”Det är helt ok med en lokal lönepott, men själva avtalandet kräver lite fixande”

”Det är helt ok med en lokal lönepott, men själva avtalandet kräver lite fixande, säger huvudförtroendeman Tapio Kuhmonen. På de flesta arbetsplatser ligger löneförhöjningen för i år på 1,3 procent. 

Tapio Kuhmonens arbetsplats Kone Hissit Oy hör till de företag där man lyckats med att lokalt avtala om lönepåslag som betalas ut till arbetstagarna utöver den allmänna höjningen enligt kollektivavtal.

– Vi anställda lyckades komma överens om potten med arbetsgivaren, men det är frågan om småpotatis i jämförelse med vad vi hämtat in i företaget genom förbättrad produktivitet, säger Kuhmonen.

Han anser att en företags- eller arbetsplatsspecifik lönehöjning i princip är en bra idé, så länge man kan binda den till produktiviteten på arbetsplatsen. Problemet är att det i dagens kollektivavtal inte på något sätt fastställs några som helst mått eller mätare som den lokala lönepotten ska bygga på.

– Vi drar in pengar och hela tiden borde man håva in mer. Men inte blir det någonsin så mycket över för de anställda, säger Kuhmonen.

Hela systemet med lokala avtal om lönepåslagen borde enligt Kuhmonen ses över.

– Den andel som arbetstagarna får borde bindas samman med produktiviteten i företaget, så att till exempel en andel av avkastningen på det investerade kapitalet skulle betalas ut till de anställda.

”ARBETSTAGARNA FICK ETT LITET LÖNELYFT”

Kollektivavtalet för teknologiindustrin utgör grunden för modellen för avtal om de lokala löneförhöjningarna. Kuhmonen anser att det finns en hel del gott i modellen.

– Prestationslönerna höjdes, vilket är bra. Eftersom vi ofta arbetar på ackord, är det viktigt de höjdes.

Enligt Kuhmonen var det rätt så lätt att nå ett avtal om på arbetsplatsen i våras.

– Jag har svarvat de här avtalen i flera år, så jag vet när det gäller att avtala och när det gäller att bråka. I år skulle det ha varit lönlöst att börja bråka. Trots att det går bra för oss, så får vi ändå inte de pengar som man väl skulle kunna dela ut till oss anställda, utan man gör det bara för att arbetsgivaren i enkäter kan svara att vi har lokala avtal i kraft.

– De anställda fick ett litet påslag, men arbetsgivaren ville inte dela det jämnt mellan arbetstagarna utan dela ut den enligt eget tycke.

Tjänstemännen på Kone Hissit gick inte in för samma modell, berättar Kuhmonen.

FÖRTROEDEMANNEN MÅSTE VARA NOGGRANN

Kuhmonen säget att personalen i regel är nöjd om man får något, men att det i regel räknas i cent och inte i euro.

– Löneutvecklingen är ganska trög. När vi talar om priset på mat och service för att inte tala om elräkningarna, så växer de i snabbare takt än lönerna stiger.

– Lönsamheten för vårt företag har förbättrats både internationellt och här hemma. Arbetsgivaren kollar ändå alltid litet från vilket snöre de kan dra. Ibland visar de siffror över läget i Finland och i bland globalt. Jag anser att förhandlingarna måste grunda sig på läget här i Finland, eftersom vi utgör vår egen enhet, som drar in pengar.

”DET HÄR ÅRET KÖR VI PÅ MED ALLMÄN LÖNEÖKNING”

Företaget Ha-Sa Oy verkar inom avtalsbranschen för den mekaniska skogsindustrin. Huvudförtroendeman Teijo Paanasen berättar att lönepåslaget i år genomfördes enligt vad som stod i kollektivavtalet.

– Vi har inte några lokala avtal om lönerna. Vi gjorde ett förslag, men det fick inte riktigt vind i seglen. Vi hade ett möte där hela ärendet slogs fast. Visst var det en ganska kort förhandlingsprocess, säger Paananen.

Enligt Paananen har man under tidigare år lyckats med att nå löneförhöjningar som varit bättre ur de anställdas synvinkel.

– Förhandlandet gick mycket bättre under förra avtalsomgången.

Paananen säger ändå att läget på arbetsplatsen är bra och att det finns jobb.

– Coronan har inte påverkat på något sätt. Vi har orderstocken full och kör på för fullt fram till semestrarna. Tiden får utvisa hur det kommer att gå i framtiden.

– Jag var lite skraj i våras. Men nu verkar det som om produktionen kommit igång och marknaden drar bättre än väntat. Vi befinner oss på samma nivå som ifjol.

BRA MODELL

Jukka Saviluoto.

Förtoendemännen inom teknologiindustrin frågades hur man avtalat om lokala löneföhöjningar på arbetsplatsen i vår. Resultatanalysen pågår fortfarande, men specialforskare Jukka Saviluoto vid Industrifacket, vågar sig ändå på att säga att lönerna på de flesta arbetsplatser höjts enligt kollektivacvtalets allmänna linje. Det betyder 1,3 procent.

– I år var det en bra stupstock eller ”perälauta”, säger SaTänä vuonna se oli helppo perälauta.

Spelrummet för att avtala om större lönepåslag har funnits på en del arbetsplatser.

– Det rör sig ändå om en minoritet i teknologiindustrin. Vanligtvis brukar det röra sig om 10–20 procent på allmänna höjningen, säger Saviluoto.

Under den föregående avtalsperioden fanns också en lokal lönepott med i spelet. Då hade arbetsgivaren sista ordet om hur den fördelades. Då berättade varannan förtroendeman att man gjort ett lokalt avtal om saken.

I regel var motivet det att man inte ville att arbetsgivaren ensidigt skulle bestämma om fördelningen.

Då var innehållet i de flesta lokala avtal sådant att lönepåslaget fördelades jämnt mellan arbetstagarna.

TEXT JOHANNES WARIS
FOTO JOHANNES TERVO

ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS

 

YLITYÖKIELTO 4.–24.11.: Ylityökielto puree jo, luottamusmiehet kertovat – kikyn poistamiseksi ollaan valmiita taistelemaan

Teollisuusliitto vauhdittaa sopimusneuvotteluja ylityökiellolla. Liitto julisti ylityökiellon 4.11. alkaen teknologiateollisuuden, pelti- ja teollisuuseristysalan, malmikaivosten ja puolustusministeriön työpaikkojen sopimusaloille. Kolme pääluottamusmiestä eri sopimusaloilta kertoo, kuinka ylityökielto vaikuttaa ja minkälaiset tunnelmat työpaikoilla on.

Teollisuusliiton hallitus päätti 8.11. jatkaa meneillään olevaa ylityökieltoa 24.11. saakka. Lisäksi mukaan tulee myös teknisen huollon ja kunnossapidon sopimusala. (Lue lisää tästä)

 

”Heikennyksiä ei hyväksytä, parantaa pitäisi”

Kone Hissien pääluottamusmiehen Tapio Kuhmosen mukaan työntekijät ovat valmiita puolustamaan työehtojaan. ”Heikennykset eivät kelpaa. Parannuksille on tarve”, Kuhmonen tiivistää.


TEKNOLOGIATEOLLISUUS
TAPIO KUHMONEN
Pääluottamusmies
Kone Hissit Oy, Helsinki

Ylityökielto alkoi vaikuttaa Kone Hisseillä heti voimaan astuttuaan 4. marraskuuta.

– Työnantaja on joutunut tekemään järjestelyjä ja laittamaan ylempiä toimihenkilöitä esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle yötöihin.

Työntekijät hoitavat pääluottamusmies Tapio Kuhmosen mukaan päivystyksen hätätyöt ylityökiellon aikana normaaliin tapaan. Kysymys on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta sekä omaisuuden varjelemisesta.

– Ylityökielto kohdentuu voimakkaimmin asennuksiin ja korjauksiin. Kahden viikon ylityökiellolla on varmasti tuntuvia vaikutuksia. Työntekijöitä on kaikkiaan 535, ja ylitöitä tehdään runsaasti. Ne toteutuvat usein iltaisin tai yöaikaan. Keikat eivät kelloa katso.

– Vuositasolla ylitöissä on menty aina tappiin asti. Työnantaja on pyytänyt lupia lisäylitöille. Minä ottaisin mielelläni ennemmin lisää väkeä töihin kuin katselisin suuria ylityömääriä.

TYÖNTEKIJÄT VALMIITA TOIMIMAAN

Työaika, palkat ja työehtojen parantaminen ovat Kuhmosen kärkitavoitteet tes-neuvottelukierrokselle.

– Meillä ei työajan pidennystä ensi vuonna ole, eikä sitä missään muodossa tule. Palkkoihin tarvitaan ostovoiman kasvun turvaava korotus. Tuloveron alennus ei toimi. Se on hetkellinen toimenpide. Työehtojen heikennyksiä ei voi hyväksyä. Päinvastoin työehtosopimukseen pitää saada parannuksia. Näiden pitää toteutua, että edes voitaisiin aloittaa puheet paikallisen sopimisen lisäämisestä.

Helsingin Hissityöntekijät ry piti syyskokouksensa marraskuun ensimmäisessä viikonvaihteessa. Nimestään huolimatta kysymyksessä on valtakunnallinen eri hissiyhtiöiden työntekijöistä koostuva ammattiosasto.

– Yleinen ymmärrys on olemassa sille, että työtaistelutoimenpiteitä tarvitaan, jos neuvottelut eivät muuten etene. Työntekijöiden aseman ja työehtojen puolustaminen nähdään tärkeäksi tehtäväksi, Kuhmonen toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

 

”Pieni hinta tällä hetkellä”

Työntekijät suhtautuvat ylityökieltoon pääsääntöisesti myönteisesti, kertoo Timo Löppönen. Hinta on pieni verrattuna siihen, että nyt taistellaan ja väännetään isoista asioista.


PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALA
TIMO LÖPPÖNEN
Pääluottamusmies, peltiseppä
Saimaan Eristys Oy, Lappeenranta

Teollisuuseristys- ja telineyrityksen pääluottamusmies Timo Löppönen kuvailee, että muutamaa asentajaa ylityökielto ”harmittaa”. He ovat näet juuri tällä haavaa töissä seisakkityömaalla.

– Kyllä me tavallisesti teemme reilusti ylitöitä. Joka seisakkityömaalla menee yömyöhään ja viikonloppujakin tehdään, Löppönen toteaa.

– Mutta aika vähän on tullut kyselyjä. Kyllä työntekijät ymmärtävät, että ylityökiellolla ajetaan heidän etujaan. Ja kun kerroin kiellosta, laitoin vielä kaikille linkin Teollisuusliiton tiedotteeseen. Nyt mobiiliaikana kaikki löytävät nopeasti nettisivut ja tiedot asiasta.

Työtaistelutoimeen ajautuminen ei ole ”kummallekaan osapuolelle” mieluisaa, Löppönen toteaa.

– Kiky on se suurin kysymys, ja tietysti palkankorotukset kuten ne tahtovat aina olla, Löppönen toteaa tes-kierroksen väännöistä.

KIKYN LÄHDETTÄVÄ ILMAN KUSTANNUKSIA

Pääluotto muistuttaa, että kikyhän on teknologiateollisuuden sopimuksesta irtisanottu päättymään ihan pykälien mukaisessa järjestyksessä. Ja sen pitää siitä myös lähteä ilman kustannusvaikutuksia, koska ilman kustannusvaikutuksia se tulikin.

Kiky on ollut osaltaan tuottamassa miljardien eurojen rahapottia työnantajille. Vuoden 2010 yritysten Kela-maksun poisto, vuosien 2012 ja 2014 yhteisöveron alennukset ja vuosien 2017–2020 sotu-maksujen sälyttäminen entistä raskaampina työntekijöille merkitsevät, että ensi vuonna työnantajat saavat ”tulonsiirtoina” yhteensä 4 miljardia itselleen.

– Ei meillä näistä paljoa ole ollut puhetta. Ilmeisesti asentajien mielestä palkasta vähennetyt summat ovat olleet pieniä. Mutta kyllähän nämä kokonaisuudessaan merkitsevät työnantajille todella isoja säästöjä, Löppönen arvioi.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ARI NAKARI

 

”Kikyt pois, palkkoihin ja lisiin kunnon korotukset”

Kemin kaivoksella ylityökielto tuntuu heti, kertoo pääluottamusmies Pasi Heikkinen. Työntekijät ovat valmiita muihinkin toimiin, jotta kilpailukykysopimuksen jatko saadaan torjuttua.


MALMIKAIVOKSET
PASI HEIKKINEN
Pääluottamusmies
Outokumpu Chrome Oy, Kemi

Outokumpu Chromen Kemin kaivoksella 4. marraskuuta alkanut Teollisuusliiton ylityökielto alkoi vaikuttaa heti.

Pääluottamusmies Pasi Heikkinen kertoo, että heti ylityökiellon ensimmäisenä päivänä työnantajan ja työntekijöiden edustajat kokoontuivat yhteen käsittelemään asiaa. Kokouksessa sovittiin, että ylityökutsuja ei laiteta. Samoin sovittiin, mitkä henkilöstön henkeen ja terveyteen vaikuttavat työt rajataan pois ylityökiellosta.

– Tässä on huoltoseisakki päällä, ja siihen ylityökielto varsinkin vaikuttaa, Heikkinen kertoo.

– Samoin jos vuorosta on joku pois, ei kutsutakaan siihen tilalle muita ylitöihin. Kaivoksen tai rikastamon puolella kärsii olla yksi työntekijä vuorosta pois. Jos on kaksi pois, pitäisi tavallisesti alkaa pyytää muuta porukkaa ylitöihin.

Heikkisen mukaan kaivoksen työntekijät ovat suhtautuneet tilanteeseen hyvin.

– He ovat saaneet hyvin tietoa ja ymmärtävät tilanteen.

”KOLMEN VUODEN SOPIMUS, JA SEN JÄLKEEN SE ON POIS”

Heikkisen mielestä kilpailukykysopimus on tämän syksyn työehtosopimusneuvotteluiden selkeästi suurin kompastuskivi.

– Kikyt pois, niitä ei saa missään tapauksessa mennä hyväksymään, Heikkinen kertoo kaivoksen työntekijöiden tuntoja.

– Meillä malmikaivoksillahan kiky on sovittu työehtosopimuksen liitteessä, ei varsinaisesti työehtosopimuksessa. Kolmen vuoden sopimus, ja sen jälkeen se on pois. Ja nyt Teknologiateollisuus haluaa vängätä sitä työehtosopimukseen. Ei siinä ole mielestäni minkäännäköistä järkeä.

Kemin kaivoksella on tänä vuonna pidetty kahdeksan tuntia kikyä, joista työnantaja tosin on maksanut koulutusajan palkan.

– Vaikka siitä palkkakin maksetaan, niin kun se on lisättyä työaikaa, niin ei sitä meinaa oikein kukaan sulattaa, Heikkinen kertoo.

PALKKA, VUOROLISÄT JA KAIVOSLISÄ NOUSUUN

Muitakin toiveita Heikkinen ja hänen johtamansa Keminmaan metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ovat asettaneet työehtosopimusneuvotteluihin.

– Palkankorotuksia pitäisi tulla, ja reilusti. Vuorotyöläisille vuorolisien korotuksia. Kaivoslisään pitäisi saada kunnon korotus, aikoinaan kaivoslisä on ollut korkeampi kuin yövuorolisä. Sairaan lapsen hoidon ikäraja olisi nostettava 10:stä 14 ikävuoteen. Ja pari–kolmekymmentä muuta esitystä, joita liitolle ammattiosastona teimme, Heikkinen kertoo.

Heikkinen uskoo työntekijöiden taistelutahtoon edustamiensa työntekijöiden osalta.

– Jos työehtosopimusneuvottelut jarraavat kikyn takia, niin uskon, että työntekijöillä on näyttää taistelutahtoa ettei sitä tule. Koska eihän siinä ole mitään järkeä siinä hommassa.

– Meidän asioiden eteenhän tässä taistellaan, nyt tämä ylityökielto, ja muutakin jos tarvitaan. Uskon, että kaikki pysyvät tämän takana, Heikkinen sanoo.

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVA JUHA ÅMAN

 

YLITYÖKIELTO

Ylityökielto alkoi maanantaina 4.11.2019 ja päättyy sunnuntaina 24.11.2019. Sen piirissä on noin 100 000 työntekijää.

Kielto ei koske hätätyötä eikä töitä, jotka ovat välttämättömiä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta. Poikkeuslupia ylitöiden tekemiseen ei myönnetä.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisissä työehtosopimusneuvotteluissa ei ennen ylityökiellon alkamista päästy Teollisuusliittoa tyydyttävään ratkaisuun. Työnantajapuoli on pitänyt neuvotteluissa tiukasti kiinni kilpailukykysopimuksen (kiky) yhteydessä sovitun työajan pidennyksen jatkamisesta. Lisäksi työnantaja on pitänyt esillä myös muita työntekijöiden asemaan, oikeuksiin ja työehtoihin kohdentuvia heikennysesityksiä. Erityisesti työaikaan liittyvissä kysymyksissä työnantajien esitykset eivät ole olleet hyväksyttävissä.

Liitolle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä vauhdittamaan neuvotteluja työtaistelutoimenpiteillä liiton jäsenten aseman ja oikeuksien puolustamiseksi.

– On valitettavaa, että joudumme tällaisiin painostustoimiin työnantajia kohtaan. Teknologiateollisuuden uppiniskainen asenne neuvotteluissamme ei kuitenkaan jättänyt meille muuta vaihtoehtoa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi.

Teollisuusliitto ei Aallon mukaan tavoittele neuvotteluissa kuuta taivaalta. Myös työntekijöiden kuuluu kuitenkin saada kohtuullinen osuutensa. Teknologiateollisuuden ajamilla heikennyksillä ainoastaan heikennetään ilmapiiriä työpaikoilla ja huononnetaan tuottavuuskehitystä.

SOPIMUKSETON TILA

Ylityökieltoon ensimmäisenä asetetut neljä sopimusalaa kuuluvat Teollisuusliiton teknologiasektoriin. Kyseessä olevat työehtosopimukset umpeutuivat torstaina 31.10. Vallitsevan sopimuksettoman tilan aikana sovelletaan vanhan työehtosopimuksen määräyksiä. Sopimuksettomassa tilassa työrauhavelvollisuutta ei ole. Työtaistelutoimet, kuten ylityökielto, ovat sallittuja. Sopimuksettoman tilan aikana ei solmita paikallisia sopimuksia.

Lisätietoja ylityökiellosta saat luottamusmieheltäsi, liiton verkkosivuilta tai liiton työsuhdeneuvonnan päivystyksestä. Verkkosivujen Usein kysyttyjä kysymyksiä -sivulle on koottu yleisimmät kysymykset ja vastaukset ylityökiellosta.

Työsuhdeneuvonnan päivystyksen puhelinnumero on 020 690 447. Päivystys on avoinna arkisin kello 8.30–15.00. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen lakkopaivystys@teollisuusliitto.fi.

Liitto päättää ja tiedottaa jokaisesta työtaistelutoimesta erikseen. Seuraa työtaistelutilannetta liiton verkkosivuilla www.teollisuusliitto.fi, täällä Tekijän verkkolehdessä, liiton Facebook-sivulla ja Twitterissä.

 

(Juttua päivitetty 8.11. tiedoilla ylityökiellon jatkumisesta ja laajentumisesta teknisen huollon ja kunnossapidon sopimusalalle.)