TEKNOLOGIASEKTORI: ”Näkemys ja osaaminen ovat laajentuneet”

Teollisuusliiton teknologiasektori ajaa jäsenten etuja neljällä sopimusalalla. Sektorin johtaja Jyrki Virtanen kertoo, että Teknologiateollisuus ry:n irtiotto työehtosopimustoiminnasta loi monta avonaista kysymystä.

29.4.2021

Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen katsoo, että liiton kolme ensimmäistä toimintavuotta ovat olleet opettavaisia.

– Koko ajan opitaan toisiltamme ja pikkuhiljaa hitsaudutaan yhtenäiseksi joukkueeksi, Virtanen sanoo.

Jyrki Virtanen
Jyrki Virtanen

Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton fuusiosta vuonna 2018 syntyneessä Teollisuusliitossa on laaja katselukulma kotimaan teollisuuteen.

– Jokaisen näkemys ja osaaminen ovat laajentuneet, Virtanen pohtii.

Teollisuusliitossa edunvalvonta- ja työehtotoimintaa hoidetaan neljällä eri sektorilla, jotka ovat teknologiasektori, kemian sektori, puutuotesektori ja erityisalojen sektori.

NELJÄ SOPIMUSTA, KOLME NEUVOTTELUKUMPPANIA

Teknologiasektorin neljä sopimusalaa ovat malmikaivokset, pelti- ja teollisuuseristysala, puolustusministeriön työpaikat sekä teknologiateollisuus.

– Meillä toiminta jatkui Metalliliiton pohjalta, Virtanen kertoo.

Teknologiateollisuuden sopimusalalla työskentelee noin 71 400 Teollisuusliiton jäsentä. Työehtosopimus on solmittu Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

Malmikaivosten sopimusalalla työehtosopimus on solmittu myös Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Teollisuusliiton jäsenistä noin 1 600 työskentelee sopimusalalla.

Pelti- ja teollisuuseristysalalla työehtosopimus on tehty Metalliteollisuuden harjoittajain liiton – MTHL:n Työnantajat ry:n kanssa. Sopimusalalla työskentelee reilu 1 200 Teollisuusliiton jäsentä.

Puolustusministeriön työpaikkojen sopimusalalla työskentelee noin kymmenen Teollisuusliiton jäsentä. Alalla noudatetaan Teollisuusliiton ja puolustusministeriön välistä työehtosopimusta ja sen osana valtion yleisiä työehtoja.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA MONI ASIA AUKI

Teknologiasektorin toimintaympäristö on ollut viime vuosina vakaa. Tähän tuli muutos 25. maaliskuuta, kun Teknologiateollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimuksista neuvottelun ja siirtävänsä valtakunnalliset neuvottelut uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry -yhdistykseen.

– Neuvottelukulttuuri oli pysynyt ennallaan ilmoitukseen saakka, Virtanen sanoo.

Tällä hetkellä ilmassa on monta avonaista kysymystä. Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa.

– Tuntuu siltä, että aika paljon on auki kysymyksiä työantajapuolellakin, Virtanen toteaa.

Tulevan valtakunnallisen neuvottelukumppanin jäsenyritysten määrä ja sitä kautta sopimuksen yleissitovuus on kysymyksistä keskeinen. Elokuussa varsinaisen toimintansa aloittavassa uudessa työantajayhdistyksessä oli perustettaessa kolme jäsenyritystä.

– Ennen syksyä ei tiedetä, millaisen porukan kanssa neuvotellaan, Virtanen sanoo.

Ei ole vanhoja tulkintoja, kun on aivan uusi neuvotteluosapuoli.

Jos syksyllä päädytään laajasti yrityskohtaisiin neuvotteluihin, vaativat neuvottelut runsaasti resursseja kaikilta osapuolilta.

– Arvioni on, että tulee pitkät neuvottelut, kun käydään pykälä pykälältä läpi, Virtanen sanoo.

Perinteisesti neuvotteluissa on voitu luottaa aiemmissa neuvotteluissa tehtyihin tulkintoihin.

– Ei ole vanhoja tulkintoja, kun on aivan uusi neuvotteluosapuoli, Virtanen toteaa.

Tulevien neuvottelujen teemojen Virtanen uskoo pysyvän pääosin totutun kaltaisina. Vuosi vuodelta työnantajapuoli on tuonut pöytään kovempia kysymyksiä, jotka liittyvät perusarvoihin.

– Keskeisenä kysymyksenä on luottamusmiesjärjestelmä. Sitä työnantaja on koettanut murentaa joka kierroksella, Virtanen kertoo.

RAUHATON NEUVOTTELUKIERROS

Paikallisen sopimisen lisääminen on Teknologiateollisuuden keskeinen perustelu irtiotolleen.

– Paikallinen sopiminen on ollut mahdollista, eikä se muutu jatkossakaan, Virtanen toteaa.

Hän tulkitsee, että paikallisen sopimisen lisääminen tarkoittaa eri asioita eri osapuolille.

– Työnantajapuolen tavoitetila on saada avattua paikallista sopimista siten, että ohitettaisiin liiton edustaja mahdollisimman monessa paikassa, Virtanen sanoo.

Yleissitovat työehtosopimukset ovat perinteisesti luoneet sopimusaloille vakautta ja ennustettavuutta. Syksyllä alkavissa neuvotteluissa tämä ei ole enää oletus.

– Siltä se tässä vaiheessa näyttää, että syksy on rauhaton. Katsotaan nyt, millä mallilla saadaan vietyä neuvottelut läpi, Virtanen sanoo.

Teknologiasektorilla tehdään suunnitelmat sekä yleissitovan sopimuksen neuvotteluun että tilanteeseen, jossa yleissitovuutta ei ole, Virtanen kertoo

AJANKOHTA YLLÄTTI, SUUNTA EI

Teknologiateollisuuden irtiotto ei ollut yllätys Virtaselle, sillä työnantajajärjestössä on ajettu paikallisuutta pitkään. Aikataulu kuitenkin muotoutui yllättävän nopeaksi.

Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa 2020 irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta. Teollisuusliiton kanssa solmitut metsäteollisuuden työehtosopimukset päättyvät vuoden 2021 lopussa ja helmikuun 2022 lopussa.

– Vielä ei ole kokemusta, miten metsäteollisuuden malli toimii, Virtanen pohtii.

Teknologiateollisuus teki oman irtiottonsa ilman keskusteluja Teollisuusliiton kanssa.

– Olisin kuvitellut, että päätös olisi tullut vasta sitten, jos neuvotteluissa ei saada kipeitä asioita ratkaistua, Virtanen sanoo.

TEKNOLOGIASEKTORI

Työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet 31.12.2020
Teknologiateollisuus 71 420
Malmikaivokset 1 576
Pelti- ja teollisuuseristysala 1 247
Puolustusministeriön työpaikat 9
Yhteensä 74 252

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

Pääluottamusmiesten ajankohtaispäivä Vantaalla: Neuvottelukierroksen ratkaisu omissa käsissä

Työnantajat ovat vakuuttaneet, että keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen aika on ohi. Silti he ovat tuoneet käynnissä olevalla työehtosopimuskierroksella eri neuvottelupöytiin samoja esityksiä.

HELSINKI–UUSIMAA PÄÄLUOTTAMUSMIESTEN AJANKOHTAISPÄIVÄ, VANTAA 15.11.2019

– Työnantajien esitykset toistuvat eri neuvottelupöydissä samanlaisina milteipä kirjoitusvirheitä myöten. Kattaus ei kuitenkaan ole kaikissa pöydissä täsmälleen sama, vaan vaihtelua on, mutta kokonaisuus on yhtenäinen ja koordinoidusti ohjattu.

– Tämä on ollut nyt selvästi nähtävissä, kun liitollamme on hoidettavanaan 33 työehtosopimusta, joista parhaillaan neuvotteluja käydään noin 20:sta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi perjantaina 15.11. Teollisuusliiton Helsingin ja Uudenmaan alueen pääluottamusmiesten ajankohtaispäivillä Vantaalla.

Liiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi työehtosopimusneuvottelujen tilanteesta.

Esimerkkejä työnantajien esityksistä ovat jäsenmaksuperinnän lakkauttaminen, työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittaminen ja työehtojen heikentäminen. Niiden lisäksi käynnissä olevalla kierroksella kummittelevat kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 ylimääräistä palkatonta työtuntia.

– Asetelma on siinä mielessä normaali, että työnantajat esittävät heikennyksiä. Tietyt teemat ovat kuitenkin nousseet tällä kierroksella korostuneesti esiin. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että työnantajien esitykset ovat vasta esityksiä. Sopimuksia syntyy vasta sitten, kun me voimme ne sisällöltään hyväksyä. Siihen meillä on omat ajatukset ja tavoitteet.

JÄRJESTÄYTYMISESTÄ HUOLEHDITTAVA

Teollisuusliitto on jo aikaisemmin ilmoittanut, että talkootyön aika on ohi eli kiky-tunnit siirtyvät historiaan. Toisaalta Teollisuusliitto on katkaissut kemian sektorin työehtosopimusneuvottelut. Työnantajille on ilmoitettu selvästi, että neuvottelupöytään ei palata ennen kuin työnantaja on vetänyt esityksensä jäsenmaksuperinnän lakkauttamisesta pois.

– Näyttää siltä, että työnantajilla ei ole ollut neuvottelupainetta. Sitä olemme tässä vaiheessa kasvattaneet julistamalla ylityökiellon viidelle sopimusalallamme. Toivottavasti se riittäisi neuvottelujen vauhdittamiseksi, Aalto sanoi.

– Samalla kaiken taustalla on tärkeä muistaa, että neuvotteluvoimamme ja työehtosopimusten yleissitovuus nojaavat työntekijöiden järjestäytymiseen. Meidän on tehtävä jatkuvasti töitä sen eteen, että työntekijät liittyvät liittoon ja pysyvät sen jäseninä.

ENNEN KUULUMATONTA

Porvoossa toimivan Borealis Polymersin pääluottamusmies Elof Juselius, Hangossa sijaitsevan Helkama Bican pääluottamusmies Tanja Nuutinen ja Caverionin valtakunnallinen pääluottamusmies Juha Kapiainen suhtautuvat tuomitsevasti työnantajien neuvotteluesityksiin.

– Työnantajien esitykset ovat törkeitä. Tuntuu, että heillä ei ole halua tehdä sopimuksia, Juselius arvioi.

– Työnantajien avaukset ovat ennen kuulumattomia. Linja on puristava ja kiristävä. Heidän taktiikkanaan on pyrkimys ajaa heikennyksiä läpi aluksi jossain neuvottelupöydässä, minkä pohjalta he ryhtyisivät levittämään niitä muihin sopimuksiin, Kapiainen sanoo.

Helkama Bican pääluottamusmies Tanja Nuutinen.

– Arvostus työntekijöitä kohtaan on alentunut. Työntekijät nähdään pelkkänä resurssina, jota tarvitaan tehokkuuden toteuttamiseen. Säästöjä haetaan. Muuta arvoa työntekijällä ei juuri nähdä, Nuutinen toteaa.

AIKA HAVAHTUA

Pääluottamusmieskolmikolle työnantajien esitykset eivät kelpaa.

– Kentällä ollaan huolestuneita siitä, mihin tämä oikein johtaa. Työnantajien esitykset ovat sellaisia, että niitä ei voida hyväksyä. Pitääkö oikeasti käydä työtaistelujen kautta, että neuvotteluihin saadaan vauhtia ja ohjattua ne järkevälle uralle, Juselius pohtii.

– Jos sille tielle jouduttaisiin, niin minusta tilanne pitää hoitaa niin, että siinä realisoituu Teollisuusliiton voima laajasti, Kapiainen linjaa.

Caverionin valtakunnallinen pääluottamusmies Juha Kapiainen.

– Meillä on otettu ylityökielto tosissaan. On muistutettu toisia ja puhuttu keskenään esimerkiksi, että oletteko huomanneet, että ylityökielto jatkuu. Kiky on yksinään sellainen peikko, että sen poistamisesta kaikki ovat yhtä mieltä, Nuutinen kertoo.

Kolmikko on samaa mieltä järjestäytymisen tärkeydestä työntekijöiden etujen ajamisen perustana.

– Kaikki eivät välttämättä ajattele, mitä kaikkea jäsenyys tuo mukanaan. Se on paitsi henkilökohtaisia etuja myös tae sille, että työntekijöillä on ääni ja vipuvarsi työehtojen määrittelemisessä ja työelämän kehittämisessä myös tulevaisuudessa, Nuutinen tiivistää.

Borealis Polymersin pääluottamusmies Elof Juselius.

– Toivottavasti ihmiset havahtuvat ja liittyvät tai palaavat liiton jäseniksi. Havahduttamisen pitäisi nyt olla helppoa. Tosiasioiden selittäminen riittää, Juselius sanoo.

– Järjestäytymisen edistämiselle on suuri tarve. Isännän kämmenelle ei pidä jäädä, Kapiainen päättää.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA