UPM sulkee Jyväskylän vaneritehtaan – Pääluottamusmies: ”Ketään ei jätetä yksin”

UPM sulkee vaneritehtaansa Jyväskylässä heinäkuun lopussa ja jättää 147 ihmistä työttömäksi. Pääluottamusmies Jarno Kemiläinen toteaa, että huonossa tilanteessa hyvää on perusturvaa parempi paketti uudelleen työllistymiseen ja kouluttautumiseen. Eikä ketään jätetä yksin, Kemiläinen lupaa.

KUVA YLLÄ: UPM Plywoodin vaneritehtaan portilla vasemmalta Jari Savolainen, Milja Torstensson, pääluottamusmies Jarno Kemiläinen ja työsuojeluvaltuutettu Matti Väänänen. Heillä on takanaan yhteensä 105 työvuotta tehtaalla.

28.7.2020

Vaneritehtaalaiset ovat pääluottamusmiehen mukaan tavattoman pettyneitä siihen, että UPM päätyi lopettamaan tehtaan, vaikka UPM Plywood tahkosi viime vuonna kovaa tulosta ja koko konsernilla oli ennätysvoitot.

– Mutta se on sanottava, että saimme hyvässä hengessä neuvoteltua työnantajan kanssa perusturvaa paremman paketin, pääluottamusmies Jarno Kemiläinen kertoo.

”NYT JOS KOSKAAN!”

– Jos yhtään on miettinyt opiskelemista uuteen ammattiin, kannattaa opiskelukortti katsoa nyt!

Vaneritehtaalaisilla ei ole lomien jälkeen työvelvoitetta irtisanomisajaltaan eikä palkanmaksu katkea, vaikka saisi töitä tai lähtisi opiskelemaan. Jos opiskelupaikka tutkintoon heltiäisi heti syyskuussa, opintoja voisi suorittaa täydellä palkalla seuraavat kuusi kuukautta.

– Tämän perään voisi vielä opiskella 200 päivää korotetulla ja sitten vielä 200 päivällä tavallisen suuruisella ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella.

Jari Savolainen on työskennellyt tehtaalla 31 vuotta.

Tutkintoa opiskelevalle UPM korvaa tietokonekuluja, kirjoja ja kurssimaksuja 2 000 euron edestä.

– UPM maksaa myös maksullisia koulutuksia 5 000 euroon asti, jos se auttaa työllistymään jos haluaisi lähteä vaikka taksiajolupaa hankkimaan.

Kemiläinen kertoo, että vaneritehtaalla saatiin muutosturva kattamaan kaikki vakinaiset työntekijät, ei vain viisi vuotta talossa olleet kuten laki määrittelee.

VALMENNUSTA TULEVAAN, KAIKILLE

Jokainen saa halutessaan tavata konsulttiyrityksen henkilökohtaisen muutosvalmentajan. Työntekijöille on myös jo pidetty informaatiotilaisuuksia, joissa ovat olleet mukana Teollisuusliitto, Teollisuuden työttömyyskassa ja TE-keskus.

Pääluottamusmies tietää, että jotkut aktiivisimmat lähtivät jo heti yt-neuvotteluista uutisen kuultuaan soittelemaan Jyvässeudun työnantajille. Ja hyvä niin. Kaikille ei työn hakeminen ole kuitenkaan helppoa, kun viimeisimmästä opiskelusta on jo vuosikymmeniä.

– Jotkut ovat tehneet täällä 20–30 vuotta työtä. Oma tehtävä ja rutiinit osataan. Mutta ihan kaikilla ei ole edes pankkitunnuksia, vaikka yhteiskunnassa luotetaan, että kaikilla on. On todella haastavaa etsiä töitä, jos ei ole älypuhelinta eikä voi selata TE-palvelujen sivuilta vapaita työpaikkoja. Ja jos ei ole pankkitunnuksia, ei pysty edes ilmoittautumaan netissä työnhakijaksi TE-toimistoon eikä muidenkaan viranomaisten sivuille.

– Mutta jokaisen kanssa käydään läpi kaikki, ihan perusasiatkin, jos tarvetta on. Jokaisen kanssa katsotaan, mitä koulutusta tarvitaan. Ja jos ei tiedä, mitä CV tarkoittaa, ei sitä tarvitsekaan tietää ja osata. Ketään ei jätetä yksin, Kemiläinen alleviivaa.

Milja Torstensson on työskennellyt tehtaalla 14 vuotta.

Pääluottamusmies toteaa, että ylimääräistä tukea annetaan heille, jotka työllistyäkseen sellaista tarvitsevat.

Toisaalta tehtaan väessä on heitäkin, joilla on jo pitkään ”muhinut päässä” oman yrityksen perustaminen.

– Vaikka en olekaan sitä mieltä, että kaikkien suomalaisten työntekijöiden pitäisi ryhtyä mikroyrittäjiksi, oma yritys on varmasti hyvä vaihtoehto joillekuille. Henkilöllä on mahdollisuus saada 10 000 euron starttiraha, jos hän käy TE-toimiston yrittäjäkurssin ja saa Gradiasta yrityksen perustamisneuvonnasta myönteisen lausunnon liikeidealleen ja -suunnitelmalleen. Onhan se tuntuva summa.

KAUPUNKI JA YRITYKSET HEREILLE

– Kaikkihan tietävät, missä jamassa kuntien taloudet ovat. Samaan aikaan hoiva-aloilla on huutava pula käsistä.

Kemiläinen – Jyväskylän kaupunginvaltuutettu – kaavailee, että nyt kannattaisi koota kiinnostuneista vaneritehtaan työntekijöistä 20–30 hengen oppisopimuskoulutettavien ryhmä. Opiskelijat saisivat itselleen lähihoitajan koulutuksen, ja kaupungin kotihoito lisää työntekijöitä.

– Kaupunkikin saisi kiillotettua kuvaansa, Kemiläinen arvioi ja kertoo olevansa näinä päivinä kaupungin johtoon yhteyksissä.

Työsuojeluvaltuutettu Matti Väänänen on työskennellyt tehtaalla 40 vuotta ja viisi kuukautta.

Pääluottamusmies alleviivaa sitäkin, että vaneritehtaalta vapautuu nyt prosessiteollisuuden ammattilaisia, jotka ovat tottuneet vuorotyöhön.

– Pienellä muuntokoulutuksella yritykset saisivat itselleen hyviä työntekijöitä, olipa materiaalina puun sijasta muovi tai metalli, kun prosessiteollisuus on sinänsä jo tuttua.

Vaneritehtaalta on jo yksittäisiä ihmisiä hyväksynyt siirron UPM:n muille tehtaille. Kemiläinen kertoo, että samoin jotkut ovat saaneet työtä muista puualan yrityksistä, joita seutukunnalta onneksi löytyy. Työnantaja avustaa muuttokuluissa, samoin lokakuuhun asti vuokrassa ja työmatkakuluissa, jos asunto jää vielä Jyväskylän seudulle.

– Mutta on aivan luonnollista, että kaikki eivät voi lähteä kauaksi Jyväskylästä, perhe- tai muista syistä.

UPM, HÄIRIKÖINNIN KUNINGAS

Hyväksi hiottu muutospaketti ei poista vaneritehtaalaisten tavatonta pettymystä UPM:n toimintaan. UPM Plywoodin liiketoimintajohtaja Mika Sillanpää on puhunut ”työmarkkinahäiriöistä” yhtenä taustasyynä Jyväskylän tehtaan sulkemiseen viitaten työntekijäpuoleen, vaikka UPM on ollut ajamassa Metsäteollisuus ry:n kovaa linjaa. Työnantajapuoli esimerkiksi esti työntekijöitä tekemästä töitä viime vuoden tes-neuvottelujen aikaan kuuden päivän työsulullaan.

Pääluottamusmies Jarno Kemiläinen on työskennellyt tehtaalla 20 vuotta. Kemiläinen on nähnyt vaneritehtaalla viettämänsä kahden vuosikymmenen työrupeaman aikana, miten kovaa linjaa UPM on ryhtynyt vetämään suomalaisen sopimusyhteiskunnan murentamiseksi.

– UPM on itse ollut työmarkkinoiden häirikkö isoimmasta päästä. Sen toiminnan takia Teollisuusliitto on joutunut puolustamaan työntekijöiden oikeuksia. Meitä Jyväskylän vaneritehtaalla käytetään nyt sijaiskärsijöinä, kun Teollisuusliitolle halutaan antaa näpäytys.

– UPM:n ylimmälle johdolle työn teettäminen halvemmalla olisi muka avain kannattavuuteen. Tähtäimessä on ollut jo pitkään 3/7:n eli keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden palkkojen alentaminen, Kemiläinen toteaa miljardivoittoja tahkoavan konsernin suhtautumisesta suomalaiseen sopimusyhteiskuntaan.

”Jos yhtään on miettinyt opiskelemista uuteen ammattiin, kannattaa opiskelukortti katsoa nyt”, kehottaa pääluottamusmies Jarno Kemiläinen (toinen oikealta). Tehtaan portilla myös Jari Savolainen, Milja Torstensson ja työsuojeluvaltuutettu Matti Väänänen.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Amcor sulkee Kauttualla ja Lieksassa – Pääluottamusmies: ”Säästöohjelmamme ei kelvannut työnantajalle”

Amcor Flexibles Finland Oy sulkee Kauttuan ja Lieksan tehtaansa, vaikka työntekijäpuoli esitti yt-neuvotteluissa 3,2 miljoonan säästöjä. Niillä olisi Kauttuan tehtaan pääluottamusmiehen Sami Elon mukaan saatu tuotantolaitokset kannattaviksi.

KUVA YLLÄ: Amcorin Kauttuan tehtaan henkilöstöryhmät osoittivat mieltään Kauttuan ja Lieksan tehtaiden lakkauttamista vastaan 19. marraskuuta.

Nyt elintarvikkeiden joustopakkauksia ja muita pakkausmateriaaleja valmistavien tehtaiden lähes 200 työntekijää voi uhata työttömyys.

– Työnantaja on lypsänyt tehtaat tyhjiksi ja saanut rahansa. Heillä ei ollut mitään aitoa neuvotteluhalua tehtaiden jatkamiseen, Elo toteaa.

Pääluottamusmies vaatii kokemustensa jälkeen, että yhteistoimintalaki pitäisi päivittää ja uudistaa.

– Varmaan sääntöjen mukaan mentiin meidän yt-neuvotteluissa, ei siinä mitään. Mutta nykyinen laki ei anna palkansaajapuolelle mitään sananvaltaa. Työntekijöillä ei ole mitään aitoa neuvottelumahdollisuutta.

ERIKOISOSAAMISTA KATOAA

Amcor on maailmanlaajuinen, valtaisa konserni, joka oli mitä ilmeisimmin päättänyt, että tehtaat suljetaan. Asiakkaat, joihin kuuluu esimerkiksi Paulig, eivät jää kuitenkaan pulaan, sillä Amcorilla on varatoimittajat. Osa asiakkaista voi valita tietysti kokonaan toisen firman, Elo arvioi.

Sulkeminen merkitsee kuitenkin maan ainoan syväpainotalon katoamista, sillä Suomessa ei toista samanlaista laitosta ole. Samalla katoaa paljon erikoisosaamista.

– Me olemme pystyneet tekemään hivenen laadukkaampia materiaaleja. Erikoisosaamista häviää, kun tämän alan töitä ei valitettavasti ole, Elo toteaa.

”Työllistymisnäkymät eivät Euran alueella ole hyvät, Lieksasta puhumattakaan. Aika paljon pitää reviiriä työnhaussa laajentaa”, Sami Elo sanoo.

Elo toivoo, että suomalaiset tilaajayritykset arvostaisivat enemmän suomalaista osaamista.

– Suomesta lähtee liikaa töitä ulkomaalaisille firmoille ja työtä teetetään ulkomailla. Pitäisi suosia suomalaista työtä eli tilata Suomessa tehtyjä tuotteita.

”PITÄÄ LAAJENTAA TYÖNHAKUA”

Pääluottamusmies Sami Elo aikoo itse ryhtyä etsimään tosissaan töitä.

– Ei maailma tähän kaadu. Ehkä pitää vielä vähän kouluttautuakin. Kyllä Suomen maasta vielä jotain työtä löytyy, Elo uskoo.

Juuri Kauttualta ei kuitenkaan välttämättä uusia pestejä kaikille saada.

– Työllistymisnäkymät eivät Euran alueella ole hyvät, Lieksasta puhumattakaan. Aika paljon pitää reviiriä työnhaussa laajentaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT ALASATAKUNTA / LIISA NYKÄNEN

Ovatko tässä Kiteen sahan viimeiset tukit? Sahalle olisi varteenotettava ostaja, Stora Ensolla ei myyntihaluja

Stora Enso tiedotti Kiteen sahan sulkemisesta 26. syyskuuta, lähtöpassit uhkaavat yli sataa työntekijää. Yt-neuvottelujen käynnistymisestä metsäyhtiö kertoi heti juhannuksen jälkeen. Jo kesällä sahalle ilmaantui ostajakandidaatti. Stora Enso ei ole tarttunut ostotarjoukseen.

– Ostajakandidaatti on varteenotettava vientiä harjoittava sahayhtiö, jolla on kapasiteetin puute. Ostajatahoa kiinnostaa kovasti Kiteen sahan äärellä oleva kuusitukkivaranto. Yhtiö ehti jo kesällä laatia ostoa ajatellen liiketoimintasuunnitelmankin, Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela kertoo.

Lahtela pitää ostohalukkuutta kovasti ymmärrettävänä, sillä sahan sijainti ja alueen kuusivaranto on loistava.

– Metsäkeskuksen tiedon mukaan noin 80 kilometrin säteellä sahasta on tällä hetkellä hyvinkin kahden miljoonan kuution verran hakkuusäästöä. Toisin sanoa kuusipuuta riittäisi vaikka neljälle Kiteen sahan kokoiselle tuotantolaitokselle, Lahtela havainnollistaa.

Pääluottamusmies Markku Karvinen.

Kiteen sahan pääluottamusmies Markku Karvinen kritisoi voimakkaasti Stora Enson toimintatapaa tilanteessa, jossa Kiteen työpaikat voitaisiin Stora Enson luopumisen jälkeenkin säilyttää.

– Stora Enson toiminta on ollut kaikkea muuta kuin reilua. Reilua olisi ollut kertoa avoimesti ostajakandidaatista. Puheissa on jo ollut, että banderollit esiin ja ääntä kehiin, että myisivät sahan ostajalle, Karvinen tilittää.

Pääluottamusmies Markku Karvinen (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu, varapääluottamusmies Timo Hyvärinen saivat kuulla, että maanantaina 30.9. Kiteen sahan kuorinta- ja liotusaltaaseen tulleet tukkikuljetukset ovat näillä tiedoin sahan viimeiset. Näillä tiedoin sahattavaa on enää neljäksi viikoksi ja kuivaamon ja loppukäsittelyn puolella töitä on viideksi viikoksi.

”RIISTOMEININGIN MAKUA”

Kiteen saha on perustettu vuonna 1978. Sahan vuotuinen kapasiteetti on ollut 260 000 kuutiota sahatavaraa, 110 000 kuutiota puujalosteita sekä 25 000 kuutiota pellettejä. Saha kuuluu Stora Enson Wood Products -divisioonaan. Divisioonan johtaja Jari Suominen kertoi yhtiön tiedotteessa, ettei Kiteen sahan yt-neuvotteluiden aikana ilmennyt sellaisia toimenpiteitä, joilla sahan kannattavuutta olisi voinut merkittävästi parantaa.

Pääluottamusmies Karvisella on sahan tilanteesta toisenlainen kuva.

– Saha on pitkällä aikavälillä ollut tuottava yksikkö. Yt-neuvottelujen aikana teimme myös esityksen useamman miljoonan euron säästöohjelmasta. Ratkaisuehdotukseen sisältyi muun muassa eläkejärjestelyjä sahan sulkemisen sijasta. Mutta Stora Ensolle ei mikään riitä, on riistomeiningin makua. Olivat sulkemisesta päättäneet, sitä mielipidettä ei enää voinut kääntää.

Kannattavuuslukuja Stora Enso ei yhtiön viestintäjohtajan Satu Härkösen mukaan paljasta.

– Yksikkökohtaisia lukuja ei anneta julkisuuteen. Etenemme prosessin mukaan. Seuraavaksi arvioidaan Kiteen sahan konekanta, mitä tarvitaan muilla tehtailla. Sen jälkeen olemme halukkaita keskustelemaan potentiaalien ostajien kanssa. Voi olla, että ajankohta menee ensi vuoden ensimmäiselle kvartaalille, Härkönen kommentoi.

Pääluottamusmies Markku Karvinen ihmettelee Stora Enson haluttomuutta myydä sahaa. Viime vuosina sahalle on investoitu muun muassa kuusipuun sahalinjastoon uusi tukinkääntäjä ja pelkkalinjan suuntauslaite. Lisäksi sahan alueelle on rakennettu muun muassa oma muuntamo ja oma sähkölinja.

”TEATTERILTA VAIKUTTI”

Pääluottamusmies Karvinen arvioi, että koneiden ja laitteiden perkauksen jälkeen Kiteelle jää vain sahan raakile, joka ei ostajaa kiinnosta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lahtela näkee asian samalla tavalla.

– Mentaliteetti on se, että tehdään saha täysin toimintakyvyttömäksi, Lahtela sanoo.

Yt-neuvotteluja kaupunginhallituksen puheenjohtaja kuvaa teatteriksi.

– Kolmeen kertaan istuimme Stora Enson väen kanssa neuvottelupöydässä. Teatterilta vaikutti, tulos oli etukäteen päätetty.

Pääluottamusmies Markku Karvisen mukaan Kiteen sahan kuusilinjasto lienee Suomessa ainoita, jossa sahalinjasto on rakennettu yhtenäiseksi, eli puu liikkuu linjassa alusta loppuun asti ilman tarvetta siirrellä välissä trukeilla tai muilla välineillä.

Kiteen sahan sulkeminen johtaa 73 työsuhteen päättymiseen. Kun mukaan lasketaan kunnossapidon ja huollon sekä urakoitsijoiden määrä, työtä vaille jää pääluottamusmiehen mukaan noin 110 ihmistä. Sahalla on töissä niitä, jotka ovat tehneet siellä kymmenien vuosien työuran. Työntekijöiden ikäjakauma on laaja, joukossa on paljon myös nuoria perheellisiä.

Stora Enso keskittää kuusisahatavaran tuotannon Varkauteen. Varkauteen on keskittämisen myötä tulossa 20 uutta työpaikkaa.

– Kiteen työntekijöiden siirtymishalukkuutta on tiedusteltu, tällä hetkellä noin kymmenen henkilöä on mahdollisesti halukas lähtemään, Karvinen kertoo.

Stora Enson mukaan Kiteen saha suljetaan vuoden loppuun mennessä. Pääluottamusmiehen arvion mukaan sahan tukkivarannot riittävät noin neljäksi viikoksi.

– Vasta viikko sitten sahattiin ennätysmäärät. Tästä eteenpäin töitä tuskin painetaan laikat punaisina.

Kiteen saha on perustettu vuonna 1978. Nyt sahan tulevaisuus on vaakalaudalla.

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA

 

Sahauksen jatkuminen tärkeää

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen. KUVA KITI HAILA

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtajan Jyrki Alapartasen mukaan liitto yrittää edelleen vaikuttaa Stora Ensoon, jotta se päätyisi myymään Kiteen sahan.

– Tiedossamme on, että kysyntää sahauksen jatkamiseksi olisi olemassa. Siksi on harmillista, että päätökset ovat Stora Ensosta annetun tiedotteen mukaisia.

– On erittäin tärkeää, että sahaustoiminta voisi Kiteellä jatkua. Alueella on riittävät puuraaka-ainevarannot ja puuhuolto saadaan siellä varmasti toimimaan. Käsityksemme on, että sahaaminen on Kiteellä kuitenkin ollut kannattavaa toimintaa.

– Mahdollisella uudella omistajalla olisi varmasti myös tarve kehittää toimintaa. Se toisi sahaukseen pitkäjänteisyyttä, jolla oletettavasti olisi myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia, Alapartanen kommentoi.

Alapartasen arvion mukaan ratkaisut pitäisi pystyä tekemään ennen talven tuloa.

– Jos ratkaisujen tekeminen venyisi pidemmälle, alkaisi sillä jo mahdollisesti olla vaikutuksia konekantaan ja sahalaitoksen toiminnallisuuteen. Toisaalta jos työvoima pääsee karkaamaan käsistä, voi sitä olla vaikeata saada enää takaisin. Toivomme todella, että Stora Ensolla olisi valmius harkita toimintayksikön myymistä, Alapartanen toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO