VIERAILIJA: Jarkko Eloranta: Jäsenet ansaitsevat työehtosopimuksen tuoman turvan

Syksyn neuvottelukierrokselle lähdetään koronapandemian vuoksi poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että talouden avautuminen, ihmisten patoutuneet kulutustarpeet ja valtioiden suuret elvytyspaketit vetävät taloutta ylöspäin vauhdilla. Toimialojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Matkailu-, tapahtuma-, kulttuuri- ja ravintola-ala ovat aivan toisessa tilanteessa kuin vaikkapa mekaaninen metsäteollisuus, jossa kysyntä on kovaa ja tuotteet käyvät kaupaksi ympäri maailmaa.

Syksyyn tuo epävarmuutta myös työnantajaliittojen yksipuoliset päätökset irtautua nykyisestä tavasta neuvotella työehtosopimuksia. Suomalainen sopimusjärjestelmä ja työntekijöiden työehtojen taso pohjautuvat valtakunnallisiin, yleissitoviin työehtosopimuksiin. Nyt tiedämme, että ne katoavat varmuudella metsäteollisuudesta. Teknologiateollisuudessakin sopimiseen on odotettavissa merkittäviä muutoksia.

Teknologiateollisuuden uusi malli antaa mahdollisuuden siihen, että alalle solmitaan yleissitovia työehtosopimuksia, mutta asiasta ei ole varmuutta. Valittu toimintamalli nostaa kynnystä yleissitovan valtakunnallisen työehtosopimuksen syntymiselle. Yritykset, jotka jäävät uuden työnantajayhdistyksen ulkopuolelle, voivat solmia oman yrityskohtaisen työehtosopimuksensa.

Minkälaista sopimisen rakennetta ja sopimuspolitiikkaa uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry tavoittelee? Ensimmäinen etappi on se, että alan yritykset laajasti hakeutuisivat sen jäseniksi. Työnantajien laaja järjestäytyminen on edellytys yleissitovalle työehtosopimukselle. Oma tarinansa on uuden työnantajayhdistyksen sopimuspolitiikka ja tavoitteet työehdoille. Ollaanko valmiita tekemään nykyistä työehtosopimusta vastaava sopimus vai haetaanko merkittäviä muutoksia työn tekemisen ehtoihin?

Tarvitsemme vahvaa liittojen välistä yhteistyötä

Ennakkoaavistuksen työnantajien tavoitteista saa aikaisemmilla neuvottelukierroksilla esitetyistä tavoitteista ja julkisuuteen tulleista vaatimuksista. Työnantajat haluavat luopua palkkojen yleiskorotuksista ja heidän pitäisi saada entistä enemmän yksipuolisesti päättää kenelle palkankorotuksia annetaan. Työnantajat haluavat lisätä työaikaa ja maksaa vain työnteosta. Tämä tarkoittaa sitä, että lomarahoista tai sairausajan palkoista halutaan tinkiä.

Työehtosopimuksista työnantajat haluavat väljiä raamisopimuksia, jolloin iso osa asioista voitaisiin päättää työpaikoilla. Hyvinä aikoina malli voi toimia, mutta huonompana aikana työntekijöiden turva olisi nykyistä heikompi. Kukapa ei haluaisi lähettää laskua naapurille, jos sen vain pystyy tekemään.

Suomalaisen työehtojärjestelmän murros koskettaa ensivaiheessa Teollisuusliiton ja Paperiliiton jäseniä. Asia on kuitenkin ammattiyhdistysliikkeen yhteinen. Jos työehtosopimukset katoavat tai niiden sisältö heikkenee huomattavasti nykyisestä, on selvää, että vaikutukset leviävät jokaiselle toimialalle.

Tässä tilanteessa tarvitsemme vahvaa liittojen välistä yhteistyötä ja koordinaatiota. Ja vanhaa tuttua solidaarisuutta niin liittojen välillä kuin liittojen sisällä. Haluamme, että jokainen työntekijä saa palkankorotuksen ja toimivan työehtosopimuksen turvakseen. Siinä meillä jokaisella riittää työtä tehtäväksi.

JARKKO ELORANTA
Kirjoittaja on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja.

20.8.2021

OIVALTAJA: Eero Vekkeli: ”En ole yksin työelämän haasteiden kanssa”

Paperiliittolainen pääluottamusmies Eero Vekkeli kuuli Metsäteollisuus ry:n ilmoituksen työehtosopimustoiminnasta irtautumisesta 1. lokakuuta kello 15. Kello 18 hän jo kommentoi metsätyönantajan yllättävää ilmoitusta suorassa tv-lähetyksessä Yleisradion toimittajalle.

LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI

EERO VEKKELI

Pääluottamusmies
Metsä Board Äänekoski
Paperiliiton Äänekosken ao. 13

Vuoden kovimman työmarkkinauutisen nopea kommentointikokemus takanaan Vekkeli odotti Murikka-opiston luottamusmiesten jatkokurssin marraskuun lopun toista viikkoa, jossa harjoiteltiin viestintätaitoja. Vekkelin piti osallistua jo viime talvena Kiljavan opistolla televisioesiintymisen koulutukseen, mutta kurssi peruuntui. Siitä olisi ollut hyötyä uutispäivänä.

– Tv-esiintyminen meni ihan hyvin siihen nähden, etten ollut ehtinyt asiaa paljoa prosessoimaan. En kyllä ollut tilanteessa mukavuusalueellani, ja ajattelin, että tätä pitää treenata.

Murikka-opisto on toiminut Teollisuusliiton lisäksi myös Paperiliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäsenten koulutuspaikkana vuoden 2020 alusta lähtien. Vekkelille koulutusyhteistyö ja asioiden jakaminen näyttäytyi hedelmällisenä.

– Liittojen ja sopimusalojen työehtosopimuksia vertailemalla sai uutta perspektiiviä asioihin. Eroja on yllättävissä kohdissa. Verkostoituminen muiden liittojen luottamusmiesten kanssa oli hienoa, mutta niin oli myös se, että 14 hengen kurssilla oli toinenkin paperiliittolainen.

Murikan nykyaikaiset ja remontoidut tilat tekivät Vekkeliin vaikutuksen. Sekä Murikan että Kiljavan kursseja käyneen Vekkelin mielestä opettajat ovat molemmissa paikoissa ammattitaitoisia.

Jutut jatkuivat illalla baarin puolella.

– Mutteri-klubilla ruodittiin omia ja muiden tekemisiä. Huomasin, etten ole yksin työelämän haasteiden ja nopeiden muutosten kanssa.

Ensi vuoden koulutuskalenteriinsa Eero Vekkeli on jo varannut niin työoikeuden kurssin kuin pääluottamusmiesten täydennyskoulutuksen.

Uusi tilanne työehtojen sopimisessa puhutti kurssilaisia.

Tulevassa paikallisessa ja yrityskohtaisessa sopimisessa on näkemyseroja esimerkiksi siitä, säilyvätkö vanhan työehtosopimuksen ehdot pohjana seuraavissa neuvotteluissa, vai aloitetaanko neuvottelut puhtaalta pöydältä.

Nähtäväksi jää myös se, yritetäänkö yleistä edunvalvontaa murentaa.

Vekkelin mukaan ammattiliitot ovat nyt paljon vartijana. Jos yrityskohtainen sopiminen on työnantajan mielestä hyvä ratkaisu jollain alalla, ilmoituksia voi tulla muillekin aloille.

Vekkeli tarttuu opiskelumahdollisuuksiin hanakasti. Kun hän kaksi vuotta sitten aloitti pääluottamusmiehen tehtävänsä, hänelle näytettiin, että tuossa on puhelin ja tietokone.

– Kysyin, onko mitään kesken. Ei ollut. Katselin tyhjää pöytää ja tuumin, että tästä pitäisi lähteä rakentamaan omaa toimintaa.

Vaikka pääluottamusmiehen työ on välillä kuluttavaa ja asiat jäävät askarruttamaan vielä työpäivän jälkeen, Vekkeli ei ole katunut edunvalvontatyöhön ryhtymistä.

– Opiskelu on ensiarvoisen tärkeää pääluottamusmiehelle, jonka on työehdoista ja lainsäädännöstä perillä olemisen lisäksi hyvä omata jonkinlaisia terapeutin ja keittiöpsykologin taitoja sekä osattava avata ja sulkea suu oikeaan aikaan.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN