LAKOSSA 27.1.–23.2. Haapajärven Ha-Sa:lla: ”Kumppani neuvottelusta puuttuu”

”Me neuvottelisimme, mutta kun Metsäteollisuus ry ei kutsu meitä neuvotteluun, miten me neuvottelemme”, kysyy mekaanisen metsäteollisuuden työehtoneuvottelukunnan jäsen, haapajärveläisen Ha-Sa:n pääluottamusmies Teijo Paananen.

KUVA YLLÄ: Haapajärven Ha-Sa:n lakkovahteja yhteiskuvassa 5.2.2020. Edessä varapääluottamusmies Jouko Hirvasaho, takarivissä vasemmalta Jarko Koponen, Marko Nybacka, Pertti Tuoriniemi, Janne Ruhala ja Juha Jyrinki, eturivissä vasemmalta Hannu Lappalainen, Jani Karsikas ja Tero Liuska. KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ

Teijo Paananen ihmettelee työnantajaliiton Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollménin julkisuudessa esittämää väitettä, minkä mukaan Teollisuusliitto ei neuvottele, vaan odottaa paperiteollisuuden ratkaisua.

– Kyllä me neuvottelisimme, jos olisi neuvottelukumppani.

– Joulukuun 20. päivä olen viimeksi ollut neuvottelussa. Metsäteollisuus ry ei ole ollut oikein halukas meidän kanssa neuvottelemaan. Me kentän ihmiset emme ole olleet paikan päällä. Se viesti mitä sieltä tulee, on se, että tilanne on ihan alkuasetelmissa.

Ha-Sa:n pääluottamusmies Teijo Paananen. Hänet kuvattiin Teollisuusliiton mekaanisen metsäteollisuuden työehtoneuvottelukunnan kokouksessa Helsingissä 6.2.2020. KUVA KITI HAILA

Ainoa konkreettinen esitys, mikä Paanasen mukaan kentän neuvottelijoilla on kädessä, on työnantajajärjestön lista, joka sisältää pelkkiä työehtojen heikennyksiä eikä mitään muuta. Sen toteuttaminen merkitsisi työntekijöille noin 20 prosentin ansion laskua.

– Kyllä se näin on. Se on keskiarvo. Joillakin se on enemmän ja joillakin vähemmän. Heikennyslistalla on todella paljon muutakin kuin kiky.

Kiky-tuntien poistamisesta ei työnantajaliitto ole suostunut Paanasen mukaan edes keskustelemaan.

– Se on viimeinen, mitä minä olen työnantajapuolen neuvottelijoilta kuullut. Nyt on tullut selkeä viesti, mikä on omakin näkemykseni, että työnantajaliitto odottaa paperiteollisuuden sopimusta.

Liivit päälle: Haapajärven Ha-Sa:n varapääluottamusmies Jouko Hirvasaho valmistautuu lakkovahtiin. KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ

MIKSI TYÖNANTAJALIITTO TEKEE TÄMÄN JÄSENYRITYKSILLEEN?

– Ihmettelen Metsäteollisuus ry:tä, miksi he tekevät tämän omille jäsenyrityksilleen, ja tietysti myös meille työntekijöille. Työnantajaliiton vaatimukset ovat niin kohtuuttomat, että jos ne toteutuvat, liian moni on laskujen kanssa ihmeissään, miten he pärjäävät. Eivät palkat liian isoja ole tälläkään hetkellä. Mekaanisessa metsäteollisuudessa on melko heikkopalkkaisia työpaikkoja.

Paananen muistuttaa, että solmittavat työehtosopimukset tulevat koskemaan kaikkia työntekijöitä mekaanisessa metsäteollisuudessa.

– Se on kaikkien meidän työehtosopimus, olemme liitossa tai emme.

Seisaalla varapääluottamusmies Jouko Hirvasaho, kahvilla Jani Karsikas, Hannu Lappalainen ja Jarko Koponen. KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ

Hän pohtii, mikä intressi Metsäteollisuus ry:llä on toimia tällä tavoin.

– Kilpailykyky-perusteluun en oikein usko, koska työajan pidentämistä on ollut suhteellisen vähän. Kyllä siellä on jotain muuta taustalla.

Hän arvioi, että konfliktia pidentämällä työnantajaliitto yrittää vain kyykyttää ammattiyhdistysliikettä.

– Kaikki työnantajat eivät enää varmasti ole tämän takana, koska työnantajatkin kärsivät todella paljon tästä lakosta.

SAHALLA OTETAAN KYLMÄN RAUHALLISESTI

Haapajärven Ha-Sa:n kaikki Teollisuusliiton jäsenet, yhteensä 60 henkilöä, ovat lakossa. Liiton jäsenet ovat lakossa myös samaan yritykseen kuuluvalla Eskolan sahalla. Pieni joukko Teollisuusliittoon kuulumattomia on lakonalaisissa töissä.

– Porukka on ollut sen verran aktiivinen, että heitä ei ole tarvinnut houkutella lakkovahdeiksi. Lakkovahteja piisaa. Suunnilleen kaikki ovat sitä tehtävää hoitaneet.

Lakon jatkumisen tarvittaessa neljään viikkoon porukka otti Paanasen mukaan kylmän rauhallisesti.

– Joku tuumasi, että pari lomapäivää taitaa mennä.

Ha-Sa:n lakkovahdit tauolla: Jarko Koponen, Hannu Lappalainen ja Jani Karsikas. KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ

Paananen toivoo, että suhteellisen pikaisesti tulee kutsu neuvotteluun, ja syntyy molempia osapuolia tyydyttävä sopimus niin, että yritykset saavat toiminnan pyörimään ja työntekijät pääsevät töihin.

– Meillä on se tavoite, että me neuvottelemme työehtosopimuksen. Sen pitää olla sellainen, että molemmat osapuolet pystyvät siihen panemaan nimensä. Jos se paperi annetaan tuollaisena kuin se nyt on, siihen ei laita nimeään kukaan meidän neuvottelijoistamme.

– Meillä työntekijöillä ja omalla työnantajallamme ei ole nokkapokkaa. Meidän vastapuolemme on Metsäteollisuus ry.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ JA KITI HAILA

Ovatko tässä Kiteen sahan viimeiset tukit? Sahalle olisi varteenotettava ostaja, Stora Ensolla ei myyntihaluja

Stora Enso tiedotti Kiteen sahan sulkemisesta 26. syyskuuta, lähtöpassit uhkaavat yli sataa työntekijää. Yt-neuvottelujen käynnistymisestä metsäyhtiö kertoi heti juhannuksen jälkeen. Jo kesällä sahalle ilmaantui ostajakandidaatti. Stora Enso ei ole tarttunut ostotarjoukseen.

– Ostajakandidaatti on varteenotettava vientiä harjoittava sahayhtiö, jolla on kapasiteetin puute. Ostajatahoa kiinnostaa kovasti Kiteen sahan äärellä oleva kuusitukkivaranto. Yhtiö ehti jo kesällä laatia ostoa ajatellen liiketoimintasuunnitelmankin, Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela kertoo.

Lahtela pitää ostohalukkuutta kovasti ymmärrettävänä, sillä sahan sijainti ja alueen kuusivaranto on loistava.

– Metsäkeskuksen tiedon mukaan noin 80 kilometrin säteellä sahasta on tällä hetkellä hyvinkin kahden miljoonan kuution verran hakkuusäästöä. Toisin sanoa kuusipuuta riittäisi vaikka neljälle Kiteen sahan kokoiselle tuotantolaitokselle, Lahtela havainnollistaa.

Pääluottamusmies Markku Karvinen.

Kiteen sahan pääluottamusmies Markku Karvinen kritisoi voimakkaasti Stora Enson toimintatapaa tilanteessa, jossa Kiteen työpaikat voitaisiin Stora Enson luopumisen jälkeenkin säilyttää.

– Stora Enson toiminta on ollut kaikkea muuta kuin reilua. Reilua olisi ollut kertoa avoimesti ostajakandidaatista. Puheissa on jo ollut, että banderollit esiin ja ääntä kehiin, että myisivät sahan ostajalle, Karvinen tilittää.

Pääluottamusmies Markku Karvinen (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu, varapääluottamusmies Timo Hyvärinen saivat kuulla, että maanantaina 30.9. Kiteen sahan kuorinta- ja liotusaltaaseen tulleet tukkikuljetukset ovat näillä tiedoin sahan viimeiset. Näillä tiedoin sahattavaa on enää neljäksi viikoksi ja kuivaamon ja loppukäsittelyn puolella töitä on viideksi viikoksi.

”RIISTOMEININGIN MAKUA”

Kiteen saha on perustettu vuonna 1978. Sahan vuotuinen kapasiteetti on ollut 260 000 kuutiota sahatavaraa, 110 000 kuutiota puujalosteita sekä 25 000 kuutiota pellettejä. Saha kuuluu Stora Enson Wood Products -divisioonaan. Divisioonan johtaja Jari Suominen kertoi yhtiön tiedotteessa, ettei Kiteen sahan yt-neuvotteluiden aikana ilmennyt sellaisia toimenpiteitä, joilla sahan kannattavuutta olisi voinut merkittävästi parantaa.

Pääluottamusmies Karvisella on sahan tilanteesta toisenlainen kuva.

– Saha on pitkällä aikavälillä ollut tuottava yksikkö. Yt-neuvottelujen aikana teimme myös esityksen useamman miljoonan euron säästöohjelmasta. Ratkaisuehdotukseen sisältyi muun muassa eläkejärjestelyjä sahan sulkemisen sijasta. Mutta Stora Ensolle ei mikään riitä, on riistomeiningin makua. Olivat sulkemisesta päättäneet, sitä mielipidettä ei enää voinut kääntää.

Kannattavuuslukuja Stora Enso ei yhtiön viestintäjohtajan Satu Härkösen mukaan paljasta.

– Yksikkökohtaisia lukuja ei anneta julkisuuteen. Etenemme prosessin mukaan. Seuraavaksi arvioidaan Kiteen sahan konekanta, mitä tarvitaan muilla tehtailla. Sen jälkeen olemme halukkaita keskustelemaan potentiaalien ostajien kanssa. Voi olla, että ajankohta menee ensi vuoden ensimmäiselle kvartaalille, Härkönen kommentoi.

Pääluottamusmies Markku Karvinen ihmettelee Stora Enson haluttomuutta myydä sahaa. Viime vuosina sahalle on investoitu muun muassa kuusipuun sahalinjastoon uusi tukinkääntäjä ja pelkkalinjan suuntauslaite. Lisäksi sahan alueelle on rakennettu muun muassa oma muuntamo ja oma sähkölinja.

”TEATTERILTA VAIKUTTI”

Pääluottamusmies Karvinen arvioi, että koneiden ja laitteiden perkauksen jälkeen Kiteelle jää vain sahan raakile, joka ei ostajaa kiinnosta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lahtela näkee asian samalla tavalla.

– Mentaliteetti on se, että tehdään saha täysin toimintakyvyttömäksi, Lahtela sanoo.

Yt-neuvotteluja kaupunginhallituksen puheenjohtaja kuvaa teatteriksi.

– Kolmeen kertaan istuimme Stora Enson väen kanssa neuvottelupöydässä. Teatterilta vaikutti, tulos oli etukäteen päätetty.

Pääluottamusmies Markku Karvisen mukaan Kiteen sahan kuusilinjasto lienee Suomessa ainoita, jossa sahalinjasto on rakennettu yhtenäiseksi, eli puu liikkuu linjassa alusta loppuun asti ilman tarvetta siirrellä välissä trukeilla tai muilla välineillä.

Kiteen sahan sulkeminen johtaa 73 työsuhteen päättymiseen. Kun mukaan lasketaan kunnossapidon ja huollon sekä urakoitsijoiden määrä, työtä vaille jää pääluottamusmiehen mukaan noin 110 ihmistä. Sahalla on töissä niitä, jotka ovat tehneet siellä kymmenien vuosien työuran. Työntekijöiden ikäjakauma on laaja, joukossa on paljon myös nuoria perheellisiä.

Stora Enso keskittää kuusisahatavaran tuotannon Varkauteen. Varkauteen on keskittämisen myötä tulossa 20 uutta työpaikkaa.

– Kiteen työntekijöiden siirtymishalukkuutta on tiedusteltu, tällä hetkellä noin kymmenen henkilöä on mahdollisesti halukas lähtemään, Karvinen kertoo.

Stora Enson mukaan Kiteen saha suljetaan vuoden loppuun mennessä. Pääluottamusmiehen arvion mukaan sahan tukkivarannot riittävät noin neljäksi viikoksi.

– Vasta viikko sitten sahattiin ennätysmäärät. Tästä eteenpäin töitä tuskin painetaan laikat punaisina.

Kiteen saha on perustettu vuonna 1978. Nyt sahan tulevaisuus on vaakalaudalla.

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA

 

Sahauksen jatkuminen tärkeää

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen. KUVA KITI HAILA

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtajan Jyrki Alapartasen mukaan liitto yrittää edelleen vaikuttaa Stora Ensoon, jotta se päätyisi myymään Kiteen sahan.

– Tiedossamme on, että kysyntää sahauksen jatkamiseksi olisi olemassa. Siksi on harmillista, että päätökset ovat Stora Ensosta annetun tiedotteen mukaisia.

– On erittäin tärkeää, että sahaustoiminta voisi Kiteellä jatkua. Alueella on riittävät puuraaka-ainevarannot ja puuhuolto saadaan siellä varmasti toimimaan. Käsityksemme on, että sahaaminen on Kiteellä kuitenkin ollut kannattavaa toimintaa.

– Mahdollisella uudella omistajalla olisi varmasti myös tarve kehittää toimintaa. Se toisi sahaukseen pitkäjänteisyyttä, jolla oletettavasti olisi myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia, Alapartanen kommentoi.

Alapartasen arvion mukaan ratkaisut pitäisi pystyä tekemään ennen talven tuloa.

– Jos ratkaisujen tekeminen venyisi pidemmälle, alkaisi sillä jo mahdollisesti olla vaikutuksia konekantaan ja sahalaitoksen toiminnallisuuteen. Toisaalta jos työvoima pääsee karkaamaan käsistä, voi sitä olla vaikeata saada enää takaisin. Toivomme todella, että Stora Ensolla olisi valmius harkita toimintayksikön myymistä, Alapartanen toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO