Riku Aalto: Kojamo on yksi sijoituskohteistamme

Puheenjohtaja vastaa kysymyksiin, jotka liittyvät Teollisuusliiton osittain omistamaan asuntosijoitusyhtiö Kojamoon. Aiheina ovat muun muassa rahoitus, vuokrat, osingot ja verotus.

26.2.2021

Asuntosijoitusyhtiö Kojamo Oyj:n hallitus esittää, että vuodelta 2020 osakkeenomistajille maksetaan osinkoa 0,37 euroa osaketta kohti. Teollisuusliitto on saamassa osinkoa noin yhdeksän miljoonaa euroa noin kymmenen prosentin omistusosuudellaan. Osingonmaksusta päättää Kojamon varsinainen yhtiökokous 17. maaliskuuta.

– Kojamo on yksi sijoituskohteistamme, joista saamme sijoitustoiminnan tuloja, joilla voimme rahoittaa jäsenille tarjottavia palveluja, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Näitä palveluja ovat edunvalvonnan lisäksi muun muassa oikeusapu, urapalvelut, koulutus ja liiton lomakohteet. Sijoitustoiminnan tuotot ovat olleet mahdollistamassa myös satsauksia Murikka-opistoon.

HISTORIA OMASSA ASUNTOTUOTANNOSSA

Teollisuusliiton Kojamo-omistusten taustalla on Metallityöväen liiton oma asuntotuotanto 1970–80-luvuilla. Liitto rakensi tuolloin jäsenilleen asuntoja paikkakunnille, joilla oli työpaikkoja, mutta ei riittävästi muuta asuntotarjontaa.

1990-luvun alussa Metalliliitto ja moni muu ammattiliitto myivät omistamansa asunnot silloiselle Valtakunnalliselle vuokratalo-osuuskunta VVO:lle. Liitot saivat vastineeksi osuuskunnan osuuksia.

VVO muutettiin osuuskunnasta osakeyhtiöksi vuonna 1997, jolloin osuuspääomat muuttuivat yhtiön osakkeiksi. Yhtiö muutti nimensä Kojamo Oyj:ksi vuonna 2017 ja listautui Helsingin pörssiin kesäkuussa 2018.

Meidän tehtävämme on huolehtia liiton taloudesta mahdollisimman hyvin.

Vuoden 2018 alussa toimintansa aloittaneen Teollisuusliiton nykyinen noin kymmenen prosentin omistusosuus Kojamossa pohjautuu Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton osakkeisiin.

– Meidän tehtävämme on huolehtia liiton taloudesta mahdollisimman hyvin. Yksi osa sitä on sijoittaa varallisuutta, eli jäsenten rahoja, tuottavasti ja turvallisesti, jotta pystymme turvaamaan toiminnan tulevaisuudessakin, Aalto toteaa.

Varallisuus myös takaa, että Teollisuusliitto on uskottava osapuoli työmarkkinaneuvotteluissa ja työtaistelutilanteissa.

LIITTO YKSI OSAKKEENOMISTAJISTA

Riku Aalto toimi Kojamon hallituksen puheenjohtajana vuosina 2007–2019. Sen jälkeen hallituksen puheenjohtajana on toiminut Mikael Aro, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa VR Groupin toimitusjohtajana.

Suurimpana omistajana Teollisuusliitolla on puheenjohtajuus Kojamon nimitystoimikunnassa, joka tekee esityksen yhtiön hallituksen kokoonpanosta. Muutoin liitto on osakkeenomistaja muiden joukossa.

– Roolimme on lähinnä se, että yhtiöllä on hyvä ja toimiva hallitus. Seuraamme Kojamoa samalla lailla kuin muitakin pörssiyhtiötä, Aalto kertoo.

ARAVA SYNTYI HELPOTTAMAAN ASUNTOPULAA

Suomen noin kolmesta miljoonasta asunnosta noin miljoona on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Näitä ARA-asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät, yleishyödylliset yhteisöt ja niiden omistuksessa olevat tytäryhtiöt.

Sotien jälkeen luodulla järjestelmällä on pyritty helpottamaan muun muassa väestönkasvusta ja muuttoliikkeistä johtunutta asuntopulaa.

Varsinkin 1970-luvulla aravalainalla rakennettiin paljon asuntoja kaupungistuvaan Suomeen. Myös Metallityöväen liiton rakentamia asuntoja syntyi aravalainalla.

Aalto muistuttaa, että 1970–80-luvuilla aravalaina oli käytännössä ainut ratkaisu.

– Siinä rahoitustilanteessa pankit eivät lainanneet yksityistä rahaa vuokra-asuntotuotantoon, Aalto toteaa.

Aravalainat olivat korkeiden korkojen aikana edullisia, mutta esimerkiksi 2000-luvulla halvan rahan aikana aravalainojen korot ovat saattaneet olla markkinoilta saatavia lainoja kalliimpia.

ARA-ASUNNOISSA RAJOITUKSIA

ARA-asuntoihin liittyy erilaisia rajoituksia. Esimerkiksi vuokra määritetään omakustannusperiaatteen mukaan, eli pääpiirteissään vuokratuloilla saa kattaa asuntojen rahoitusmenot ja kiinteistönpidon kulut.

Käyttö- ja luovutusrajoitukset ovat voimassa pääsääntöisesti 40–45 vuotta. Vuokratalon vuokranmääritysrajoitus päättyy sen jälkeen, kun valtion tukema laina on maksettu. Käytännössä rajoitusten päättyminen tarkoittaa usein asuntojen arvon nousua.

Nykyisin Kojamon asuntotarjonnasta suurin osa on vapaiden markkinoiden asuntoja Lumo-brändin alla.

RAJOITUSTEN JÄLKEEN MARKKINAEHTOISIA

Aalto torjuu väitteet, joiden mukaan sääntelyn piiristä poistuneiden entisten ARA-asuntojen vuokraaminen markkinahintaan tai Kojamon jakamat osingot olisivat epäilyttävää tai yllättävää toimintaa.

– Kaikki ovat tienneet sen, että kun rajoitukset päättyvät, niistä tulee vapaita markkinaehtoisia asuntoja, Aalto toteaa.

Hän korostaa, että entiset ARA-asunnot on rakennettu lainarahalla, joka on maksettu takaisin.

Aalto myös muistuttaa, että Kojamon osingonjako on ollut maltillista suhteessa yhtiön tekemiin investointeihin.

– Yhtiö investoi vuosittain 3–4 kertaa enemmän kuin maksaa osinkoja. Omistajana liitto saa noin kahden prosentin tuoton.

VUOKRAT MÄÄRITTYVÄT MARKKINOILLA

Vuokrien nopea kasvu on ollut ongelma varsinkin Suomen kasvukeskuksissa. Julkisissa keskusteluissa on pohdittu myös Kojamon roolia vuokrien nousussa.

Vaikka Kojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö noin 35 800 omistamallaan asunnolla, osuus koko vuokra-asuntokannasta on pieni.

– Määräävää markkina-asemaa ei synny neljällä prosentilla. Vuokrat määräytyvät markkinoilla, Aalto sanoo.

Vuokra-asumisen hinnan ongelma on, että ei ole riittävästi asuntoja tarjolla.

Tilastokeskuksen mukaan kaikista Suomen asunnoista vuokra-asuntoja oli vuoden 2019 lopulla noin 1 008 000, joista vakinaisesti asuttuja oli 923 000.

Aalto muistuttaa, että vuokratasot eivät juuri eroa Kojamon Lumo-asuntojen ja kilpailevan SATO Oyj:n asuntojen välillä.

– Vuokra-asumisen hinnan ongelma on, että ei ole riittävästi asuntoja tarjolla.

SATO omistaa noin 26 800 vuokra-asuntoa. Sen hallitus on esittänyt vuodelta 2020 maksettavaksi osinkoa 0,50 euroa osaketta kohti.

VEROVAPAUKSIA YLEISHYÖDYLLISILLÄ YHTEISÖILLÄ

Yleishyödyllisen yhteisön tuloista verovapaita ovat muun muassa jäsenmaksut, osingot sekä lahjoitukset.

Tuloverolain pykälän 22 mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä. Tarkka määritelmä löytyy Finlex-lakipalvelusta.

Samassa lainpykälässä on esimerkkiluettelo yleishyödyllisistä yhteisöistä. Luettelossa mainitaan muun muassa maatalousseura, työväenyhdistys, työmarkkinajärjestö, nuoriso- tai urheiluseura ja puoluerekisteriin merkitty puolue.

Teollisuusliitto on toimintansa perusteella laissa tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö, joten sen sijoitustuotot ovat verovapaita. Näin ollen liitto ei maksa veroa myöskään Kojamon osingoista.

TEOLLISUUSLIITTO EI OLE POIKKEUS

Julkisesta keskustelusta on voinut saada käsityksen, että verovapaus koskisi erityisesti ay-liikettä. Vastaava verovapaus kuitenkin koskee kaikkia yleishyödyllisiä yhteisöjä, myös esimerkiksi työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjä sekä erilaisia säätiöitä.

– Teollisuusliitto ei ole minkäänlainen poikkeus. Noudatamme olemassa olevia lakeja, Riku Aalto toteaa.

Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa linjataan, että hallitus selvittää, onko veropohjan tiivistämiseksi mahdollisuus ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille viiden prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä.

Myös SAK on kannattanut viiden prosentin lähdeveron käyttöönottoa, joka koskisi myös ay-liikettä.

Aalto arvioi, että suurin vaikutus lähdeverolla olisi säätiöihin, eläkeyhtiöihin ja ulkomaisiin sijoittajiin. Esimerkiksi suomalaisilla säätiöillä on miljardien eurojen sijoitusomaisuus.

– Jos sijoitustoiminta menee verolle, sitten maksetaan verot, Aalto toteaa.

KOJAMO OYJ

  • Asuntosijoitusyhtiö, joka tarjoaa Lumo-brändin alla kaupallisia vuokra-asuntoja Suomen kasvukeskuksissa.
  • Omistaa vuokra-asuntoja noin 35 800.
  • Työntekijöitä noin 300.
  • Tunnettiin vuosina 1969–2017 nimellä VVO.
  • Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo on noin 4 miljardia euroa.

Suurimpien omistajien omistusosuudet 31.1.2021.

  1. Teollisuusliitto ry 10,04 %
  2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 8,31 %
  3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 7,83 %
  4. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry 6,10 %
  5. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 4,82 %

Lue lisää: www.kojamo.fi

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA

PÖRSSIKATSAUS: Koronatoimet hankaloittavat myös pörssiyhtiöiden arkea

Koronakevät on pörssiyhtiöissä vaikuttanut yhtiökokousten järjestämiseen, osingonjaon toteutukseen ja osakekurssien kehitykseen.

PÖRSSIKATSAUS Teollisuusliiton tutkimusyksikön katsaus kertoo pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Seuraava osa ilmestyy kesällä 2021. Lue juttusarjan kaikki osat tästä.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden kevät 2020 on ollut tavanomaisesta poikkeava. Globaalit koronarajoitustoimet ovat heikentäneet niiden toimintaedellytyksiä. Monissa pörssiyhtiöissä käytiin kevään kuluessa koronasta johtuvat yt-neuvottelut. Useissa jouduttiin turvautumaan lomautuksiin. Pörssiyhtiöiden yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen sekä laajan omistuspohjan vuoksi niiden toimet vaikuttavat moniin ihmisiin.

Koronarajoitustoimet viivästyttivät yhtiökokousten järjestämistä. Seurattavista yhtiöistä Kone, Wärtsilä ja Sanoma ehtivät pitämään omat yhtiökokouksensa tavanomaisin järjestelyin. UPM-Kymmene, Nokian Renkaat, Neste, Caverion, Nokia, Outokumpu, Stora Enso ja Konecranes pitivät yhtiökokouksensa tavanomaista myöhempänä ajankohtana poikkeusjärjestelyin. Metso ja Valmet eivät tätä tekstiä kirjoitettaessa olleet vielä pitäneet yhtiökokoustaan.

Eduskunta sääti 30. huhtikuuta lain yhtiökokousten järjestämisen helpottamiseksi (290/2020). Se antaa osakeyhtiölle 30.9.2019–31.3.2020 päättyneen tilikauden jälkeen pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen järjestämiselle lisäaikaa syyskuun 2020 loppuun saakka. Laki sallii yhtiökokouksen järjestämisen siten, että osakkeenomistaja saa käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain valitsemansa asiamiehen välityksellä ja siten että osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

OSINGONJAKO JOPA KASVANUT

Koronakevät ei tunnu vähentävän osinkojen määrää. Seurattavista 13 pörssiyhtiöstä lähes jokaisessa osingonjako näyttää koronasta huolimatta toteutuvan jopa viime vuotta suurempana. Kuitenkin koettu epävarmuuden lisääntyminen näkyy yhtiöiden osinkojärjestelyissä.

Vain osassa yhtiöistä yhtiökokous päätti tavanomaiseen tapaan suoraan osingonjaosta (Kone, Wärtsilä, Sanoma, UPM-Kymmene ja Nokia). Muutamissa yhtiöissä yhtiökokous päätti suoraan osasta osingonjakoa valtuuttaen samalla yhtiön hallituksen päättämään enintään tietyn suuruisen lisäosingon jakamisesta (Neste, Nokian Renkaat, Stora Enso ja Konecranes). Joissakin yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään koko osingonjaosta enintään tietyn suuruisena (Caverion ja Outokumpu).

PUDOTUS, UUSI NOUSU – JA PIENI NOTKAHDUS

Sijoittajien tulevaisuudenuskon horjuminen aiheutti notkahduksen pörssikursseihin. Se on havaittavissa Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden pörssiarvon muutoksista kootussa OMXHPI-indeksistä. Pudotus alkoi helmikuun 2020 puolen välin paikkeilla ja jatkui maaliskuun 2020 loppupuolelle. Sen jälkeen indeksi on ollut nousussa. Kesäkuun 2020 alussa se oli jo palautunut joulukuun 2019 alun tasolle. Sitten tuli taas pieni notkahdus.

Seuratuista 13 yhtiöstä 11 on jakamassa tilikaudelta 2019 saman verran tai enemmän osinkoa kuin vuotta aiemmin. Kuviossa tilikauden 2019 osingot tarkoittavat yhtiökokousten päätösten ja valtuutusten mukaisia enimmäisosinkoja. Valmetin ja Metson osalta tilikauden 2019 osinko on yhtiön hallituksen esitys osingonjaoksi. LÄHTEET Yhtiöiden pörssitiedotteet
Yli puolet seurattavista pörssiyhtiöistä on kasvattanut vuoden 2019 aikana liikevaihtoaan verrattuna edelliseen vuoteen. Vajaa puolet on lisännyt henkilöstönsä määrää vuoden 2019 aikana. Aivan kaikkien toiminta ei ole ollut kannattavaa, sillä Outokummun nettotulos on jäänyt miinukselle. Viidellä kuudesta tilauskantansa ilmoittavalla yhtiöllä tilauskanta oli vuoden 2019 lopussa yhtä suuri tai suurempi kuin vuotta aiemmin.
  • Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityisalat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä.
  • Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena.
  • Taulukon luvut kuvaavat maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla.
  • Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus.

LÄHTEET Yhtiöiden vuosikertomukset ja Almamedia

Helsingin pörssissä on sen eri listoilla noteerattuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkonttori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulkomainenkin yhtiö, joiden osake on sivulistattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytännössä joka vuosi. Siten vertailtaessa peräkkäistenkin vuosien yhteen laskettuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama.

TEKSTI MIKA KÄRKKÄINEN
KUVA LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

PÖRSSIKATSAUS: Osinko palkitsee omistajan

Pörssiyhtiö maksaa usein isompia osinkoja, jos kannattavia investointikohteita ei ole. Monen teollisuusyrityksen osingot ovat olleet nousussa.

KUVA YLLÄ: Nokian yhtiökokous Helsingin Messukeskuksessa toukokuussa 2017. KUVA LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

PÖRSSIKATSAUS Teollisuusliiton tutkimusyksikön katsaus kertoo pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Kolmas osa ilmestyy kesällä 2020. Lue juttusarjan kaikki osat tästä.

Osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yleensä pörssiyritys maksaa siihen sijoittaneille voitto-osuutta, osinkoa, jos yhtiökokous hallituksen esityksestä niin päättää.

Osakeyhtiön varoja voidaan jakaa myös vapaan oman pääoman rahastosta, alentamalla osakepääomaa, hankkimalla yhtiölle sen omia osakkeita tai purkamalla yhtiö. Pörssiyritys voi jättää jakamatta osinkona voittovaransa tai ainakin osan niistä.

– Pörssiyhtiöt ovat taipuvaisia jakamaan isompia osinkoja, mikäli niiltä puuttuu sopivia ja kannattavia investointikohteita, toteaa Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen.

– Jos osingot jätetään jakamatta, ne kasvattavat yrityksen omaa pääomaa. Itselle jätetty raha yleensä kasvattaa yhtiön voittoja ja arvoa tulevina tilikausina. Investointien lisäksi varoja voidaan sijoittaa tai niillä voidaan maksaa pois velkoja tai ostaa omia osakkeita.

Kärkkäisen mukaan onnistuneet investoinnit ja sijoitukset heijastuvat yhtiön tuleviin voittoihin. Takaisinostot vähentävät ulkona olevien osakkeiden lukumäärää, jolloin jäljelle jääneiden osakkeiden painoarvo kasvaa ja osakkeen kurssi saattaa nousta. Pörssiyrityksen osakkeen kurssiin ovat latautuneet odotukset tulevaisuuden osingoista. Velkojen kuittaaminen vähentää tulevia rahoituskuluja.

OSAKE ON AINA RISKI

Hankkiessaan pörssiyhtiön osakkeita sijoittaja aina ottaa riskin, sillä rahat voivat myös mennä. Yritys voi päätyä konkurssiin tai osakkeen arvo romahtaa syystä tai toisesta.

Suomalaisten yksityisten osakesäästäjien lisäksi varojaan osakkeisiin sijoittaneita osapuolia on muitakin.

– Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista noin puolet on suomalaisessa ja puolet ulkomaalaisessa omistuksessa. Yksityishenkilöiden lisäksi Suomen valtio, eläkeyhtiöt, erilaiset säätiöt, rahastot ja muut yhteisöt ovat merkittäviä osakkeenomistajia, Kärkkäinen toteaa.

Esimerkiksi Wärtsilän osakkeista omistivat vuoden 2018 lopussa hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 54,5, kotitaloudet 17,9, julkisyhteisöt 10,7, yksityiset yritykset 7,6, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 6,1 sekä rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3,2 prosenttia.

Osakeyhtiön kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on erilajisia osakkeita, kuten A-, B- ja C-osakkeita, joilla on ehkä erilainen oikeus osinkoon.

Osakeyhtiön osingonjakovara käy ilmi sen taseesta. Vapaa oma pääoma sisältää yhtiöön kertyneet voittovarat, joita ei vielä ole jaettu.

– Pörssiyhtiöissä on tavanomaista, että osinko pyritään pitämään vuodesta toiseen joko tasaisena tai tasaisesti kasvavana, vaikka yhtiön vuotuinen voitto vaihtelisi. Silloin sijoittajat kenties luottavat yhtiön johdonmukaisesti kehittyvään osingonjakoon myös tulevaisuudessa, toteaa erikoistutkija Kärkkäinen.

 

Melkein jokainen seurattavista 13 yhtiöstä on jakanut enemmän osinkoa tilikaudelta 2018 kuin vuotta aikaisemmin. Useiden yhtiöiden osingonjako on ollut viime aikoina nousujohteista tilikaudesta toiseen.

 

OSINKOJEN JAKAMINEN

  • Osingot maksetaan osakkeenomistajille.
  • Tilinpäätös vahvistetaan varsinaisessa yhtiökokouksessa.
  • Osakeyhtiön hallitus tekee esityksen yhtiön voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi.
  • Osingonjaosta päättää osakeyhtiön yhtiökokous hallituksen esityksestä.
  • Osingonjako perustuu viimeksi vahvistettuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen.
  • Osingonjaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtuneet olennaiset muutokset yhtiön taloudellisessa asemassa.
    Osinko on perinteisesti maksettu yleensä kerran vuodessa.
  • Osinkoa ei saa jakaa, jos yhtiö on maksukyvytön tai jako aiheuttaisi maksukyvyttömyyden.
  • Säännösten vastainen varojenjako on laitonta.

OSINGON IRTOAMISPÄIVÄ on päivä, josta lähtien pörssistä ostettu osake ei enää oikeuta osinkoon juuri tässä osingonjaossa. Sijoittaja on oikeutettu osinkoon, mikäli se omistaa osakkeen irtoamispäivää edeltävänä iltana.

TÄSMÄYTYSPÄIVÄ on arvo-osuusjärjestelmän mukaan päivä, jonka omistajaluettelon perusteella määräytyvät oikeudet osinkoon, osakeantiin ja yhtiökokoukseen osallistumiseen.

OSINGON MAKSUPÄIVÄ on päivä, jona osinko maksetaan osakkeenomistajan arvo-osuustilille. Suomessa se on usein kolmas pankkipäivä yhtiökokouksen jälkeen.

 

Yli puolet seurattavista pörssiyhtiöistä on kasvattanut vuoden 2019 alkupuoliskolla liikevaihtoaan verrattuna vuotta aikaisempaan tilanteeseen. Samoin yli puolet on lisännyt henkilöstönsä määrää verrattaessa kesäkuun lopun tilannetta vuotta aiempaan. Aivan kaikkien toiminta ei ole ollut kannattavaa, ja osan nettotulos on jäänyt miinukselle. Jokaisella tilauskantansa ilmoittavalla yhtiöllä tilauskanta oli kesäkuun lopussa suurempi kuin vuotta aiemmin.
  • Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityisalat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä. Suuremmat ja kannattavimmat yritykset ovat yleensä sijoituskohteina kiinnostavimpia. Tämä näkyy korkeampana pörssikurssina. Näillä yrityksillä on yleensä myös suurin kansantaloudellinen merkitys.
  • Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena.
  • Taulukon luvut kuvaavat maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla.
  • Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus.

Lähteet: Yhtiöiden vuosikertomukset ja Almamedia

Helsingin pörssissä on sen eri listoilla noteerattuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkonttori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulkomainenkin yhtiö, joiden osake on sivulistattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytännössä joka vuosi. Siten vertailtaessa peräkkäistenkin vuosien yhteenlaskettuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden osingot ovat kehittyneet varsin myönteisesti varsinkin kahtena viime tilikautena.