TOIMIJA: Pekka Tiimo: ”EWC-edustajana kuulet, mitä tapahtuu muualla Euroopassa”

PEKKA TIIMO

EWC-edustaja
Stora Enso Wood Products Oy, Honkalahti
Lappeenrannan Puualan ao. 724

1.4.2021

”Työskentelen Stora Enson sahapuolella operaattorina. Vastaan siitä, kun tukit tulevat kuorimolta, että ne sahataan laudoiksi ja lankuiksi, josta ne siirtyvät dimensiolajitteluun. Lisäksi on kaikennäköistä muuta hommaa, mitä työ vaatii.

Olen ollut Stora Ensolla reilut 30 vuotta. Työsuojeluhommissa olen ollut noin 20 vuotta, viimeiset neljä vuotta varavaltuutettuna, kun saatiin nuorempaa tekijää valtuutetun paikalle. Työntekijöiden EWC-edustajana olen ollut reilut kymmenen vuotta.

European Works Council, eurooppalainen yritysneuvosto eli EWC-edustus perustuu lakiin. Yhtiöiden täytyy antaa työntekijöiden edustajille tietoa, missä mennään. Kerran vuodessa on Stora Enso Wood Productsin kokous. Siellä on edustajat kaikista Euroopan maista, missä on tehtaita.

Suuressa EWC-kokouksessa on mukana ylintä johtoa Stora Ensosta. Näkee, että he pitävät tätä tärkeänä, kun varaavat aikaa siihen, että on johtoryhmää paikalla ja heiltä voi kysyä, miten menee.

Periaatteessa se on enemmänkin tiedotustoimintaa työnantajalta meille päin. Yleensä kokouksessa on työsuojeluasioita ja tietoa siitä, onko investointeja tai innovaatiojuttuja tulossa, ja tulokset numeroina.

Kerran vuodessa on Stora Enso Wood Productsin kokous. Siellä on edustajat kaikista Euroopan maista, missä on tehtaita.

Hyvä puoli fyysisissä kokouksissa on, että siinä tapaa ja voi jutella muiden maiden edustajien kanssa. Kulttuurieroja on, vaikka periaatteessa on samanlaiset säännöt.

Saa nähdä, miten meillä menee, kun työehtosopimusta ruvetaan paikallisesti sopien tekemään. Itävallassa ja Ruotsissa isot liitot neuvottelevat paljon.

Nyt meillä on koronatilanteen vuoksi työvaliokunnan kokoukset puhelimitse neljä kertaa vuodessa. Siellä valmistellaan asioita ja kysymyksiä itse EWC-kokoukseen. Valiokunnassa on edustaja Suomesta, Ruotsista ja puheenjohtaja Dieter Koinig-Woehl Itävallasta. Hänelle voi aina lähettää sähköpostia. Kokouksia varten olen laittanut kyselyjä sahojen luottamusmiehille. Jos monessa paikassa on samoja ongelmia, niitä on hyvä ottaa esille.

Mie olen tykännyt, edustus antaa uudenlaista näkökulmaa. Näet ja kuulet mitä tapahtuu muualla Euroopassa. Murikassa on ollut EWC-edustajille koulutuksia.

Kielitaitoa on täytynyt pitää yllä. Jotenkin sitä aina pärjää, jos ei muuta niin piirtämällä.

Työsuojelupuolella se, mistä olen huolissani, on ihmisten jaksaminen. Porukat menevät melko äärirajoilla. Yt-neuvottelut ovat koko ajan päällä ja töitä tehdään melko pienellä porukalla. Onneksi on hyvä porukka. Tässä ei voi siirtyä etätöihin. Jos ei joku mene töihin, ei paljon lankku liiku.”

TEKSTI SINI SILVÀN
KUVA ARI NAKARI

LAKOSSA 27.1.–16.2. Veitsiluodon Stora Ensolla: ”Pohjoisen rintama kestää”

”Väärin on, jos periksi annetaan”, kommentoi Stora Enson Veitsiluodon sahan varapääluottamusmies Mikko Satokangas maanantaina alkanutta lakkoa.

KUVA YLLÄ: Varapääluottamusmies Mikko Satokangas (oik.) ja Joni Harri olivat lakkovahdissa Stora Enson Veitsiluodon sahan portilla 27.1.2020 aamulla kello 6.00.

Stora Enso Veitsiluoto Oy:n tehdaskombinaatti Kemissä meni kiinni maanantai-aamuna kello kuusi, ja tehtaille järjestettiin lakkovartiot.

– Koko tehdaskokonaisuus seisoo. Kuivaamo pantiin kiinni jo perjantaina, ja siellä on yksi mies töissä katsomassa lämpötiloja. Yhteensä, kun paperiliittolaiset lasketaan mukaan, 780 henkilöä on lakossa. Meillä mekaanisen puolen lakossa on 49 työntekijää ja yhdeksän prolaista toimihenkilöä, Satokangas kertoo.

Veitsiluodon Stora Enson porteilla oli ensimmäisenä lakkoaamuna hiljaista, tyyntä ja pakkasta -20 astetta.

Lakkoon valmistautuville tuli hänen mukaansa yllätyksenä, että kahdeksi viikoksi suunniteltu työnseisaus sunnuntain neuvottelujen jälkeen laajeni kolmeviikkoiseksi.

– Huonohan se oli, että lakko jatkui, mutta pakko se oli tehdä. Se oli yllätys meillekin, kun aamulla menin kaverin kanssa lakkovahtihommiin, että se venyi. Valitettavaa se on, mutta pakko tehdä, kun työnantaja muuten rosvoaa kaiken, mitä tähän mennessä on saavutettu.

”Jos nyt annetaan periksi, niin seuraavassa sopimuksessa lähtee asioita taas pois”, sanoo varapääluottamusmies Mikko Satokangas.

”NE EDUT MITÄ ON SAATU, PITÄISI SÄILYTTÄÄ”

Työnantajan vaatimukset ovat rankkaa tekstiä.

– Jos niihin muutosta ei saada, kikytunnit säilyvät, sairausajan palkka pienenee, arkipyhäkorvaukset vähenevät, palvelusvuosilisä ja lakko-oikeus lopetetaan ja jäsenmaksuperintä loppuu. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ne edut mitä on saatu, pitäisi säilyttää.

– Jos nyt annetaan periksi, niin seuraavassa sopimuksessa lähtee asioita taas pois. Kyllä se väärin on, jos periksi annetaan. Se on minun henkilökohtainen kantani.

Hiljaista on. Lakkovahdissa Joni Harri ja Mikko Satokangas.

Satokangas on kuitenkin vakuuttunut, että lakkorintama pitää.

– Kyllä lakko sen kolme viikkoa pitää ja toivottavasti se pitää senkin jälkeen, jos liitto panee päälle vielä pitemmän. Se pitää varmasti täällä pohjoisessa ja Veitsiluodossa, jossa kaikki ovat liiton jäseniä.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT JUHA ÅMAN

LUE MYÖS:

Ovatko tässä Kiteen sahan viimeiset tukit? Sahalle olisi varteenotettava ostaja, Stora Ensolla ei myyntihaluja

Stora Enso tiedotti Kiteen sahan sulkemisesta 26. syyskuuta, lähtöpassit uhkaavat yli sataa työntekijää. Yt-neuvottelujen käynnistymisestä metsäyhtiö kertoi heti juhannuksen jälkeen. Jo kesällä sahalle ilmaantui ostajakandidaatti. Stora Enso ei ole tarttunut ostotarjoukseen.

– Ostajakandidaatti on varteenotettava vientiä harjoittava sahayhtiö, jolla on kapasiteetin puute. Ostajatahoa kiinnostaa kovasti Kiteen sahan äärellä oleva kuusitukkivaranto. Yhtiö ehti jo kesällä laatia ostoa ajatellen liiketoimintasuunnitelmankin, Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela kertoo.

Lahtela pitää ostohalukkuutta kovasti ymmärrettävänä, sillä sahan sijainti ja alueen kuusivaranto on loistava.

– Metsäkeskuksen tiedon mukaan noin 80 kilometrin säteellä sahasta on tällä hetkellä hyvinkin kahden miljoonan kuution verran hakkuusäästöä. Toisin sanoa kuusipuuta riittäisi vaikka neljälle Kiteen sahan kokoiselle tuotantolaitokselle, Lahtela havainnollistaa.

Pääluottamusmies Markku Karvinen.

Kiteen sahan pääluottamusmies Markku Karvinen kritisoi voimakkaasti Stora Enson toimintatapaa tilanteessa, jossa Kiteen työpaikat voitaisiin Stora Enson luopumisen jälkeenkin säilyttää.

– Stora Enson toiminta on ollut kaikkea muuta kuin reilua. Reilua olisi ollut kertoa avoimesti ostajakandidaatista. Puheissa on jo ollut, että banderollit esiin ja ääntä kehiin, että myisivät sahan ostajalle, Karvinen tilittää.

Pääluottamusmies Markku Karvinen (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu, varapääluottamusmies Timo Hyvärinen saivat kuulla, että maanantaina 30.9. Kiteen sahan kuorinta- ja liotusaltaaseen tulleet tukkikuljetukset ovat näillä tiedoin sahan viimeiset. Näillä tiedoin sahattavaa on enää neljäksi viikoksi ja kuivaamon ja loppukäsittelyn puolella töitä on viideksi viikoksi.

”RIISTOMEININGIN MAKUA”

Kiteen saha on perustettu vuonna 1978. Sahan vuotuinen kapasiteetti on ollut 260 000 kuutiota sahatavaraa, 110 000 kuutiota puujalosteita sekä 25 000 kuutiota pellettejä. Saha kuuluu Stora Enson Wood Products -divisioonaan. Divisioonan johtaja Jari Suominen kertoi yhtiön tiedotteessa, ettei Kiteen sahan yt-neuvotteluiden aikana ilmennyt sellaisia toimenpiteitä, joilla sahan kannattavuutta olisi voinut merkittävästi parantaa.

Pääluottamusmies Karvisella on sahan tilanteesta toisenlainen kuva.

– Saha on pitkällä aikavälillä ollut tuottava yksikkö. Yt-neuvottelujen aikana teimme myös esityksen useamman miljoonan euron säästöohjelmasta. Ratkaisuehdotukseen sisältyi muun muassa eläkejärjestelyjä sahan sulkemisen sijasta. Mutta Stora Ensolle ei mikään riitä, on riistomeiningin makua. Olivat sulkemisesta päättäneet, sitä mielipidettä ei enää voinut kääntää.

Kannattavuuslukuja Stora Enso ei yhtiön viestintäjohtajan Satu Härkösen mukaan paljasta.

– Yksikkökohtaisia lukuja ei anneta julkisuuteen. Etenemme prosessin mukaan. Seuraavaksi arvioidaan Kiteen sahan konekanta, mitä tarvitaan muilla tehtailla. Sen jälkeen olemme halukkaita keskustelemaan potentiaalien ostajien kanssa. Voi olla, että ajankohta menee ensi vuoden ensimmäiselle kvartaalille, Härkönen kommentoi.

Pääluottamusmies Markku Karvinen ihmettelee Stora Enson haluttomuutta myydä sahaa. Viime vuosina sahalle on investoitu muun muassa kuusipuun sahalinjastoon uusi tukinkääntäjä ja pelkkalinjan suuntauslaite. Lisäksi sahan alueelle on rakennettu muun muassa oma muuntamo ja oma sähkölinja.

”TEATTERILTA VAIKUTTI”

Pääluottamusmies Karvinen arvioi, että koneiden ja laitteiden perkauksen jälkeen Kiteelle jää vain sahan raakile, joka ei ostajaa kiinnosta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lahtela näkee asian samalla tavalla.

– Mentaliteetti on se, että tehdään saha täysin toimintakyvyttömäksi, Lahtela sanoo.

Yt-neuvotteluja kaupunginhallituksen puheenjohtaja kuvaa teatteriksi.

– Kolmeen kertaan istuimme Stora Enson väen kanssa neuvottelupöydässä. Teatterilta vaikutti, tulos oli etukäteen päätetty.

Pääluottamusmies Markku Karvisen mukaan Kiteen sahan kuusilinjasto lienee Suomessa ainoita, jossa sahalinjasto on rakennettu yhtenäiseksi, eli puu liikkuu linjassa alusta loppuun asti ilman tarvetta siirrellä välissä trukeilla tai muilla välineillä.

Kiteen sahan sulkeminen johtaa 73 työsuhteen päättymiseen. Kun mukaan lasketaan kunnossapidon ja huollon sekä urakoitsijoiden määrä, työtä vaille jää pääluottamusmiehen mukaan noin 110 ihmistä. Sahalla on töissä niitä, jotka ovat tehneet siellä kymmenien vuosien työuran. Työntekijöiden ikäjakauma on laaja, joukossa on paljon myös nuoria perheellisiä.

Stora Enso keskittää kuusisahatavaran tuotannon Varkauteen. Varkauteen on keskittämisen myötä tulossa 20 uutta työpaikkaa.

– Kiteen työntekijöiden siirtymishalukkuutta on tiedusteltu, tällä hetkellä noin kymmenen henkilöä on mahdollisesti halukas lähtemään, Karvinen kertoo.

Stora Enson mukaan Kiteen saha suljetaan vuoden loppuun mennessä. Pääluottamusmiehen arvion mukaan sahan tukkivarannot riittävät noin neljäksi viikoksi.

– Vasta viikko sitten sahattiin ennätysmäärät. Tästä eteenpäin töitä tuskin painetaan laikat punaisina.

Kiteen saha on perustettu vuonna 1978. Nyt sahan tulevaisuus on vaakalaudalla.

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA

 

Sahauksen jatkuminen tärkeää

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen. KUVA KITI HAILA

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtajan Jyrki Alapartasen mukaan liitto yrittää edelleen vaikuttaa Stora Ensoon, jotta se päätyisi myymään Kiteen sahan.

– Tiedossamme on, että kysyntää sahauksen jatkamiseksi olisi olemassa. Siksi on harmillista, että päätökset ovat Stora Ensosta annetun tiedotteen mukaisia.

– On erittäin tärkeää, että sahaustoiminta voisi Kiteellä jatkua. Alueella on riittävät puuraaka-ainevarannot ja puuhuolto saadaan siellä varmasti toimimaan. Käsityksemme on, että sahaaminen on Kiteellä kuitenkin ollut kannattavaa toimintaa.

– Mahdollisella uudella omistajalla olisi varmasti myös tarve kehittää toimintaa. Se toisi sahaukseen pitkäjänteisyyttä, jolla oletettavasti olisi myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia, Alapartanen kommentoi.

Alapartasen arvion mukaan ratkaisut pitäisi pystyä tekemään ennen talven tuloa.

– Jos ratkaisujen tekeminen venyisi pidemmälle, alkaisi sillä jo mahdollisesti olla vaikutuksia konekantaan ja sahalaitoksen toiminnallisuuteen. Toisaalta jos työvoima pääsee karkaamaan käsistä, voi sitä olla vaikeata saada enää takaisin. Toivomme todella, että Stora Ensolla olisi valmius harkita toimintayksikön myymistä, Alapartanen toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO