkaa olla tältä erää neuvoteltu. Tätä kirjoittaessa valmiina on selvästi suurin osa Teollisuusliiton yhteensä 35 työehtosopimuksesta (tes). Käyty tes-kierros oli uuden liittomme ensimmäinen ja totisesti myrskyisä sellainen. On silti huomioitava, että 17 työnantajajärjestöön mahtuu monenlaista toimijaa ja toimintatapaa. Selvää lienee, että meidän on syytä istua alas niin sisäisesti liittona kuin SAK:n laajuisesti varsin pian. Koordinaatiota on parannettava.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on saatava tulemaan takaisin avoimesti neuvottelupöytään. Se on tällä kierroksella vaikuttanut neuvottelujen taustalla jopa enemmän kuin keskitetyillä kierroksilla takavuosina.

Paljon keskustelua ja tuskaa herättänyt kilpailukykysopimus (kiky) olisi pitänyt hoitaa pois keskitetysti ja hallitusti kaikista sopimuksista, joissa se oli kirjattuna.

Väitän kierroksen suurimmaksi ongelmaksi juuri vuonna 2016 työmarkkinamaailmaan uinutta kiky-ratkaisua ja sen mukaista 24 tunnin työajan lisäystä.

Kuten tiedämme, se johti kaikissa isoissa neuvottelupöydissä lakkoon, lakonuhkaan tai työsulkuun. Tavallisesti liittokierroksilla laitetaan sopimusalojen ongelmia tekstikysymysten hiomisella kuntoon, mutta nyt sille jäi hyvin vähän tilaa.

Yleisesti voidaan todeta, että kikyn palkattomat talkootyötunnit ovat lähteneet kaikista neuvottelemistamme sopimuksista. Sopimuskohtaisia eroja toki on. Palkat nousevat sopimuskauden aikana 3,3 prosentin kustannusvaikutuksella. Tosin tässäkin on alakohtaisia eroja. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskentaan saimme sisällytettyä vuokratyöntekijät. Lisäksi saimme neuvoteltua myös jonkin verran alakohtaisia tes-korjauksia.

Kierros on ollut raskain puutuotesektorille. Mekaaninen metsäteollisuus ajautui neljän viikon lakkoon ja työnantajien julistamaan kuuden päivän työsulkuun.

Yhtenä keskeisenä syynä olivat Metsäteollisuus ry:n tälle kierrokselle tekemät poikkeuksellisen kovat linjaukset.

Tämän takia ratkaisu löytyi vasta sovittelijan esityksestä. Haluan tässäkin yhteydessä kiittää kaikkia lakkoon ja siihen liittyviin järjestelyihin osallistuneita. Lakko ei ollut turha. Ilman sitä olisi jälki ollut erittäin rumaa.

Nostan esiin vielä yhden tes-kierroksen rajuuden syyn. Työnantajat ovat nähneet järjestäytymisasteemme laskeneen. Uskon, että he ajattelivat kokeilla, onko meissä vielä voimaa? Olihan sitä. Oleellista on huomioida, että järjestäytymisasteen merkitys on näissä tilanteissa äärettömän tärkeä. Siksi siitä pitää puhua joka päivä ja joka paikassa.

TURJA LEHTONEN
Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja

Tanskan teollisuudelle neuvottelutulos, Ruotsissa neuvottelut alkavat

Tanskassa on saatu neuvottelutulos teollisuuden työntekijöiden uudesta kolmivuotisesta sopimuksesta. Se menee nyt jäsenäänestykseen. Ruotsissa teollisuuden neuvottelut käynnistyvät ja osapuolten vaateet on julkistettu.

Yhdeksän ammattiliittoa muodostaa Tanskassa CO-industri -ryhmän, joka neuvottelee työnantajajärjestö Dansk Industrin kanssa työehtosopimuksen 230 000 teollisuuden työntekijälle.

OK20-niminen neuvottelutulos syntyi helmikuun alussa ja menee nyt liittojen käsittelyyn sekä jäsenäänestykseen. Sekä CO-industrin että Dansk Metal -liiton hallitukset suosittelevat ehdotuksen hyväksymistä.

Palkat eivät ole sopimuksen keskeinen osa. Se kirjaa vain vähimmäispalkat, joiden päälle tulevat yrityskohtaisesti sovitut lisät. Näin toimii 80 prosenttia maan yksityisen alan työpaikoista, loput noudattavat alakohtaisia työehtosopimuksia määriteltyine palkkoineen.

Vähimmäispalkka nousee tasan euron, ja on maaliskuun alusta 16,35 euroa tunnilta. Sen päälle tulevat yrityskohtaisesti neuvotellut korotukset. Epämukavan työajan lisät kasvavat 1,6 prosenttia jokaisena sopimusvuonna.

HENKILÖKOHTAINEN TILI KASVAA

Sopimus sisältää monia työehtoihin liittyviä osia. Keskeinen on työntekijän henkilökohtainen tili fritvalgskonto, joka kasvaa neljästä seitsemään prosenttiin palkasta. Työnantaja kirjaa tämän summan työntekijälle, joka voi itse päättää rahan käytöstä.

Sen voi ottaa rahana palkan päälle tai käyttää eläkemaksun korotukseen tai vapaapäiviin lasten tai omien vanhempien huoltamiseksi. Ikääntyvät työntekijät saavat lyhentää tilin avulla työaikaansa.

Vuonna 2007 alkanut järjestely oli alkuun kaksi prosenttia palkasta, nousi vuonna 2017 neljään prosenttiin ja nyt seitsemään prosenttiin. Uuden sopimuskauden lopulla tilille kertyy keskimäärin yli 3 000 euroa vuodessa.

Sopimuksen mukaan työnantajan maksama, täydellä palkalla pidettävä vanhempainvapaa nousee 13:sta 16:een viikkoon. Äidillä on oikeus näistä viiteen viikkoon, isällä kahdeksaan. Loput kolme viikkoa voidaan jakaa vanhempien kesken.

Ammattiliitot ja työnantajat saivat myös sovittua, että sairausajalta maksettava palkka nousee yhdeksästä 14:ään viikkoon. Oppisopimuksella olevien eläkekertymä alkaa jatkossa 18 vuoden iästä aiemman 20 sijasta.

Lisäksi sopimus parantaa koulutusmahdollisuuksia sekä työsuojeluvaltuutettujen toimintamahdollisuuksia. Sopimukseen liittyy työehtojen polkemisen estämistä koskeva pöytäkirja.

Dansk Metalin puheenjohtaja Claus Jensen suosittelee jäsenille sopimuksen hyväksymistä. Se kattaa elämää kehdosta hautaan, hän sanoo. Sopimus parantaa Jensenin mukaan kaikenikäisten työntekijöiden etuja.

VUODEN SOPIMUS HAUSSA RUOTSISSA

Ruotsissa viiden teollisuuden liiton yhteenliittymä Facken inom industrin esittää yhden vuoden sopimusta kolmen prosentin palkankorotuksilla. Jokaisen on saatava kuitenkin vähintään 50,55 euron korotus kuukausipalkkaansa.

Liitot esittävät lisäsatsauksia joustoeläkejärjestelmään. Listalla on työturvallisuuteen, vuokratyöhön sekä vanhempainvapaalla olleiden syrjinnän estämiseen liittyviä vaateita.

Työnantajien vastatarjous saatiin helmikuun alussa: 1,4 prosentin korotus. Liitot pitävät tätä aivan liian pienenä.

– He antavat tarjouksen, joka nakertaa ostovoimaa. Se on vahingollinen Ruotsin taloudelle ja teollisuudelle, sanoo IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä Dagens Arbete -lehdelle.

Edellisellä kolmivuotisella sopimuskierroksella palkat nousivat 6,5 prosenttia.

Ruotsissa neuvottelut pyritään saamaan selväksi maaliskuun loppuun mennessä. Sekä Tanskassa että Ruotsissa teollisuuden sopimus määrittelee pitkälti muiden alojen sopimusten tason.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN