Yhteistoiminnassa on paljon parannettavaa

Johdon ja henkilöstöryhmien yhteistoiminta on olennainen osa yritysten kehittämistä. Silti vastaan tulee toistuvasti tapauksia, joissa yritysjohto sivuuttaa henkilöstön näkemykset työpaikan toiminnan järjestämisessä ja tulevaisuuden suunnittelemisessa.

Tuore esimerkki siitä ovat Nesteen vastikään päättyneet yt-neuvottelut. Naantalin jalostamo suljetaan. Naantalin ja Porvoon Kilpilahden jalostamolta lakkautetaan yhteensä 370 työtehtävää. Henkilöstöryhmien edustajien kokemukseksi neuvotteluista jäi se, että heille ei annettu todellista mahdollisuutta valmistella ja tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja työnantajan tekemiin linjauksiin.

Työntekijöiden tärkeä viesti on se, että työpaikan yhteistoiminta on parhaimmillaan silloin, kun se toteutuu jatkuvana vuoropuheluna, neuvottelemisena ja sopimisena. Nesteen johto kuitenkin päätti suunnata tulevaisuuteen Naantalin alasajon ja muiden mittavien leikkausten aiheuttaman murroksen ja epävarmuuden kautta.

Luulisi, että valtio-omisteisessa yhtiössä pystytään parempaan. Nimittäin kuuntelemiseen, keskustelemiseen, tarpeellisen tiedon jakamiseen ja riittävän ajan osoittamiseen neuvotteluille kauaskantoisia ratkaisuja harkittaessa. Näin on Nesteellä vielä aikaisemmin toimittu, mutta ei enää. Kysymys kuuluukin, miksi yritysjohto päätyi runnomaan ratkaisuja, kun kaikkien osapuolten kannalta tasaisempaa etenemistä ja yhteisymmärrystä tuottava reitti olisi ollut henkilöstöryhmien puolelta tarjolla.

Rankimmin Nesteen päätös koettelee Naantalia. Alueellisen kehittämisen vire kääntyi kamppailuksi selviytymisestä, jonka pyörteeseen joutuvat irtisanotuksi tulevat työntekijät, kunta ja aluetalous. Kestää aikansa ennen kuin uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja pystytään luomaan. Siinä on valtiovallalla olennainen roolinsa. Myös Nesteen on tehtävä osansa. Siitä ei voi muodostua alueellisen uudistumisen jarruttajaa. Sen pitää toimia uuden rakentamisen mahdollistajana.

Yhteistoimintalain uudistamisen tarve on suuri. Se ei nykyisessä muodossaan riitä ohjaamaan yrityksiä aitoon vuoropuheluun, tietojen jakamiseen, vaihtoehtoisten ratkaisujen tutkimiseen saati jatkuvaan yhteistoimintaan ja neuvottelemiseen henkilöstöryhmien kanssa. Yt-neuvottelut on edelleen mahdollista viedä läpi niin, että lain kirjain toteutuu, mutta yhteistoiminta unohtuu. Kun niin tapahtuu, on kysymyksessä hukattu kehittämisen mahdollisuus.


PETTERI RAITO
Päätoimittaja

REPORTAASI: Aste palasi suomalaisomistukseen – ”Me olemme täällä kuin yhtä isoa perhettä”

Forssalainen ammattikylmälaitteita valmistava Aste Finland palasi entisille suomalaisomistajilleen viime kesänä. Belgialaiskonserni oli ostanut kasvuyrityksen kolme vuotta aikaisemmin, mutta päätyi myymään sen takaisin liikevaihdon romahdettua. Työntekijät huokaisivat helpotuksesta, vaikka koronapandemian kuristusote varjostaakin uutta alkua.

KUVA YLLÄ: Tiiminvetäjä Tomi Eloranta liimaa lediprofiilin kiinnityslistaa. Hänen mielestään kylmälaitteiden valmistus ei ole ”rakettitiedettä”, joten tiiminjäseniä voidaan vaihdella keskenään aaltoilevan työtilanteen mukaan. Taustalla pääluottamusmies Riku Saloinen.

4.12.2020

ASTE FINLAND OY

PERUSTETTU 2010
KOTIPAIKKA Forssa
TUOTANTO Räätälöitäviä ammattikylmälaitteita
HENKILÖSTÖ 38, joista tuotannossa 24
LIIKEVAIHTO 8,4 miljoonaa euroa (2019)

Kaikki näytti hyvältä keväällä 2017. Puolentoista vuoden neuvottelujen jälkeen Aste Finland Oy:n osake-enemmistö myytiin belgialaiselle kylmälaitevalmistajalle DRU Internationalille. DRU oli osa belgialaista Groep Heylen -investointikonsernia. Vientivetoinen forssalaisyritys iloitsi saatuaan leveämmät hartiat, mikä tarjosi paremmat mahdollisuudet sen havittelemaan nopeaan kasvuun.

Asteen johto pysyi entiseen tapaan suomalaiskäsissä. Kaupan syntyessä yritys tahkosi hyvää tulosta yltäen sinäkin vuonna 10 miljoonan liikevaihtoon. Parin vuoden kuluessa yhteistyösuhde alkoi kuitenkin rakoilla. Suomalaisen henkilöstön käsityksen mukaan yrityskulttuurien eroavaisuudet jäykistivät tuotantoa ja vahingoittivat pitkäjänteisellä työllä rakennettuja asiakassuhteita.

Yrityksen johtamiseen liittyvät näkemyserot ja keväällä Eurooppaan rantautunut koronapandemia johtivat liikevaihdon romahtamiseen. Vielä vuonna 2018 Aste teki ennätysliikevaihdon, 12 miljoonaa euroa. Viime vuonna se oli supistunut jo reiluun 8 miljoonaan. Tänä vuonna ylletään hädin tuskin 6,5 miljoonaan euroon.

Asteen työntekijät toteavat, että uudet omistajat eivät puuttuneet tuotannon toimintaan. Jotain havaittiin kuitenkin olevan vialla, kun belgialaisten vierailut lisääntyivät tehtaalla viime vuonna. Huoli kasvoi entisestään suomalaisten avainhenkilöiden alkaessa irtisanoutua tehtävistään yksi toisensa jälkeen viime syksystä lähtien.

– Päätöksentekoa vietiin yhä enemmän ulos tehtaalta. Kun brändäyksen yhteydessä kiinnitimme tuotetarroja kaappien kylkiin, niiden sisältö piti tarkistuttaa Belgiassa asti, ihmettelee yli viisi vuotta tehtaalla työskennellyt juottaja ja tiiminvetäjä Tomi Eloranta.

Tiiminvetäjä Jyrki Vuorema työskenteli aiemmin Helkama Forsten tehtaalla. Hän laittaa eristeallasta koneikon pohjaan ja runkoon kiinni. ”Jos havaitsemme helpomman tavan tehdä työvaihe, emme tarvitse muutoksen tekemiseen esimiehen lupaa.”

Samoissa tehtävissä ja yhtä pitkään Asteella työskennellyt Jyrki Vuorema kertoo työntekijöiden pelänneen kaupanteosta lähtien sitä, että yrityksen tuotanto viedään ulkomaille. Vuorema sanoo nähneensä vuosien varrella monen forssalaisfirman alasajon.

– Ajateltiin, että ne ostavat tuotteet, työkalut ja osaamisen ja vievät ne mukanaan. Mutta niin ei onneksi käynyt, Vuorema sanoo.

Kun työntekijät kuulivat entisten suomalaisomistajien ostaneen yrityksen heinäkuussa takaisin belgialaisten pari vuotta sitten perustamalta Creative Cooling Group -konsernilta, vaihetyöntekijä ja työsuojeluvaltuutettu Maija Hakala kertoo henkilöstön tunteneen valtavaa helpotusta.

Tutut esimiehet ja johtohenkilöt palasivat ruoriin. Vaikka tuotanto on supistunut koronan takia rajusti ja lomautukset ovat päällä, usko tulevaisuuteen on palannut.

– Mehän olemme täällä kuin yhtä isoa perhettä, Hakala kuvaa tehtaalla vallitsevaa hyvää tiimihenkeä ja toimivaa keskusteluyhteyttä johtoon päin.

Vaihetyöntekijän ja työsuojeluvaltuutetun Maija Hakalan tehtävin kuuluu putsata ja varustella kaapit. Hän pesee lasiosat sekä kiinnittää hintalaput ja tarrat tuotteiden kylkiin.

HELKAMA FORSTEN RAUNIOILLA

Aste Finland Oy perustettiin vuonna 2010. Kylmälaitevalmistaja Helkama Forste oli lopettanut toimintansa Forssassa kaksi vuotta aiemmin siirtäen tuotantonsa Unkariin ja Venäjälle. Paikkakunnalla oli jäänyt 150 ihmistä työttömiksi. Myöhemmin myös yhtiö itse ajautui konkurssiin. Yhtiössä työskennelleet kuusi toimihenkilöä perustivat uuden ammattikylmälaitteita valmistavan yrityksen Helkama Forsten raunioille.

Asteen silloinen ja myös nykyinen toimitusjohtaja Jussi Salonen toimi aiemmin Helkama Forsten tuotekehitysjohtajana vastuualueinaan Suomen, Norjan, Venäjän ja Unkarin yksiköt. Hänen mielestään päätös siirtää tuotanto ei vaikuttanut järkevältä.

– Kokoonpanotyön hinta Suomessa ei ole mikään peruste siirtää tuotantoa muuhun maahan. Jos niin menetellään, sillä koetetaan peitellä todellista syytä.

Salonen muistuttaa, että tuhannen euron kylmälaitteen valmistukseen käytetään kokoonpanotyötä vain kaksi ja puoli tuntia. Hän joutui vertailemaan työnsä puolesta Helkama Forsten peruslaitteen valmistusaikaa ja kustannuksia eri yksiköissä. Muissa maissa ei päästy lähellekään suomalaista kustannustehokkuutta.

– Meille on ollut jo toistakymmentä vuotta selvää, että henkilöstökulujen takia Suomi on hyvä paikka valmistaa, Salonen tiivistää.

Kylmälaitevalmistuksessa juottaminen on vaativin työvaihe. Topi Michelsson juottaa höyrystimen kiinni kompressoriin.

Asteen perustajat uskoivat kylmälaitevalmistuksen olevan Suomessa kannattavaa bisnestä. He lähtivät pienin askelin täyttämään Helkama Forsten jättämää aukkoa. Yrityksen asiakaslähtöinen tapa toimia ja valmistaa toiveiden mukaisesti räätälöityjä tuotteita herätti heti kiinnostusta.

– Pidimme tiiviisti yhteyttä asiakkaisiimme. He pääsivät vaikuttamaan jopa laitteiden muotoiluun. Halusimme tehdä tuotteet juuri heidän tarpeisiinsa ja tiloihinsa sopiviksi, Salonen kertoo.

– Meillä piti olla ne vakiolaitteet kuten muillakin, mutta halusimme luoda uusia asennuspaikkoja kylmälaitteille. Niitä voitiin sijoittaa vaikka kauppojen aulaan tai tiskeille. Mitä pienempi ja haasteellisempi tila, niin sen kilpailukykyisempiä me olimme.

Asteen tehtaalla tuotantoa ohjataan notkean lean-ajattelun pohjalta. Tuotanto on jaettu pienempiin linjakokonaisuuksiin, jolloin jokaisella linjalla on oma kylmäteknisiä yksiköitä tuottava osuutensa. Mutta niihin on jätetty myös räätälöinnille tilaa.

– Tuotantotiloista ei löydy pitkiä rullaratoja. Emmehän voi olla varmoja, millaisia laitteita huomenna valmistetaan. Meillä on siellä hyvin ohjautuva solutuotanto.

KORONA TYHJENSI TILAUSKIRJAT

Asteen toimiva johto oli tyrmistynyt, kun heidän luomansa menestyskonsepti ei kelvannut uusille omistajille. Belgialaisten tapa toimia oli jäykkä ja byrokraattinen. Suomalaiset olivat solmineet vuosien jalkatyön avulla luottamuksellisia asiakassuhteita Keski-Eurooppaan ja Skandinaviaan. Nyt belgialaiset ottivat ne hoitaakseen omalla tavallaan, johon eivät läheiset kontaktit kuuluneet.

– Olimme alusta lähtien tehneet yhteistyötä panimoiden kanssa. He taas markkinoivat suoraan liikeketjuille ja kahviloihin. He hinnoittelivat tuotteensa asiakkaiden arvon mukaan, mikä ajattelu oli meille täysin vierasta, Asteen kehitystyössä alusta asti mukana ollut, nykyinen Sisu Coolers Oy:n toimitusjohtaja Saku Pelto-Knuutila muistelee.

Sisu Coolers Oy:n toimitusjohtaja Saku Pelto-Knuutila työskenteli aiemmin Helkama Forsten työnjohtajana ja laatupäällikkönä. Hän irtisanoutui belgialaisomisteisesta yhtiöstä tammikuussa.

– Johtaminen oli hierarkkista. Jokainen pakotettiin omaan lokeroonsa ja toimenkuvaansa. Lopulta emme saaneet edes puhua yrityksen sisäisistä asioista keskenämme. Me olimme tottuneet mataliin organisaatiotasoihin, jolloin yhteistyökin sujui kitkattomasti, selittää Asteen tuotantopäällikkö Anne Järvinen.

Asteen asiakkaat reagoivat tylyyn kohteluun vetäytymällä. Yrityksen suomalaisia avainhenkilöitä irtisanoutui vahvojen näkemyserojen vuoksi. Koronapandemia iski vuodenvaihteen jälkeen Suomeen koko voimallaan. Asteen tilauskirjat tyhjenivät äkkiä. Koko vuodeksi tilauksensa jo tehneet asiakkaat päättivät jäädyttää ne. Myrkkyä kylmälaitevalmistajalle olivat myös ravintoloiden sulkeminen ja yleisötapahtumien peruminen.

Liikevaihdon romahdettua belgialaiset kypsyivät myymään yrityksen takaisin entisille omistajilleen, jotka olivat ehtineet jo perustaa uuden yrityksen. Tämän firman lopulliseksi nimeksi vahvistui Sisu Coolers Oy. Se omistaa nyt sataprosenttisesti Aste Finlandin osakkeet. Coolersin toimialaan kuuluvat kylmälaitteiden huolto ja varastointipalvelut.

”Me olemme tottuneet mataliin organisaatiotasoihin, jolloin yhteistyökin sujuu kitkattomasti”, Asteen tuotantopäällikkö Anne Järvinen sanoo.

LOMAUTUKSIA JA PULAA KOMPONENTEISTA

Pääluottamusmies Riku Saloinen kertoo, että tehtaalta oli syyskuussa lomautettuina 15 työntekijää. Pelättävissä on, että mikäli korona jatkuu, saattavat vuodenvaihteessa tulla vastaan ensimmäiset irtisanomiset. Tavallisesti lomautuksiin joudutaan Asteella turvautumaan loppuvuodesta.

– Tämä on hyvin kausiluonteista työtä. Kylmälaitteiden sesonki käynnistyy vuodenvaihteessa. Joka kevät palkataan ehkä parikymmentä sesonkityöntekijää, joista usein on voitu myös pari vakinaistaa. Nyt sellaiseen ei ole ollut mitään mahdollisuutta.

Asteen tuotannossa pyritään keskittymään ydinosaamiseen ja loppukokoonpanoon. Kaikki kylmätekniikka kokoonpannaan itse, mutta samalla nojaudutaan vahvaan alihankintaverkostoon. Tehtaalle ostetaan valmiita osakokoonpanoja ja kylmälaitteiden runkoja. Ohutlevykomponentit toimitetaan valmiiksi pinnoitettuina ja maalattuina.

”Tämä on hyvin kausiluonteista työtä. Kylmälaitteiden sesonki käynnistyy vuodenvaihteessa”, pääluottamusmies Riku Saloinen kertoo.

Tehtaan neljä tuotantolinjaa on jaettu tuoteryhmien mukaan. Osakoonnissa kaappeihin kasataan lauhduttimet, höyrystimet ja ohjausyksikkökellot. Avolinjalla valmistetaan katot, takaseinät, verhopellit ja hyllyt. Kun koneikko on valmis, kaappi viedään juotettavaksi. Sähkölaitteet testataan ja katsotaan myös, etteivät asennetut kylmäaineet vuoda.

Pääkasauksessa kaappiin laitetaan kiinni lasikyljet, katot ja takaseinät. Koneikkoon kiinnitetään kaikki osakoonnissa valmistetut osat. Sen jälkeen tuote menee varusteluun. Koronapandemia on aiheuttanut ongelmia ja viiveitä tuotannossakin. Danfoss toimittaa tehtaalle eurooppalaisia kompressoreita, joihin tulee elektroniikka Kiinasta.

– Kun Kiinan rajat menivät kiinni, emme saaneet sieltä komponentteja. Piti turvautua vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, tiiminvetäjä Eloranta sanoo.

 

EKOLOGISEMPIA KYLMÄLAITTEITA

Aste Finland Oy:n toimitusjohtaja Jussi Salonen kertoo kylmälaitebisneksessä olevan Euroopan unionin tasolla 650 miljoonan euron markkinat. Yritys tavoittelee kolmen vuoden aikana 15 miljoonan euron liikevaihtoa. Forssassa tehtävistä kylmälaitteista menee kaksi kolmasosaa vientiin.

EU-lainsäädäntöön on tulossa maaliskuussa 2021 muutoksia, jotka pakottavat kylmälaitevalmistajat tekemään entistä ekologisempia kylmälaitteita. Salonen pitää tervettä kilpailua ruokkivia ja energiansäästöön kannustavia muutoksia tervetulleina.

Asteen kilpailijat ovat ulkomaisia yrityksiä. Yrityksen isoimmilla asiakkailla, kuten tunnetuilla panimoilla, on valtavia ostopotentiaaleja. Heineken ostaa vuosittain noin 100 000 kylmälaitetta. Jos toimittaja haluaa olla tällaisen kysynnän vallitessa uskottava, sillä on oltava muskeleita. Siihen pk-yritys kykenee useimmiten vain verkostoitumisen kautta.

– Mikäli meillä on hyvä verkosto ja alihankintaketju, jotka kykenevät esiintymään ja laatimaan tarjouksia yhdessä, se parantaa merkittävästi jokaisen verkostoon osallisen kilpailukykyä, Salonen maalailee.

Mikael Ahonen asentaa led-valoja noutokaappiin, joka on korona-ajan hittituote kaupassa asiointia vältteleville tuoretuotteiden ostajille.

Aste kiittelee Forssan kaupunkia hyvästä yhteistyöstä, joka on luonut edellytykset tuotannon kasvattamiselle. Yrityksen valmistus on kaupungin vuokratiloissa, joita kaupunki on yhdessä yrityksen kanssa laajentanut jo kahdesti. Laajennuksilla on lisätty hallitilaa yhteensä 3 000 neliötä.

Vuosien varrella Asteen tuoteperheeseen on tullut yhä raskaampia ja vaikeammin käsiteltäviä yksiköitä. Tuotantoon onkin voitava tulevaisuudessa rakentaa puoliautomaattinen kokoonpanolinja.

– Isoimmat laitteet alkavat olla kohta jo auton kokoisia. Tällä uudella linjalla kaappeja voitaisiin varustella samalla tavalla kuin autonrunkoa.

Koronapandemia oli kova isku koko elinkeinoelämälle, mutta synnytti se myös innovaatioita. Kun kylmälaitevalmistajan loppuasiakkaat alkoivat koronan takia karsastaa kaupassa käyntiä, nettiostosten määrä lähti jyrkkään nousuun.

Nettikauppa loi tilaa myös noutokaapeille, joihin asennettuihin kylmätiloihin on mahdollista laittaa valmiiksi ja asiakkaan haettavaksi ruokatavaraostokset. Vähittäiskauppaketjut ja muut tuoretuotteita myyvät tahot tarttuivat innokkaasti uuteen palvelumuotoon.

– Noutokaappien kysyntä lähti räjähdysmäiseen nousuun. Vahvan tilauskannan vuoksi teemme niitä nyt niin paljon kuin vain rahkeet kestävät.

Patrik Korkkinen työskentelee varastossa.

 

TEKSTI MARKKU TASALA
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

TYÖYMPÄRISTÖ: Vuokralaisuus ei vapauta vastuusta

Yritykset toimivat usein vuokratuissa tiloissa. Tilojen kunto ja rakenteet vaikuttavat turvallisuuteen, mutta työnantaja ei voi sälyttää työsuojeluvastuutaan kiinteistön omistajalle.

Työnantaja on aina vastuussa työntekijöidensä työsuojelusta. Työnantaja vastaa siitä, että työpaikka on turvallinen eikä työntekijöille aiheudu hengen tai terveyden menettämisen vaaraa. Tätä vastuuta ei voi siirtää kiinteistön omistajalle.

Jos esimerkiksi kiinteistön ilmanvaihto on puutteellinen ja aiheuttaa altistumista henkilöstölle, pitää työnantajan käydä neuvottelut vuokraisännän kanssa. Neuvotteluissa on selvitettävä, miten asiaan saadaan korjaus viipymättä. Nykyisin myös vakuutusyhtiöt arvioivat työpaikan riskejä, ja olosuhteilla on vaikutusta työnantajan vakuutusmaksuihin. Viranomainen eli aluehallinnon työsuojelun vastuualue voi viime kädessä velvoittaa korjauksiin, mikäli tiloissa on puutteita.

Työnantajan vastuut perustuvat yleiseen huolehtimisvelvollisuuteen työntekijöistä. Tarkemmin asia on määritelty työturvallisuuslain pykälissä 8–12 työpaikan olosuhteiden sekä vaarojen ja riskien arvioinnin osalta. Työympäristön tilaa ja kuntoa on seurattava jatkuvasti niin, että tilat ovat työskentelyn kannalta turvallisia.

Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön kunnossapidosta ja hoidosta eli seinistä ja tontista kokonaisuudessaan. Mikäli vuokralaisen kanssa sovitaan esimerkiksi piha-alueiden hoidosta, on se syytä kirjata ja arvottaa vuokrasopimukseen. Vuokralaisen toivomuksesta tehtävien muutostöiden aikatauluista ja kustannuksista on sovittava erikseen. On sovittava, tuleeko vuokralaiselle kustannuksia ja jos tulee, maksetaanko niitä esimerkiksi annuiteetti-periaatteella. (Annuiteetilla tarkoitetaan etukäteen sovitussa ajassa, tasaerin suoritettavaa takaisinmaksua.) Yleensä kiinteistönomistaja vastaa rakennukseen liittyvien kiinteiden laitteiden huollosta ja korjauksesta.

Kaikista käytännön asioista on syytä sopia tarkasti ja kirjallisesti vuokrasopimuksessa. On sovittava, kuka valvoo ja huolehtii. Samoin on sovittava, miten kustannukset jaetaan kiinteistön omistajan ja vuokralaisen kesken.

VUOKRASOPIMUKSESSA SOVITTAVIA, KIINTEISTÖN KÄYTTÖÄ KOSKEVIA ASIOITA:

  • Käyttöajat, siivous, piha-alueiden hoito, autopaikkojen käyttö
  • Yhteiskäyttötilojen, esimerkiksi ruokalan ja kokous- ja pukeutumistilojen varausmenettelyt, käyttöajat, siivoaminen
  • Sähköt, atk- ja puhelinverkot ja pääsy rakennuksen talojakamoon, sähköt, atk- ja puhelinverkot, langattoman verkon toteutus, turvallisuusselvitysten mahdollinen tarve
  • Menettelytavat avaimissa ja mahdollisissa kulkukorteissa
  • Vuokranantajan hyväksyntä vuokralaisen kalusteille ja laitteille
  • Menettely- ja ilmoitustavat remonteista ja korjauksista, näiden aikatauluista ja vuokralaisen toimintaan mahdollisesti aiheutuvista häiriöistä, toimintatavat häiriötilanteissa
  • Kiinteistön päivittäiset tarkastukset ja liikkuminen kiinteistössä, lämmitysjärjestelmä, vedenjakelu, kulkureitit, hätäpoistumistiet

KORONAN AIKAAN:

  • Erityistä huomiota kiinteistöjen ilmanvaihdon toimivuuteen ja huoltoon
  • Kiinteistöjen tehostettu ja tavallista huolellisempi siivoaminen
  • Koronaan liittyvien asioiden läpikäyminen kiinteistön omistajan ja vuokralaisen kesken ja menettelytavoista sopiminen
  • Tuotannon mahdollisen vaikeutumisen ja siitä johtuvien tulonmenetysten takia keskustelujen aloittaminen vuokrajärjestelyistä

TEKSTI PENTTI HARTIKAINEN

PÖRSSIKATSAUS: Pörssiyhtiöitä kannattaa tuntea – ja vaikka omistaakin

”Kuka tahansa voi ostaa pikkurahalla pörssiyhtiön osakkeita ja saa sitten osallistua yhtiökokoukseen”, opastaa Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen.

KUVA YLLÄ: Yhdellä osakkeella yhtiökokoukseen: Yleisradion silloiset toimituspäällikkö Hannu Taanila (vas.) ja toimittaja Esko Seppänen Ken on maassa rikkahin -kirjansa julkistamistilaisuudessa vuonna 1983. KUVA LEHTIKUVA / JORMA PUUSA

PÖRSSIKATSAUS Teollisuusliiton tutkimusyksikön katsaus kertoo pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Toinen osa ilmestyy loppuvuonna 2019. Lue juttusarjan kaikki osat tästä.

Toimittajat Esko Seppänen ja Hannu Taanila hankkivat 1980-luvulla yhden osakkeen pörssiyrityksistä. Päästyään yhtiökokouksiin he käyttivät kärkeviä puheenvuoroja ja raportoivat toiminnasta Ylen radio-ohjelmassa.

– Pörssiyhtiöt jakavat osinkoja eli osan tuloksesta omistajille. Ajan kuluessa tuottoa karttuu, joten omistajalle kertyy pääomatuloa, toteaa Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund.

Yksittäisten ihmisten lisäksi suurimmat pörssiyhtiöiden omistajat ovat eläke- ja sijoitusrahastoja ja erilaisia sijoitusyrityksiä, jotka nettoavat pääomalleen pitkällä aikavälillä sievoisen tuoton.

– Suomessa omistuspohja ei ole läpinäkyvä, vaan erityinen hallintarekisteri piilottaa osan omistajista. Tämä taas mahdollistaa veronkierron ja harmaan talouden. Seurauksena on melkoinen lovi valtion verotuloihin, harmittelee Eklund.

PÖRSSEISSÄ ERILAISTA OSAAMISTA

Turussa Hamburger Börs on hotelliravintola, mutta Helsingin, New Yorkin, Tokion ja Tukholman pörsseissä mitataan pörssiyhtiöiden osakkeitten arvoa. Yhtiöt voivat olla listautuneena samanaikaisesti usean eri maan pörsseihin, jolloin tärkeää on noteerata osake samalle tasolle. Esimerkiksi suomalaisista suuryrityksistä Stora Enso on listattu Helsingin ja Tukholman pörsseihin. Nokia taas noteerataan New Yorkin ja Pariisin pörsseissä Helsingin ohella.

Eri maiden pörsseissä on erilaista osaamista. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, mihin pörssiin yhtiö halutaan kirjata. Useampaan pörssiin kirjautumisella halutaan myös vaikuttaa sijoittajiin ja kansainvälistää sijoittajakuntaa.

– Suomalaisten metsäteollisuuden yritysten painoarvo on kansainvälisesti kaikkein vahvin juuri Helsingin pörssissä. Kaivosalan yrityksille Toronton pörssi on keskeisin, Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen selvittää ja jatkaa.

– Osakkeen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Isot riskit sijoittamisessa tarkoittavat markkinahintojen reipasta heilahtelua, jolloin vaarana on menettää pääomaa.

SIJOITUKSISSA RISKINSÄ

Jos sijoittamaan ryhtyy, täytyy miettiä muutamia asioita. Ensinnäkin minkä alan osakkeisiin pennosensa haluaa sijoittaa, kuinka pitkäksi ajaksi on valmis sitomaan pääomansa ilman tuottoa ja mikä on tuotto-odotus kymmenen tai vaikkapa vielä pidemmän ajan sijoitukselle. Sijoitusten hajauttaminen erityyppisiin kohteisiin alentaa riskiä.

Riskejä ei voi kokonaan välttää, vaan pahimmillaan sijoituksensa voi menettää kokonaan. Kun jokin yksittäinen tapahtuma tai tapahtumaketju luo osakemarkkinoilla paniikin, voi pörssi romahtaa. Viimeisimmässä vuoden 2008 finanssikriisissä isot suomalaiset pörssiyhtiöt menettivät valtaosan arvostaan, kun niiden osakekurssit laskivat rajusti.

– Pörssiyhtiöihin sijoittaminen on tehty helpoksi. Niillä on velvollisuus raportoida tarkasti tilanteestaan, ja lisäksi niiden osakkeet ovat yleensä muutettavissa rahaksi, Kärkkäinen toteaa.

– Pörssiyhtiön tarkoitus on tehdä voittoa omistuspohjasta riippumatta. Osakkeen hinta halutaan pitää mahdollisimman korkeana, mikä on johtanut lyhytjänteiseen toimintaan eli puhutaan kvartaalitaloudesta, Eklund kiteyttää.

ANU-HANNA ANTTILA
Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö

 


Katsauksen materiaalit ovat koostaneet Teollisuusliiton erikoistutkijat Mika Kärkkäinen ja Timo Eklund.

TILAUSKANTA on yrityksen sen hetkisten tilausten arvo. Kun tilauskannan suhteuttaa liikevaihtoon, voi päätellä, miten pitkäksi ajaksi yrityksellä on töitä tilattuna. Seuranta-taulukon luvuista saattoi vuoden vaihteessa arvioida esimerkiksi Koneella tilattujen töiden riittävän vajaaksi vuodeksi eteenpäin.

  • Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityisalat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä. Suuremmat ja kannattavimmat yritykset ovat yleensä sijoituskohteina kiinnostavimpia. Tämä näkyy korkeampana pörssikurssina. Näillä yrityksillä on yleensä myös suurin kansantaloudellinen merkitys.
  • Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena.
  • Taulukon luvut kuvaavat maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla.
  • Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus.

Lähteet: Yhtiöiden vuosikertomukset ja Almamedia