Riku Aalto: Uuden työnantajayhdistyksen jäsenmäärä näyttää vähäiseltä

Teknologiateollisuuden uusi työnantajayhdistys kertoi jäsenmäärästään ensi kertaa. Nykytiedoilla on vaikea arvioida, onko yhdistys todellinen neuvottelukumppani Teollisuusliitolle.

6.9.2021

Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa, mutta neuvottelukierroksen ympärillä on vielä useita avoimia kysymyksiä.

Tilanne johtuu Teknologiateollisuus ry:n maaliskuisesta ilmoituksesta luopua valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisestä ja perustaa uusi työnantajayhdistys neuvottelemaan valtakunnallisesti.

Uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry kertoi 6. syyskuuta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että se on hyväksynyt jäsenikseen hieman yli 200 yritystä, joissa työskentelee noin 33 000 työntekijää. Näiden lisäksi noin 60 yritystä oli hakenut jäsenyyttä, mutta hakemuksia ei oltu vielä käsitelty.

Uudessa yhdistyksessä mukana olevia yrityksiä ei nimetty, joten tässä vaiheessa ei ole tietoa, kuinka moni yrityksistä ja niiden työntekijöistä toimii teollisuusliittolaisilla sopimusaloilla.

Työehdoista tulee koko alaa koskevia, eli yleissitovia, jos työehtosopimuksen neuvotelleen työnantajayhdistyksen jäsenyrityksissä työskentelee vähintään noin puolet alan työntekijöistä.

Uuden työnantajayhdistyksen toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi kertoi tiedotustilaisuudessa, ettei jo liittyneistä yrityksistä kerrota tarkemmin julkisuuteen, jotta jokainen yritys tekisi liittymispäätöksen omista lähtökohdistaan ja näin vältettäisiin ”sopuli-ilmiö”. Hän uskoi yleissitovuuden syntyyn teollisilla aloilla.

ONKO UUSI YHDISTYS NEUVOTTELUKYPSÄ?

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto toteaa, että uuden työnantajayhdistyksen jäsenmäärä näyttää vielä vähäiseltä. Lisätietoa tarvitaan muun muassa siitä, miten jäsenyritysten työntekijämäärä jakautuu sopimusaloittain ja henkilöstöryhmittäin.

– Ensin tutustutaan yhdistykseen ja sitten päätetään, onko uusi yhdistys neuvottelukypsä, Aalto toteaa.

Nykyisin teknologiateollisuudessa noin kaksi kolmesta yrityksestä on soveltanut työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella.

– Yrityksissä, jotka eivät ole liittyneet uuteen yhdistykseen, voidaan valmistautua tilanteeseen, jossa ei ole työehtosopimusta joulukuun ensimmäisenä päivänä, Aalto sanoo.

Aalto viestittää Teollisuusliiton jäsenille, että tulipa teknologiateollisuuteen yleissitovuutta tai ei, liitto neuvottelee jäsentensä työehdot työehtosopimuksen tasolle.

– Se voi olla pitkä tie, mutta työntekijöiden ei tarvitse pelätä ehtojen heikkenemistä, Aalto sanoo.

AIKATAULU ON TIUKKA

Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen korostaa, että ennen neuvottelujen alkua pitää olla tiedossa, ketä uusi työnantajayhdistys edustaa.

Aikataulu käy tiukaksi, sillä ilman uutta sopimusta joulukuussa ollaan sopimuksettomassa tilassa, jossa työrauhavelvoitetta ei enää ole.

– Totta kai meidänkin tavoitteemme on, että saadaan neuvoteltua sopimus. Ei ole itsetarkoitus ajaa työmarkkinakenttää sekasortoiseen tilaan, Virtanen toteaa.

Jyrki Virtanen
Jyrki Virtanen

Paikallisen sopimisen lisääminen toistuu työnantajapuolen tavoitteissa. Virtanen muistuttaa, että teknologiateollisuuden nykyisessä työehtosopimuksessa voidaan 70 kohdasta sopia toisin paikallisesti.

– Työpaikalla osapuolilla pitää olla sopimisen kulttuuri. Asia ei ratkea sillä, että sopimus vaihdetaan, kun paikallinen sopiminen on mahdollista nykyisissäkin sopimuksissa, Virtanen sanoo.

ITSENÄINEN TOIMIJA VAI BULVAANI?

Uudessa työnantajayhdistyksessä katsotaan, että suomalaista vientivetoista palkkamallia ei ole kuopattu, vaikka työnantajapuoli on hajauttanut työehdoista sopimista.

– Onko mitään relevanssia vientivetoisella mallilla, kun työnantajat eivät tunnu itsekään uskovan malliin, Aalto kysyy.

Virtanen pitää erikoisena, että työnantajapuoli toisaalta ajaa vientivetoista mallia, jossa kustannukset olisivat kaikille samat, mutta toisaalta haluaisi osalle yrityksistä eri ehdot, joiden myötä myös työvoimakustannukset poikkeaisivat yhteisesti sovitusta mallista.

– Toistaiseksi mietityttää kovasti, onko uusi yhdistys oikeasti itsenäinen toimija vai eräänlainen bulvaani työmarkkinoilla, Virtanen sanoo.

Uusi työnantajayhdistys toimii ainakin tämän vuoden ajan yhteisillä resursseilla Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Toimitusjohtaja Ruohoniemi vakuutti tiedotustilaisuudessa, että uusi työantajayhdistyksen hallitus tekee päätökset itsenäisesti ja yhdistys on ensi vuonna aloittamassa oman jäsenmaksun perimisen.

TYÖEHTOJA OLTAVA VALMIS PUOLUSTAMAAN

Teknologiateollisuudessa yritysten tilauskannat ovat nyt yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n tiedotustilaisuudessa maalattiin kuitenkin kuvaa, jossa hyvä vaihe on väliaikainen ja johtuu koronatilanteen helpottamisesta ja julkisesta elvytyksestä.

Virtanen toteaa, ettei muista sopimusneuvotteluja, joiden alla työnantajien näkymä tulevaisuudesta olisi ollut positiivinen. Hän korostaa, että parasta on katsoa suurempaa kuvaa.

– Tilauskannat menevät ylös ja alas. Sopimukset pitää neuvotella johonkin siihen väliin.

Työnantajapuolen toimien takia tilanne on kiristynyt työmarkkinoilla, joten viimeistään nyt jokaisen työntekijän kannattaa kiinnostua työehtojen tulevaisuudesta.

– Jokaisen täytyy olla valmis puolustamaan omia työehtojaan, Virtanen sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

Työehtosopimus on tärkein jäsenetusi

Työehtosopimus on Teollisuusliiton sopimusaloilla tehtävää työtä ja sen teettämisen ehtoja määrittelevä perussopimus. Työehtosopimuksen sisältämät ehdot ovat luonteeltaan minimiehtoja, joita työnantajan pitää vähintään noudattaa kaikkiin työntekijöihinsä.

30.8.2021

KUVA YLLÄ: Vuonna 2019 teknologiasektori avasi tes-neuvottelut. Takaa vasemmalta sektorijohtokunnan puheenjohtaja Janne Vainio, sektorin johtaja Jyrki Virtanen, liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sekä sektorijohtokunnan varapuheenjohtaja Juha Pöllänen. Selin Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle ja toimitusjohtaja Jaakko Hirvola. KUVA PEKKA ELOMAA 

Työehtosopimuksista (tes) on neuvoteltu jo vuosikymmenten ajan. Niistä on tullut suomalaisen työelämän sääntelyn ja kehittämisen kivijalka. Tähän asti Teollisuusliitto on neuvotellut ja solminut työehtosopimukset yhdessä työnantajaliittojen kanssa.

Sopimusneuvottelujen tapa on nyt kuitenkin osittain muuttumassa, koska osa työnantajaliitoista on ilmoittanut jättäytyvänsä pois sopimustoiminnasta. Metsäteollisuus ry ilmoitti muutoksesta mekaanisessa metsäteollisuudessa lokakuussa 2020. Teknologiateollisuus ry päätti irtautua sopimustoiminnasta omilla sopimusaloillaan tämän vuoden maaliskuussa, ja sen rinnalle perustetun työehtosopimuksia tekevän Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenmäärästä ja kattavuudesta ei ole vielä varmuutta.

Näin tes-neuvottelut etenevät

ESITYKSISTÄ TAVOITTEIKSI

  • Liitto pyytää ammattiosastoilta muutosesityksiä työehtosopimuksiin.
  • Keskustoimisto ja sektorijohtokunnat johtavat osastojen esityksistä liiton yleiset ja sopimusalakohtaiset neuvottelutavoitteet.
  • Hallitus käsittelee kokonaisuuden ja lyö lukkoon keskeiset linjat ja tavoitteet niin, että sopimusalojen alakohtaisille tavoitteille jää tilaa.

IRTOSANOMISESTA KOHTI NEUVOTTELUJA

  • Hallitus irtisanoo sektorijohtokuntien esityksestä sopimusalojen työehtosopimukset päättymään niiden sopimuskausien lopussa.
  • Työehtosopimukset irtisanotaan kussakin sopimuksessa määriteltyä irtisanomisaikaa noudattaen.
  • Tieto irtisanomisista toimitetaan asianosaisiin työnantajaliittoihin ja valtakunnansovittelijalle.

VALMISTELUA JA TUNNUSTELUA

  • Neuvotteluja valmistellaan A) liiton toimistolla, B) sopimusalojen työehtoneuvottelukunnissa ja C) sektorijohtokunnissa.
  • Työnantajaliittojen kanssa käydään tunnusteluja ja sovitaan neuvottelujen aloittamisajankohdista sopimusaloittain.

NEUVOTTELUT SOPIMUSALOITTAIN KÄYNNISTYVÄT

NEUVOTTELUTULOKSESTA HYVÄKSYNTÄÄN/HYLKÄÄMISEEN

  • Jos neuvottelutulos syntyy, työehtoneuvottelukunta esittää sektorijohtokunnalle sen hyväksymistä.
  • Sektorijohtokunta tekee hallitukselle esityksen joko neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai sen hylkäämisestä.
  • Hallitus joko A) hyväksyy ⇒ SOPIMUS SYNTYY tai B) hylkää esityksen tai C) voi lähettää asian liiton valtuuston päätettäväksi. Erityisten tilanteiden varalta myös liittoäänestys on liiton sääntöjen mukaan mahdollinen.

HYLKÄÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEISIIN

  • Jos neuvottelut eivät johda Teollisuusliittoa tyydyttävään tulokseen, hallitus päättää jatkotoimenpiteistä kyseessä olevan sopimusalan sektorijohtokunnan esityksestä.

NEUVOTTELUA TYÖTAISTELU-UHAN ALLA

  • Jos julistetaan työtaistelutoimenpide, kuten ylityökielto tai lakko, siitä tehdään ilmoitus valtakunnansovittelijalle ja asianosaiselle työnantajaliitolle. Tässä vaiheessa kyse on työtaistelu-uhasta.
  • Liiton keskuslakkotoimikunta aloittaa mahdollisen työtaistelun valmistelun.
  • Neuvotteluja pyritään jatkamaan työnantajaliiton kanssa.

SOVITELLEN SOPIMUKSEEN

  • Jos neuvottelut eivät etene, valtakunnansovittelija ottaa yhteyttä ja käynnistää johdollaan neuvottelut. Valtakunnansovittelija antaa sovintoehdotuksen työehtosopimukseksi.
  • Sektorijohtokunta tekee liiton hallitukselle esityksen ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
  • Hallitus päättää sovintoehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
  • Jos sovintoehdotus hyväksytään, työtaistelu-uhka perutaan ja solmitaan uusi työehtosopimus. ⇒ SOPIMUS SYNTYY

HYLKÄÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEISIIN

  • Jos sovintoehdotus hylätään, sovittelu keskeytetään ja työtaistelu aloitetaan tai yritetään sopua liittojen keskinäisin neuvotteluin.

SOVITELLEN SOPIMUKSEEN

  • Jos liittojen neuvottelut eivät edelleenkään tuota tulosta, valtakunnansovittelija pyrkii tekemään uuden sovintoehdotuksen, jonka osapuolet voivat hyväksyä. ⇒ SOPIMUS SYNTYY

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN yrityskohtainen malli poikkeaa valtakunnallisten työehtosopimusten neuvottelutavasta siinä, että työehtoneuvottelukunnan rinnalla toimivat neuvottelutiimit, jotka koostuvat Teollisuusliiton puutuotesektorin vastuuhenkilöistä ja kulloisenkin yrityksen pääluottamusmiehestä tai pääluottamusmiehistä. Neuvottelutiimi hyväksyy neuvottelutuloksen, jota mekaanisen metsäteollisuuden työehtoneuvottelukunta käsittelee ja esittää sektorijohtokunnalle neuvottelutuloksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Näillä johtokunnan päätösesityksillä sopimus etenee liiton hallitukselle hyväksyttäväksi. Hallitus voi siirtää sopimusten hyväksyntäoikeuden myös liiton johtoryhmälle.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA ei ole vielä valmisteltu virallista hyväksymismallia yrityskohtaisille työehtosopimuksille. Teknologiateollisuuden työnantajien yhdistyksen kanssa mahdollisesti neuvoteltavan sopimuksen kanssa toimitaan kuten aiemmin toimittiin Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

SANASTOA

EURO- TAI SENTTILINJA tarkoittaa kaikille palkansaajille sovittuja euro- tai senttimääräisiä korotuksia prosentuaalisten korotusten sijaan.
LIITTOERÄ on yleiskorotuksen lisäksi sovittava palkkojen korotuserä, jonka työehtosopimusosapuolet voivat sopia siirrettäväksi paikallisesti sovittavaksi.
NORMAALISITOVUUS tai normaalisitova työehtosopimus koskee vain alalla toimivia, työehtosopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon järjestäytyneitä yrityksiä. Työntekijäliiton ja työnantajaliiton kesken solmituissa työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia kohtia mm. vuosilomasta, ylitöiden määräytymisestä ja työajan tasaamisesta, sekä paikallisesti sovittavia kohtia.
PALKKARATKAISU on ammattiliiton ja työnantajaliiton työehtosopimusneuvotteluissa tehty sopimus palkoista.
PERÄLAUTA tarkoittaa työehtosopimusmääräystä, jossa on määritelty menettelytavat, ellei asiasta ole paikallisesti toisin sovittu.
REAALIPALKKA on palkan ostokyky. Se kertoo, kuinka paljon palkalla voi ostaa tavaroita ja palveluja.
SOPIMUSKAUSI on työehtosopimuksen voimassaoloaika.
TYÖEHTOSOPIMUS on ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema sopimus kyseisen alan työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdoista.  Se sisältää määräykset esimerkiksi palkasta, työajasta, sairausajanpalkasta ja arkipyhäkorvauksista.
VALTAKUNNANSOVITTELIJAN tehtävänä on sovitella ammatti- ja työnantajaliiton välisiä työehtosopimuksiin liittyviä riitoja.
YLEISSITOVUUS ja yleissitova työehtosopimus tarkoittavat sopimusta, jota jokaisen kyseessä olevalla alalla toimivan työnantajan on noudatettava. Yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisessa ei ole väliä kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai työntekijä ammattiliittoon.
YRITYSKOHTAINEN TYÖEHTOSOPIMUS koskee vain yhtä yritystä. Yrityksen ja työntekijäliiton välisissä neuvotteluissa on tyypillisesti myös edustaja siitä yrityksestä, jota työehtosopimus koskee.
Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/suomi-tes-sanakirja

Lisätietoa työehtosopimuksista ja syksyn neuvotteluista on liiton verkkosivuilla www.teollisuusliitto.fi.

Työehtosopimukset uudessa valossa

Työehtosopimuksiin on melko yleisesti suhtauduttu itsestäänselvyyksinä. Asiakirjoina, jotka parin vuoden välein ilmestyvät kuin automaatista. Neuvottelukierrosten tuloksia arvioitaessa on keskitytty enimmäkseen palkankorotusten tasoon ja yksittäisten sisältökysymysten ruotimiseen, ja sille pohjalle koettu tyytyväisyys tai tyytymättömyys on perustettu.

Työehtosopimusten olemassaolon tai sopimusjärjestelmän arvo ei ole aikaisemmissa keskusteluissa erityisemmin saavuttanut sijaa. Näin ei tapahtunut silloinkaan, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtautui työmarkkinoiden sopijaosapuolena toimimisesta. Siitä seurasi keskitetyn sopimisen loppu. Kilpailukykysopimus ja kamppailu siitä irtaantumiseksi viittasivat myös selvästi siihen, että työnantajien pyrkimyksenä on muuttaa työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää omaksi eduksensa. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan vielä havahduttaneet palkansaajia laajasti pohtimaan työehtosopimusten ja omien työehtojen merkitystä tai niiden puolustamisen tärkeyttä. Huolestuneet viestit työehtosopimustoiminnan tulevaisuudesta eivät suuria kuulijakuntia saavuttaneet.

Tilanne on nyt muuttunut. Työehtosopimusten merkitys ja arvo on löydetty uudestaan. Muutoksen moottorina ovat toimineet Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n taannoiset ilmoitukset vetäytyä työehtosopimustoiminnasta. Kysymykset siitä, mitä muutos tarkoittaa ja mitä siitä seuraa palkansaajien edunvalvonnalle, nousivat edellä mainittujen ilmoitusten jälkeen nopeasti esiin. Sen myötä viestit työehtosopimusten tärkeydestä työntekijöiden kollektiivisena turvana, työehtojen minimitasojen määrittelijänä ja tosiasiallisena paikallisen sopimisen mahdollistajana pelkkään lainsäädäntöön verrattuna ovat tavoittaneet vastaanottajansa ja saaneet vastakaikua.

Teollisuusliitto on valmistautunut alkavaan sopimuskierrokseen huolellisesti. Liiton asiantuntijat ovat osana valmisteluja käyneet tiiviin ja edelleen jatkuvan vuoropuhelun luottamushenkilöiden ja jäsenten kanssa. Kiinnostus neuvotteluja kohtaan on virinnyt. Tieto siitä, että neuvottelukierroksella on välittömien tulosten lisäksi vaikutuksensa myös työmarkkinatoiminnan tulevaisuuteen, on levinnyt jäsenten keskuuteen. Työehtosopimuksia ja neuvotteluja käsittelevälle tiedolle on syntynyt tarve ja kysyntä. Tällä kaikella on palkansaajien näkemyksiä ja tavoitteita tukeva merkityksensä neuvottelukierroksen läpi viemisessä.

Teollisuusliitolla on 17 eri työnantajaliittoa sopimusosapuolina. Niistä kahta lukuun ottamatta kaikki jatkavat neuvottelutoimintaa aikaisemmalta pohjalta uusien työehtosopimusten solmimiseksi. Teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden työnantajien toiminnan muutos ei siten läpäise työmarkkinoita, mutta tuo kokonaisuuteen oman erityisyytensä.

Monet kysymykset ovat neuvottelukierroksen kynnyksellä vielä auki, mutta ainakin yksi asia on selvä. Työehtosopimukset näkyvät nyt uudessa valossa. Kun niitä ei enää pidetä itsestäänselvyyksinä, on palattu perusasioiden ääreen. Työehtosopimusten merkitys ja tarve rakentaa työntekijöiden edunvalvonta niiden pohjalle on havaittu ja tiedostettu.

PETTERI RAITO
Päätoimittaja

18.8.2021

AVAAJA: Riku Aalto: Teollisuusliitto on valmis neuvotteluihin

Puheenjohtaja Riku Aallon mukaan Teollisuusliitto neuvottelee työehtosopimukset kaikille sopimusaloillensa, riippumatta siitä käydäänkö neuvottelut valtakunnallisina vai yrityskohtaisina.

18.8.2021

Teollisuusliitto on valmistautunut Riku Aallon mukaan työehtosopimusneuvotteluihin tehokkaasti ja huolellisesti eri näkökohdat huomioon ottaen.

– Me olemme kertoneet luottamushenkilöille ja jäsenille, mistä työehtosopimuksissa ja neuvottelukierroksessa on kysymys. Tavoitteemme ovat selvät ja kyky neuvotella on olemassa. Pystymme puolustamaan työehtoja viime kädessä painostustoimin järjestöllisesti ja taloudellisesti.

– Lisäksi kevätvaltuustossa muutimme ammattiosastojen mallisääntöjä niin, että ne eivät voi tehdä työehtosopimuksia. Neuvottelumandaatti on Teollisuusliitolla. Näin ollen työnantajat eivät voi painostaa luottamusmiehiä tekemään paikallisia työehtosopimuksia, Aalto toteaa.

TEOLLISUUSLIITON TAVOITTEET

Teollisuusliiton 35 sopimusalan yhteiset neuvottelutavoitteet ovat

1) ostovoimaa tukeva, reaalipalkkoja korottava solidaarinen palkkaratkaisu,
2) keskeisten työehtojen turvaaminen kaikilla sopimusaloilla,
3) työehtosopimusten sosiaalisten määräysten parantaminen,
4) henkilöstön edustajien aseman ja oikeuksien vahvistaminen,
5) vuokratyön, ulkopuolisen työvoiman käytön, kausi- ja matkatyön sopimusmääräysten kehittäminen,
6) työssäoppimisen, perehdyttämisen ja työnopastuksen kehittäminen sekä
7) paikallisen sopimisen hallinta ja osaamisen lisääminen.

– Saimme ammattiosastoilta kaikkiaan 1 059 esitystä sopimustavoitteiksi ja työehtosopimusten kehittämiseksi. Tältä pohjalta muotoilimme yleiset tavoitteemme. Niiden lisäksi tulevat sopimuskohtaiset tavoitteet, joiden määrittelemisessä neuvotteluprosessissa mukana olevilla sopimussektoreiden johtokunnilla ja sopimusalojen neuvottelukunnilla on keskeinen rooli.

– Lopputuloksena on se, että yleisten tavoitteiden lisäksi myös sopimusalakohtaiset kehitystarpeet tulevat täsmällisesti huomioon otetuiksi.

MUUTOS NEUVOTTELUASETELMASSA

Vielä edellisellä työehtosopimuskierroksella työnantajia edustaneet Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry ovat omilla päätöksillään lopettaneet työehtosopimustoiminnan. Siksi mekaanisessa metsäteollisuudessa käydään yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut. Teknologiateollisuuden tilanne puolestaan riippuu siitä, millaiseksi sopimustoimintaa varten perustetun Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kattavuus kehittyy.

Aallon mukaan Teollisuusliiton linja uudessa tilanteessa on selvä.

– Odotamme elokuun loppuun ja arvioimme, tuleeko Teknologiateollisuuden työnantajista meille varteenotettava neuvotteluosapuoli vai ei.

– Siitä riippumatta viestimme Teknologiateollisuus ry:lle ja Metsäteollisuus ry:lle on, että ne saavat keskittyä hoitamaan valitsemiaan tehtäviä. Ne ovat riisuneet vaikutus- ja puhevallan työmarkkinakysymyksissä ja työehtosopimustoiminnassa itseltään pois. On turha kysellä kansallisen kilpailukyvyn perään, kun on itse rikkonut toimivan järjestelmän.

– Työnantajien on hyväksyttävä esimerkiksi se, että palkankorotukset saattavat eriytyä sopimusaloittain ja yrityksittäin.

PITKÄAIKAISET VAIKUTUKSET

Teollisuusliitolla on 17 eri työnantajaliittoa sopimusosapuolina. Suurin osa työnantajajärjestöistä toimii siis samoin kuin aiemminkin, mutta Aalto arvioi neuvottelukierroksen poikkeuksellisen tärkeäksi.

– Kysymys on samanaikaisesti siitä, minkälaiset työehdot saamme jäsenillemme neuvoteltua ja siitä minkälainen sopimusjärjestelmä meillä Suomessa tulevaisuudessa on. Tämän hetken lisäksi puhumme vaikutuksista, jotka ulottuvat vuosien ja jopa vuosikymmenten päähän.

Tähän työhön me tarvitsemme kaikki mukaan.

Aallon mukaan työntekijöiden on tärkeä havaita, kuinka korkeilla panoksilla neuvottelut käydään.

– Työehtosopimusten merkitys on työehtojen määrittelyn ja niiden työntekijöitä suojaavan sisällön rinnalla siinä, että kun ne on solmittu, ei niitä voi yksipuolisesti muuttaa. Ilman työehtosopimuksia tällaista kollektiivista suojaa ei ole, vaan jokainen työntekijä on asiansa kanssa yksin.

– Jos työnantaja niissä olosuhteissa jonain päivänä hyvää hyvyyttään jotain antaa, voi se sen mitään kyselemättä myöhemmin ottaa pois, kenties korkojen kera. Sama koskee muitakin työpaikan asioita silloin kun ne ovat pelkästään työnantajan direktio-oikeuden varassa.

SUOMEN MALLIA EI OLE

Metsäteollisuus ry ilmoitti noin vuosi sitten lopettavansa työehtosopimusten tekemisen. Aalto muistuttaa, että järjestön hallituksen puheenjohtajana toiminut, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoi silloin julkisuudessa, että tavoitteena on työnantajan direktio-oikeuden lisääminen.

– Samalla isännät ilmoittivat, että heitä ei kiinnosta, minkälaisia sopimuksia muissa yrityksissä tai toimialoilla tehdään. Jo tämä tarkoitti sitä, että palkanmuodostuksen vientisektorivetoista Suomen mallia ei enää ole. Työnantajat sen upottivat, mutta tämän ne jättävät aktiivisesti kertomatta.

Aallon mukaan osa työnantajista toimii ideologisin perustein.

– Pyrkimys ay-liikkeen murtamiseen on nähtävissä. Tähän pitäisi yhteiskunnassa reagoida voimakkaasti. Esimerkiksi sijoittajat voisivat vastuullisuuden näkökulmasta miettiä, laittavatko rahoja yrityksiin, jotka torpedoivat työntekijöiden neuvottelumahdollisuuden ja irtaantuvat kansainvälisistä standardeista ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksista.

JÄRJESTÄYTYMINEN TURVAA TOIMINNAN

Aalto kannustaa kaikkia luottamushenkilöitä ja jäseniä työpaikoilla ja ammattiosastoissa huolehtimaan siitä, että myös työkaverit kuuluvat Teollisuusliittoon.

– Neuvottelut ovat nyt lähempänä yksittäisiä ihmisiä kuin aikaisemmin. Samanaikaisesti me teemme linjauksia ja ratkaisuja, jotka vaikuttavat kauaskantoisesti ammattiyhdistysliikkeen kykyyn huolehtia työntekijöiden asioista, työmarkkinatoimintaan ja koko yhteiskuntaan.

– Tähän työhön me tarvitsemme kaikki mukaan. Kysymys on jokaisen omista työehdoista ja yhteisestä tulevaisuudesta, Aalto summaa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

Epävarmuutta ilmassa – valtuutetut pohtivat neuvottelukierroksen näkymiä

Kolme Teollisuusliiton valtuuston jäsentä kertoo, miltä syksyllä alkava työehtosopimusten neuvottelukierros näyttää heidän työpaikoiltansa katsottuna.

13.8.2021

Tuleva työehtosopimusten neuvottelukierros puhutti Teollisuusliiton valtuustoa, joka kokoontui Vantaalla 12.–13. elokuuta. Myös koronaviruksen vaikutus teollisuuteen oli keskusteluissa.

Valtuuston jäsen Ari Rintala (kuva yllä) teknologiasektorilta kertoo, että Vaasassa Wärtsilän tehtaalla syksyn neuvottelukierrosta odotetaan epävarmoissa tunnelmissa.

– Vielä ei tiedetä, meneekö työnantajamme uuteen järjestöön vai ei, Rintala sanoo.

Epävarmuus johtuu Teknologiateollisuus ry:n maaliskuun ilmoituksesta lopettaa työehtosopimusten tekeminen ja siirtää valtakunnallinen tes-toiminta uuteen työnantajayhdistykseen, johon yritykset voivat halutessaan liittyä. Myös Metsäteollisuus ry on lopettanut työehtosopimusten tekemisen.

Rintala kertoo, että tehtaalla työntekijät ovat yksimielisiä siitä, että tes-toimintaa tulisi jatkaa. Aihe on keskusteluttanut ja herättänyt kysymyksiä, mutta tähän mennessä vastauksia on ollut vähän.

– Jos vihreä kirja heitetään nurkkaan, neuvotellaan sitten kaikesta. On epämiellyttävä ajatus, että työehtosopimusta ei enää olisi, Rintala kertoo ja muistuttaa, että yrityskohtainen neuvotteleminen vaatii resursseja ja osaamista myös työnantajapuolelta.

Paikallisen sopimisen lisääminen on usein työnantajapuolen perusteluna työehtosopimustoiminnan myllerryksille. Rintala kertoo, että paikallista sopimista on tehty Wärtsilällä tähänkin asti muun muassa työaikoihin liittyen. Sopiminen toimii, kun työehtosopimus on perälautana.

TURVALLISUUS ON YHTEISTYÖTÄ

Korona-aika on monin tavoin vaikuttanut työn tekemiseen. Rintala kertoo, että Wärtsilän toimihenkilöt ovat olleet etätöissä koko poikkeusajan, mikä on suojannut tuotantoa.

Maskien käyttö ja hyvä käsihygienia ovat tulleet osaksi arkea. Ruokailuja on porrastettu ja kontakteja on vähennetty esimerkiksi kokeilemalla työvuorojen lyhentämistä.

Tartunnoilta on selvitty hyvin, mutta poikkeusajan väistymistä odotetaan jo innokkaasti.

– Koronaväsymystä alkaa näkyä. Lomilta tultiin, niin oli pettymys, että korona jatkuu aina vaan, Rintala kertoo.

Työsuojeluvaltuutettuna toimiva Rintala arvioi, että korona-ajasta voi jäädä työsuojelullisesti hyviäkin jälkiä. Turvallisuus on poikkeusaikoina ollut kaikkien huulilla kasvomaskia asentaessa. Turvallisuus tulisi olla normaaliaikoinakin kaikkien mielissä, sillä turvallisuus on yhteistyötä.

– Kaikkien pitää potkia palloa samaan maaliin, Rintala sanoo.

Anna Andersson
Anna Andersson

SEKAVA TILANNE TUO LISÄJÄNNITYSTÄ

Valtuuston jäsen Anna Andersson kemian sektorilta kertoo, että syksyn neuvottelukierrosta odotellaan Kalevala Koru Oy:n tehtaalla sillä ajatuksin, että jalometallialan neuvottelutulos turvaa palkan ostovoiman ja antaa jotain päälle.

– Monta vuotta on menty erittäin maltillisilla, jopa ostovoimaltaan negatiivisilla korotuksilla. Samalla muun muassa asuminen on jatkanut kallistumista, Andersson toteaa.

Kemian sektorilla neuvotteluihin lähdetään normaaleista lähtökohdista, mutta tilanne muilla aloilla luo epävarmuutta.

– Teknologiateollisuuden sekavan tilanteen takia lisäjännitystä on ilmassa. Toivon ja uskon, että pysytään lähellä normaalia ja käydään oikeita neuvotteluja, Andersson sanoo.

Asia koskee valtavaa määrää ihmisiä.

Työlainsäädäntö on kirjoitettu sillä oletuksella, että voimassa ovat yleissitovat työehtosopimukset. Andersson pohtii, että yleissitovien sopimusten ja neuvottelujärjestelmän murtuminen olisivat suurempia mullistuksia kuin suuri yleisö on tähän saakka sisäistänyt.

– Ei ehkä ole ymmärretty, että asia koskee valtavaa määrää ihmisiä.

Tässä vaiheessa siitäkään ei ole varmuutta, onko työehtosopimuksen jälkisuoja voimassa, jos sopimuskumppania ei enää ole. Jälkisuoja on perinteisesti koskenut sopimuksetonta aikaa työehtosopimusten välillä.

– On tärkeää olla kartalla. Tilanne voi koskettaa meitäkin jollain aikavälillä, Andersson sanoo kemian sektorin näkökulmasta.

Andersson pohtii, että nykyajan tietotulvan keskellä työmarkkinakysymykset eivät saa sitä näkyvyyttä, jonka ne ansaitsisivat.

– Syksy opettaa. Toivottavasti ei kovimman kautta, Andersson ennakoi.

Kimmo Sandelin
Kimmo Sandelin

PITÄÄ KATSOA TULEVAISUUTEEN

Valtuuston jäsen Kimmo Sandelin erityisalojen sektorilta kertoo, että poikkeusaikana koronatestit ovat tulleet tutuksi teknisellä huolto- ja kunnossapitoalalla.

Sandelin kertoo, että varsinkin isojen seisakkien aikana tehtaille menevät huoltotyöntekijät on testattu ennen seisakkia ja moneen kertaan seisakin aikana.

– Korona on vaikeuttanut työn tekemistä. Tehdään fyysistä ja raskasta työtä maski naamalla, niin ei se mukavaa ole, Sandelin toteaa.

Caverion Industria Oy:llä pääluottamusmiehenä toimiva Sandelin kertoo, että poikkeusaika on lyönyt leimansa myös erilaisiin neuvotteluihin. Etäyhteyksillä kohtaamisesta putoaa osa pois.

Caverionin töissä noudatetaan useita työehtosopimuksia. Yhtiö on ilmoittanut vaihtavansa teknologiateollisuuden sopimuksesta teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimukseen. Tämä tarkoittaa noin tuhannen työntekijän siirtymistä tessistä toiseen.

– Hyvä, ettei jouduta sopimuksettomaan tilaan, Sandelin sanoo.

Tilanne heijastuu varmasti eri pöytiin.

Työnantajapuolen viime aikojen toimet ovat tuoneet epävarmuutta neuvottelukierrokselle. Nykyinen kehitys voi johtaa työehtojen pirstaloitumiseen.

– Tilanne heijastuu varmasti eri pöytiin, Sandelin sanoo.

Kun kyseessä on sopimusjärjestelmän tulevaisuus, näkökulmana ei voi olla vain yksittäiset neuvottelut.

– Pitää katsoa tulevaisuuteen. Kyseessä on pidempi peli, Sandelin sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

TEKNOLOGIASEKTORI: ”Näkemys ja osaaminen ovat laajentuneet”

Teollisuusliiton teknologiasektori ajaa jäsenten etuja neljällä sopimusalalla. Sektorin johtaja Jyrki Virtanen kertoo, että Teknologiateollisuus ry:n irtiotto työehtosopimustoiminnasta loi monta avonaista kysymystä.

29.4.2021

Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen katsoo, että liiton kolme ensimmäistä toimintavuotta ovat olleet opettavaisia.

– Koko ajan opitaan toisiltamme ja pikkuhiljaa hitsaudutaan yhtenäiseksi joukkueeksi, Virtanen sanoo.

Jyrki Virtanen
Jyrki Virtanen

Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton fuusiosta vuonna 2018 syntyneessä Teollisuusliitossa on laaja katselukulma kotimaan teollisuuteen.

– Jokaisen näkemys ja osaaminen ovat laajentuneet, Virtanen pohtii.

Teollisuusliitossa edunvalvonta- ja työehtotoimintaa hoidetaan neljällä eri sektorilla, jotka ovat teknologiasektori, kemian sektori, puutuotesektori ja erityisalojen sektori.

NELJÄ SOPIMUSTA, KOLME NEUVOTTELUKUMPPANIA

Teknologiasektorin neljä sopimusalaa ovat malmikaivokset, pelti- ja teollisuuseristysala, puolustusministeriön työpaikat sekä teknologiateollisuus.

– Meillä toiminta jatkui Metalliliiton pohjalta, Virtanen kertoo.

Teknologiateollisuuden sopimusalalla työskentelee noin 71 400 Teollisuusliiton jäsentä. Työehtosopimus on solmittu Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

Malmikaivosten sopimusalalla työehtosopimus on solmittu myös Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Teollisuusliiton jäsenistä noin 1 600 työskentelee sopimusalalla.

Pelti- ja teollisuuseristysalalla työehtosopimus on tehty Metalliteollisuuden harjoittajain liiton – MTHL:n Työnantajat ry:n kanssa. Sopimusalalla työskentelee reilu 1 200 Teollisuusliiton jäsentä.

Puolustusministeriön työpaikkojen sopimusalalla työskentelee noin kymmenen Teollisuusliiton jäsentä. Alalla noudatetaan Teollisuusliiton ja puolustusministeriön välistä työehtosopimusta ja sen osana valtion yleisiä työehtoja.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA MONI ASIA AUKI

Teknologiasektorin toimintaympäristö on ollut viime vuosina vakaa. Tähän tuli muutos 25. maaliskuuta, kun Teknologiateollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimuksista neuvottelun ja siirtävänsä valtakunnalliset neuvottelut uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry -yhdistykseen.

– Neuvottelukulttuuri oli pysynyt ennallaan ilmoitukseen saakka, Virtanen sanoo.

Tällä hetkellä ilmassa on monta avonaista kysymystä. Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa.

– Tuntuu siltä, että aika paljon on auki kysymyksiä työantajapuolellakin, Virtanen toteaa.

Tulevan valtakunnallisen neuvottelukumppanin jäsenyritysten määrä ja sitä kautta sopimuksen yleissitovuus on kysymyksistä keskeinen. Elokuussa varsinaisen toimintansa aloittavassa uudessa työantajayhdistyksessä oli perustettaessa kolme jäsenyritystä.

– Ennen syksyä ei tiedetä, millaisen porukan kanssa neuvotellaan, Virtanen sanoo.

Ei ole vanhoja tulkintoja, kun on aivan uusi neuvotteluosapuoli.

Jos syksyllä päädytään laajasti yrityskohtaisiin neuvotteluihin, vaativat neuvottelut runsaasti resursseja kaikilta osapuolilta.

– Arvioni on, että tulee pitkät neuvottelut, kun käydään pykälä pykälältä läpi, Virtanen sanoo.

Perinteisesti neuvotteluissa on voitu luottaa aiemmissa neuvotteluissa tehtyihin tulkintoihin.

– Ei ole vanhoja tulkintoja, kun on aivan uusi neuvotteluosapuoli, Virtanen toteaa.

Tulevien neuvottelujen teemojen Virtanen uskoo pysyvän pääosin totutun kaltaisina. Vuosi vuodelta työnantajapuoli on tuonut pöytään kovempia kysymyksiä, jotka liittyvät perusarvoihin.

– Keskeisenä kysymyksenä on luottamusmiesjärjestelmä. Sitä työnantaja on koettanut murentaa joka kierroksella, Virtanen kertoo.

RAUHATON NEUVOTTELUKIERROS

Paikallisen sopimisen lisääminen on Teknologiateollisuuden keskeinen perustelu irtiotolleen.

– Paikallinen sopiminen on ollut mahdollista, eikä se muutu jatkossakaan, Virtanen toteaa.

Hän tulkitsee, että paikallisen sopimisen lisääminen tarkoittaa eri asioita eri osapuolille.

– Työnantajapuolen tavoitetila on saada avattua paikallista sopimista siten, että ohitettaisiin liiton edustaja mahdollisimman monessa paikassa, Virtanen sanoo.

Yleissitovat työehtosopimukset ovat perinteisesti luoneet sopimusaloille vakautta ja ennustettavuutta. Syksyllä alkavissa neuvotteluissa tämä ei ole enää oletus.

– Siltä se tässä vaiheessa näyttää, että syksy on rauhaton. Katsotaan nyt, millä mallilla saadaan vietyä neuvottelut läpi, Virtanen sanoo.

Teknologiasektorilla tehdään suunnitelmat sekä yleissitovan sopimuksen neuvotteluun että tilanteeseen, jossa yleissitovuutta ei ole, Virtanen kertoo

AJANKOHTA YLLÄTTI, SUUNTA EI

Teknologiateollisuuden irtiotto ei ollut yllätys Virtaselle, sillä työnantajajärjestössä on ajettu paikallisuutta pitkään. Aikataulu kuitenkin muotoutui yllättävän nopeaksi.

Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa 2020 irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta. Teollisuusliiton kanssa solmitut metsäteollisuuden työehtosopimukset päättyvät vuoden 2021 lopussa ja helmikuun 2022 lopussa.

– Vielä ei ole kokemusta, miten metsäteollisuuden malli toimii, Virtanen pohtii.

Teknologiateollisuus teki oman irtiottonsa ilman keskusteluja Teollisuusliiton kanssa.

– Olisin kuvitellut, että päätös olisi tullut vasta sitten, jos neuvotteluissa ei saada kipeitä asioita ratkaistua, Virtanen sanoo.

TEKNOLOGIASEKTORI

Työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet 31.12.2020
Teknologiateollisuus 71 420
Malmikaivokset 1 576
Pelti- ja teollisuuseristysala 1 247
Puolustusministeriön työpaikat 9
Yhteensä 74 252

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

Pääluottamusmiesten ajankohtaispäivä Vantaalla: Neuvottelukierroksen ratkaisu omissa käsissä

Työnantajat ovat vakuuttaneet, että keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen aika on ohi. Silti he ovat tuoneet käynnissä olevalla työehtosopimuskierroksella eri neuvottelupöytiin samoja esityksiä.

HELSINKI–UUSIMAA PÄÄLUOTTAMUSMIESTEN AJANKOHTAISPÄIVÄ, VANTAA 15.11.2019

– Työnantajien esitykset toistuvat eri neuvottelupöydissä samanlaisina milteipä kirjoitusvirheitä myöten. Kattaus ei kuitenkaan ole kaikissa pöydissä täsmälleen sama, vaan vaihtelua on, mutta kokonaisuus on yhtenäinen ja koordinoidusti ohjattu.

– Tämä on ollut nyt selvästi nähtävissä, kun liitollamme on hoidettavanaan 33 työehtosopimusta, joista parhaillaan neuvotteluja käydään noin 20:sta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi perjantaina 15.11. Teollisuusliiton Helsingin ja Uudenmaan alueen pääluottamusmiesten ajankohtaispäivillä Vantaalla.

Liiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi työehtosopimusneuvottelujen tilanteesta.

Esimerkkejä työnantajien esityksistä ovat jäsenmaksuperinnän lakkauttaminen, työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittaminen ja työehtojen heikentäminen. Niiden lisäksi käynnissä olevalla kierroksella kummittelevat kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 ylimääräistä palkatonta työtuntia.

– Asetelma on siinä mielessä normaali, että työnantajat esittävät heikennyksiä. Tietyt teemat ovat kuitenkin nousseet tällä kierroksella korostuneesti esiin. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että työnantajien esitykset ovat vasta esityksiä. Sopimuksia syntyy vasta sitten, kun me voimme ne sisällöltään hyväksyä. Siihen meillä on omat ajatukset ja tavoitteet.

JÄRJESTÄYTYMISESTÄ HUOLEHDITTAVA

Teollisuusliitto on jo aikaisemmin ilmoittanut, että talkootyön aika on ohi eli kiky-tunnit siirtyvät historiaan. Toisaalta Teollisuusliitto on katkaissut kemian sektorin työehtosopimusneuvottelut. Työnantajille on ilmoitettu selvästi, että neuvottelupöytään ei palata ennen kuin työnantaja on vetänyt esityksensä jäsenmaksuperinnän lakkauttamisesta pois.

– Näyttää siltä, että työnantajilla ei ole ollut neuvottelupainetta. Sitä olemme tässä vaiheessa kasvattaneet julistamalla ylityökiellon viidelle sopimusalallamme. Toivottavasti se riittäisi neuvottelujen vauhdittamiseksi, Aalto sanoi.

– Samalla kaiken taustalla on tärkeä muistaa, että neuvotteluvoimamme ja työehtosopimusten yleissitovuus nojaavat työntekijöiden järjestäytymiseen. Meidän on tehtävä jatkuvasti töitä sen eteen, että työntekijät liittyvät liittoon ja pysyvät sen jäseninä.

ENNEN KUULUMATONTA

Porvoossa toimivan Borealis Polymersin pääluottamusmies Elof Juselius, Hangossa sijaitsevan Helkama Bican pääluottamusmies Tanja Nuutinen ja Caverionin valtakunnallinen pääluottamusmies Juha Kapiainen suhtautuvat tuomitsevasti työnantajien neuvotteluesityksiin.

– Työnantajien esitykset ovat törkeitä. Tuntuu, että heillä ei ole halua tehdä sopimuksia, Juselius arvioi.

– Työnantajien avaukset ovat ennen kuulumattomia. Linja on puristava ja kiristävä. Heidän taktiikkanaan on pyrkimys ajaa heikennyksiä läpi aluksi jossain neuvottelupöydässä, minkä pohjalta he ryhtyisivät levittämään niitä muihin sopimuksiin, Kapiainen sanoo.

Helkama Bican pääluottamusmies Tanja Nuutinen.

– Arvostus työntekijöitä kohtaan on alentunut. Työntekijät nähdään pelkkänä resurssina, jota tarvitaan tehokkuuden toteuttamiseen. Säästöjä haetaan. Muuta arvoa työntekijällä ei juuri nähdä, Nuutinen toteaa.

AIKA HAVAHTUA

Pääluottamusmieskolmikolle työnantajien esitykset eivät kelpaa.

– Kentällä ollaan huolestuneita siitä, mihin tämä oikein johtaa. Työnantajien esitykset ovat sellaisia, että niitä ei voida hyväksyä. Pitääkö oikeasti käydä työtaistelujen kautta, että neuvotteluihin saadaan vauhtia ja ohjattua ne järkevälle uralle, Juselius pohtii.

– Jos sille tielle jouduttaisiin, niin minusta tilanne pitää hoitaa niin, että siinä realisoituu Teollisuusliiton voima laajasti, Kapiainen linjaa.

Caverionin valtakunnallinen pääluottamusmies Juha Kapiainen.

– Meillä on otettu ylityökielto tosissaan. On muistutettu toisia ja puhuttu keskenään esimerkiksi, että oletteko huomanneet, että ylityökielto jatkuu. Kiky on yksinään sellainen peikko, että sen poistamisesta kaikki ovat yhtä mieltä, Nuutinen kertoo.

Kolmikko on samaa mieltä järjestäytymisen tärkeydestä työntekijöiden etujen ajamisen perustana.

– Kaikki eivät välttämättä ajattele, mitä kaikkea jäsenyys tuo mukanaan. Se on paitsi henkilökohtaisia etuja myös tae sille, että työntekijöillä on ääni ja vipuvarsi työehtojen määrittelemisessä ja työelämän kehittämisessä myös tulevaisuudessa, Nuutinen tiivistää.

Borealis Polymersin pääluottamusmies Elof Juselius.

– Toivottavasti ihmiset havahtuvat ja liittyvät tai palaavat liiton jäseniksi. Havahduttamisen pitäisi nyt olla helppoa. Tosiasioiden selittäminen riittää, Juselius sanoo.

– Järjestäytymisen edistämiselle on suuri tarve. Isännän kämmenelle ei pidä jäädä, Kapiainen päättää.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA