CORONAKRISEN: Alla tiders ekonomiska återhämtning i startgroparna?

Finlands ekonomi kan snart få ett riktigt uppsving, då man småningom i börjar lösa coronabegränsningarna. Förutsättningarna för tillväxt kan förstöras om man börjar skära för tidigt i de offentliga utgifterna.

5.5

– Före vi ens visste något om coronakrisen så fanns det i regeringsprogrammet för Sanna Marins regering en förmåga att avvärja ekonomiska kriser, säger Elina Pylkkänen, direktör vid Löntagarnas forskningscentral och blivande understatssekreterare vid Arbets- och näringsministeriet.

Enligt Pylkkänen är regeringsprogrammet värt en eloge eftersom man för första gången fick lov att avvika från budgetramen och på så sätt möjliggöra tillväxt genom att tillfälligt avvika från budgetramen genom att öka på de offentliga satsningarna.

Pylkkänen påminner att den miljard som var reserverad i regeringsprogrammet för stimulansåtgärder inte skulle ha räckt till för att lappa de hål som coronapandemin orsakat företagen. På grund av det har man i Finland, liksom i så många andra länder, svarat på tvärstoppet i ekonomin med stöd från statens sida.

– Finland har varit en mönsterelev när det kommer till finanspolitisk åtstramning. Då coronapandemin slog till gav EU lösare tyglar då man bestämde att tillfälligt slopa de strikta kraven på budgetunderskott.

Finlands ekonomi kan växa med 3 procent i år

Enligt Pylkkänen har stimulansåtgärderna på 10 miljarder fungerat precis som tänkt och Finlands ekonomi har klarat pandemin bättre än de flesta ekonomiska experter vågat hoppas.

Pylkkänen anser ändå att det också finns rum för kritik. Hon anser att allmänna stöd, till exempel en sänkning av löntagarnas pensionsförsäkringsavgifter, är fungerande eftersom det är frågan om en lättnad för alla arbetsgivare och upprätthåller sysselsättningen i alla branscher.

– Det man inte kan vara nöjd över är att fördelningen av coronastöd behandlat många företag och speciellt löntagare i servicebranscherna på ett orättvist sätt.

Enligt Pylkkänen skulle ett system som bygger på lönesubventioner varit rättvisare – men samtidigt också ett mycket dyrare sätt att hjälpa löntagare och företag att klara sig över pandemin.

– Enligt prognoserna kan Finlands ekonomi växa med runt tre procent i år tack vare ökad export och att hushållens konsumtionsiver dämpats under pandemin, säger Pylkkänen.

Pengarna, hälsan eller både och?

– Speciellt i början av pandemin talades de tom att ekonomin skulle repa sig snabbare om man inte försökte hindra smittspridningen med begränsningar i samhället. Tanken om att det skulle råda en motsättning mellan att trygga den ekonomiska utvecklingen och att skydda liv grundar sig på missförstånd, säger fackcentralen STTK:s chefsekonom Patrizio Lainà.

Lainà anser att Finland klarat sig bättre de flesta andra EU-länder tack vare att smittotalet förblivit på en förhållandevis låg nivå och att vi inte haft ett behov av lika hårda nedstängningar av hela samhället.

Staten har också stött företag, löntagare och kommuner vilket innebär att bruttonationalprodukten inte minskat så mycket som man förutspådde då pandemin slog till på allvar för ett drygt år sedan.

REKORDVINSTER SUBVENTONERAS AV SKATTEBETALARNA

I andra länder har man strävat efter att trygga jobben och företagen genom lönesubventioner från statligt håll. I Finland har de statliga stöden främst gått till företagen och en ökad arbetslöshet motarbetas genom permitteringssystemet.

– Vi hade redan ett fungerande permitteringssystem på plats. Dessutom kom arbetsmarknadsorganisationerna överens om att sänka arbetspensionsavgifterna med sammanlagt en miljard euro, säger Lainà, som ändå är kritisk mot flera element modellen.

Han anser till exempel att man tillfälligt borde ha infört ett stopp på att företagen betalar ut dividender.

Vi hade ett fungerande permitteringssystem på plats

– Statsstöden, trots att långt från alla företag hade någon nöd. Flera väldigt framgångsrika företag har fått statligt stöd och gjort större vinster än någonsin under de senaste tio åren, mitt under en pågående kris, säger Lainà.

Han betonar att det är onödigt att subventionerna extra vinster från den gemensamma statskassan för framgångsrika företag.

– STTK ville se att staten stödde förkortad arbetstid vid sidan av permitteringssystemet. Det skulle ha varit i arbetstagarnas intresse att halvera arbetstiden i stället för att permittera.

Lainà hävdar att lön för halva arbetstiden i kombination med inkomstrelaterat arbetslöshetsunderstöd skulle ha orsakat ett betydligt mindre inkomstbortfall för arbetstagarna än heltidspermitteringarna.

IS I MAGEN

– Om exporten nu börjar dra i gång på allvar lönar det sig verkligen inte äventyra tillväxten med att strama åt för mycket. Vi vet helt enkelt inte ännu vad en återgång till det normala i praktiken kommer att innebära, säger Lainà

Lainà anser att det som behövs nu gäller att ha is i magen och reagera ändamålsenligt på de sätt som konjunkturläget förutsätter i stället för att köra in åtstramningspolitikens väg. Ett misstag som man begått i samband med tidigare kriser.

Laina ser ändå att det finns två faktorer som skapar tryck på att öka på de offentliga utgifterna: Den första är det faktum att befolkningen i Finland i genomsnitt är allt äldre.

Den andra är den pågående kampen mot klimatförändringen.

TEXT MARKKU VUORIO
ILLUSTRATION TUOMAS IKONEN

ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS

 

VIERAILIJA: Liisa Lehtonen: Västäräkistä vähäsen, kesäduunarista ei päivääkään

Olen kuullut, että monille liitoissa toimiville varma kesän merkki on kesäduunarineuvojan työssään aloittaminen tai viimeistään Kesäduunari-infon käyntiin pyörähtäminen. Niinpä kesä otti tänäkin vuonna varaslähdön huhtikuun puolivälissä, jolloin aloitin tehtäväni tämän kesän neuvojana. Neuvontapalvelu aukesi yleisölle 2. toukokuuta.

Kesäduunari-info on palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteisesti tarjoama maksuton työsuhdeneuvonta, joka on suunnattu erityisesti nuorille, vielä järjestäytymättömille työntekijöille. Palvelu toimii viidettätoista kesäänsä.

Kesäduunarineuvojan työssä painotan aina kirjallisen työsopimuksen merkitystä. Juridisesti myös suullinen työsopimus on pätevä, mutta sovittujen asioiden muistaminen ja myöhemmin toteen näyttäminen on yleensä vaikeaa. On kummankin osapuolen etu, että sopimus laaditaan kirjallisesti ja mahdollisimman selkeästi. Mikäli kirjallista sopimusta ei kuitenkaan jostain syystä ole tehty, on työntekijällä silti yleensä oikeus saada työntekonsa keskeiset ehdot kirjallisena kuukauden kuluessa työn alkamisesta.

Alkanut kesä ei kysymysten osalta ole tehnyt poikkeusta muista vuosista. Kesäduunareita pohdituttavat aiempien vuosien tapaan selvästi eniten palkkakysymykset, ja hyvänä kakkosena työaika-asiat. Vähimmäispalkkaa lähdetään usein etsimään laista, mutta tosiasiassa palkan alarajat johtuvat eri alojen työehtosopimuksista. Neuvottaessa ryhdytäänkin usein ensin selvittämään, mikä on yhteydenottajan työhön mahdollisesti soveltuva työehtosopimus.

”Kesäduunareita pohdituttavat eniten palkkakysymykset, hyvänä kakkosena työaika-asiat.”

Työaikakysymyksistä erityisesti työvuoroluettelossa ilmoitettujen vuorojen sitovuudesta on kysytty melko paljon viimeisen kolmen vuoden aikana. Työntekijät tiedustelevat, voiko sovittuja vuoroja muuttaa esimerkiksi huonon sään perusteella. Kun vuorolista on annettu tiedoksi, ei sitä kuitenkaan voi enää muuttaa kuin työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

Alkukesästä palveluun ovatkin ottaneet yhteyttä erityisesti nuorten kesätyöntekijöiden vanhemmat. Moni vanhempi on kiinnostunut esimerkiksi ensimmäisessä kesätyössään olevan nuoren palkasta tai työajasta.

Myös useat työnantajat ovat ottaneet yhteyttä selvittääkseen, mitä kaikkea on tarpeen huomioida nuoren palkkaamisessa. Alle 18-vuotiaan työntekijän suojaksi on säädetty oma lakinsa ja annettu erinäisiä asetuksia, jotka sääntelevät muun muassa nuoren työaikaa, työtehtäviä ja työssä ohjaamista.

Yhteydenottajat ovat yleensä hyvin kiitollisia saamastaan avusta, mikä tekee neuvojan työstä palkitsevaa. Kesäduunari-info toimii usein ensiapuna, joka ohjaa tarvittaessa eteenpäin oikealle viranomaiselle tai liittoon. Info vaikuttaa onnistuneen tavoitteessaan olla matalan kynnyksen palvelu: yhteyttä otetaan usein esimerkiksi työsuhteen tavanomaisimpien ehtojen selvittämiseksi silloin, kun nuori on menossa ensimmäiseen kesätyöpaikkaan.

Jos siis kohtaat työpaikallasi nuoren kesätyöntekijän, autathan häntä tarvittaessa – tai neuvo soittamaan Kesäduunari-infoon!

LIISA LEHTONEN
Kirjoittaja on SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen kesäduunarineuvoja.

KESÄDUUNARI-INFO

0800 179 279
ma–pe klo 9–15
Info palvelee myös nettilomakkeella www.kesaduunari.fi

VÄITTÄJÄT: Ostaa vai myydä – mitä yrityksiä valtion on syytä omistaa?

Suomen valtio omistaa kokonaan tai osittain yli 60 yhtiötä. Millaisia yrityksiä valtion pitäisi nykyään omistaa, ja mitä voisi myydä pois?

Katso video, kuinka valtionyhtiöiden rakennelma kestää. VIDEO LAURI ROTKO

VÄITTÄJÄT


RALF SUND
PÄÄEKONOMISTI
STTK


PETRI VIHERVUORI
FINANSSINEUVOS
VALTIONEUVOSTON KANSLIAN OMISTAJAOHJAUSOSASTO

MILLAISIA YRITYKSIÄ VALTION ON JÄRKEVÄÄ OMISTAA?

RALF SUND: Yksityisellä omistajalla tärkeintä on lyhytaikainen osinkotuotto, valtiolla pitkäjänteinen kansakunnan hyvä. Jos omistaminen tuottaa kansantalouden kokonaisuuteen plussaa, sellaisia yrityksiä pitäisi omistaa. Toinen on yhtiöt, joissa on edes häive luonnollisesta monopolista.

PETRI VIHERVUORI: Omistaminen ei saa olla itseisarvo, vaan omistamiseen pitää olla joku intressi. Tällä hetkellä valtio omistaa yhtiöitä, joissa on strateginen intressi, finanssi-intressi tai sitten on selkeitä erityistehtäväyhtiöitä.

SUND: Ratkaiseva on, miten lokeroidaan eri intressien alle eri toiminnot. Onko Finnair strategisesti tärkeä? Mielestäni ei, mutta Finavia eli lentokentät on mitä suurimmissa määrin. Nämä asiat elävät myös ajassa: onko joku metalliyhtiö enää tärkeä?

VIHERVUORI: Valtion rooliin yhtiöomistajana kuuluu myös mahdollistajana toimiminen. Hyvä esimerkki on Cinian merikaapeli Saksaan. Suomella oli tarve saada oma raskaan kapasiteetin datayhteys Keski-Eurooppaan. Valtio päätti aloittaa sen, koska yksityinen raha ei lähtenyt sitä polkemaan käyntiin. Yksityinen raha lähti mukaan sen jälkeen.

MITKÄ TAI MILLAISET YRITYKSET OVAT STRATEGISESTI TÄRKEITÄ?

SUND: Tunnistan varsinkin VR:ssä luonnollisen monopolin, ja pidän äärimmäisen vaikeana säädöstää rautatieliikennettä niin, että kilpailun hyvät puolet näkyisivät viimeisellä rivillä. Luonnollisen monopolin argumentin pohjalta valtio voisi pitää koko rautatieliikenteen itsellään. Myös Postiin liittyy kermankuorinnan problematiikka, se miten velvoite yhdenveroisesta palvelusta hoidetaan eri puolella maata.

VIHERVUORI: Tavaraliikenteessä kilpailu jo avautui, ja liikenne- ja viestintäministeriö on tiedottanut henkilöliikenteen avautumisen aikataulusta. Olennainen kysymys on, miten se tehdään aidosti niin, että luodaan puitteet normaalille kaupalliselle kilpailulle.

SUND: Mitä epävakaampi maailma on, se korostaa vakautta sekä tätä yhteiskunnallista tehtävää ja demokraattisen kontrollin tarvetta. Vakauden suhteen olemme menossa huonompaan suuntaan, ja tilannetta pitää päivittää jatkuvasti. Jos nyt myyt, miten saat sen koskaan takaisin? Siksi suosittelen näissä mieluummin hitautta kuin nopeutta.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund. KUVA LAURI ROTKO

VIIME HALLITUSTEN AIKANA VALTION OMISTUKSIA ON MYYTY KOHTUULLISEN PALJON. MITEN MYYNNIT OVAT ONNISTUNEET?

VIHERVUORI: Riippumatta siitä mitä ja milloin on myyty, valtion osakemyynnit ovat aina erittäin huolellisesti toteutettuja projekteja.

SUND: Joskus on tärkeä myydä jotain, ja joskus taas pidettyjen osakkeiden arvo voi nousta pilviin.

VIHERVUORI: Juuri tuota varten on valtion omistajaohjaus.

SUND: En nostaisi mitään yksittäistä tapausta karkeaksi virheeksi. Carunassakin on jälkiviisauden makua.

VIHERVUORI: Viimeisten kymmenen vuoden aikana kokonaisuus on ollut hyvin tasapainoinen. Jälkiviisaana voi toki arvostella milloin mitäkin.

SUND: Näistä on enemmän puhetta kuin mitä on varsinaisesti tapahtunut, koska nämä ovat herkkiä asioita. Kansalaiset tai etujärjestöt kokevat – sinänsä ihan oikein – että yhtiöt ovat ”meidän”, ja se nostattaa isoja keskusteluja.

KUKA NIITÄ NOSTATTAA?

SUND: Yksi synnyttäjä on yrityksen henkilöstö, joka kokee epävarmuutta tulevaisuudesta. Se pitääkin ottaa vakavasti.

VIHERVUORI: Osakeyhtiössä päätäntävalta perustuu äänimäärään, mikä perustuu osakemäärään. Vastaavasti valtiollinen päätöksenteko perustuu parlamentaariseen demokratiaan. Kun liikkeellepanevat voimat ovat erilaisia ja media laitetaan tätä vahvistamaan, nousee keskusteluja.

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston finanssineuvos Petri Vihervuori. KUVA LAURI ROTKO

MITÄ VALTION KANNATTAISI JATKOSSA MYYDÄ?

SUND: Yleisesti ottaen yrityksiä, mitkä eivät ole strategisia, joista saadaan hyvä hinta ja rahalle on hyviä kohteita. Mutta samalla kun mietitään mitä myydään, on tärkeää miettiä myös mitä ostetaan. Isoilla poteilla voi tehdä teollisuuspolitiikkaa ja välillisesti auttaa kansakuntaa. Teliankin voisi laittaa lihoiksi, olikos meillä siellä 10 prosentin siivu?

VIHERVUORI: Solidium on myynyt jo kaikki Telian omistukset.

SUND: No otetaan pois myyntilistalta!

VIHERVUORI: En spekuloi nimillä, korostaisin vain, että valtion omistus ei saa olla itseisarvo.

MILLAISILLE UUSILLE ALOILLE VALTION PITÄISI OMISTAJANA SUUNNATA?

SUND: Valtion omistajaroolia voisi harkita yhteiskunnallisissa ongelmissa. Nyt kansantalouden kasvu hiipuu, koska asuntomarkkinat eivät tuota oikeanhintaisia asuntoja. Olisi kaikkien etu, että asuntotuotanto saataisiin palvelemaan ylevämpää tavoitetta eli työllisyysastetta. Toinen liittyy kaivoslakiin. Tarvittaisiinko yhtiö, joka myy kaivoslupia, hallitsee kokonaisuutta ja kerää komissiot? Kannattaa kääntää kaikki kivet eikä jostain ideologisesta syystä sanoa, että ei tule kysymykseenkään.

VIHERVUORI: Digitalisaatio ja tekoäly ovat luonnollisesti osa-alueita, joita täytyy seurata. Mutta onko valtion fiksua olla niissä omistajana, on toinen kysymys. Siksi on Valtion kehitysyhtiö Vake Oy. Kun se on saanut mietintänsä potentiaalisista sijoituskohteista päätökseen, se esittää tai on esittämättä valtioneuvostolle jotain.

SUND: Uudesta teknologiasta löytyy strategisesti tärkeitä ja kasvavia toimialoja. Nostaisin megatrendinä myös ilmastonmuutoksen: maat, jotka tekevät välttämättömyydestä hyveen, voivat tehdä sillä myös rahaa. Näitä megatrendejä pitää seurata ja iskeä sitten rohkeasti omistuksilla…

VIHERVUORI: …jolloin valtio toimii mahdollistajana.

Petri Vihervuori ja Ralf Sund. KUVA LAURI ROTKO

VALTIONYHTIÖT

Suomen valtiolla on omistuksia 64 yhtiössä. Enemmistöomisteisia (omistus 51,1–100 %) yhtiöitä on 46, vähemmistöomisteisia 18. Eniten omistuksia on energia-alalla. Valtion täysin omistamia yhtiöitä ovat mm. Alko, Arctia, Business Finland, Finavia, Gasum, Leijona Catering ja Posti. Enemmistöomisteisia yhtiöitä ovat mm. Cinia, Finnair ja Fingrid. Vähemmistöomisteisia yhtiöitä ovat mm. Altia, Elisa, Stora Enso, Metso, Outokumpu, Valmet ja Suomen Siemenperunakeskus. Valtionyhtiöitä hallinnoivat valtioneuvoston kanslia, eri ministeriöt tai valtion omistama Solidium.

www.vnk.fi/omistajaohjaus/yhtiot

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO