Sixten Korkman: ”Den här krisen är i en helt egen kategori”

Coronaviruset gick på bara några veckor från att vara en liten utrikesnotis till nyheter historiska begränsningar av rörelsefriheten och rekordantal permitteringar i Finland. ”Nu är det dags för ett så stort stöd- och stimulanspaket att beslutsfattarna blir knäsvaga” säger nationalekonomen Sixten Korkman.

mars 2020

Först det som ska vara en självklarhet i det exceptionella läget som förorsakats av att coronaviruset spridit sig.

– Det viktigaste nu är att se till att hälsovården fungerar och att den har tillräckligt av resurser. Det är frågan om ett väldigt krävande uppdrag. Det behövs tilläggsfinansiering till sjukvårdsektorn och man måste se till att det finns tillräckligt med vårdpersonal då antalet patienter börjar öka på allvar, säger Korkman.

För ekonomins del är det nu väsentligt att se till speciellt små och medelstora företagens betalningsförmåga, anser Korkman. Regeringen har redan tagit beslut som gäller detta. Det som kan skapa problem framöver är att företag går i konkurs i snabb takt, trots att det skulle få tillfälligt lån.

– Då produktionen rasat på grund av att det inte finns en marknad och förlusterna ökar hela tiden, har man inte så mycket glädje av lån. Därför måste speciellt små och medelstora företag få konkret stöd i form av pengar i handen utan krav på återbetalning. Det förutsätter beslut vi inte sett tidigare, säger Korkman.

– Alternativet är att staten stöder företagen genom direkta aktieköp. Det finns också skäl att tro och hoppas att fastighetsägarna är beredda på att sänka hyrorna.

”Coronavirusepidemin är samtidigt en påminnelse om hur viktigt det är att den offentliga makten fungerar och fullföljer sitt uppdrag.”

 

”I det här skedet verkar det som om den här krisen är i en klass för sig. Det åskådliggör sårbarheten i den moderna ekonomin”

Förutom de här åtgärderna efterlyser han också ett särskilt kommunpaket ”på flera miljarder euro” till kommunerna för att lappa ekonomin och upprätthålla köpkraften i privathushållen.

– Nu är det dags för ett så stort stöd- och stimulanspaket att beslutsfattarna och alla vi andra blir knäsvaga. Nöden har ingen lag. Skulden ökar oberoende, på grund av att ekonomin rasar. Vi måste ta till åtgärder som begränsar skadorna och stannar upp den rasande trenden trots att statsskulden växer lite på grund av det, säger Korkman.

Han vill understryka att Finland inte är ensam i den situationen.

–  Liknande åtgärder genomförs i alla länder, vilket är bra. Europeiska centralbanken och centralbankerna gör sitt yttersta för att garantera att finansmarknaden fungerar. Vi vill inte ha en kraftigt eskalerande finanskris på alla de problem som vi redan har. Ingredienserna till en kris finns redan på grund av högriskskulder som det finns av för flera tusen miljarder globalt sett.

Ett kapitel för sig är Italien där den redan tidigare skyhöga statsskulden växer snabbt. Italien som samtidigt i praktiken står stilla på grund av coronaepidemin.

Korkman tror att EU och speciellt eurozonen står inför större utmaningar än någonsin tidigare. Det mycket sagt i ljuset av alla de motgångar eurosamarbetet stod inför under på 2010-talet efter finanskrisen är färska i minnet.

KONCENSUS GÖR COMEBACK?

Korkman tackar arbetsmarknadsorganisationerna för viljan att snabbt komma överens om ett krispaket med målet rädda förutsättningarna för företagande, jobben och i sista hand människors utkomst.

–  Beslutet om att förkorta tiderna för att anmäla om permitteringar och skjuta fram arbetspensionsavgifterna är nödvändiga. De utgör bara en del av de åtgärder som nu behövs, men de är som en påminnelse om att man i Finland har delvis återgått till koncensustanken.

Det finns en överhängande risk att den recession som förorsakats av coronavirusets spridning får finanskrisen 2008 att se ut som småpotatis.

– I det här skedet verkar det som om den här krisen är helt i en klass för sig. Det talar sitt tydliga språk om hur sårbar den moderna ekonomin är. På grund av omfattningen av krisen behöver vi nu ett större stöd- och stimulanspaket än någonsin tidigare. Nu finns det goda skäl att låta statsskulden växa.

– Det som är bra att man för tillfället får lån med väldigt låg ränta och därför blir lånet inte så dyrt.

De internationella kreditvärderarna ska heller inte se snett på Finland, om än kanske bara för att så många andra länder befinner sig i ett ännu sämre läge. Korkman tror ändå att det som följer är en rad av åtgärder som berör hållbarheten i den offentliga ekonomin – och det paketet kommer också att innehålla åtgärder ”som kommer att bli svåra för facket”.

– Långt innan den här krisen hade vi ett problem med det så kallade hållbarhetsgapet på grund av att befolkningen i Finland blir äldre. Det problemet blir svårare då statsskulden växer till en ny nivå.

”Näringslivets representanter talar ibland om att politiker och det offentliga bara står i vägen. Nu gör de inte det eftersom samhället står och faller nu på de politiska beslutsfattarnas och offentliga institutionernas förmåga att svara på utmaningen.”

I Korkmans verktygsback finns bland annat att teknologi i större utsträckning ska användas för att effektivera produktionen av offentliga tjänster.

– Det krävs prioriteringar och nedskärningar i de mindre väsentliga utgifter och det kommer inte att vara lätt för politikerna.

Men vilka är då dessa mindre väsentliga utgifter? Var ska gränserna för välfärdssamhället dras? Korkman nämner de företagsstöd som inte är specifikt riktade till forskning och produktutveckling samt stöden för högskolestuderande. Säkerligen rör det sig om ansenliga summor men knappast är det frågan om det som allt står och faller på.

– Kanske handlar det mest om att välfärdsstaten inte märkbart får växa i nuläget, säger Korkman och tar fram ämnen som garanterat kommer att finnas på bordet: arbetskraftinvandring och satsningar på arbetsförmedling men också större incentiv till att ta emot jobb

FINLAND KOMMER ATT KLARA DET HÄR

Coronavirusepidemin är samtidigt en påminnelse om hur viktigt det är att den offentliga makten fungerar och fullföljer sitt uppdrag.

–  Finland kommer att klara av den här krisen, det tror jag, eftersom det offentliga fungerar effektivt i Finland. Den tryggar hälsovården, medan välfärdsstaten tryggar människornas utkomst och regeringens finanspolitik biter på recessionen, säger Korkman.

– Näringslivets representanter talar ibland om att politiker och det offentliga bara står i vägen. Nu talar de inte så eftersom samhället står och faller på de politiska beslutsfattarnas och offentliga institutionernas förmåga att svara på utmaningen.

Man ska inte vara beroende av bara en leverantör, i Kina eller var som helst.

Korkman är övertygad om att sårbarheten i underleverantörskedjan leder till att företag i framtiden tar eller i alla fall sprider ut på dem så att alla ägg inte är i samma korg, så att säga.

– Man ska inte vara beroende av bara en leverantör, i Kina eller var som helst.

GLOBALISERINGSTRENDEN VÄNDER?

Efter coronautbrottet har en del av politiska aktörerna ropat högt om att viruset och dess följder skulle vända på globaliseringsprocessen. Korkman är inte inne på den linjen.

–  Det är en fullständig felbedömning att globaliseringsprocessen skulle ha nått sitt slut. Tvärtom, nu behöver vi mer samarbete inom ramen för världshälsoorganisationen WHO för att snabbare upptäcka pandemier, begränsa spridningen och utveckla vaccin.

– Världen har krympt och vi är idag mer beroende av varandra, vare sig vi ville det eller inte. De stora problemen vi står inför kan endast lösas eller bekämpas genom mer internationellt samarbete. Det gäller pandemier, klimatförändringen, skattesmitning, penningtvätt, ja allt.

TEXT JOHANNES WARIS
FOTO PATRIK LINDSTRÖM

NÄKIJÄ: Sixten Korkman: ”Tämä kriisi on aivan omaa kokoluokkaansa”

Koronavirus muuttui muutamassa viikossa ulkomaan pikku-uutisesta suureksi uutiseksi liikkumisen rajoittamisesta ja lomautuksista Suomessa. ”Nyt on ison tuki- ja elvytyspaketin paikka, jonka mittaluokan on oltava sellainen, että päättäjiä ja meitä kaikkia heikottaa”, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman.

SIXTEN KORKMAN Valtiotieteen tohtori. Toiminut mm. valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkönä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajana ja työelämäprofessorina Aalto yliopistossa. Julkaissut viisi kirjaa, viimeisimpänä Globalisaatio koetuksella vuonna 2017.

Ensin asia, jonka soisi olevan itsestäänselvyys poikkeusoloissa.

– Ensimmäinen tehtävä on huolehtia terveydenhuollon resursseista ja toimivuudesta. Se on vaativa tehtävä. Tarvitaan merkittävästi lisärahoitusta sairaaloille, ja on löydettävä riittävästi hoitohenkilökuntaa sitä mukaa kun potilaiden määrä alkaa todella kasvaa.

Korkmanin mielestä talouden kannalta ensi askel on etenkin pienten ja keskisuurten yritysten maksukyvyn turvaaminen. Tältä osin hallitus on jo tehnyt päätöksiä.

Iso ongelma saattaa kuitenkin syntyä siitä, että yritykset ajautuvat melko nopeasti konkurssiin, vaikka niille myönnettäisiinkin tilapäistä lainarahoitusta.

– Kun tuotanto on markkinoiden puuttuessa romahtanut ja tappiot kasvavat koko ajan, ei lainarahasta ole juuri apua. Siksi yrityksille, etenkin pk-yrityksille, on nyt myönnettävä laajasti suoraa tukea riihikuivan rahan muodossa ilman takaisinmaksuvelvoitteita. Tämä vaatii ennennäkemättömiä päätöksiä, Korkman sanoo.

– Vaihtoehtoisesti voidaan yrityksiä vahvistaa valtion tekemillä osakesijoituksilla. On myös syytä toivoa ja uskoa, että monet vuokrakiinteistöjen omistajat ovat valmiita vuokratason alentamiseen.

 

Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että tämä kriisi on aivan omaa kokoluokkaansa. Se kertoo modernin talouden haavoittuvuudesta.

Näiden lisäksi Korkman haluaa nähdä merkittävän paketin, ”useita miljardeja euroja”, kunnille talouden paikkaamiseksi ja kotitalouksien kysynnän ylläpitämiseen.

– Nyt on paikka isolle tuki- ja elvytyspaketille, jonka mittaluokan on oltava sellainen, että päättäjiä ja meitä kaikkia heikottaa. Hätä ei lue lakia. Velat kasvavat joka tapauksessa talouden romahtamisen myötä. On ryhdyttävä laskukierrettä rajoittaviin toimiin, vaikka nuo toimet osaltaan myös jonkin verran lisäävät julkista velkaa, Korkman sanoo.

Hän painottaa, että Suomi ei suinkaan ole yksin.

– Samankaltaisiin toimiin ryhdytään kaikissa maissa, mikä on hyvä. Euroopan keskuspankki ja muut keskuspankit tekevät kaikkensa finanssimarkkinoiden toimivuuden turvaamiseksi. Muiden ongelmien lisäksi ei kaivata eskaloivaa finanssikriisiä Euroopassa tai laajemmin. Aineksia siihen on, sillä riskipitoista velkaa on ympäri maailmaa tuhansia miljardeja.

Oma murheensa on Italian valtion velka, joka on nopeassa kasvussa jo valmiiksi korkealta tasoltaan. Italia on tällä hetkellä käytännössä seisahtanut koronaepidemian takia.

Korkman ennustaa, että EU ja etenkin euroalueen toimintakyky joutuvat tänä vuonna ehkä kovemmalle koetukselle kuin koskaan aiemmin. Se onkin edellisen vuosikymmenen tapahtumien valossa aikamoinen koettelemus.

PALUU KONSENSUKSEEN?

Korkman kiittelee työmarkkinakeskusjärjestöjen valmiutta nopealla aikataululla sopia kriisipaketista, jonka on tarkoitus pelastaa yritystoiminnan edellytykset, työllisyys ja viime kädessä ihmisten toimeentulo.

– Päätökset lomautusilmoitusajan lyhentämiseksi ja työeläkemaksujen lykkäämiseksi olivat hyödyllisiä. Nekin ovat vain pieni osa tarvittavista toimista, mutta muistuttavat siitä, että Suomessa on tehty paluuta konsensukseen.

Melko tuoreessa muistissa on vuoden 2008 pörssiromahdus ja finanssikriisi seurauksineen. Seuraako koronaviruksen laukaisemasta lamasta vielä kovempaa kyytiä?

– Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että tämä kriisi on aivan omaa kokoluokkaansa. Se kertoo modernin talouden haavoittuvuudesta. Kriisin syvyyden vuoksi nyt tarvitaan paljon mittavampi talouden tuki- ja elvytyspaketti kuin koskaan aiemmin. Nyt pitää sallia raju julkisen velkaantumisen kasvu.

– Hyvä asia on, että velkaa saa nyt markkinoilta erittäin matalalla korolla. Siksi velkarasitus jää kohtuulliseksi. Suomen valtion luottokelpoisuuden uskon säilyvän hyvänä nopeasta velkaantumisesta huolimatta – jo senkin takia, että on niin monta muuta maata, jotka ovat tältä osin Suomea selvästi heikommassa asemassa.

Maapallo on kutistunut ja keskinäinen riippuvuutemme voimistunut, halusimme tai emme.

Korkman kuitenkin uskoo, että tämän jälkeen on tehtävä sarja toimenpiteitä koskien julkisen talouden kestävyyttä. Toimenpiteitä, jotka ”tulevat olemaan vaikea paikka myös ay-liikkeelle”. Näiden aika ei tosin ole nyt.

– Meillähän oli jo ennen kriisiä ongelmana väestön ikääntymisen aiheuttama julkisen talouden kestävyysongelma, joka nyt vaikeutuu, kun valtion velka kasvaa uudelle tasolle. On pystyttävä käyttämään uutta teknologiaa paremmin hyväksi julkisen palvelutuotannon tehostamiseksi. On priorisoitava ja leikattava niitä menoja, jotka ovat vähemmän olennaisia. Poliitikoille tämä ei ole  helppoa.

Mitä nämä menot sitten ovat, sen saa aika näyttää. Korkman mainitsee yritystuet, jotka eivät ohjaudu tutkimukseen ja tuotekehittelyyn sekä korkeakouluopiskelijoiden tuet. Merkittäviä summia, mutta tuskin sentään ratkaisevassa asemassa?

– Ehkä enemmänkin on kyse siitä, ettei hyvinvointivaltiota tulisi nykyisestä merkittävästi kasvattaa. On löydettävä toimia työllisyysasteen nostamiseksi, mikä vaatii työperäisen maahanmuuton hyväksymistä, työvälitykseen panostamista ja myös työnteon kannusteiden vahvistamista.

SUOMI TULEE SELVIYTYMÄÄN

Koronavirus inhimillisenä tragediana on samalla muistutus modernin talouden haavoittuvuudesta, mutta myös siitä, kuinka tärkeää on, että julkinen valta täyttää tehtävänsä.

– Suomi tulee selviytymään tästäkin kriisistä siedettävästi, näin uskon, koska meillä julkinen valta toimii tehokkaasti. Se turvaa terveydenhuollon toiminnan. Hyvinvointivaltio turvaa ihmisten toimeentulon. Hallituksen talouspolitiikka auttaa lamakierteen katkaisemisessa.

Tämä on muistutus modernin talouden haavoittuvuudesta, mutta myös siitä, kuinka tärkeää on, että julkinen valta täyttää tehtävänsä.

– Elinkeinoelämän edustajat puhuvat joskus siihen sävyyn, että poliitikoista ja julkisesta vallasta on vain haittaa. Eivät puhu sellaisia nyt, sillä koko yhteiskunta on nyt riippuvainen poliittisten päättäjien ja julkisten instituutioiden kyvystä vastata haasteisiin.

Korkman uskoo, että alihankintaketjujen haavoittuvuus johtaa siihen, että yritykset jatkossa tuovat joitain toimintoja lähemmäksi kotimaata tai ainakin hakevat suurempaa hajautusta alihankinnoissa.

– Ei pidä olla liian riippuvainen yhdestä toimittajasta, oli tämä sitten Kiinassa tai muualla.

GLOBALISAATION LOPPU?

Koronakriisin puhjettua on myös esitetty ajatuksia, että virus ja sen seuraukset kääntäisivät globalisaatiokehityksen kulun. Korkman on täysin eri linjoilla.

– On harhakuvitelma, että globalisaatio olisi tulossa tiensä päähän. Tarvitaan päinvastoin vahvempaa yhteistyötä maailman terveysjärjestön WHO:n puitteissa epidemioiden nopeammaksi tunnistamiseksi, niiden leviämisen rajoittamiseksi ja rokotteiden kehittämiseksi.

– Maapallo on kutistunut ja keskinäinen riippuvuutemme voimistunut, halusimme tai emme. Maailman suuria ongelmia voidaan lieventää tai torjua vain paremman kansainvälisen yhteistyön avulla, oli sitten kyse pandemioista, ilmaston lämpenemisestä, talouden vakaudesta tai veronkierrosta ja rahanpesusta.

TEKSTI JOHANNES WARIS
KUVAT PATRIK LINDSTRÖM