TYÖYMPÄRISTÖ: Vuokralaisuus ei vapauta vastuusta

Yritykset toimivat usein vuokratuissa tiloissa. Tilojen kunto ja rakenteet vaikuttavat turvallisuuteen, mutta työnantaja ei voi sälyttää työsuojeluvastuutaan kiinteistön omistajalle.

Työnantaja on aina vastuussa työntekijöidensä työsuojelusta. Työnantaja vastaa siitä, että työpaikka on turvallinen eikä työntekijöille aiheudu hengen tai terveyden menettämisen vaaraa. Tätä vastuuta ei voi siirtää kiinteistön omistajalle.

Jos esimerkiksi kiinteistön ilmanvaihto on puutteellinen ja aiheuttaa altistumista henkilöstölle, pitää työnantajan käydä neuvottelut vuokraisännän kanssa. Neuvotteluissa on selvitettävä, miten asiaan saadaan korjaus viipymättä. Nykyisin myös vakuutusyhtiöt arvioivat työpaikan riskejä, ja olosuhteilla on vaikutusta työnantajan vakuutusmaksuihin. Viranomainen eli aluehallinnon työsuojelun vastuualue voi viime kädessä velvoittaa korjauksiin, mikäli tiloissa on puutteita.

Työnantajan vastuut perustuvat yleiseen huolehtimisvelvollisuuteen työntekijöistä. Tarkemmin asia on määritelty työturvallisuuslain pykälissä 8–12 työpaikan olosuhteiden sekä vaarojen ja riskien arvioinnin osalta. Työympäristön tilaa ja kuntoa on seurattava jatkuvasti niin, että tilat ovat työskentelyn kannalta turvallisia.

Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön kunnossapidosta ja hoidosta eli seinistä ja tontista kokonaisuudessaan. Mikäli vuokralaisen kanssa sovitaan esimerkiksi piha-alueiden hoidosta, on se syytä kirjata ja arvottaa vuokrasopimukseen. Vuokralaisen toivomuksesta tehtävien muutostöiden aikatauluista ja kustannuksista on sovittava erikseen. On sovittava, tuleeko vuokralaiselle kustannuksia ja jos tulee, maksetaanko niitä esimerkiksi annuiteetti-periaatteella. (Annuiteetilla tarkoitetaan etukäteen sovitussa ajassa, tasaerin suoritettavaa takaisinmaksua.) Yleensä kiinteistönomistaja vastaa rakennukseen liittyvien kiinteiden laitteiden huollosta ja korjauksesta.

Kaikista käytännön asioista on syytä sopia tarkasti ja kirjallisesti vuokrasopimuksessa. On sovittava, kuka valvoo ja huolehtii. Samoin on sovittava, miten kustannukset jaetaan kiinteistön omistajan ja vuokralaisen kesken.

VUOKRASOPIMUKSESSA SOVITTAVIA, KIINTEISTÖN KÄYTTÖÄ KOSKEVIA ASIOITA:

  • Käyttöajat, siivous, piha-alueiden hoito, autopaikkojen käyttö
  • Yhteiskäyttötilojen, esimerkiksi ruokalan ja kokous- ja pukeutumistilojen varausmenettelyt, käyttöajat, siivoaminen
  • Sähköt, atk- ja puhelinverkot ja pääsy rakennuksen talojakamoon, sähköt, atk- ja puhelinverkot, langattoman verkon toteutus, turvallisuusselvitysten mahdollinen tarve
  • Menettelytavat avaimissa ja mahdollisissa kulkukorteissa
  • Vuokranantajan hyväksyntä vuokralaisen kalusteille ja laitteille
  • Menettely- ja ilmoitustavat remonteista ja korjauksista, näiden aikatauluista ja vuokralaisen toimintaan mahdollisesti aiheutuvista häiriöistä, toimintatavat häiriötilanteissa
  • Kiinteistön päivittäiset tarkastukset ja liikkuminen kiinteistössä, lämmitysjärjestelmä, vedenjakelu, kulkureitit, hätäpoistumistiet

KORONAN AIKAAN:

  • Erityistä huomiota kiinteistöjen ilmanvaihdon toimivuuteen ja huoltoon
  • Kiinteistöjen tehostettu ja tavallista huolellisempi siivoaminen
  • Koronaan liittyvien asioiden läpikäyminen kiinteistön omistajan ja vuokralaisen kesken ja menettelytavoista sopiminen
  • Tuotannon mahdollisen vaikeutumisen ja siitä johtuvien tulonmenetysten takia keskustelujen aloittaminen vuokrajärjestelyistä

TEKSTI PENTTI HARTIKAINEN

PÖRSSIKATSAUS: Osinko palkitsee omistajan

Pörssiyhtiö maksaa usein isompia osinkoja, jos kannattavia investointikohteita ei ole. Monen teollisuusyrityksen osingot ovat olleet nousussa.

KUVA YLLÄ: Nokian yhtiökokous Helsingin Messukeskuksessa toukokuussa 2017. KUVA LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

PÖRSSIKATSAUS Teollisuusliiton tutkimusyksikön katsaus kertoo pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Kolmas osa ilmestyy kesällä 2020. Lue juttusarjan kaikki osat tästä.

Osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yleensä pörssiyritys maksaa siihen sijoittaneille voitto-osuutta, osinkoa, jos yhtiökokous hallituksen esityksestä niin päättää.

Osakeyhtiön varoja voidaan jakaa myös vapaan oman pääoman rahastosta, alentamalla osakepääomaa, hankkimalla yhtiölle sen omia osakkeita tai purkamalla yhtiö. Pörssiyritys voi jättää jakamatta osinkona voittovaransa tai ainakin osan niistä.

– Pörssiyhtiöt ovat taipuvaisia jakamaan isompia osinkoja, mikäli niiltä puuttuu sopivia ja kannattavia investointikohteita, toteaa Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen.

– Jos osingot jätetään jakamatta, ne kasvattavat yrityksen omaa pääomaa. Itselle jätetty raha yleensä kasvattaa yhtiön voittoja ja arvoa tulevina tilikausina. Investointien lisäksi varoja voidaan sijoittaa tai niillä voidaan maksaa pois velkoja tai ostaa omia osakkeita.

Kärkkäisen mukaan onnistuneet investoinnit ja sijoitukset heijastuvat yhtiön tuleviin voittoihin. Takaisinostot vähentävät ulkona olevien osakkeiden lukumäärää, jolloin jäljelle jääneiden osakkeiden painoarvo kasvaa ja osakkeen kurssi saattaa nousta. Pörssiyrityksen osakkeen kurssiin ovat latautuneet odotukset tulevaisuuden osingoista. Velkojen kuittaaminen vähentää tulevia rahoituskuluja.

OSAKE ON AINA RISKI

Hankkiessaan pörssiyhtiön osakkeita sijoittaja aina ottaa riskin, sillä rahat voivat myös mennä. Yritys voi päätyä konkurssiin tai osakkeen arvo romahtaa syystä tai toisesta.

Suomalaisten yksityisten osakesäästäjien lisäksi varojaan osakkeisiin sijoittaneita osapuolia on muitakin.

– Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista noin puolet on suomalaisessa ja puolet ulkomaalaisessa omistuksessa. Yksityishenkilöiden lisäksi Suomen valtio, eläkeyhtiöt, erilaiset säätiöt, rahastot ja muut yhteisöt ovat merkittäviä osakkeenomistajia, Kärkkäinen toteaa.

Esimerkiksi Wärtsilän osakkeista omistivat vuoden 2018 lopussa hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 54,5, kotitaloudet 17,9, julkisyhteisöt 10,7, yksityiset yritykset 7,6, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 6,1 sekä rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3,2 prosenttia.

Osakeyhtiön kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on erilajisia osakkeita, kuten A-, B- ja C-osakkeita, joilla on ehkä erilainen oikeus osinkoon.

Osakeyhtiön osingonjakovara käy ilmi sen taseesta. Vapaa oma pääoma sisältää yhtiöön kertyneet voittovarat, joita ei vielä ole jaettu.

– Pörssiyhtiöissä on tavanomaista, että osinko pyritään pitämään vuodesta toiseen joko tasaisena tai tasaisesti kasvavana, vaikka yhtiön vuotuinen voitto vaihtelisi. Silloin sijoittajat kenties luottavat yhtiön johdonmukaisesti kehittyvään osingonjakoon myös tulevaisuudessa, toteaa erikoistutkija Kärkkäinen.

 

Melkein jokainen seurattavista 13 yhtiöstä on jakanut enemmän osinkoa tilikaudelta 2018 kuin vuotta aikaisemmin. Useiden yhtiöiden osingonjako on ollut viime aikoina nousujohteista tilikaudesta toiseen.

 

OSINKOJEN JAKAMINEN

  • Osingot maksetaan osakkeenomistajille.
  • Tilinpäätös vahvistetaan varsinaisessa yhtiökokouksessa.
  • Osakeyhtiön hallitus tekee esityksen yhtiön voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi.
  • Osingonjaosta päättää osakeyhtiön yhtiökokous hallituksen esityksestä.
  • Osingonjako perustuu viimeksi vahvistettuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen.
  • Osingonjaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtuneet olennaiset muutokset yhtiön taloudellisessa asemassa.
    Osinko on perinteisesti maksettu yleensä kerran vuodessa.
  • Osinkoa ei saa jakaa, jos yhtiö on maksukyvytön tai jako aiheuttaisi maksukyvyttömyyden.
  • Säännösten vastainen varojenjako on laitonta.

OSINGON IRTOAMISPÄIVÄ on päivä, josta lähtien pörssistä ostettu osake ei enää oikeuta osinkoon juuri tässä osingonjaossa. Sijoittaja on oikeutettu osinkoon, mikäli se omistaa osakkeen irtoamispäivää edeltävänä iltana.

TÄSMÄYTYSPÄIVÄ on arvo-osuusjärjestelmän mukaan päivä, jonka omistajaluettelon perusteella määräytyvät oikeudet osinkoon, osakeantiin ja yhtiökokoukseen osallistumiseen.

OSINGON MAKSUPÄIVÄ on päivä, jona osinko maksetaan osakkeenomistajan arvo-osuustilille. Suomessa se on usein kolmas pankkipäivä yhtiökokouksen jälkeen.

 

Yli puolet seurattavista pörssiyhtiöistä on kasvattanut vuoden 2019 alkupuoliskolla liikevaihtoaan verrattuna vuotta aikaisempaan tilanteeseen. Samoin yli puolet on lisännyt henkilöstönsä määrää verrattaessa kesäkuun lopun tilannetta vuotta aiempaan. Aivan kaikkien toiminta ei ole ollut kannattavaa, ja osan nettotulos on jäänyt miinukselle. Jokaisella tilauskantansa ilmoittavalla yhtiöllä tilauskanta oli kesäkuun lopussa suurempi kuin vuotta aiemmin.
  • Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityisalat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä. Suuremmat ja kannattavimmat yritykset ovat yleensä sijoituskohteina kiinnostavimpia. Tämä näkyy korkeampana pörssikurssina. Näillä yrityksillä on yleensä myös suurin kansantaloudellinen merkitys.
  • Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena.
  • Taulukon luvut kuvaavat maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla.
  • Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus.

Lähteet: Yhtiöiden vuosikertomukset ja Almamedia

Helsingin pörssissä on sen eri listoilla noteerattuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkonttori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulkomainenkin yhtiö, joiden osake on sivulistattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytännössä joka vuosi. Siten vertailtaessa peräkkäistenkin vuosien yhteenlaskettuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden osingot ovat kehittyneet varsin myönteisesti varsinkin kahtena viime tilikautena.