Pääluottamusmiehet eivät ymmärrä Nesteen ratkaisuja – ”Rajut toimenpiteet olisi voitu välttää”

”Miksi järjestää massiiviset yt-neuvottelut viiden vuoden välein, kun siinä välilläkin voisi toimia yhdessä ja ratkaista asioita”, pääluottamusmiehet Sami Ryynänen ja Kimmo Aho kysyvät. He kritisoivat Nestettä yhteistoiminnan sivuuttamisesta kehitystyön välineenä.

1.12.2020

Öljy-yhtiö Neste ilmoitti maanantaina 30.11. yhteistoimintaneuvottelujen jälkeiset tylyt päätöksensä. Naantalin jalostamon jalostustoiminta päättyy ensi maaliskuun loppuun mennessä. Naantalin ja Porvoon Kilpilahden jalostamolta lakkautetaan yhteensä 370 työtehtävää.

– Olen aivan yhtä tyrmistynyt kuin työntekijätkin päätöksen kuultuaan. Jokainen meistä kuitenkin jaksoi vielä toivoa, että Neste pitäisi Naantalin tulevaisuuden suunnitelmissaan mukana, Naantalin jalostamon pääluottamusmies Kimmo Aho sanoo.

– Kun tietää yhtiön taloudellisen tilanteen, olisi Naantalin tuotannollisen roolin kehittäminen ollut mahdollinen vaihtoehto. Yhtiö ei kuitenkaan sitä halunnut. Se teki ratkaisunsa kummallisen kiireisenä. Näyttää siltä, että alasajo halutaan runnoa läpi koronakriisin aikana ja siihen vedoten.

Kimmo Ahon mukaan Nesteen pitää mahdollistaa Naantalin jalostamon alueella uusi yritystoiminta. Se edellyttää jalostamon purkamista ja maaperän puhdistamista. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

Porvoon Kilpilahden jalostamolle Nesteen päätös merkitsee 140 työtehtävän vähentymistä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä mikä on työntekijöiden, toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden osuus. Eikä laajemmin sitä, minkä verran yhtiön kaavailemia uusia työtehtäviä osoitetaan Porvooseen ja Naantaliin.

– Selvyyden sijaan elämme epävarmuudessa. Me emme vielä tiedä, kuinka kenellekin käy. Työnantaja aikoo käynnistää erilliset keskustelut kaikkien työntekijöiden kanssa, joissa käynee ilmi jatkuvatko työt tai onko uusia tehtäviä tarjolla.

– Keskustelut kestävät tammikuun loppuun asti, jolloin tiedossa pitäisi olla se, keillä työt loppuvat. Olen huolissani siitä, että onko yhtiö nyt luonut tilanteen, jossa oma henkilöstö kilpailee toistensa kanssa vähentyvistä työpaikoista, Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen sanoo.

”NAANTALIA EI OLLUT PAKKO SULKEA”

Neste perustelee päätöstään fossiilisten öljytuotteiden kysynnän vähentymisellä ja uusiutuvan energian kulutuksen odotetulla kasvulla. Yhtiö heiluttelee mediatiedotteessaan myös koronakorttia perinteisten öljytuotteiden kysynnän laskun vauhdittajana ja arvioi, että kysyntä ei palaa korona-aikaa edeltävälle tasolle. Päätöksen laajempi perustelu yhtiön mukaan on kilpailukyvyn parantaminen.

– Maailma muuttuu, mutta fossiiliset polttoaineet eivät ole mihinkään katoamassa, vaikka uusiutuvat energianlähteet niitä korvaavatkin, mikä on sinänsä hyvää kehitystä. Naantalin näkökulmasta muutos olisi kuitenkin voitu viedä läpi pitkäjänteisemmin ja pitää meidät kehittämistyössä mukana. Naantalia ei siis olisi ollut pakko sulkea. Sen olisi voinut kehittää bio- tai hybridijalostamoksi.

Siltä tuntuu, että jokaista kiveä ei ole käännetty ja tutkittu.

– Toinen minua mietityttävä asia on se, että Naantali on Suomen ainoa bitumia valmistava laitos. Bitumia tarvitaan asfaltin tekemisessä. Jos tämä sitten ei ole huoltovarmuusasia, niin tässä taitaa kuitenkin käydä niin, että teiden päällystäminen tulee tuontibitumia käytettäessä nykyistä kalliimmaksi, Aho sanoo.

– Siltä tuntuu, että jokaista kiveä ei ole käännetty ja tutkittu. Voi olla, että yhtiössä nyt liikkeelle sysättyjen muutosten vaikutukset ovat yritysjohdollekin hämärän peitossa, Ryynänen sanoo.

ROOLEJA VAI IHMISIÄ?

Naantalin terminaali- ja satamatoiminnot jatkuvat edelleen. Se työllistää 45 ihmistä. Yhtiö aikoo kehittää öljytuotteiden operatiivista toimintamallia ja myöhemmässä vaiheessa uusiutuvien ja kierrätysraaka-aineiden prosessointia Porvoossa. Tässä kehikossa Neste on toistaiseksi puhunut luottamusmiesten mukaan vain rooleista ja niiden muuttumisesta.

– Minä en edusta ensimmäistäkään roolia, vaan ihmisiä. Jos työntekijöitä ei yhtiön puolelta nähdä ihmisinä, niin sen tulevaisuus ei hyvältä näytä, Aho toteaa.

Sami Ryynäsen mukaan Neste loi päätöksillään yritykseen epävarmuuden ajan. KUVA PEKKA ELOMAA

– Nesteen pitää ottaa uusi ote yhteistoimintaan henkilöstön kanssa. Moni nyt esillä olleista asioista olisi ratkaistu ajat sitten, jos niitä olisi käsitelty jatkuvan neuvottelun periaatteella henkilöstön kanssa sen sijaan, että viiden vuoden välein järjestetään massiiviset yt-neuvottelut, jotka päättyvät rajuihin ratkaisuihin.

– Yhteistoiminta on keino saada väki mukaan muutokseen, joka tulee jatkumaan vuoteen 2022 asti ja varmasti sen jälkeenkin. Henkilöstön edustajien ottaminen mukaan esimerkiksi jalostamon johtoryhmätyöskentelyyn olisi siinä tarpeellinen alku, Ryynänen sanoo.

MUUTOSTURVA EI AUTA KAIKKIA

Neste ilmoitti tarjoavansa henkilöstöllensä ensisijaisesti uusia työtehtäviä, joihin tarjotaan koulutusta. Paikkakunnan vaihtoa tuetaan muuttoavustuksella. Työtä vaille jääville Neste tarjoaa eläkesopimuksia ja kohdennettuja tukipaketteja. Niihin sisältyy starttiraha koulutusta ja yrittäjyyttä varten. Yhtiö kertoi toteuttavansa muutosturvaohjelman, jolla tuetaan irtisanottujen ihmisten uudelleen työllistymistä.

– Muutosturva on tyhjää parempi. Kaikkia ihmisiä nämä keinot eivät kuitenkaan auta. Esimerkiksi siksi, että muuttaminen ei ole mahdollista, Aho sanoo.

– Muutosturvan välineillä varmaankin voidaan auttaa ihmisiä, jos yhtiö panostaa niihin tosissaan, eikä vain sen takia, että se näyttää hyvältä ulospäin. Olen hieman skeptinen, mutta toivottavasti väärässä. Silti on epäselvää, missä mitassa esimerkiksi eläkeratkaisuja pystytään käyttämään.

– Viestini muutosturvasta on sama kuin koko yhtiöstäkin. Olennaista on yhteistoiminta, joka pitäisi pystyä hoitamaan niin, että rankkoihin ratkaisuihin ja muutosturvan elementtien käyttämiseen ei tarvitsisi ryhtyä, Ryynänen tiivistää.

TEKSTI PETTERI RAITO

LAKOSSA 9.–11.12. Porvoon Nesteellä: ”Meillä ei ole varaa antaa periksi”

”Jos tämä taistelu hävitään, meidän tulevaisuutemme on haastava”, sanoo Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen. Porvoon ja Naantalin jalostamoilla on tuhat työntekijää lakossa.

KUVA YLLÄ: Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen lakon ensimmäisenä päivänä maanantaina 9.12.2019.

Teollisuusliiton hallitukseen kuuluvan pääluottamusmiehen Sami Ryynäsen mukaan valtakunnan mediaa seuraamalla saa helposti väärän kuvan työmarkkinaneuvottelujen etenemisestä, koska uutisissa eri neuvottelupöydät sekoitetaan sujuvasti keskenään.

– Totuus on se, että teknologian sopimusalalla ollaan pisimmällä ja siellä väännetään palkankorotustasosta. Julkisuudessa puhutaan siitä, että Teollisuusliitto tappelee enää rahasta, ja sehän ei pidä paikkaansa.

Kemian alalla neuvottelutilanne on Ryynäsen mukaan synkkä.

– Siellä ei työnantajapuoli ole käytännössä karsinut yhtään omia esityksiään pois. Kun tätä on porukalle yrittänyt avata, niin kyllä jäseniltä tulee järjestään se viesti, että jumalauta, näistä asioista ei voi antaa periksi!

– Ne ovat sen kokoluokan kysymyksiä, että jos tämä taistelu hävitään, niin kyllä meidän tulevaisuutemme näyttää aika haastavalta, Ryynänen summaa.

”ON MIETITTÄVÄ JATKOTOIMIA”

Työnantajan listalla on Ryynäsen mukaan edelleen jäsenmaksuperinnästä luopuminen ja toimet, jotka aikanaan kuuluivat Sipilän hallituksen pakkolakipakettiin.

– Jotkut asiat ovat hieman eri muodossa, mutta ne ovat käytännössä samat: sairausajan palkan leikkaaminen, ylityökorvausten leikkaaminen, pyhätyölisien leikkaaminen. Listalla on työaikakysymyksiä ja työajan pidentämistä sekä öljyalaa koskevia omia esityksiä, jotka ovat rajuja palkanalennuksia.

Ryynäsen mukaan kokonaisuutena tilanne on huolestuttava.

– Seuraavassa Teollisuusliiton hallituksen kokouksessa pitää pohtia, miten tätä hommaa jatketaan ja miten saadaan aikanaan sopimus syntymään.

”Jäseniltä tulee järjestään se viesti, että jumalauta, näistä asioista ei voi antaa periksi”, pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoo.

JALOSTAMON LAKKO ON ERILAINEN

Jalostamolla sunnuntain ja maanantain välisenä yönä alkanut lakko pysäytti tuotannon kokonaan.

– Meillä ei synny tuotteita, eikä ulos lähde tavaraa, Ryynänen kertoo.

Tuotannon katkaisu öljynjalostuksessa on taitoa vaativa ja aikaa vievä prosessi, johon kuluu päiviä. Porvoon jalostamolla se toteutettiin niin, että yksiköt pantiin kierrolle. Se tarkoittaa, että yksiköissä kiertää tavara, mutta tuotetta ei synny.

– Meillä lakko pitää, vaikka se on hieman eri tavoin toteutettu kuin laitoksissa, joissa tuotanto voidaan pysäyttää napista.

Kierrolle ajo aloitettiin Ryynäsen mukaan viikonlopun aikana ja lakon alkaessa tuotanto oli seis.

”Jos mentäisiin siihen tilanteeseen, että laitokset ajettaisiin kokonaan hiilivetyvapaaseen tilaan, se vaatisi useita viikkoja.”

– Korkean riskin laitoksessa kierrolle ajaminen vaatii aikamoista operointia, mutta meillä on ammattitaitoinen porukka.

Kun lakko keskiviikon jälkeen loppuu, kestää aikansa ennen kuin tuotanto saadaan uudestaan käyntiin.

– Siinä menee vähintäänkin useita päiviä, jos kaikki menee hyvin. Lyhyessä lakossa homma toimii näin.

Pitkä lakko ja jalostamon alasajo aiheuttaisi vielä pitemmän tauon tuotantoon.

– Jos mentäisiin siihen tilanteeseen, että laitokset ajettaisiin kokonaan hiilivetyvapaaseen tilaan, se vaatisi useita viikkoja. Tarvittaisiin paljon aikaa ja vielä enemmän suunnittelua, miten se toteutetaan.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT PEKKA ELOMAA

LAKKO 9.–11.12.: Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen: ”Ammattiyhdistysliikettä yritetään ajaa polvilleen”

Työnantajapuolen ajamat rajut heikennykset ja haluttomuus neuvotella johtivat siihen, että Nesteen Porvoon jalostamolla on ehditty valmistautua lakon mahdollisuuteen, kertoo Kemian neuvottelupöydässä istunut jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen.


Teollisuusliitto järjestää työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi laajat työnseisaukset 9.–11.12. Lakkoon menee noin 35 000 työntekijöitä yhteensä kymmeneltä Teollisuusliiton sopimusalalta. (Lue lisää tästä) 

ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIANTEOLLISUUS
SAMI RYYNÄNEN
Pääluottamusmies
Neste Oyj, Porvoo
Teollisuusliiton hallituksen jäsen

Jos sopimusta ei synny ja lakko 9. joulukuuta alkaa, sen piirissä Nesteen Porvoon ja Naantalin jalostamoilla on noin tuhat työntekijää.

– Porvoon jalostamolla asiaan on ehditty valmistautua ja suhtautua sillä tavalla, että mahdollinen lakko on tulossa. Kemian neuvottelu katkesi siinä vaiheessa, kun työnantajaliitto toi jäsenmaksuperinnästä luopumista koskevan viimeisen esityksen tarkennettuna. Siitä asti meillä on ollut neuvottelu seis, pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoo.

Lakkovalmius jalostamolla on Ryynäsen mukaan kova.

– Porukka on valmis taistelemaan kaikkia niitä heikennyksiä vastaan, joita työnantajapuoli on esittänyt, jotta ne saadaan pois.

KOVAT VAIKUTUKSET NESTEELLE

Lakon vaikutukset tulevat olemaan hänen mukaansa isot, Nesteelle jopa valtavat.

– Mutta kun katsoo, että Kemian teollisuuden hallituksessa ja työvaliokunnassa istuvat Nesteen edustajat, ja kyseiset henkilöt ovat olleet mukana päättämässä ja selkeästi työnantajaliiton esitysten takana, niin ehkä sen sitten pitää Nesteeseen vaikuttaa.

Lakon tavoitteena on Ryynäsen mukaan työnantajan ajamien heikennysten estäminen.

– Mielestäni jäsenmaksuperinnän lopettamista ajaessaan työnantaja paljastaa korttinsa ja pidemmän aikavälin tavoitteensa ajaa ammattiyhdistysliikettä polvilleen.

– He puhuvat paikallisen sopimisen lisäämisestä, mutta haluavat kuitenkin heikentää luottamusmiehen asemaa ja tuoda entistä enemmän työnantajan direktio-oikeutta työehtosopimuksiin. He haluavat rajata paikallisen sopimisen niin, että ainakaan paremmin ei voisi sopia, mitä työehtosopimus määrittää, vaan ainoastaan alaspäin.

Ryynäsen mukaan työnantaja ajaa myös pitkälti samoja asioita, jotka olivat Sipilän hallituksen lakipaketissa.

– Nyt niitä samoja asioita tuodaan tes-pöydän kautta.

TYÖNTEKIJÄT MALTILLISIN TAVOITTEIN

Työntekijäpuolella ei ole työehtosopimuksen tekstipuolelle Ryynäsen mukaan suuria odotuksia.

– Enemmänkin keskitytään siihen, että kilpailukykysopimuksen 24 tuntia saadaan pois ja saavutetaan kohtuullinen palkankorotustaso, jolla turvataan ja jopa vähän lisätään ihmisten ostovoimaa. Kun verrataan kilpailijamaihin, eivät meidän palkankorotustavoittemme suhteettoman korkeita ole.

Neuvottelupöydässä istuneen Ryynäsen mukaan työnantajan toimintaa on leimannut neuvotteluhaluttomuus.

– Julkisuudessa jauhetaan, että Kemian teollisuus olisi halunnut sopimalla löytää ratkaisun. Olisi sen pitänyt ruveta näkymään neuvottelupöydässä. He kynsin, hampain pitivät kiinni, että jokainen heidän esityksensä pysyy listalla.  Ei siinä oikein ollut edellytyksiä sopimuksen syntymiselle.

Ryynäsen mukaan aina on toive, että sopimalla löydetään ratkaisu.

– Kemian pöydässä on vielä tämä viikko aikaa. Meillä on vielä työrauha ja työsopimus voimassa. Aina sopimusrintamalla voi jokin ihme tapahtua. Mutta valitettavasti ei hirveästi siltä näytä, että sellaista tulisi.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA PATRIK LINDSTRÖM

REPORTAASI: Porvoossa C.E. Lindgrenillä tehdään harjoja, joilla meret puhdistuvat öljystä – ja muoviset hyppyrimäetkin valmistuvat täällä

Missä päin tahansa maailman meriä tapahtuu öljyonnettomuus, siellä vesistöä puhdistetaan C.E. Lindgrenin öljynkeräysharjoilla. Ne ovat esimerkki pienen porvoolaisen tehtaan erityisosaamisesta.

KUVA YLLÄ: Pääluottamusmies Juha Salonen, tuotantopäällikkö Anna Lind ja konekäyttöiset öljynkeräysharjat. KUVA JUHA METSO

Tuotantopäällikkö Anna Lind mainitsee, ettei hän osannut kuvitella, miten paljon erilaisia harjoja maailmassa on olemassa, ennen kuin hän puolitoista vuotta sitten tuli töihin Lindgrenille.

Tehtaalla yllättävän pieni, 27-henkinen tuotannon porukka valmistaa uskomattoman ison määrän erilaisia harjoja ja muita erikoisia tuotteita.

Lindgrenin öljynkeräysharjat leviävät ympäri maailmaa. Pääluottamusmies Juha Salonen kertoo, että Meksikonlahden öljyonnettomuus vuonna 2010 aiheutti valtavan harjojen kysynnän, kun kaikki maailmalta saatavissa olevat öljynkeräysharjat koottiin yhteen paikkaan.

– Meille oli suuri rypistys, että sinne saatiin tarpeeksi tavaraa.

Porukasta löytyy monenlaista kansallisuutta ja kielitaustaa. Työkieli on kuitenkin suomi. Vasemmalta Dasuda Sanogo, Saenglar Häkälä, Fredrik Johansson, Heikki Miilumäki, pääluottamusmies Juha Salonen, Max Forström, Tero Aaltonen ja Jaana Leinonen. KUVA JUHA METSO

Öljyharjoja valmistetaan erilaisia. Vedenpinnasta poistetaan öljyä koneiden pyörittämillä isoilla harjoilla ja rantakiviä puhdistetaan käsiharjoilla.

Öljynkeräysharja on tehtäväänsä suunniteltu.

– Kun öljyä poistetaan vedestä, harjaksen pitää olla sen muotoinen ja paksuinen, että se kerää öljyn harjaksiin, josta öljy voidaan siirtää keräimelle.

MISSÄ TOIMITAAN, SIELLÄ HARJATAAN

Salosen mukaan Lindgren valmistaa erikoisharjoja erityisesti teollisuudelle, ja erät voivat olla pieniä, yhdestä 50 harjaan. Harjoja tehdään myös varastoon.

Lindin mukaan Lindgrenin vahvuus on se, että siellä osataan tehdä monenlaista: erilaisia mittoja ja pieniä sarjoja.

– Tämä ei ole missään nimessä sarjatuotantotehdas. Me olemme hyviä tekemään erikoiskokoja ja erikoismalleja. Jokaiselle asiakkaalle tehdään omat harjat.

KUVA JUHA METSO

Lindgrenin harjoihin voi törmätä mitä erilaisemmissa käyttötarkoituksissa ja eri alojen tuotantolaitoksissa. Niitä käytetään muun muassa puu-, betoni-, autonrengas- ja elintarviketeollisuudessa. Harja voi olla automatisoidussa tuotannossa kuljettimen osa.

Harja puhdistaa betonilaatan pintaa ja muokkaa puupintaa. Sillä puhdistetaan veneen pohjaa tai poistetaan minkinnahasta rasvaa. Kalanperkauksessa harja on tarpeen. Harjoja käytetään nuohouksessa ja ilmastointikanavien putsauksessa. Omanlaisella harjalla puhdistetaan golf-kengät.

Viemärisaneerauksessa sukan asennuksessa tarvitaan harjaa. Siitä on Salosen mukaan tullut merkittävä tuote. Lindgrenin tuotteista lumiharjoilla on Salosen mukaan kysyntää ympäri vuoden.

Vuonna 1881 perustettu tehdas tunnettiin ennen siveltimistään. Nykyisin Lindgrenin siveltimet valmistetaan alihankintana Ruotsissa. Kuuluisia tehtaan muita tuotteita on hyppyrimäkien ja pulkkamäkien muovitus. Siinä Lindgren on markkinajohtaja. Pari vuotta sitten Lindgrenin tekemän yritysoston myötä uutena tuotelinjana yritykselle tuli muuraustyökalujen valmistus.

HARJANTEKO MONIPUOLISTA TYÖTÄ

Salonen kuvaa työskentelyä harjatehtaalla monipuoliseksi.

– Pienessä yrityksessä täytyy kyetä aika moneen hommaan. Pitää opetella useampaa eri työtä. Minun päätehtäväni on asentaa koneita. Mutta ei asennusta jatkuvasti ole. Välillä esimerkiksi sorvaan harjarunkoja tai tasaan valmiita harjoja. Työtehtävät voivat vaihdella paljonkin. Sellaiseen pitää täällä oppia. Uskoisin, että se on pienissä yrityksissä ihan normaalia.

Hänen mukaansa porukka on erittäin kokenutta.

– Olen kohta kuusi vuotta ollut, ja minun jälkeeni ei ole monta uutta tullut. Täällä on aika pitkiä työuria.

KUVA JUHA METSO

– Tietysti on sellaisia, jotka tulevat kokeilemaan ja toteavat puolen vuoden päästä, että tämä ei ole minun hommani. Tuotannossa on jonkin verran vaihtuvuutta, konttoripuolella vähemmän. Siellä on ollut vielä pitempiä työuria.

– Jos meillä on jotain parannettavaa, niin olemme vähän kahden kerroksen väkeä sillä tavalla, että me olemme tuotanto ja konttori on omana porukkanaan. Se homma ei ole hitsautunut yhteen.

– Oikeastaan meillä on kaksi yhteistä juttua vuoden sisällä: pikkujoulu ja virkistyspäivä. Niissä me olemme yhtenä porukkana. Etenkin virkistyspäivä on ollut antoisa. Siellä tutustumme paremmin toisiimme.

KUVA JUHA METSO

TARVITTAVA TIETO OMASSA PÄÄSSÄ

Varaluottamusmies Tero Aaltonen on 21 vuoden työurallaan tehnyt kaikkea mahdollista siveltimien teosta muovimäkien valmistukseen.

– Aloitin sivellinpuolella, ja kun se lähti pois, tulin harjapuolelle. Kun mäkilinja tuli tänne, menin sinne tekemään. Sitten olin muutaman vuoden varastossa ja lähettämön puolella. Toimistotöitä lukuun ottamatta kaikkea olen Lindgrenillä tehnyt. Työn vaihtuvuus on ollut kiitettävää. Mielenkiinto säilyy, kun tekee vähän erilaisia hommia välillä.

Aaltoselle uusien töiden omaksuminen ei ole ollut vaikeaa.

KUVA JUHA METSO

– Jos niitä ei 20 vuodessa olisi oppinut, niin sitten kannattaisi peilin edessä miettiä. Aika lyhyellä perehdytyksellä pystyy itse työt oppimaan. Mielenkiinnon lisäämiseksi sitä miettii enemmän, mitä pystyisi tekemään lisäksi. Mäkipuoli on sellainen, että olen opiskellut suunnilleen kaiken, mitä siihen liittyy: tiedän miten koneet toimivat. Jos ongelmatilanteita tulee, pystyn ne korjaamaan. Ei tarvitse huoltomiestä pyytää paikalle.

– Ainoa, missä tarvitaan ulkopuolista, on se tilanne, kun tulee sähköteknisiä asioita. Pitää olla sähkömiehen paperit, että saa mennä johtoja liittämään yhteen.

MUOVIMÄESSÄ YKKÖSENÄ

Hyppyrimäkien muovituksia Lindgren on tehnyt 1990-luvulta lähtien. Mäkiä valmistettiin aluksi Keski-Suomessa Länkipohjan tehtaalla, kunnes kymmenisen vuotta sitten tuotanto siirrettiin Porvooseen, koska sieltä oli helpompi ja nopeampi saada tavara maailmalle.

Muovimäkiä tekevän Aaltosen mukaan Lindgren on alalla maailman markkinajohtaja.

– Muita valmistajia löytyy muun muassa Suomesta ja Italiasta. Vaikka on kilpailua, ovat projektit tulleet meille aika hyvin.

Muovimäkien teko on projektiluontoista. Kun tulee tilaus, kone käynnistetään. Pientä varastoakin pidetään.

– Suuri osa työstä on prosessin valvontaa ja laadun seurantaa. Aamulla pannaan kone käyntiin ja illalla se sammutetaan. Väliaika pakataan valmista tavaraa ja seurataan, että laatu pysyy tasaisena.

Robert Mäki tasaa lamelliharjoja. KUVA JUHA METSO

Oman laadunvalvonnan lisäksi valvontaa suorittaa Kansainvälinen hiihtoliitto FIS.

– Se pitää huolen, että tavara täyttää kansainväliset vaatimukset. Meillä on se etu, että meidän tuotteemme täyttää standardit valmiiksi. Kun mäki laitetaan, niin tiedetään, että siinä voi järjestää kisoja.

Mäen pitkästä iästä on Aaltosen mukaan tullut tekijälle ongelma, koska muovimäkiä uusitaan harvoin.

– Mäelle annetaan kymmenen vuoden takuu siitä, että aurinko ei polta muovia. Takuun antaminen ei ole ongelma, vaan se, että mäki kestää melkein toisenkin kymmenen vuotta.

Pieniä uusintakorjauksia Aaltosen mukaan tehdään.

– Mäestä pystytään ottamaan neliömetrin alue siitä kohtaa, mihin alastulo yleensä tapahtuu. Siihen laitetaan uusi muovi tilalle. Muovimäkeä pystytään ylläpitämään pienillä korjauksilla.

TYÖAJAN JOUSTAMINEN MIELLYTTÄÄ

Jaana Leinonen on työskennellyt Lindgrenillä 21 vuotta. Hänen uransa alkoi siveltimien teosta. Vuosien varrella hänelle on kehittynyt monitaitoisuus harjanteon eri tekniikkoihin.

Leino on tyytyväinen siihen, että työaika Lindgrenillä joustaa.

– Hienoa on se, että työtunteja saa tehdä sisään. Joskus voi sitten pitää pitemmän viikonlopun. Kun tulee töihin tunti aikaisemmin aamulla, se ei tunnu missään. Jos tulee joka aamu kuuteen ja tekee yhdeksän tunnin päivän, niin silloin voi pitää melkein joka toisen perjantain vapaata, jos haluaa.

– Huono puoli työssä on se, että harjanteossa irtoaa metallitikkuja, joita kulkeutuu mukana kotiin. Niitä löytyy illalla suusta ja joka paikasta.

Työssä melu on aika kova.

– Käytän kuulosuojaimia. Se on mukavaa, että kuulokkeilla voi kuunnella koko päivän radiota. Sillä tavoin aika menee paremmin.

Saenglar Häkälä valmistaa vetämällä näkkileipäharjaa. KUVA JUHA METSO

Iltaisin Leinonen harrastaa.

– Käydään jumpassa ja vesijuoksuun lähdetään töiden jälkeen kavereitten kanssa, että saa vähän vastapainoa työlle. Työnantajan tarjoamat virikesetelit ovat hyviä. Ne käyvät elokuviin ja kaikkeen muuhunkin, muun muassa kansalaisopiston ryhmiin.

Kun loma koittaa, hän palaa syntymäseudulleen Kainuuseen.

– Meillä on edelleen mökki Kainuussa. Kesäisin palaan aina sinne kalastamaan ja tekemään sellaista, mitä Etelä-Suomessa ei tule tehtyä.

Työpaikalla some on hänen mukaansa kaventanut keskinäistä yhteydenpitoa ja siihen hän kaipaa vastaliikettä.

– Meillä on vähän sillä lailla, että pojat istuvat omassa nurkassa tai kahvikopissa ja kännykällä katsotaan, mitä maailmalla on tapahtunut. Jokainen viettää kahvipaussilla somehetken. Vähän enemmän saisi muutakin juttua työpaikalla olla kuin se, mitä kuuluu someen.

Anna Lind esittelee tasausta odottavia elementtiharjoja. KUVA JUHA METSO

PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN VARTTI

Pääluottamusmies Juha Salosta ja tuotantopäällikkö Anna Lindiä yhdistää joukkueurheilutausta. Lind on Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen ex-puolustaja ja Salonen takavuosien amerikkalaisen jalkapallon linjamies porvoolaisesta Butchers-seurasta. Jo ennen Lindgrenille tuloa molemmilla oli kokemusta siitä, miten tiimeissä toimitaan.

Kun he selittävät, mitä Lindgrenillä tarkoittaa luottamusmiehen vartti, vuoropuhelun lyhyet repliikit täydentävät toisiaan:

SALONEN: ”Annan kanssa on istuttu viikoittain.”

LIND: ”Se on minun mielestäni ollut hyvä käytäntö.”

SALONEN: ”On se ollut. Vaikka käytäntö on vielä uusi, olemme jo hieman oppineet tuntemaan toisiamme.”

LIND: ”Meillä keskiviikkoaamu on se hetki viikossa, joka on merkitty kalenteriin. Se on pääluottamusmiesvartti. Mutta vartti ei yleensä riitä.”

SALONEN: ”Pikemminkin se on tunti ja vartti.”

Työpaikan henki on Salosen mukaan Lindgrenillä hyvä.

– Mutta aina tulee ristiriitoja.

Lindin mielestä nekin ovat tarpeen, jotta asiat kehittyvät.

– Se tarkoittaa sitä, että olemme aidosti mukana. Jos se menee siihen, että minä aina sanon joo ja sinä aina sanot joo, niin asiat eivät kehity. Silloin joku on jo vähän niin kuin luovuttanut. Tarvitaan vuorovaikutusta.

Salosen mielestä työntekijät voisivat olla nykyistä enemmän työpaikan suunnittelussa mukana, niin kulttuuria voitaisiin vielä parantaa.

– Asiaa on viety eteenpäin, mutta kehittämisen varaa on.

Lindin mielestä vuorovaikutusta voi tarkastella myös oppimisen näkökulmasta.

– En mitenkään ajattele, että olen valmis työhön, vaan haluan oppia koko ajan. Mitä enemmän voidaan vaihtaa osaamista, sitä paremmin mennään eteenpäin. Uskon siihen, että työyhteisö on joukkue. Kimpassa tehdään asioita. Yhdessä ne tehdään paremmin. Tavoitteeni täällä on se, että vähän oltaisiin niin kuin perhe.

Asentaja Timo Karlsson esittelee ilmanvaihtokanavan puhdistusharjoja. KUVA JUHA METSO

C.E. LINDGREN OY

PERUSTETTU 1881 Helsinkiin, Perustaja Carl Edvard Lindgren
KOTIPAIKKA Porvoo
OMISTAJA Brunowien suku
TOIMIALA Maalaustyövälineet, muut rakennustyövälineet, erikoisharjat ja muovimäkituotteet
HENKILÖSTÖ 41, joista tuotannossa 27
LIIKEVAIHTO 8,4 miljoonaa euroa (2017)

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT JUHA METSO