KORONAKRIISI Savopakilla Varkaudessa: ”Kiirettä pitää, mutta hiljenemiseenkin on varauduttu”

”Meillä vienti vetää ja kiirettä on. Väkeä on palkattu lisää. Mutta olemme varautuneet myös siihen, että kysyntä hiljenee”, varkautelaisen Savopakin pääluottamusmies Jari Mensonen kertoo.

30.3.2020

Savopak Oy:n pääluottamusmies Jari Mensosen mukaan yli sata henkilöä työllistävässä yrityksessä ei toistaiseksi ole tullut ilmi yhtään koronatapausta, vain pelkkää flunssaa, mutta koronan torjunta muuttaa toimintatapoja.

– Sairausloma vuorovastaavan luvalla oli ennen kolme, nykyisin viisi päivää. Meillä on tehty myös linjaus, että liikkuminen kolmen tehtaan välillä on kielletty. Joka tehtaalla on oma porukka, eivätkä he voi mennä toistensa halleille.

Sairaustapauksissa ohjeistus tehtaalla on selkeä.

– Jos on vähääkään vajaakuntoinen, ei pidä tulla töihin. Kun viisi päivää on mennyt, pitää soittaa määrättyyn numeroon.

– Työnantaja on ohjeistanut vuorovastaavia, jotka ovat avainasemassa. Kun yksi henkilö tuli flunssassa työpaikalle, he passittivat hänet saman tien pois.

– Asiakkaat ovat kyselleet, miten olette varautuneet koronaan ja pystyttekö toimittamaan tuotteita. Ehkä tästäkin johtuen työnantaja on ottanut aika tiukan linjan. Meillä on tarkkaa, ja mielestäni se on oikein.

– Käsidesit ja liikkuminen tehtaiden välillä olivat varotoimet, jotka ensimmäiseksi tehtiin. Lähdettiin siitä, että hoidetaan yleisesti nämä hommat kuntoon.

Tartunnan torjuntaa edesauttaa Mensosen mukaan se, että Savopakilla on iso halli, jossa porukka on ripoteltuna väljästi eri puolille. Taukotuvassa kokoontuu käytännössä kerralla alle kymmenen henkilöä yhtä aikaa.

HILJENEMISEEN VARAUDUTTU

Savopak on Euroopan suurimpiin kuuluva pakkausvälineiden valmistaja, joka tekee vanerilaatikoita, puulaatikoita, puualusia ja kehikkoja suomalaiselle ja eurooppalaiselle vientiteollisuudelle.

Mensonen luonnehtii kysyntää erinomaiseksi.

– Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, ja myynti on saanut uusia asiakkaita, mikä on elintärkeää. Meille on tulossa 8–12 työntekijää lisää. Kiirettä on piisannut.

Vaikka vientiteollisuuden hiljeneminen ei toistaiseksi näy kysynnässä, sen varalle on Mensosen mukaan tehty suunnitelma.

– Hiljenemiseen on varauduttu muun muassa kesälomaratkaisuilla. Jos hiljenee, kokonaista kesälomaa ei anneta, vaan kaksi viikkoa kerralla. Homma hoidetaan sillä tavalla, ettei ensimmäisenä olla pistämässä kaveria lomautukseen.

ASIAKKAIDEN TULEVAISUUS HUOLESTUTTAA

Savopakilla käytiin jokin aika sitten yhteistoimintaneuvottelu, mutta Mensosen mukaan se päättyi työntekijöiden näkökulmasta hyvin.

– Neuvottelu johtui siitä, että meillä liimalevyn valmistaminen lopetetaan kesäkuun loppuun mennessä. Meillä ei kumminkaan irtisanottu ketään eikä lomautettu. Se meni niin kuin pitääkin. Ovat tarjonneet työtä koko ajan, ja se on ihan helkutin hyvä homma.

Mensonen on huolissaan lähinnä asiakkaiden heikkenevistä näkymistä.

– Kuulin että Ponssella on yyteet. Se tulee varmaan meillekin vaikuttamaan jossakin vaiheessa, koska Ponsse on yksi iso asiakas.

Raaka-aineen saatavuudesta on tullut toinen haaste.

– Puutavaraa on saatu, mutta vanerien tulo hidastuu, kun rajoja on suljettu. Kuljetus on haasteellista. Kotimaasta vaneria tulee hyvin, mutta myös Venäjä on merkittävä vanerin toimittaja.

JOS JOUTUU JÄÄMÄÄN KOTIIN, KUKA MAKSAA?

Mensosen mukaan osaa työntekijöistä on alkanut ärsyttää se, että korona on esillä koko ajan.

– Se on saanut aika isot mittasuhteet. Kouluja suljetaan, kotiin laitetaan alle kymmenvuotiaita, ja se panee ihmiset miettimään, mistä silloin saadaan elanto.

– Jos vanhemmat joutuvat jäämään kotiin, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan. Kelankaan ei tarvitse korvata. Koska se ei ole tartunta, tartuntapäivärahaa ei voi saada.

Työpaikalla muutama henkilö on kysellyt asiasta.

– Olen työnantajan kanssa asiasta jutellut, ja siinä kikkaillaan lomilla, pekkasilla ja vuoron vaihdoilla. Tällä hetkellä ei ole akuuttia tilannetta, mutta varmasti sekin tulee jossakin vaiheessa.

– Meillä on pariskuntia, ja heitä varmasti laitetaan eri vuoroihin. Ei siinä oikein muuta mahdollisuutta ole. On mielenkiintoista, että kukaan ei ole korvausvelvollinen, jos lapsi ei ole sairas. Sama tilanne on, jos henkilö joutuu hallituksen suosituksesta karanteeniin. Kuka sen maksaa?

KORONA SAATTAA LÄHENTÄÄ PERHEITÄ

Diabetesta sairastava Mensonen kuuluu riskiryhmään. Mutta hän sanoo, ettei korona huolestuta.

– Luotan Suomen terveydenhoidon ammattimaisuuteen. Tietenkin pesen jatkuvasti käsiä saippualla ja käytän käsidesiä. Mutta en pelkää!

Juniorijalkapallo- ja salibändivalmentajana hän sanoo olevansa huolissaan nuorista.

– Nuorisosta huomaa, että se on aika turhautunutta. He ovat tottuneet harjoituksiin ja rutiiniin. Nyt on kaikki lyöty jumiin. Kyllä se rassaa heitä. Se, että he eivät syrjäydy, olisi hirveän tärkeää.

– Kun kaikki eristetään huoneeseen, käy mielessä että hei, miten paha on tilanne! Osa on aika hermostuneita, kun ollaan neljän seinän sisällä ja suunnilleen nukutaan päivät pitkät. Mielestäni nuoret tarvitsisivat ohjattua liikuntaa.

Mensonen miettii, että jotain hyvääkin korona on saattanut tuoda mukanaan.

– Kyllä se näkyy katukuvassa. Haastattelua antaessa olen Varkauden Citymarketin ovella eikä näy ruuhkaa. Ihmiset ovat ruvenneet menemään laavuille makkaranpaistoon aika paljon. Nyt pitää itse keksiä mitä tekee. Ehkä se tuo perheitä lähemmäksi toisiansa.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA PENTTI VÄNSKÄ

LAKOSSA 27.1.–23.2. Pelloksen UPM:llä: ”Metsäjätit eivät mieron tiellä, UPM:n liikevoittoprosentti 13,7”

Puutuoteteollisuuden työntekijöiden reaalipalkat ovat laskeneet. Tuottavuus on samaan aikaan noussut jopa muuta teollisuutta nopeammin, ja Suomen metsäteollisuuden jättiyhtiöt keräävät miljardivoitot. UPM:n Pelloksen pääluottamusmies Marko Langin mielestä valtavirran uutisointi on hakoteillä, sillä UPM ei ole todellakaan joutumassa mieron tielle 13,7:n liikevoittoprosentillaan.

KUVA YLLÄ: UPM:n Pelloksen vaneritehtaiden portilla 4.2.2020 Teollisuusliiton mekaanisen metsäteollisuuden lakon lakkovahteina vasemmalta Tommi Jukarainen, Erkki Immonen, Mikko Runonen ja Pekka Töyrynen.

– Valtavirtamedian uutisointi on hyvin yksipuolista. Työnantajapuolen väitteet menevät ay-liikkeen sanomaan verrattuna haastamatta läpi. Me täällä Pelloksen tehtailla emme todellakaan näe sellaista, että Suomen metsäteollisuus taistelisi nyt henkitoreissaan sen puolesta, että tuotantoa kannattaisi pitää Suomessa.

UPM Plywood Oy:n Pelloksen vaneritehtaat sijaitsevat Mikkelin Ristiinassa. Pääluottamusmies Marko Lang edustaa tehtaitten runsasta 400 teollisuusliittolaista. Langin ei tarvitsisi sanojensa oikeiksi todistamiseksi tehdä muuta kuin siteerata UPM:n omaa viimeisintä pörssitiedotetta vuoden 2019 tuloksesta. Se vahvistaa Langin näkemykset siitä, että pääoman omistajilla menee Suomessa ennätyksellisen yltäkylläisesti varsinaisen työn tekijöihin verrattuina.

UPM teki hyvän tuloksen (…) Liiketoiminnan rahavirta oli ennätyksellinen 1 847 miljoonaa euroa.” Vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2019 oli samaisen tiedotteen mukaan lähes puolitoista miljardia eli 1 404 miljoonaa euroa. Maan suurin päivälehti hehkutti pörssitiedotteen vanavedessä tätä: ”Liikevoittoprosentti UPM:lla oli 13,7.” Ei ehkä kannata surkutella toistakaan metsäjättiä, Stora Ensoa. Sen pörssitiedote kertoo vuodesta 2019, että ennätyksellinen liiketoiminnan rahavirta oli 1 980 miljoonaa euroa.

”Teollisuusliiton jäsenet ovat 100-prosenttisesti asiamme takana”, vakuuttaa pääluottamusmies Marko Lang.

Teollisuusliiton tutkimusyksikkö toteaa, että puutuotteiden valmistuksen tuottavuus on lamavuodesta 2009 lähtien kasvanut paremmin kuin teollisuudessa kokonaisuutena. Reaaliansiot ovat sen sijaan alentuneet vuoden 2015 alun tilanteesta. Lang on tietoinen siitä, että työntekijät ovat osansa tehneet suomalaisen kansantalouden eteen.

– Työntekijät eivät ole este tuottavuuden nousulle. Jos katsoo taaksepäin, viimeiset 10 vuotta on tehty äärimaltillisia työehtosopimuksia.

– Ja minä tiedän, että täällä vanerikonetta käyttävät ehkä maailman ammattitaitoisimmat ihmiset. Itse tulin Pellokselle 13 vuotta sitten. Olen nähnyt, miten paljon täältä on vähennetty porukkaa koneiden automaation myötä, eli tuottavuus on kehittynyt koko ajan.

UPM Pelloksen lakkovahteja.

”ASIAMME TAKANA 100-PROSENTTISESTI”

Lang on juuri haastattelun alla ollut Pelloksen tehtailla muiden lakkovahtien kanssa ”palelemassa”, kun ilkeä tuuli on moninkertaistanut -8 asteen pakkasaamun kylmyyskertoimet. Mutta paljon hyytävämpiä ovat tiedot työnantajien vaatimuksista, jotka ovat entisestään tiivistäneet lakkorintamaa.

– Kun Teollisuusliitto julkaisi sen Metsäteollisuus ry:n vaatimuslistan, moni rupesi todellakin miettimään, mitä merkitsisi, jos ne vaatimukset menisivät läpi.

– Teollisuusliiton jäsenet ovat 100-prosenttisesti asiamme takana. Eikä lakkovahtien saaminen ole ollut vaikeaa. Ison luottamusmiesringin lisäksi ammattiosaston hallituksen väki ja yleisvarajäsenet ovat seisseet portilla ihan kiitettävästi, Lang kehaisee.

Työsuojeluasiamies Pekka Töyrynen näyttää, mitä mieltä hän on 24 kiky-tunnista.

YTK:laisista viisi–kuusitoista on katsonut asiakseen mennä tehtaalle töihin, vaikka he eivät mitään varsinaista tuotantoa saakaan aikaiseksi. Mutta onpa ollut liikettä liittoonkin päin.

– Olemme saaneet 13 uutta jäsentä, lähinnä entisiä liiton ja entisiä YTK:n jäseniä. He olivat eronneet liitosta tuumaten, etteivät he liittoa mihinkään tarvitse. Nyt työtaistelujen aikaan heistä alkoikin tuntua, että ehkä he sittenkin liittoa johonkin tarvitsevat.

”ISOMMISTA ASIOISTA KYSE”

Valtavirtamediassa Langia harmittaa myös se, että puhutaan vain kiky:n talkootunneista, vaikka tässä taistellaan niin paljosta muustakin. Talkoot kyllä närästävät ja ne koetaan tavattoman epäoikeudenmukaisiksi maistuen työntekijöistä ”myrkylliseltä käärmekeitolta”. Tunnit onkin ehdottomasti saatava uudesta sopimuksesta pois. Mutta Lang muistuttaa sosiaaliturvamaksujen 6,5 miljardin euron tulonsiirrosta suoraan työntekijöiltä työnantajille, minkä kiky takasi.

Lang kertoo vielä, että ainakaan Pelloksen tehtailla ei ole havaittu minkäänlaisia työllisyys- tai tuottavuusvaikutuksia, vaikka kiky jyrättiin läpi niihin vedoten.

Lakkovahdissa työsuojeluvaltuutettu Mikko Runonen.

– Meillä on tehty keskeytymätöntä 3-vuoroa, eivätkä koneet ole käyneet yhtä ainoata tuntia lisää vuodessa. Ja keskeytyvässä 3-vuorossa on saattanut olla kaksi työntekijää samaa tuotantoa tekemässä. Ei me oikein täällä tehtaalla ymmärretä, miten Metsäteollisuus ry näkee näissä sitten kilpailukyvyn nousua.

Lang ei uskokaan, etteikö Metsäteollisuus ry:llä olisi varaa luopua kiky-tunneista propagandistisista väitteistään huolimatta. Pääluottamusmies uskoo, että työnantajat näkevät vain kiky-tunnit kustannussäästöinä, joista ei haluttaisi luopua.

”RISTIINALAISET, TULKAA JUTTELEMAAN”

Pelloksen vaneritehtaalaiset kutsuvat ristiinalaiset puhumaan ja keskustelemaan lakon todellisista syistä ja tavoitteista huomenna torstaina 6. helmikuuta ”Uikkarille” eli Ristiinan rantapuistoon. Siellä on makkaranpaistokoju kello 9–13, jolloin Micke Porkka liiton aluetoimistosta on myös paikalla.

Lang painottaa sitä, että raskasta, tutkimustenkin mukaan terveyttä haperruttavaa vuorotyötä tekevät vanerityöläiset eivät edelleenkään havittele kuuta taivaalta.

– Meidän vaatimuksemme eivät todellakaan ole ylimitoitettuja. Haluamme vain talkootunneista eroon ja ostovoiman turvaavat palkankorotukset.

– On vielä muistettava, että kolmivuorotyöläiset joutuvat luopumaan sosiaalisesti todella paljosta. Meillä on esimerkiksi yksi sellainen työvuorolista ensi kesälle, että työntekijäryhmällä ei ole ainuttakaan lauantaita vapaana heinä–elokuussa.

– Nämä kaverit ovat palkkansa ansainneet. Ja vanerityöläiset ovat niitä, jotka laittavat rahansa kotimaiseen kulutukseen ja maksavat veronsa, joilla pyöritetään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Pääluottamusmies Langilla on myös yksi kysymys heille, jotka solvaavat ay-liikettä menneen ajan reliikiksi, joka vain häiritsee fiksujen nuorten ihmisten intoa tehdä töitä.

– Kyllä ne sanavalmiimmat ja vahvimmat työntekijät saattavat neuvotella hyvän palkan ja ehdot itselleen. Mutta me ay-liikkeessä, me pidämme myös heikomman puolta. Me olemme ainoa, joka pitää huolta myös niistä maan hiljaisista. Vain ay-liike vaatii kohtuullisen palkan kaikille. Työnantaja ei sitä säälistä tai pakottamatta anna.

Lakkovahtivuoron jälkeen yhteisellä aamupalalla vasemmalta Timo Kuittinen, Pekka Töyrynen, Mikko Runonen, Erkki Immonen ja Arto Pulkkinen.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT PAULA MYÖHÄNEN

Jari Nilosaari: Tekno näytti sopimisen mallin

Teknologiateollisuuden uusi työehtosopimus (tes) sisältää kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaisen 24 palkattoman tunnin poiston, 3,3 prosentin palkankorotukset ja uusia avauksia teksteihin. Sen kanssa voimme elää ja valmistautua seuraaviin kierroksiin. Samalla kysymyksessä on hyvä esimerkki meille ja muille, että sopiminen on hankalissakin asetelmissa mahdollista.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle ja Suomen Yrittäjille teknologiateollisuuden tes sitä vastoin näyttää olevan kovin vaikea paikka. Vaikka ne eivät ole neuvotteluosapuolia, ovat ne huutamassa huonosta neuvottelutuloksesta ja yllyttävät muita työnantajajärjestöjä vaatimaan sellaista, mikä ei jäsenillemme käy. Teknologiateollisuudessa kelvolliseksi todetun sopimuksen kieltämisellä ne tekevät itsestään ei-liikkeen. Tämä ajaa neuvotteluosapuolet tilanteeseen, jossa työtaistelut ovat näköjään väistämättömiä.

Teollisuusliitolla oli ja on vahva halu sopia ilman konflikteja. Silti olemme jälleen tilanteessa, jossa olemme joutuneet jättämään lakkovaroituksen kemianteollisuuden eri sopimusaloille, mekaaniseen metsäteollisuuteen ja malmikaivoksiin. Kahden viikon lakon uhka ja ylityökielto voivat tuntua rajuilta toimenpiteiltä, mutta jos painetta ei ole riittävästi, ei näytä neuvottelutulostakaan syntyvän. Toivottavasti tuloksia kuitenkin saadaan aikaiseksi ennen kuin lakot ovat edessä.

”Työnantajien vaatimuslista on edelleen pitkä kuin nälkävuosi ja esitykset ovat sitä luokkaa, että hyvää ei seuraisi, jos ne menisivät läpi.”

Miksi työnantajat eivät ole valmiita sopimaan? Tästä työnantajien pitkän linjan toiminnasta saimme koettelevat käytännön kokemukset viime vaalikaudella, jolloin maassamme vaikutti työnantajien kannalta paras hallitus vuosikausiin. Esimerkkejä siitä agendasta ovat pakkolakiväännöt ja muutokset eri lakeihin, joilla kurjistettiin vähempiosaisten, työttömien ja työntekijöiden asemaa. Tausta kuitenkin ulottuu ajassa pidemmälle taaksepäin.

EK teki eri työnantajajärjestöjen kanssa jo vuosikymmeniä sitten yhteistuumin ne linjaukset, jotka näkyivät etenkin viime eduskuntavaalikaudella ja vaikuttavat nyt myös työehtosopimusneuvotteluissa. Ay-liike on heidän mielestään uhka, joka rajoittaa työnantajien päätäntävaltaa. Todellinen tahtotila ei ole paikallisen sopimisen lisääminen vaan työnantajien määräämisvallan lisääminen ja ay-liikkeen murentaminen.

Työnantajien vaatimuslista on edelleen pitkä kuin nälkävuosi ja esitykset ovat sitä luokkaa, että hyvää ei seuraisi, jos ne menisivät läpi. Kikyn 24 palkattoman tunnin poistaminen, 3,3 prosentin palkankorotuksien vastustaminen ja jotkut tekstimuutokset eivät voi olla heille kynnyskysymys, vaan he tähtäävät siihen, että työntekijät suostuisivat lähes mihin tahansa ilman ehtoja ja ay-liikkeen vahvaa valvontaa.

On sanottu, että puhdas ideologia ja puhdas maalaisjärki eivät mahdu samaan pöytään. Ay-liike on viime vuosina ollut järjellä mukana. Sitä soisi nyt myös työnantajien käyttävän niin, että sopimukset syntyvät ilman työtaisteluita.

JARI NILOSAARI
Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja