Turja Lehtonen: Mistä kunnissa päätetään?

Otsikon kysymys on viime aikoina ollut useasti mielessäni, kun olen seurannut poliittista keskustelua kuntavaalien tiimoilta. Vaaliviestinnässä painottuvat usein valtakunnalliset ja kansainväliset kysymykset paikallisten asioiden sijaan. Julkinen keskustelu on suorastaan sakeana kommentteja vaikkapa EU:n tukipaketista ja sen kohdentamisesta. Samoin poliittisia toimijoita näyttää keskusteluttavan kovasti vaikkapa polttoaineen hinta tai maahanmuuttokysymykset. En yhtään ihmettele, että kansalaiset hämmästelevät, onko kysymys tarkoitushakuisesta sumutuksesta, vai mihin tämä hämmentäminen liittyy?

Vaalitutkimusten mukaan aktiivisimmin äänestävät ne, joilla on korkein koulutus- ja ansiotaso. Vastaavasti SAK:lainen palkansaajaväki käyttää (kokonaisuutena tarkasteltuna) ääntään vaaleissa jopa 10 prosenttia muita suomalaisia vähemmän.

Olen hyvin huolissani siitä, että palkansaajaväestö ei käytä äänioikeuttaan siinä määrin, kuin se voisi ja sen pitäisi. Selvää nimittäin on, että päätökset tullaan kunnissa joka tapauksessa tekemään myös seuraavalla valtuustokaudella. Äänestämättä jättämällä oikeus päättää itseään koskevista asioista annetaan muille.

On päivänselvää, että valtuustoihin tarvitaan entistä enemmän palkansaajan arkea ja asioita ymmärtäviä ihmisiä.

Ehkä tässä on hyvä pysähtyä hieman pohtimaan, mistä kuntavaaleissa on kysymys ja mistä asioista kunnissa päätetään?

Kunnissa päätetään hyvin konkreettisista kaikkiin kuntalaisin vaikuttavista asioista, kuten vaikkapa koulutus- ja sivistyspalveluista, maankäytöstä ja kaavoituksesta tai elinkeinopolitiikasta. On päivänselvää, että valtuustoihin tarvitaan entistä enemmän palkansaajan arkea ja asioita ymmärtäviä ihmisiä. On myös syytä muistaa, että palkansaajat käyttävät runsaasti kuntien palveluja. Tätäkin silmällä pitäen niistä päättämässä pitää olla palkansaajien arkea tuntevia ihmisiä.

Kuntapolitiikka ei ole avaruusfysiikkaa, vaan kovaa puurtamista esimerkiksi lautakunnissa, joissa asioita valmistellaan kunnanhallituksiin ja -valtuustoihin. Kuntavaaleissa ratkaistaan jokaisen kuntalaisen saamat palvelut sekä niiden laatu ja määrä. Kyse on demokratian mahdollisimman korkeasta toteutumisesta.

Pidetään huoli siitä, että äänemme kuuluu ja näkyy tulevaisuuden rakentamisessa. Ole sinäkin vaikuttamassa kuntasi sujuvan arjen rakentamiseen – käytä sinäkin äänioikeuttasi ensi kesäkuun 13. päivänä järjestettävissä vaaleissa. Käytä se viisaasti punniten, ketkä ja minkä puolueiden listoilta palkansaajaa parhaiten edustavat ehdokkaat löytyvät. Ei ole lainkaan se ja sama ketä äänestää. Vaaleissa riittää populisteja. Todellisia yhteistyöntekijöitä ja eteenpäin katsojia on vähemmän.

TURJA LEHTONEN
Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA

NÄKIJÄ: Päivi Kurikka: Jokainen voi osallistua ja vaikuttaa

Kuntalaisella on moninaiset mahdollisuudet vaikuttaa. Tarjolla on vaihtoehtoja kunnallisesta päätöksentekijästä aloitteentekijäksi. Myös äänestäminen on tärkeää vaikuttamista. Kunta elää asukkaidensa mielipiteistä ja osallistumisesta, sanoo Päivi Kurikka.

26.2.2021

PÄIVI KURIKKA Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija. Opiskellut yleistä valtio-oppia ja kunnallishallintoa. Työskennellyt Kuntien keskusjärjestössä ja Kaupunkiliitossa. Aiemmin Kaupunki- ja Kuntaliiton tutkijana keskittyi erityisesti nuorten kuntakuvaan. Vastaa Kuntaliitossa laajasta kuntademokratiaverkostosta, johon kuuluu eri taustaisia henkilöitä kuntajohtajista järjestöaktiiveihin. Verkostossa jaetaan kuntien parhaita käytäntöjä.

Kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon on kunnallisen itsehallinnon perusta. Vuoden 2015 kuntalakiuudistuksessa haluttiin lisätä kansalaisten osallistumista ja luottamushenkilötoimien houkuttavuutta. Kuntaliiton mukaan kuntien osallistamistoimet eroavat toisistaan, sillä kunnatkin ovat erilaisia. Yhteistä kuitenkin on, että kuntalaisten osaamista ja voimavaroja halutaan hyödyntää entistä enemmän.

Perustuslaki, kuntalaki ja erityislait takaavat kuntalaisille oikeuden osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.

Vaikuttamiskanavia on monia. Vaivattomin tapa osallistua ja vaikuttaa on antaa palautetta kunnalle esimerkiksi kunnan verkkosivujen kautta, suoraan henkilökohtaisesti kunnan viranhaltijalle tai vaikkapa paikallislehden yleisönosastolla.

Kuntalainen voi myös äänestää parhaaksi katsomaansa ehdokasta päättäjäksi kunnanvaltuustoon.

Jos kuntalainen haluaa vaikuttaa ja sitoutua hoitamaan kuntalaisten yhteisiä asioita vapaa-aikanaan, hän voi itse hakeutua luottamustehtävään.

Myös erilaisten järjestöjen tai vaikkapa ammattiosastojen jäseninä pääsee vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon.

KAIKKI MUKAAN!

Osallistua voi kuka tahansa.

– Äänestämisessä on 18 vuoden ikäraja ja kunnassa on pitänyt asua tietty aika ennen vaalipäivää. Muita vaatimuksia ei juuri ole, Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka toteaa.

Alle 18-vuotias voi jo tehdä kuntalaisaloitteen ja olla ehdolla nuorisovaltuustoon.

Osallistumisella on haluttu voimaannuttaa kuntalaisia.

Kunnanvaltuusto päättää, mitä osallistumisen kanavia kuntalaisille tarjotaan lakisääteisten osallistumiskanavien, kuten nuoriso-, vammais- ja vanhusneuvoston, lisäksi.

– Neuvostot ovat lakisääteisiä, mutta niillä ei ole päätösvaltaa. Neuvostoilta pyydetään muun muassa lausuntoja kunnan päätöksenteon tueksi.

Neuvostot voidaan perustaa myös useamman kunnan alueellisiksi tai seudullisiksi vaikuttamistoimielimiksi.

KOULUTETUT VAIKUTTAVAT

Halu osallistua ja vaikuttaa on vahvasti yhteydessä koulutustaustaan.

– Tutkimusten mukaan mitä koulutetumpi olet, sitä varmempi olet äänestämään ja osallistumaan muutenkin eri tavoin, Kurikka sanoo.

Myös niin sanotut hyväosaiset osallistuvat enemmän kuin syrjäytymisvaarassa olevat.

Kurikan mukaan ihmiset haluavat osallistua päätöksentekoon itselleen läheisistä asioista. Esimerkkinä hän mainitsee kyläkoulujen lakkauttamisen.

– Kun palveluista leikataan ja huomataan jokin epäkohta, silloin ihmiset innostuvat osallistumaan.

RAHALLE KÄYTTÖEHDOTUKSIA

Kuntavaalien lähestyessä Kurikka kantaa huolta, miten puolueet saisivat listoilleen ehdokkaita. Kuntien luottamustehtävät vaativat sitoutumista, jaksamista ja vapaa-ajan uhraamista yhteisen hyvän edistämiseksi.

Kuntalaisella on myös suoria tapoja vaikuttaa, joista yksi on osallistuva budjetointi. Siinä kaupunki tai kunta ilmoittaa, minkälainen rahasumma sillä on jaettavanaan ja asukkaat esittävät summalle käyttökohteen.

– Tämä on uudenlainen tapa, joka on herättänyt paljon kiinnostusta kunnissa, Kurikka toteaa.

Kunta järjestää äänestyksen, mitkä ideat otetaan jatkokäsittelyyn. Sen jälkeen kunta valitsee toteuttamiskelpoiset ehdotukset.

Osallistuvan budjetoinnin menetelmää voi kohdistaa myös palvelualueelle, kunnan osa-alueelle tai erilaisiin palveluihin.

OSALLISTUESSA VOIMAANTUU

2000-luvulta saakka suoralla osallistumisella on haluttu myös voimaannuttaa kuntalaisia.

– Voimaantuminen liittyy osallisuuden tunteeseen, että toimitaan yhdessä ja yhteisöllisesti, Kurikka selventää.

Yhteisösuunnittelussa ja palvelumuotoilussa kokoonnutaan suunnittelemaan ja ehdottamaan parannusta vaikkapa koululaisten iltapäivähoitoon tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteeseen. Kurikan mukaan näin on mahdollista saada kuuluviin hiljaisiksi jääneiden kuntalaisryhmien äänet.

– Ennakointityötä pyritään viemään kuntiin hyvin vahvasti, Kurikka sanoo.

”KIIHKEITÄ TILAISUUKSIA”

Fokusryhmätyöskentelyssä kootaan ihmisiä ryhmähaastatteluihin. Kuntalaisten mielipiteistä saadaan aineksia ikävienkin ongelmien ratkaisuun, kuten kunnan taloudellisiin leikkauksiin.

Kuntalainen voi vaikuttaa suoraan myös asiakasraadeissa. Niissä arvioidaan yleensä kunnan palveluita, käyttöä, laatua ja toimintaa. Tavallisimmin raadit kootaan palvelujen käyttäjistä.

Kuntalaiset saavat tietää valmisteltavista asioista liian myöhään.

Kuntalaisfoorumit on yleisnimitys kunnan järjestämille kuntalaisten kuulemistilaisuuksille ja keskustelutilaisuuksille. Tilaisuuksia on järjestetty muun muassa palveluverkkojen muutoksista ja kuntaliitoksista.

– Ne ovat usein kiihkeitä tilaisuuksia, sillä kuntalaisilla on vankat mielipiteet lähialueen palveluista, Kurikka kertoo.

Uutena vaikuttamismuotona on kumppanuuspöytä, jossa ideoidaan ja suunnitellaan eri tahojen edustajien kanssa vaikkapa omaishoitajien jaksamiseen liittyviä asioita. Kunta toimii kokoonkutsujana. Keskusteluun pyydetään esimerkiksi järjestöjen, yritysten ja seurakunnan edustajia, myös oppilaitosten edustajia sekä eri viranomaisia.

– Kumppanuuspöydän ääressä keskustellaan yhteisistä asioista. Mielipiteet viedään kunnassa eteenpäin ja välitetään päätöksentekijöille, Kurikka selventää.

JO VALMISTELUVAIHEESTA TIETOA

Toisinaan käy niin, että kuntapäättäjät tekevät päätökset asukkaiden mielipiteistä ja perustelluista näkemyksistä huolimatta.

– Tätä tapahtuu valitettavan paljon. Usein kuntalaiset saavat tietää valmisteltavista asioista liian myöhään. Sen takia on yritetty kehittää erilaisia osallistumisen tapoja, jotta kuntalaiset pääsevät suunnitteluvaiheessa mukaan, Kurikka kertoo.

Hänen mielestään on tärkeää, että kuntalaiset saavat tärkeistä asioista tiedon jo valmisteluvaiheessa, ja että kunnissa käytetään erilaisia yhteissuunnittelumenetelmiä.

Kurikka uskoo, että kuntalaisten pitäminen ajan tasalla on pitkälti viestintä- ja vuorovaikutuskysymys.

– Mitä enemmän asukkaat saavat olla mukana päätöksenteossa, sitä vähemmän kunta saa päätöksistään valituksia. Asioiden uudelleenvalmistelu on suuri kustannuserä, mikä kuntapäättäjien on hyvä ottaa huomioon, Kurikka toteaa.

OSALLISTUMISEN AMMATTILAISET AUTTAVAT

Kuntalaisten osallistuminen on noussut viime aikoina kuntien tärkeyslistan kärkipäähän. Kuntiin haetaan osallistumisen ammattilaisia, osallisuuskoordinaattoreita, joilla on keinot kuntalaisten osallistamiseen. He luovat erilaisia osallistumisen tapoja, laativat osallistumisohjelmia ja raportoivat kunnan johdolle osallistumistoimista.

Kuntalaisten osallistaminen ei kuitenkaan Päivi Kurikan mielestä voi olla vain yhden ihmisen työkenttä, vaan jokaisen kunnan työntekijän tulisi toimia asiakas- ja asukaslähtöisesti.

TEKSTI TIINA TENKANEN / UP
KUVA KITI HAILA

KUNTAVAALIT: Riku Aalto: Kunnissa päätetään ihmisten arjesta

”Kunnissa päätetään ihmisten arkeen monin tavoin vaikuttavista asioista. Teollisuusliiton jäsenten pitää huolehtia siitä, että heidän äänensä kuuluu kunnallisessa päätöksenteossa”, Riku Aalto sanoo.

KUVA YLLÄ: Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli noin 59 prosenttia. Jokaisen annetun äänen painoarvo oli siten melkein kaksi ääntä, kun joka toinen ääni jätettiin antamatta. Miksi luovuttaa valta muille, kun se on mahdollista pitää itsellä, Riku Aalto kommentoi.

5.2.2021

Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan kunnallinen päätöksenteko on monella tavalla yhteydessä liiton jäsenten arkeen.

– Jäsenemme käyttävät julkisia palveluja todella paljon. Esimerkkeinä voi mainita päiväkodit, koulut, terveydenhoidon, sosiaalipalvelut ja vapaa-ajan aktiviteetit. Melkoinen osa elämässä viihtymisestä muodostuu siitä, että nämä palvelut ovat kunnissa kunnossa.

Edellisen lisäksi kunnilla on Aallon mukaan tärkeä rooli yritysten toimintaedellytysten luomisessa.

– On erittäin tärkeää, että kunnissa toimii yksityisiä yrityksiä, jotka tuovat työpaikkoja ja sitä kautta julkiselle sektorille verorahoja. Vain sillä tavalla voidaan hyvinvointiyhteiskunta rahoittaa ja vain siten pystytään lunastamaan kansalaisille annettu hyvinvointilupaus.

– Käytännön keinoja ovat esimerkiksi kaavoitus, luvittaminen ja muut yrityksille suunnatut palvelut, joilla vaikutetaan niiden mahdollisuuksiin toimia ja investoida. Kysymys on samalla myös siitä asenteesta, millä yritystoimintaan kunnissa suhtaudutaan. Meille on tärkeää, että kunnissa ymmärretään teollisuuden merkitys hyvinvoinnin tuottajana.

TYÖNTEKIJÖIDEN ÄÄNI KUULUVIIN

Aallon mukaan kuntiin tarvitaan lisää teollisuustaustaisia työntekijöitä päättämään asioista.

– On melko tyypillistä, että kuntien palkkalistoilla työskentelevät ovat valtuustoissa ja hallituksissa hyvin edustettuina, mutta palveluiden käyttäjien edustus voi olla vähän heikommissa kantimissa.

– Kuntavaalit ovat erinomainen paikka tasapainottaa tätä asetelmaa niin, että kuntien tuottamia palveluja ovat aikaisempaa enemmän päättäjinä arvioimassa myös teollisista taustoista tulevat ihmiset.

Ihmiset maksavat kuntaveroja aika paljon. Pelkästään siksi on hyvä olla kiinnostunut kuntien palveluista ja niistä päättämisestä.

Teollisuusliiton tavoitteena on Aallon mukaan se, että liiton jäsenten ja teollisuustyöntekijöiden ääni kuuluu kunnallisessa päätöksenteossa.

– Kun asioita tarkastellaan ja perustellaan eri näkökulmista, tulee päätöksenteosta avoimempaa ja laajemmin kuntalaisten tarpeet huomioon ottavaa. Tässä on teollisen toiminnan ja hyvinvoinnin yhteyden esiin nostamisen rinnalla se toinen syy, miksi Teollisuusliitto tukee taloudellisesti ja viestinnällisesti kuntavaaleissa ehdolla olevia jäseniään puoluekantaan katsomatta.

ARVOKASTA JA KUNNIOITETTAVAA

Hallintotieteiden maisteriksi kunnallispolitiikan oppiaineesta aikanaan valmistunut Aalto kehottaa Teollisuusliiton jäseniä ryhtymään ehdokkaiksi ja äänestämään kuntavaaleissa.

– Ihmiset maksavat kuntaveroja aika paljon. Pelkästään siksi on hyvä olla kiinnostunut kuntien palveluista ja niistä päättämisestä. Toinen puoli on sitten se, että itselle ja työkavereille tärkeät asiat tulevat varmimmin kunnallisessa päätöksenteossa huomioon otetuiksi, kun niitä on viemässä eteenpäin teollisuustaustaisia, palkansaajien asioita tuntevia ihmisiä.

– Kannustan liittomme jäseniä ryhtymään ehdokkaiksi tai aktiivisesti tukemaan ehdokkaiksi ryhtyneitä jäseniä. Tukemisen ei välttämättä tarvitse olla muuta kuin keskustelua siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä ja miten kuntalaiset kokevat palvelut. Sekin riittää jo monesti, että on ehdokkaan rinnalla, antaa palautetta ja merkin siitä, että ehdokkuus on huomioitu.

– Kunnallispolitiikkaan osallistuminen on arvokasta ja kunnioitettavaa työtä, Aalto toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA