Jenni Uljas: Mikä takaa riittävän turvallisuuden?

Kemikaalilainsäädäntö on tiettävästi EU:n monimutkaisin lainsäädäntöalue. Teollisuusliiton näkökulma siihen on työntekijöiden suojelu kemiallisten tekijöiden aiheuttamilta riskeiltä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että syöpädirektiivin alle lisätään uusia kemiallisia aineita, eri direktiivien vaikuttavuutta pohditaan, niiden päällekkäisyyksiä poistetaan ja lainsäädäntökehystä pyritään selkeyttämään. Eri organisaatiot pyytävät kantojamme näihin ja moniin muihin kysymyksiin.

Syöpävaarallisten kemiallisten tekijöiden sitovat raja-arvot asetetaan EU:ssa aina kolmikannan eli niin kutsutun sosioekonomisen käsittelyn kautta. Tieteellisesti turvalliseksi arvioitu raja-arvo käy siinä prosessissa läpi mankelin, jossa arvioidaan sen aiheuttamaa riesaa eri toimialoille. Käytännön haasteiden pohdinta on tarpeellista, koska esimerkiksi mittausteknisesti tai toteutuksen puolesta mahdottomia rajoja ei kannata asettaa. Mahdoton raja-arvo tosin tuntuu siirtyvän kunkin toimijan motivaation mukaan. Kummallisia käänteitä ajatteluun on tullut esimerkiksi silloin, kun raja-arvo ei ehkä annakaan suojaa tai kun muu lainsäädäntö suojeleekin työntekijää paremmin kuin työsuojelulainsäädäntö.

Tällä hetkellä eurooppalaisen ay-liikkeen keskeisistä vaatimuksista moni liittyy siihen, kuinka lainsäädännössä pitäisi käsitellä aineita, joille ei ole olemassa turvallista rajaa, vaan kaikki altistuminen lisää riskiä.

Tällä hetkellä eurooppalaisen ay-liikkeen keskeisistä vaatimuksista moni liittyy siihen, kuinka lainsäädännössä pitäisi käsitellä aineita, joille ei ole olemassa turvallista rajaa, vaan kaikki altistuminen lisää riskiä. Näitä aineita ovat tyypillisesti syöpää aiheuttavat, lisääntymisterveydelle vaaralliset ja herkistävät aineet. Niitä on ripoteltu kahden eri direktiivin alle. Niitä kuitenkin olisi järkevää käsitellä samoilla riskinhallinnan keinoilla, ja pyrkiä niin matalaan altistumiseen kuin on mahdollista niin kutsutun syöpädirektiivin periaatteiden mukaisesti.

Päivänpolttavaa keskustelua käydään myös sitovista raja-arvoista. Niillä kemiallinen tekijä saadaan lainsäädännön piiriin, jolloin sen hallintaan työpaikoilla tulee muitakin velvoitteita kuin raja-arvon alla oleminen. Toisaalta kovin korkealla raja-arvolla luodaan väärää turvallisuuden tunnetta. Monissa pöydissä vaaditaankin avoimuutta päätöksiin raja-arvoista, eli käytännössä siihen, kuinka monen työntekijän on hyväksyttävää sairastua työperäisesti. Käytännössä riskit ovat laskennallisia, mutta melko kylmiä päätöksiä raja-arvojen määrittämisillä tehdään. On hyvä, että Teollisuusliitto on mukana näissä keskusteluissa ja vaikuttamassa päätöksiin.

JENNI ULJAS
Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija

KUVA KITI HAILA

TYÖYMPÄRISTÖ: Syövän torjunnassa päivitys 3.0 – työntekijöiden suojelua tiukennetaan

Konepajat, valimot, kaivokset, puunjalostusteollisuus ja rakentaminen ovat aloja, joilla työntekijöiden suojelua syöpävaarallisilta aineilta tiukennetaan. EU:n syöpädirektiivin kolme päivitystä pannaan Suomessa täytäntöön muuttamalla asetusta työperäisen syövän torjunnasta vuoden 2020 alussa.

Työssään syöpävaarallisille aineille altistuneiden työntekijöiden ASA-rekisteriä on pidetty vuodesta 1979. Edelleen kuitenkin vain pieni osa työperäisistä syövistä paljastuu ammattitaudeiksi. Työterveyslaitos on kehottanut lääkäreitä noudattamaan tarkemmin velvollisuuttaan ilmoittaa ammattitautiepäilyistä AVI:lle.

– Tyypillisesti syövän kehittyminen kestää kymmeniä vuosia. Vuosien takainen työperäinen altistuminen ei tule useinkaan edes mieleen syövän syynä, eikä lääkärikään osaa asiaa epäillä.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sirkku Saarikoski tuntee entisenä syöpätutkijana perinpohjin nämä ongelmat; syöpä ei jälkikäteenkään ilmoita, mistä se syntyi. Työperäisiin syöpiin sairastuu Suomessa arviolta 1 000 ihmistä vuodessa, mutta ammattitauteina korvataan noin 150, suurin osa niistä asbestin aiheuttamina.

Suomessa EU:n syöpädirektiivin päivitykset toteutetaan muuttamalla valtioneuvoston asetusta työhön liittyvästä syöpävaaran torjunnasta. Asetuksen on tarkoitus astua voimaan tammikuussa 2020.

SANKTIOT KOVENEVAT RAJA-ARVOJEN RIKKOMISESTA

Monissa syöpävaarallisissa aineissa on suomalaisilta työnantajilta jo nyt vaadittu hengitysilman altistuksen pitämistä HTP-arvojen alapuolella. HTP tarkoittaa haitallisiksi tunnettuja pitoisuuksia. Paljoakaan ei Saarikosken mukaan muutu lakeja noudattaneissa yrityksissä, sillä Suomen HTP-arvot ovat yleensä yhtä tiukkoja kuin uusissa EU:n sitovissa raja-arvoissa.

– Suomessa on menty etukenossa. Mutta nyt kun HTP muuttuu sitovaksi raja-arvoksi, tämän raja-arvon rikkomisesta sanktiot ovat kovempia. Työsuojelutarkastajilla on nyt tukevampia keinoja käytössään, Saarikoski arvioi.

”Vuosien takainen työperäinen altistuminen ei tule useinkaan edes mieleen syövän syynä, eikä lääkärikään osaa asiaa epäillä.”

Sitovat raja-arvot tulevat nyt muiden muassa kvartsipölylle, kromi(VI)-yhdisteille, kovapuupölylle, mukaan lukien koivun pöly, ja dieselpakokaasuille.

– Kvartsipölylle altistuu Suomessa arviolta 48 000 työntekijää, esimerkiksi valimoissa, kaivoksissa ja rakennuksilla, Saarikoski kertoo niistä muutoksista, jotka koskevat kaikkein suurimpia työntekijäjoukkoja.

Koivun ja muiden lehtipuiden pölylle altistuvien työntekijöiden luvuksi on puolestaan arvioitu 10 000.

MYÖS ASA-REKISTERIÄ UUDISTETAAN

Suomessa uudistetaan myös edellä mainittua ASA-rekisteriä. ASA oli jäädä aineluettelossaan aina jälkeen, Saarikoski kertoo. Nyt ASA:n vaarakategoriat noudattavat EU:n aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annettua asetusta. Se tunnetaan CLP-asetuksena ja sitä päivitetään jatkuvasti.

ASA-rekisteriin pitää vastaisuudessa ilmoittaa myös työprosesseissaan syöpävaarallisille aineille altistuvat. Esimerkiksi käy kuusiarvoinen kromi, jolle altistutaan erityisesti ruostumattoman teräksen hitsauksessa ja plasmaleikkauksessa. Uutta on myös se, että ASA koskee nyt kaikkia niitä, jotka altistuvat merkittävästi dieselpakokaasuille.

Päivityksessä huomautetaan monien aineiden kohdalla myös ihon kautta saadun altistuksen syöpävaarallisuudesta. Tähän kategoriaan kuuluvat käytetyt moottoriöljyt, joilta kädetkin pitää tarkkaan suojata ihosyövän riskin takia.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi huoltotöitä tekeviä ja auto- ja moottoripyöräkorjaamoissa työskenteleviä.

Painetta työolojen kohentamiseen pitäisi Saarikosken mielestä tulla myös itse työpaikoilta, esimerkiksi työsuojeluvaltuutetuilta.

– Tietenkin vaarojen torjuminen on periaatteessa työnantajan velvollisuus. Mutta on muistettava, että aineiden tai prosessien syöpävaaran havaitseminen on todella paljon vaikeampaa kuin esimerkiksi vaikka sen havaitseminen, että tähän sirkkeliin tarvitaan suojalaite. Työsuojeluvaltuutetut voivat olla tekemässä havaintoja, toimia työnantajan tukena olojen parantamiseksi.

 

Miksi syöväntorjunta jumittui EU:ssa?

Sirkku Saarikoski myöntää, että altistumisen raja-arvot perustuvat paitsi tieteellisiin tutkimuksiin syövän aiheuttajista, myös poliittisiin päätöksiin ja arvioihin siitä, mitä kaikki maksaa ja mikä on teknisesti mahdollista. Esimerkiksi maanalaisille kaivoksille ja tunnelitöihin on myönnetty pidennetty siirtymäaika, jonka jälkeen niiltä vasta vaaditaan dieselpakokaasujen raja-arvojen alittamista. Kaivoksissa määräaika umpeutuu helmikuussa 2026, muilla aloilla 2023.

Totta on sekin, että yritykset hanakasti vetoavat siihen, että jotain pitoisuutta ei voi mitata. Todellisuudessa on yleensä aina keksitty mittalaitteet, kunhan määräykset ovat mittaamista vaatineet, Saarikoski muistuttaa.

EU:ssa oli koko syövän torjuntatyö jumissa viimeistä edellisen eli Barroson komission aikoihin.

– Tämä oli tietoinen valinta EU:n johdossa. Työsuojelu ei ollut painopisteenä, vaan haluttiin suojella yrityksiä lisäkustannuksilta, Saarikoski arvioi.

Direktiivin päivitystyö nitkahti kunnolla liikkeelle työntekijöiden suojelusta ja eritoten työperäisen syövän torjunnasta innostuneen komissaarin Marianne Thyssenin johdolla. Samaa Saarikoski toivoo uudelta luxemburgilaiselta komissaarilta.

 

SANASTOA

  • ASA on Työterveyslaitoksen ylläpitämä rekisteri työssään syöpävaarallisille aineille altistuneista työntekijöistä
  • AVI on Suomen aluehallintovirasto
  • CLP-lyhenteellä tarkoitetaan EU:n asetusta aineluokituksesta, pakkaamisesta ja merkitsemisestä
  • HTP tarkoittaa haitallisiksi tunnettuja pitoisuuksia hengitysilmassa
  • STM on sosiaali- ja terveysministeriö

 

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA VESA RANTA

Jenni Uljas: Työperäisen syövän torjunnan lait muuttuvat

Työperäinen syöpä on edelleen valtava ongelma. Töissä tapahtuva syöpävaarallisille aineille altistuminen aiheuttaa Euroopassa vuosittain arviolta 120 000 syöpään sairastumista ja 80 000 kuolemaa. Syöpää aiheuttavien aineiden oletetaankin olevan useimpien kuolemaan johtavien ammattitautien syynä EU:ssa. Ongelma on ajankohtainen ja todellinen myös Suomessa.

Syövän kehittyminen vaatii usein pitkän altistusajan. Aikaväli altistumisen alkamisesta sairastumiseen on tyypillisesti kymmeniä vuosia. Suuri osa työperäisistä syöpätapauksista johtuu edelleen asbestista, vaikka sen vaarallisuuteen on lainsäädännössäkin herätty jo 1990-luvulla.

Asbesti ei kuitenkaan ole ainoa syöpää aiheuttava aine työpaikoilla. EU:n syöpädirektiivin kolmessa vaiheessa toteutettavissa päivityksissä on sovittu yli 20 merkittävimmän altisteen raja-arvoista hengitysilmassa. Lisäksi direktiiviin on kirjattu syöpävaarallisina ihon kautta imeytyvät tietyt PAH-yhdisteet ja mineraaliöljyt, joita on käytetty polttomoottoreiden osien jäähdytykseen. Raja-arvoja säädetään esimerkiksi kvartsipölylle ja dieselpakokaasuille sekä useille metalleille kuten kromi(VI)-yhdisteille. Lisäksi nykyinen kovapuupölyn sitova raja-arvo kiristyy.

”Teollisuusliiton työympäristöyksikkö on mukana valmistelemassa lainsäädäntöä ja vaikuttamassa siihen, että jäsentemme työ olisi mahdollisimman turvallista.”

Syöpädirektiivin ensimmäinen päivitys pitää saattaa kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2020 alusta. Se toteutetaan päivittämällä valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta. Osa raja-arvoista tulee voimaan vasta eripituisten siirtymäaikojen jälkeen. Joillekin altisteille on puolestaan määritelty alakohtaisia siirtymäaikoja. Esimerkiksi dieselpakokaasujen raja-arvo astuu voimaan kaivoksilla myöhemmin kuin muilla aloilla.

Suomessa on päädytty uudistamaan myös niin kutsuttu ASA-laki, jossa säädetään syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille ammatissaan altistuvien rekisteröinnistä. Työnantajan tehtävänä on ilmoittaa ASA-rekisteriin vuosittain työntekijät, jotka ovat työssään merkittävästi altistuneet listatuille syöpäsairauden riskin aiheuttaville tekijöille. Rekisteriin pitää ensi vuoden alusta lukien ilmoittaa myös ne työntekijät, jotka ovat merkittävästi altistuneet CLP-asetuksen mukaisille syöpää aiheuttaville tai perimää vaurioittaville kategorian 1A tai 1 B aineille. Lisäksi rekisteriin pitää ilmoittaa ne työntekijät, jotka altistuvat tietyissä työprosesseissa syntyville altisteille, kuten kvartsipölylle, kovapuupölylle, dieselpakokaasuille sekä ruostumattoman teräksen hitsaushuuruille. Kovapuupölyksi katsotaan jatkossa myös koivun pöly.

Syöpädirektiiviin on näillä näkymin lähivuosina tulossa ainakin vielä yksi päivitys, joten työ jatkuu myös Suomessa. Teollisuusliiton työympäristöyksikkö on mukana valmistelemassa lainsäädäntöä ja vaikuttamassa siihen, että jäsentemme työ olisi mahdollisimman turvallista. Kenenkään ei pidä sairastua työnsä ja toimeentulonsa takia.

JENNI ULJAS
Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija

KUVA KITI HAILA