UPM sulkee Jyväskylän vaneritehtaan – Pääluottamusmies: ”Ketään ei jätetä yksin”

UPM sulkee vaneritehtaansa Jyväskylässä heinäkuun lopussa ja jättää 147 ihmistä työttömäksi. Pääluottamusmies Jarno Kemiläinen toteaa, että huonossa tilanteessa hyvää on perusturvaa parempi paketti uudelleen työllistymiseen ja kouluttautumiseen. Eikä ketään jätetä yksin, Kemiläinen lupaa.

KUVA YLLÄ: UPM Plywoodin vaneritehtaan portilla vasemmalta Jari Savolainen, Milja Torstensson, pääluottamusmies Jarno Kemiläinen ja työsuojeluvaltuutettu Matti Väänänen. Heillä on takanaan yhteensä 105 työvuotta tehtaalla.

28.7.2020

Vaneritehtaalaiset ovat pääluottamusmiehen mukaan tavattoman pettyneitä siihen, että UPM päätyi lopettamaan tehtaan, vaikka UPM Plywood tahkosi viime vuonna kovaa tulosta ja koko konsernilla oli ennätysvoitot.

– Mutta se on sanottava, että saimme hyvässä hengessä neuvoteltua työnantajan kanssa perusturvaa paremman paketin, pääluottamusmies Jarno Kemiläinen kertoo.

”NYT JOS KOSKAAN!”

– Jos yhtään on miettinyt opiskelemista uuteen ammattiin, kannattaa opiskelukortti katsoa nyt!

Vaneritehtaalaisilla ei ole lomien jälkeen työvelvoitetta irtisanomisajaltaan eikä palkanmaksu katkea, vaikka saisi töitä tai lähtisi opiskelemaan. Jos opiskelupaikka tutkintoon heltiäisi heti syyskuussa, opintoja voisi suorittaa täydellä palkalla seuraavat kuusi kuukautta.

– Tämän perään voisi vielä opiskella 200 päivää korotetulla ja sitten vielä 200 päivällä tavallisen suuruisella ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella.

Jari Savolainen on työskennellyt tehtaalla 31 vuotta.

Tutkintoa opiskelevalle UPM korvaa tietokonekuluja, kirjoja ja kurssimaksuja 2 000 euron edestä.

– UPM maksaa myös maksullisia koulutuksia 5 000 euroon asti, jos se auttaa työllistymään jos haluaisi lähteä vaikka taksiajolupaa hankkimaan.

Kemiläinen kertoo, että vaneritehtaalla saatiin muutosturva kattamaan kaikki vakinaiset työntekijät, ei vain viisi vuotta talossa olleet kuten laki määrittelee.

VALMENNUSTA TULEVAAN, KAIKILLE

Jokainen saa halutessaan tavata konsulttiyrityksen henkilökohtaisen muutosvalmentajan. Työntekijöille on myös jo pidetty informaatiotilaisuuksia, joissa ovat olleet mukana Teollisuusliitto, Teollisuuden työttömyyskassa ja TE-keskus.

Pääluottamusmies tietää, että jotkut aktiivisimmat lähtivät jo heti yt-neuvotteluista uutisen kuultuaan soittelemaan Jyvässeudun työnantajille. Ja hyvä niin. Kaikille ei työn hakeminen ole kuitenkaan helppoa, kun viimeisimmästä opiskelusta on jo vuosikymmeniä.

– Jotkut ovat tehneet täällä 20–30 vuotta työtä. Oma tehtävä ja rutiinit osataan. Mutta ihan kaikilla ei ole edes pankkitunnuksia, vaikka yhteiskunnassa luotetaan, että kaikilla on. On todella haastavaa etsiä töitä, jos ei ole älypuhelinta eikä voi selata TE-palvelujen sivuilta vapaita työpaikkoja. Ja jos ei ole pankkitunnuksia, ei pysty edes ilmoittautumaan netissä työnhakijaksi TE-toimistoon eikä muidenkaan viranomaisten sivuille.

– Mutta jokaisen kanssa käydään läpi kaikki, ihan perusasiatkin, jos tarvetta on. Jokaisen kanssa katsotaan, mitä koulutusta tarvitaan. Ja jos ei tiedä, mitä CV tarkoittaa, ei sitä tarvitsekaan tietää ja osata. Ketään ei jätetä yksin, Kemiläinen alleviivaa.

Milja Torstensson on työskennellyt tehtaalla 14 vuotta.

Pääluottamusmies toteaa, että ylimääräistä tukea annetaan heille, jotka työllistyäkseen sellaista tarvitsevat.

Toisaalta tehtaan väessä on heitäkin, joilla on jo pitkään ”muhinut päässä” oman yrityksen perustaminen.

– Vaikka en olekaan sitä mieltä, että kaikkien suomalaisten työntekijöiden pitäisi ryhtyä mikroyrittäjiksi, oma yritys on varmasti hyvä vaihtoehto joillekuille. Henkilöllä on mahdollisuus saada 10 000 euron starttiraha, jos hän käy TE-toimiston yrittäjäkurssin ja saa Gradiasta yrityksen perustamisneuvonnasta myönteisen lausunnon liikeidealleen ja -suunnitelmalleen. Onhan se tuntuva summa.

KAUPUNKI JA YRITYKSET HEREILLE

– Kaikkihan tietävät, missä jamassa kuntien taloudet ovat. Samaan aikaan hoiva-aloilla on huutava pula käsistä.

Kemiläinen – Jyväskylän kaupunginvaltuutettu – kaavailee, että nyt kannattaisi koota kiinnostuneista vaneritehtaan työntekijöistä 20–30 hengen oppisopimuskoulutettavien ryhmä. Opiskelijat saisivat itselleen lähihoitajan koulutuksen, ja kaupungin kotihoito lisää työntekijöitä.

– Kaupunkikin saisi kiillotettua kuvaansa, Kemiläinen arvioi ja kertoo olevansa näinä päivinä kaupungin johtoon yhteyksissä.

Työsuojeluvaltuutettu Matti Väänänen on työskennellyt tehtaalla 40 vuotta ja viisi kuukautta.

Pääluottamusmies alleviivaa sitäkin, että vaneritehtaalta vapautuu nyt prosessiteollisuuden ammattilaisia, jotka ovat tottuneet vuorotyöhön.

– Pienellä muuntokoulutuksella yritykset saisivat itselleen hyviä työntekijöitä, olipa materiaalina puun sijasta muovi tai metalli, kun prosessiteollisuus on sinänsä jo tuttua.

Vaneritehtaalta on jo yksittäisiä ihmisiä hyväksynyt siirron UPM:n muille tehtaille. Kemiläinen kertoo, että samoin jotkut ovat saaneet työtä muista puualan yrityksistä, joita seutukunnalta onneksi löytyy. Työnantaja avustaa muuttokuluissa, samoin lokakuuhun asti vuokrassa ja työmatkakuluissa, jos asunto jää vielä Jyväskylän seudulle.

– Mutta on aivan luonnollista, että kaikki eivät voi lähteä kauaksi Jyväskylästä, perhe- tai muista syistä.

UPM, HÄIRIKÖINNIN KUNINGAS

Hyväksi hiottu muutospaketti ei poista vaneritehtaalaisten tavatonta pettymystä UPM:n toimintaan. UPM Plywoodin liiketoimintajohtaja Mika Sillanpää on puhunut ”työmarkkinahäiriöistä” yhtenä taustasyynä Jyväskylän tehtaan sulkemiseen viitaten työntekijäpuoleen, vaikka UPM on ollut ajamassa Metsäteollisuus ry:n kovaa linjaa. Työnantajapuoli esimerkiksi esti työntekijöitä tekemästä töitä viime vuoden tes-neuvottelujen aikaan kuuden päivän työsulullaan.

Pääluottamusmies Jarno Kemiläinen on työskennellyt tehtaalla 20 vuotta. Kemiläinen on nähnyt vaneritehtaalla viettämänsä kahden vuosikymmenen työrupeaman aikana, miten kovaa linjaa UPM on ryhtynyt vetämään suomalaisen sopimusyhteiskunnan murentamiseksi.

– UPM on itse ollut työmarkkinoiden häirikkö isoimmasta päästä. Sen toiminnan takia Teollisuusliitto on joutunut puolustamaan työntekijöiden oikeuksia. Meitä Jyväskylän vaneritehtaalla käytetään nyt sijaiskärsijöinä, kun Teollisuusliitolle halutaan antaa näpäytys.

– UPM:n ylimmälle johdolle työn teettäminen halvemmalla olisi muka avain kannattavuuteen. Tähtäimessä on ollut jo pitkään 3/7:n eli keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden palkkojen alentaminen, Kemiläinen toteaa miljardivoittoja tahkoavan konsernin suhtautumisesta suomalaiseen sopimusyhteiskuntaan.

”Jos yhtään on miettinyt opiskelemista uuteen ammattiin, kannattaa opiskelukortti katsoa nyt”, kehottaa pääluottamusmies Jarno Kemiläinen (toinen oikealta). Tehtaan portilla myös Jari Savolainen, Milja Torstensson ja työsuojeluvaltuutettu Matti Väänänen.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

TYÖYMPÄRISTÖ: Vuokralaisuus ei vapauta vastuusta

Yritykset toimivat usein vuokratuissa tiloissa. Tilojen kunto ja rakenteet vaikuttavat turvallisuuteen, mutta työnantaja ei voi sälyttää työsuojeluvastuutaan kiinteistön omistajalle.

Työnantaja on aina vastuussa työntekijöidensä työsuojelusta. Työnantaja vastaa siitä, että työpaikka on turvallinen eikä työntekijöille aiheudu hengen tai terveyden menettämisen vaaraa. Tätä vastuuta ei voi siirtää kiinteistön omistajalle.

Jos esimerkiksi kiinteistön ilmanvaihto on puutteellinen ja aiheuttaa altistumista henkilöstölle, pitää työnantajan käydä neuvottelut vuokraisännän kanssa. Neuvotteluissa on selvitettävä, miten asiaan saadaan korjaus viipymättä. Nykyisin myös vakuutusyhtiöt arvioivat työpaikan riskejä, ja olosuhteilla on vaikutusta työnantajan vakuutusmaksuihin. Viranomainen eli aluehallinnon työsuojelun vastuualue voi viime kädessä velvoittaa korjauksiin, mikäli tiloissa on puutteita.

Työnantajan vastuut perustuvat yleiseen huolehtimisvelvollisuuteen työntekijöistä. Tarkemmin asia on määritelty työturvallisuuslain pykälissä 8–12 työpaikan olosuhteiden sekä vaarojen ja riskien arvioinnin osalta. Työympäristön tilaa ja kuntoa on seurattava jatkuvasti niin, että tilat ovat työskentelyn kannalta turvallisia.

Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön kunnossapidosta ja hoidosta eli seinistä ja tontista kokonaisuudessaan. Mikäli vuokralaisen kanssa sovitaan esimerkiksi piha-alueiden hoidosta, on se syytä kirjata ja arvottaa vuokrasopimukseen. Vuokralaisen toivomuksesta tehtävien muutostöiden aikatauluista ja kustannuksista on sovittava erikseen. On sovittava, tuleeko vuokralaiselle kustannuksia ja jos tulee, maksetaanko niitä esimerkiksi annuiteetti-periaatteella. (Annuiteetilla tarkoitetaan etukäteen sovitussa ajassa, tasaerin suoritettavaa takaisinmaksua.) Yleensä kiinteistönomistaja vastaa rakennukseen liittyvien kiinteiden laitteiden huollosta ja korjauksesta.

Kaikista käytännön asioista on syytä sopia tarkasti ja kirjallisesti vuokrasopimuksessa. On sovittava, kuka valvoo ja huolehtii. Samoin on sovittava, miten kustannukset jaetaan kiinteistön omistajan ja vuokralaisen kesken.

VUOKRASOPIMUKSESSA SOVITTAVIA, KIINTEISTÖN KÄYTTÖÄ KOSKEVIA ASIOITA:

  • Käyttöajat, siivous, piha-alueiden hoito, autopaikkojen käyttö
  • Yhteiskäyttötilojen, esimerkiksi ruokalan ja kokous- ja pukeutumistilojen varausmenettelyt, käyttöajat, siivoaminen
  • Sähköt, atk- ja puhelinverkot ja pääsy rakennuksen talojakamoon, sähköt, atk- ja puhelinverkot, langattoman verkon toteutus, turvallisuusselvitysten mahdollinen tarve
  • Menettelytavat avaimissa ja mahdollisissa kulkukorteissa
  • Vuokranantajan hyväksyntä vuokralaisen kalusteille ja laitteille
  • Menettely- ja ilmoitustavat remonteista ja korjauksista, näiden aikatauluista ja vuokralaisen toimintaan mahdollisesti aiheutuvista häiriöistä, toimintatavat häiriötilanteissa
  • Kiinteistön päivittäiset tarkastukset ja liikkuminen kiinteistössä, lämmitysjärjestelmä, vedenjakelu, kulkureitit, hätäpoistumistiet

KORONAN AIKAAN:

  • Erityistä huomiota kiinteistöjen ilmanvaihdon toimivuuteen ja huoltoon
  • Kiinteistöjen tehostettu ja tavallista huolellisempi siivoaminen
  • Koronaan liittyvien asioiden läpikäyminen kiinteistön omistajan ja vuokralaisen kesken ja menettelytavoista sopiminen
  • Tuotannon mahdollisen vaikeutumisen ja siitä johtuvien tulonmenetysten takia keskustelujen aloittaminen vuokrajärjestelyistä

TEKSTI PENTTI HARTIKAINEN

Amcor sulkee Kauttualla ja Lieksassa – Pääluottamusmies: ”Säästöohjelmamme ei kelvannut työnantajalle”

Amcor Flexibles Finland Oy sulkee Kauttuan ja Lieksan tehtaansa, vaikka työntekijäpuoli esitti yt-neuvotteluissa 3,2 miljoonan säästöjä. Niillä olisi Kauttuan tehtaan pääluottamusmiehen Sami Elon mukaan saatu tuotantolaitokset kannattaviksi.

KUVA YLLÄ: Amcorin Kauttuan tehtaan henkilöstöryhmät osoittivat mieltään Kauttuan ja Lieksan tehtaiden lakkauttamista vastaan 19. marraskuuta.

Nyt elintarvikkeiden joustopakkauksia ja muita pakkausmateriaaleja valmistavien tehtaiden lähes 200 työntekijää voi uhata työttömyys.

– Työnantaja on lypsänyt tehtaat tyhjiksi ja saanut rahansa. Heillä ei ollut mitään aitoa neuvotteluhalua tehtaiden jatkamiseen, Elo toteaa.

Pääluottamusmies vaatii kokemustensa jälkeen, että yhteistoimintalaki pitäisi päivittää ja uudistaa.

– Varmaan sääntöjen mukaan mentiin meidän yt-neuvotteluissa, ei siinä mitään. Mutta nykyinen laki ei anna palkansaajapuolelle mitään sananvaltaa. Työntekijöillä ei ole mitään aitoa neuvottelumahdollisuutta.

ERIKOISOSAAMISTA KATOAA

Amcor on maailmanlaajuinen, valtaisa konserni, joka oli mitä ilmeisimmin päättänyt, että tehtaat suljetaan. Asiakkaat, joihin kuuluu esimerkiksi Paulig, eivät jää kuitenkaan pulaan, sillä Amcorilla on varatoimittajat. Osa asiakkaista voi valita tietysti kokonaan toisen firman, Elo arvioi.

Sulkeminen merkitsee kuitenkin maan ainoan syväpainotalon katoamista, sillä Suomessa ei toista samanlaista laitosta ole. Samalla katoaa paljon erikoisosaamista.

– Me olemme pystyneet tekemään hivenen laadukkaampia materiaaleja. Erikoisosaamista häviää, kun tämän alan töitä ei valitettavasti ole, Elo toteaa.

”Työllistymisnäkymät eivät Euran alueella ole hyvät, Lieksasta puhumattakaan. Aika paljon pitää reviiriä työnhaussa laajentaa”, Sami Elo sanoo.

Elo toivoo, että suomalaiset tilaajayritykset arvostaisivat enemmän suomalaista osaamista.

– Suomesta lähtee liikaa töitä ulkomaalaisille firmoille ja työtä teetetään ulkomailla. Pitäisi suosia suomalaista työtä eli tilata Suomessa tehtyjä tuotteita.

”PITÄÄ LAAJENTAA TYÖNHAKUA”

Pääluottamusmies Sami Elo aikoo itse ryhtyä etsimään tosissaan töitä.

– Ei maailma tähän kaadu. Ehkä pitää vielä vähän kouluttautuakin. Kyllä Suomen maasta vielä jotain työtä löytyy, Elo uskoo.

Juuri Kauttualta ei kuitenkaan välttämättä uusia pestejä kaikille saada.

– Työllistymisnäkymät eivät Euran alueella ole hyvät, Lieksasta puhumattakaan. Aika paljon pitää reviiriä työnhaussa laajentaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT ALASATAKUNTA / LIISA NYKÄNEN

Porista lopetettava pigmenttitehdas on ollut tärkeä tekijä vedenpudistuksessa

Venatorin tehtaalta on saatu suurin osa Suomessa vedenpuhdistuksessa käytettävästä ferrosulfaatista. Tehdas menee kiinni vuoden 2021 aikana.

KUVA YLLÄ: Silloisen Huntsmanin, nykyisen Venatorin pigmenttitehtaalla Porissa syttynyttä tulipaloa sammutettiin 30. tammikuuta 2017. KUVA LEHTIKUVA / PETRI HAKOSALO

Tehtaiden lopetuksilla on joskus ennalta-arvaamattomia seurauksia. Porissa sijaitsevan Venatorin kemikaalitehtaan käynnissä oleva alasajo aiheuttaa päänvaivaa vesilaitoksille. Venatorin tehtaan tuotannon (titaanioksidiapigmenttejä) sivutuotteena on syntynyt runsaasti ferrosulfaattia, joka on tärkeä kemikaali sekä talous- että jätevesien puhdistuksessa.

Venatorin tehtaalla oli laaja tulipalo vuoden 2017 alussa. Sen jälkeen ei tehtaalla juurikaan ole syntynyt ferrosulfaattia. Tehtaan koko kapasiteettikin on vain noin 20 prosenttia verrattuna tulipaloa edeltävään aikaan.

Venator ei ole suoraan toimittanut vesihuoltolaitosten tarvitsemia kemikaaleja, vaan sen on tehnyt Kemira. Kemira sai raaka-aineena käytetyn ferrosulfaatin Venatorilta tehtaan tulipaloon asti. Sen jälkeen vesikemikaalien valmistuksessa on käytetty muita raaka-ainelähteitä, eli lähinnä Venatorin tehtaan läjitysalueen ferrosulfaattia. Tilanne ei ole onneksi missään vaiheessa kärjistynyt varsinaiseksi ongelmaksi, mutta on toki aiheuttanut huolta vesihuoltolaitoksillekin.

Venatorin tehdas on ollut Suomen merkittävin ferrosulfaatin tuottaja. Venatorin näkökulmasta ferrosulfaatti ei ole ollut ydinbisnestä. Se on ollut jätettä, siis sivutuote ja sivubisnes. Tehtaan alasajo on menossa ja tuotanto loppuu näillä näkymin vuoden 2021 loppuun mennessä. Kemira on kertonut jatkavansa rautapohjaisten kemikaalien tuotantoa, eli vesilaitokset tullevat saamaan kemikaalia jatkossakin samalta toimittajalta kuin nytkin. Voi toki olla, että tämä markkinatilanteen muutos tuo alalle muitakin toimittajia.

Ferrosulfaattia on kertynyt Porin tehtaan läjitysalueelle (joka on Kemiran omistuksessa) niin paljon, että siitä riittää vesikemikaalien raaka-aineeksi jopa 15–20 vuodeksi.

Toiminnan jatkamiseen Venatorin ferrosulfaattikaatopaikalla on saatu ympäristölupa vuoden 2023 loppuun.

VESIMAKSUJEN HINNAT OVAT JO NOUSSEET

On helppo ennakoida, että Venatorin alasajo uhkaa jossain määrin nostaa kuluttajien vesimaksuja. Miten suurista summista on kyse, siitä ei toistaiseksi ole tietoa.

Todellisuudessa vesilaskut ovat nousseet jo vuosia. Suomen Vesilaitosyhdistyksen keräämien tietojen mukaan rakennuskustannusindeksillä korjattu keskimääräinen vesimaksu on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1994 tasoon verrattuna.

Osa vesilaskun noususta tulee vesikemikaalien hinnoista. Paljon tärkeimmät vesilaskun kallistumisen syyt ovat tähän saakka olleet kuitenkin muissa tekijöissä. Puhdistusvaatimukset ovat kasvaneet sekä talous- että jäteveden osalta. Veden kulutus on vähentynyt, ja koska vesilaitokset saavat suurimman osan tuloistaan vedestä, ne paikkaavat väheneviä tuloja korottamalla esimerkiksi vuosittain perittäviä perusmaksuja. Vesijohtoverkoston ikääntyminen pakottaa vesilaitokset varautumaan saneerauksiin. Nämä tekijät aiheuttavat hyvin todennäköisesti enemmän korotuspainetta hintoihin kuin ferri- ja ferrosulfaatin hinnan nousu.

TEHDAS AJETAAN ALAS VUODEN 2021 KULUESSA

Venatorin tehdas on kokenut rajuja muutoksia ja omistusjärjestelyjä viimeisen vuosikymmenten aikana. Tehdas perustettiin 1957, sen alkuperäinen omistaja oli valtionyhtiö Vuorikemia Oy. Sittemmin se oli pitkään keskeinen osa Kemira-konsernia, jota alettiin yksityistää 1990-luvulla. Ennen Venatoria tehdas tunnettiin nimillä Kemira Pigments, Sachtleben Pigments ja vuodesta 2014 Huntsman Pigments.

Tehdas valmistaa titaanioksidia, jota käytetään muun muassa auto-, maali- ja kosmetiikkateollisuudessa sekä painomusteiden valmistuksessa.

Venatorin musta päivä oli tammikuussa 2017, jolloin tehtaalla syttyi laaja tulipalo. Palon jälkeen ilmoitettiin, että vakuutusrahoilla rakennetaan entistä ehompi tuotantolaitos, mutta niin ei käynyt. Noin vuosi sitten Venator ilmoitti, että tehtaan toiminta lopetetaan kokonaan vuoden 2021 loppuun mennessä.

Se oli shokki tehtaan 450 työntekijälle. Väkeä on sen jälkeen vähennetty ja vähennetään asteittain. Viimeisin yt päättyi kesäkuun alussa. Siinä päätettiin, että Venator vähentää loppuvuoden aikana jäljellä olevaa henkilöstöään noin 70:llä. Tehtaalle jää vuoden päättyessä noin 115 henkilöä.

TEKSTI TUOMO LILJA