Neste valde Rotterdam – I Borgå väntar personalen på konkreta utvecklingsplaner

Huvudförtroedeman Sami Ryynänen vid Nestes raffinaderi i Borgå berättar att förlusten av en miljardinvestering naturligtvis grämer, men att det inte kom som en överraskning.

15.3.2021

Neste meddelade att företagets nya bioraffinaderi placeras i Rotterdam i Nederländerna.  Företaget informerade om beslutet den 15 mars.

– Det känns för jävligt, men inte kan vi längre göra något åt det, säger Borgåraffinaderiets huvudförtroendeman Sami Ryynänen.

För tillfället arbetar runt 800 arbetstagare i Borgå. Ett bioraffinaderi för förnybara bränslen skulle ha skapat arbetstillfällen i Borgå.

Speciellt byggnadsskedet skulle ha sysselsatt flera människor.

– En anläggning här skulle han gjort det lättare att göra även andra investeringar på den förnybara sidan, säger Ryynänen.

DRAGKAMPEN PÅGICK I ETT ÅR

Ryynänen berättar att dragkampen mellan Borgå och Rotterdam, som pågått i ett år, varit ett ständigt samtalsämne i diskussionerna runt kaffebordet, men inte nämnvärt påverkat stämningen.

Neste har motiverat beslutet med lägre helhetskostnader.

I jämförelse med Borgå var Rotterdam ett förmånligare alternativ med tanke på logistik och byggkostnader samt tillgången på koldioxidsnål vätgas,

– Vårt beslut grundar sig på att kunna säkerställa vår framtida konkurrenskraft och på våra tillväxtstrategier, som möjliggör produktion av förnybara bränslen, säger Nestes  verkställande direktör Peter Vanecker i ett pressmedelande.

På Nestes raffinaderi i Borgå har man följt med processen och stämningen har stundvis varit hoppfull,  men det slutliga beslutet var ändå ongen överraskning.

– Personalen har förberett sig på det. Rotterdam var ju förhandsfavorit med tanke på plats och logistik, säger Ryynänen.

BORGÅ  EN DEL AV DEN NYA STRATEGIN

De produkter som i dagsläget produceras i Borgå är i första hand fossila bränslen. Neste har under den senaste tiden riktat sig allt mer på förnybara bränslen och det är där företaget skapat vinst under de senaste åren.

– Det kommer att vara en utmaning för ledningen att få gänget i Borgå att känna sig delaktiga i Nestes nya strategi, säger Ryynänen.

I  slutet av 2020 meddelade Neste att man lägger ner raffinaderiet i Nådendal. Nedköningen pågår samtidigt som beslutet om investeringen i Rotterdam presenterades.

– Det finns rädslor kring att det inte kommer att ske någon utveckling i Borgå, säger Ryynänen.

KONKRETA PLANER EFTERLYSES

Neste har meddelat att företaget kommer att utveckla enheten i Borgå.

Europa- och ägarstyrningsminister Tytti Tuppurainen (sd.) meddelade efter på sitt twitterkonto att Neste inte kommer att lämna Finland och att man kommer att göra omfattande investeringar i Borgå. Neste är ett börsbolag och Finska starten är en av de största ägarna i bolaget.

Ryynänen hoppas att företaget nu presenterar konkreta planer för framtiden så att de anställda skulle kunna känna framtidstro.

– Det är och andra sidan bra att utredningen är grundlig. Vi måste jobba hårt för att Borgå ska vara placeringsort då man på företaget funderar på följande anläggningar, konstaterar Ryynänen.

TEXT ANTTI HYVÄRINEN
FOTO PEKKA ELOMAA

ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS

uppdaterad 16.3 med information om Europa- och ägarstyrningsministerns utlåtande och VD Vaneckers kommentar

Neste investoi Rotterdamiin – Porvoossa työntekijät odottavat konkretiaa jalostamon kehityssuunnitelmiin

Pääluottamusmies Sami Ryynänen Porvoon jalostamolta kertoo, että miljardi-investoinnin meneminen ohi suun harmittaa kovasti, mutta Nesteen päätös ei tullut täysin yllätyksenä.

15.3.2021

Neste on valinnut uuden uusiutuvien tuotteiden jalostamonsa sijaintipaikaksi Alankomaiden Rotterdamin. Toisena vaihtoehtona miljardi-investoinnille oli Porvoo. Yhtiö tiedotti asiasta 15. maaliskuuta.

– Harmittaa ihan perhanasti, mutta nyt ei voi enää mitään. On yritettävä katsoa eteenpäin, sanoo Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen.

Porvoossa jalostamotoiminnassa on nyt noin 800 työntekijää. Uusiutuvien tuotteiden jalostamo olisi tuonut merkittävästi uusia työpaikkoja ja erityisesti rakennusvaihe olisi työllistänyt paljon.

– Jos alueelle olisi saatu laitos, olisi se helpottanut muiden investointien tekemistä uusiutuvalle puolelle, Ryynänen pohtii.

VUODEN PITUINEN KILPAILUTILANNE

Rotterdam ja Porvoo olivat kilpailutilanteessa noin vuoden verran. Ryynänen kertoo, että asia on ollut yleinen aihe työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa, muttei suuremmin ole vaikuttanut ilmapiiriin.

Neste perustelee Rotterdamin valintaa pienemmillä kokonaiskustannuksilla. Porvooseen verrattuna kustannuseroja syntyi logistiikasta, rakennuskustannuksista ja vähähiilisen vedyn saatavuudesta.

Porvoon jalostamolla henkilöstö seurasi valintaprosessia välillä toiveikkaina, mutta lopulta valinta ei ollut suuri yllätys.

– Henkilöstö on osannut varautua. Rotterdam on ollut edellä pelkästään jo sijainnin ja logistiikan kautta, Ryynänen kertoo.

PORVOO OSAKSI UUTTA STRATEGIAA

Porvoon jalostamon nykytuotteet perustuvat pääosin fossiilisiin raaka-aineisiin. Neste on vahvasti suuntautunut uusiutuvien tuotteiden puolelle, josta yhtiön tulos on viime vuosina pääosin tullut.

– Johdollekin on haaste, että Porvoossa työskentelevä porukka kokisi olevansa osa Nesteen uutta strategiaa, Ryynänen sanoo.

Vuoden 2020 lopulla Neste ilmoitti lakkauttavansa Naantalin jalostamon, jonka alasajo on menossa samaan aikaan, kun päätös Rotterdamin valinnasta julkaistiin.

– Porvoossakin on pelkona, että kehitystä ei tapahdu, Ryynänen sanoo.

KONKRETIAA SUUNNITELMIIN

Neste on kertonut kehittävänsä Porvoon jalostamoa.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) tviittasi Nesteen päätöksen julkaisun jälkeen, että Neste ei ole lähdössä Suomesta ja Porvoon jalostamoon tullaan investoimaan merkittävästi. Neste on pörssiyhtiö, jonka yksi omistaja on Suomen valtio.

Ryynänen toivoo, että yhtiö konkretisoisi suunnitelmiaan, jotta työntekijät voisivat katsoa tulevaan luottavaisemmin.

– Toisaalta se on hyvä juttu, että esiselvitykset tehty huolella. Pitää koettaa tehdä duunia, että seuraavia laitoksia mietittäessä Porvoo olisi sijoituspaikka, Ryynänen sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA PEKKA ELOMAA

Yhteistoiminnassa on paljon parannettavaa

Johdon ja henkilöstöryhmien yhteistoiminta on olennainen osa yritysten kehittämistä. Silti vastaan tulee toistuvasti tapauksia, joissa yritysjohto sivuuttaa henkilöstön näkemykset työpaikan toiminnan järjestämisessä ja tulevaisuuden suunnittelemisessa.

Tuore esimerkki siitä ovat Nesteen vastikään päättyneet yt-neuvottelut. Naantalin jalostamo suljetaan. Naantalin ja Porvoon Kilpilahden jalostamolta lakkautetaan yhteensä 370 työtehtävää. Henkilöstöryhmien edustajien kokemukseksi neuvotteluista jäi se, että heille ei annettu todellista mahdollisuutta valmistella ja tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja työnantajan tekemiin linjauksiin.

Työntekijöiden tärkeä viesti on se, että työpaikan yhteistoiminta on parhaimmillaan silloin, kun se toteutuu jatkuvana vuoropuheluna, neuvottelemisena ja sopimisena. Nesteen johto kuitenkin päätti suunnata tulevaisuuteen Naantalin alasajon ja muiden mittavien leikkausten aiheuttaman murroksen ja epävarmuuden kautta.

Luulisi, että valtio-omisteisessa yhtiössä pystytään parempaan. Nimittäin kuuntelemiseen, keskustelemiseen, tarpeellisen tiedon jakamiseen ja riittävän ajan osoittamiseen neuvotteluille kauaskantoisia ratkaisuja harkittaessa. Näin on Nesteellä vielä aikaisemmin toimittu, mutta ei enää. Kysymys kuuluukin, miksi yritysjohto päätyi runnomaan ratkaisuja, kun kaikkien osapuolten kannalta tasaisempaa etenemistä ja yhteisymmärrystä tuottava reitti olisi ollut henkilöstöryhmien puolelta tarjolla.

Rankimmin Nesteen päätös koettelee Naantalia. Alueellisen kehittämisen vire kääntyi kamppailuksi selviytymisestä, jonka pyörteeseen joutuvat irtisanotuksi tulevat työntekijät, kunta ja aluetalous. Kestää aikansa ennen kuin uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja pystytään luomaan. Siinä on valtiovallalla olennainen roolinsa. Myös Nesteen on tehtävä osansa. Siitä ei voi muodostua alueellisen uudistumisen jarruttajaa. Sen pitää toimia uuden rakentamisen mahdollistajana.

Yhteistoimintalain uudistamisen tarve on suuri. Se ei nykyisessä muodossaan riitä ohjaamaan yrityksiä aitoon vuoropuheluun, tietojen jakamiseen, vaihtoehtoisten ratkaisujen tutkimiseen saati jatkuvaan yhteistoimintaan ja neuvottelemiseen henkilöstöryhmien kanssa. Yt-neuvottelut on edelleen mahdollista viedä läpi niin, että lain kirjain toteutuu, mutta yhteistoiminta unohtuu. Kun niin tapahtuu, on kysymyksessä hukattu kehittämisen mahdollisuus.


PETTERI RAITO
Päätoimittaja

Förtroendemännen har ingen förståelse för Nestes beslut

”Varför ska man ha massiva samarbetsförhandlingar vart femte år, då man emellanåt skulle kunna försöka lösa frågor tillsammans”, frågar sig huvudförtroendemännen Sami Ryynänen och Kimmo Aho.

1.12

Huvudbild. Huvudförtroedemännen vid Nestes raffinaderier i  Borgå och Nådedal, Sami Ryynänen och Kimmo Aho.

Neste kom med ett dystert besked efter att samarbetsförhandlingarna måndagen 30.11 slutfördes. Verksamheten vid raffinaderiet i Nådendal upphör senast i slutet av mars. Sammanlagt försvinner 370 jobb från Nådendal och raffinaderiet i Sköldvik i Borgå.

– Jag är lika chockad som de andra arbetstagarna över beslutet. Varenda en av oss hade hopp om att Nådendal skulle finnas kvar som en del av ledningens framtidsplaner, säger Kimmo Aho, huvudförtroendeman för raffinaderiet i Nådendal.

– Då man är medveten om det ekonomiska läget för företaget, skulle en utveckling av produktionen i Nådendal varit ett fullt genomförbart alternativ. Företaget ville ändå inte ha det så. De tog beslutet underligt hastigt, i brådska. Det verkar som om man vill köra igenom nedläggningen nu under coronakrisen och skylla på det.

Enligt Kimmo Aho, huvudförtroedeman på Nestes raffinaderi i Nådendal, måste Neste se till att det ska vara möjligt att driva företagsverksamhet här även i fortsättningen. Det innebär att Neste måste riva anläggningen och rengöra jorden. FOTO VESA-MATTI VÄÄRA

För raffinaderiet i Sköldvik i Borgå innebär beslutet att 140 jobb ska bort. Det är inte klart i det här skedet hur det hela ska fördelas mellan produktionsarbetare, tjänstemän och högre tjänstemän.

Det är heller inte klart hur de nya arbetsuppgifterna som företaget planerat in fördelas mellan Borgå och Nådendal.

– I stället för klarhet lever vi i ovisshet. Vi vet inte ännu vad som kommer att hända åt vem. Arbetsgivaren kommer att föra diskussioner med de anställda där det sen kommer fram om jobbet fortsätter eller om det blir nya arbetsuppgifter i stället.

Vi vet inte ännu vad som kommer att hända åt vem

– Diskussionerna fortsätter fram till slutet av januari och då senast borde det vara klart vilka som kommer att bli uppsagda. Jag är orolig för att ledningen nu skapat en situation där de anställda tävlar med varandra om det arbete som blir kvar, säger Sami Ryynänen, huvudförtroendeman på Borgåraffinaderiet.

”MAN SKULLE INTE HA BEHÖVT STÄNGA NÅDENDAL”

Neste har motiverat sitt beslut med minskad efterfråga på fossila bränslen och en ökning förväntad ökning av efterfrågan på förnybara bränslen. Företaget tar också i ett pressmedelande fram coronakortet som en möjlig orsak till den minskade efterfrågan på oljeprodukter och kommer med bedömningen att efterfrågan inte repar sig till samma nivå som före pandemin.

Den stora bilden är följande: Företaget motiverar sitt beslut med en strävan att förbättra konkurrenskraften.

– Världen förändras, men de fossila bränslena kommer inte att försvinna trots att de allt mer ersätts av förnybara bränslen, vilket i sig är en bra utveckling. Ur Nådendalsraffinaderiets synvinkel skulle man ändå ha kunnat föra processen igenom ett lite mer långsiktigt sätt och samtidigt hålla med oss i utvecklingsarbetet. Man måste inte lägga ner Nådendal. Man skulle ha kunnat utvecklat raffinaderiet till ett bio- eller hybridraffinaderi, säger Aho.

Borgåraffinaderiets huvudförtroedeman Sami Ryynänen anser att företagsledningen genom sitt beslut  inleder en  tid av osäkerhet. FOTO PEKKA ELOMAA

– En annan sak som jag funderat på är att raffinaderiet i Nådendal ärm den enda anläggningen i Finland som tillverkar bitum, som behövs vid tillverkning av asfalt. Här kan det gå så att då vägarbeten förutsätter importerad bitum, blir det dyrare än i nuläget, konstaterar Aho.

– Det känns som om man inte vänt på varje sten i den här frågan. Det kan till och med hända att det följder det här kommer att få är oklara också för ledningen, säger Ryynänen.

ROLLER ELLER MÄNNISKOR?

Terminal- och hamnverksamheten, som sysselsätter 45 personer, kommer att fortsätta. Utvecklingen av processerna i Borgå likaså.

Det handlar om den operativa verksamhetsmodellen för processering av förnybara bränslen i Borgå. Inom ramen för det här har Neste tillsvidare endast pratat med förtroendemännen om roller och hur de kommer att förändras.

Jag representerar inte några roller, utan riktiga människor

– Jag representerar inte några roller, utan människor. Om de anställda inte från bolagets sida uppfattas som människor såå ser nog inte framtiden så ljus ut, säger Aho.

–Flera av de problem som nu kom fram skulle ha varit lösta för länge sedan om man kontinuerligt förhandlat med personalen i stället för att inleda massiva samarbetsförhandlingar vart femte år.

– Samarbetsförfarandet är ett sätt att få folk med på förändringen som kommer att fortsätta fram till 2022. Om man tog med personalrepresentanterna till exempel med i ledningsgruppen för raffinaderiet skulle det vara en bra början, säger Ryynänen.

OMSTÄLLNINGSSKYDDET HJÄLPER INTE ALLA

Neste har meddelat att företaget erbjuder sin personal i Nådendal i första hand nya arbetsuppgifter och utbildning för dessa. Morot i form av stöd för att flytta boplats likaså.

De som blir utan jobb erbjuds olika pensionsarrangemang och stödpaket. Till stödpaketen hör bland annat en startpeng för utbildning och företagande.

– Omställningsskyddet är bättre än ingenting. Alla får ändå inte hjälp genom dem. Det kan handla till exempel om att det helt enkelt inte är möjligt att flytta efter jobb, säger Aho.

– Med hjälp av omställningsskyddet kan man säkert hjälpa människor om företaget tar det på allvar och inte bara gör något. Jag är lite skeptisk, men hoppas jag har fel.

– Min åsikt om omställningsskyddet gäller också för hela företaget. Det viktiga är ett samarbete som man sköter på ett sådant sätt att man inte ska vara tvungen att ta till så här drastiska åtgärder, summerar Ryynänen.

TEXT PETTERI RAITO
ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS

 

 

 

Pääluottamusmiehet eivät ymmärrä Nesteen ratkaisuja – ”Rajut toimenpiteet olisi voitu välttää”

”Miksi järjestää massiiviset yt-neuvottelut viiden vuoden välein, kun siinä välilläkin voisi toimia yhdessä ja ratkaista asioita”, pääluottamusmiehet Sami Ryynänen ja Kimmo Aho kysyvät. He kritisoivat Nestettä yhteistoiminnan sivuuttamisesta kehitystyön välineenä.

1.12.2020

Öljy-yhtiö Neste ilmoitti maanantaina 30.11. yhteistoimintaneuvottelujen jälkeiset tylyt päätöksensä. Naantalin jalostamon jalostustoiminta päättyy ensi maaliskuun loppuun mennessä. Naantalin ja Porvoon Kilpilahden jalostamolta lakkautetaan yhteensä 370 työtehtävää.

– Olen aivan yhtä tyrmistynyt kuin työntekijätkin päätöksen kuultuaan. Jokainen meistä kuitenkin jaksoi vielä toivoa, että Neste pitäisi Naantalin tulevaisuuden suunnitelmissaan mukana, Naantalin jalostamon pääluottamusmies Kimmo Aho sanoo.

– Kun tietää yhtiön taloudellisen tilanteen, olisi Naantalin tuotannollisen roolin kehittäminen ollut mahdollinen vaihtoehto. Yhtiö ei kuitenkaan sitä halunnut. Se teki ratkaisunsa kummallisen kiireisenä. Näyttää siltä, että alasajo halutaan runnoa läpi koronakriisin aikana ja siihen vedoten.

Kimmo Ahon mukaan Nesteen pitää mahdollistaa Naantalin jalostamon alueella uusi yritystoiminta. Se edellyttää jalostamon purkamista ja maaperän puhdistamista. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

Porvoon Kilpilahden jalostamolle Nesteen päätös merkitsee 140 työtehtävän vähentymistä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä mikä on työntekijöiden, toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden osuus. Eikä laajemmin sitä, minkä verran yhtiön kaavailemia uusia työtehtäviä osoitetaan Porvooseen ja Naantaliin.

– Selvyyden sijaan elämme epävarmuudessa. Me emme vielä tiedä, kuinka kenellekin käy. Työnantaja aikoo käynnistää erilliset keskustelut kaikkien työntekijöiden kanssa, joissa käynee ilmi jatkuvatko työt tai onko uusia tehtäviä tarjolla.

– Keskustelut kestävät tammikuun loppuun asti, jolloin tiedossa pitäisi olla se, keillä työt loppuvat. Olen huolissani siitä, että onko yhtiö nyt luonut tilanteen, jossa oma henkilöstö kilpailee toistensa kanssa vähentyvistä työpaikoista, Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen sanoo.

”NAANTALIA EI OLLUT PAKKO SULKEA”

Neste perustelee päätöstään fossiilisten öljytuotteiden kysynnän vähentymisellä ja uusiutuvan energian kulutuksen odotetulla kasvulla. Yhtiö heiluttelee mediatiedotteessaan myös koronakorttia perinteisten öljytuotteiden kysynnän laskun vauhdittajana ja arvioi, että kysyntä ei palaa korona-aikaa edeltävälle tasolle. Päätöksen laajempi perustelu yhtiön mukaan on kilpailukyvyn parantaminen.

– Maailma muuttuu, mutta fossiiliset polttoaineet eivät ole mihinkään katoamassa, vaikka uusiutuvat energianlähteet niitä korvaavatkin, mikä on sinänsä hyvää kehitystä. Naantalin näkökulmasta muutos olisi kuitenkin voitu viedä läpi pitkäjänteisemmin ja pitää meidät kehittämistyössä mukana. Naantalia ei siis olisi ollut pakko sulkea. Sen olisi voinut kehittää bio- tai hybridijalostamoksi.

Siltä tuntuu, että jokaista kiveä ei ole käännetty ja tutkittu.

– Toinen minua mietityttävä asia on se, että Naantali on Suomen ainoa bitumia valmistava laitos. Bitumia tarvitaan asfaltin tekemisessä. Jos tämä sitten ei ole huoltovarmuusasia, niin tässä taitaa kuitenkin käydä niin, että teiden päällystäminen tulee tuontibitumia käytettäessä nykyistä kalliimmaksi, Aho sanoo.

– Siltä tuntuu, että jokaista kiveä ei ole käännetty ja tutkittu. Voi olla, että yhtiössä nyt liikkeelle sysättyjen muutosten vaikutukset ovat yritysjohdollekin hämärän peitossa, Ryynänen sanoo.

ROOLEJA VAI IHMISIÄ?

Naantalin terminaali- ja satamatoiminnot jatkuvat edelleen. Se työllistää 45 ihmistä. Yhtiö aikoo kehittää öljytuotteiden operatiivista toimintamallia ja myöhemmässä vaiheessa uusiutuvien ja kierrätysraaka-aineiden prosessointia Porvoossa. Tässä kehikossa Neste on toistaiseksi puhunut luottamusmiesten mukaan vain rooleista ja niiden muuttumisesta.

– Minä en edusta ensimmäistäkään roolia, vaan ihmisiä. Jos työntekijöitä ei yhtiön puolelta nähdä ihmisinä, niin sen tulevaisuus ei hyvältä näytä, Aho toteaa.

Sami Ryynäsen mukaan Neste loi päätöksillään yritykseen epävarmuuden ajan. KUVA PEKKA ELOMAA

– Nesteen pitää ottaa uusi ote yhteistoimintaan henkilöstön kanssa. Moni nyt esillä olleista asioista olisi ratkaistu ajat sitten, jos niitä olisi käsitelty jatkuvan neuvottelun periaatteella henkilöstön kanssa sen sijaan, että viiden vuoden välein järjestetään massiiviset yt-neuvottelut, jotka päättyvät rajuihin ratkaisuihin.

– Yhteistoiminta on keino saada väki mukaan muutokseen, joka tulee jatkumaan vuoteen 2022 asti ja varmasti sen jälkeenkin. Henkilöstön edustajien ottaminen mukaan esimerkiksi jalostamon johtoryhmätyöskentelyyn olisi siinä tarpeellinen alku, Ryynänen sanoo.

MUUTOSTURVA EI AUTA KAIKKIA

Neste ilmoitti tarjoavansa henkilöstöllensä ensisijaisesti uusia työtehtäviä, joihin tarjotaan koulutusta. Paikkakunnan vaihtoa tuetaan muuttoavustuksella. Työtä vaille jääville Neste tarjoaa eläkesopimuksia ja kohdennettuja tukipaketteja. Niihin sisältyy starttiraha koulutusta ja yrittäjyyttä varten. Yhtiö kertoi toteuttavansa muutosturvaohjelman, jolla tuetaan irtisanottujen ihmisten uudelleen työllistymistä.

– Muutosturva on tyhjää parempi. Kaikkia ihmisiä nämä keinot eivät kuitenkaan auta. Esimerkiksi siksi, että muuttaminen ei ole mahdollista, Aho sanoo.

– Muutosturvan välineillä varmaankin voidaan auttaa ihmisiä, jos yhtiö panostaa niihin tosissaan, eikä vain sen takia, että se näyttää hyvältä ulospäin. Olen hieman skeptinen, mutta toivottavasti väärässä. Silti on epäselvää, missä mitassa esimerkiksi eläkeratkaisuja pystytään käyttämään.

– Viestini muutosturvasta on sama kuin koko yhtiöstäkin. Olennaista on yhteistoiminta, joka pitäisi pystyä hoitamaan niin, että rankkoihin ratkaisuihin ja muutosturvan elementtien käyttämiseen ei tarvitsisi ryhtyä, Ryynänen tiivistää.

TEKSTI PETTERI RAITO

LAKOSSA 9.–11.12. Porvoon Nesteellä: ”Meillä ei ole varaa antaa periksi”

”Jos tämä taistelu hävitään, meidän tulevaisuutemme on haastava”, sanoo Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen. Porvoon ja Naantalin jalostamoilla on tuhat työntekijää lakossa.

KUVA YLLÄ: Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen lakon ensimmäisenä päivänä maanantaina 9.12.2019.

Teollisuusliiton hallitukseen kuuluvan pääluottamusmiehen Sami Ryynäsen mukaan valtakunnan mediaa seuraamalla saa helposti väärän kuvan työmarkkinaneuvottelujen etenemisestä, koska uutisissa eri neuvottelupöydät sekoitetaan sujuvasti keskenään.

– Totuus on se, että teknologian sopimusalalla ollaan pisimmällä ja siellä väännetään palkankorotustasosta. Julkisuudessa puhutaan siitä, että Teollisuusliitto tappelee enää rahasta, ja sehän ei pidä paikkaansa.

Kemian alalla neuvottelutilanne on Ryynäsen mukaan synkkä.

– Siellä ei työnantajapuoli ole käytännössä karsinut yhtään omia esityksiään pois. Kun tätä on porukalle yrittänyt avata, niin kyllä jäseniltä tulee järjestään se viesti, että jumalauta, näistä asioista ei voi antaa periksi!

– Ne ovat sen kokoluokan kysymyksiä, että jos tämä taistelu hävitään, niin kyllä meidän tulevaisuutemme näyttää aika haastavalta, Ryynänen summaa.

”ON MIETITTÄVÄ JATKOTOIMIA”

Työnantajan listalla on Ryynäsen mukaan edelleen jäsenmaksuperinnästä luopuminen ja toimet, jotka aikanaan kuuluivat Sipilän hallituksen pakkolakipakettiin.

– Jotkut asiat ovat hieman eri muodossa, mutta ne ovat käytännössä samat: sairausajan palkan leikkaaminen, ylityökorvausten leikkaaminen, pyhätyölisien leikkaaminen. Listalla on työaikakysymyksiä ja työajan pidentämistä sekä öljyalaa koskevia omia esityksiä, jotka ovat rajuja palkanalennuksia.

Ryynäsen mukaan kokonaisuutena tilanne on huolestuttava.

– Seuraavassa Teollisuusliiton hallituksen kokouksessa pitää pohtia, miten tätä hommaa jatketaan ja miten saadaan aikanaan sopimus syntymään.

”Jäseniltä tulee järjestään se viesti, että jumalauta, näistä asioista ei voi antaa periksi”, pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoo.

JALOSTAMON LAKKO ON ERILAINEN

Jalostamolla sunnuntain ja maanantain välisenä yönä alkanut lakko pysäytti tuotannon kokonaan.

– Meillä ei synny tuotteita, eikä ulos lähde tavaraa, Ryynänen kertoo.

Tuotannon katkaisu öljynjalostuksessa on taitoa vaativa ja aikaa vievä prosessi, johon kuluu päiviä. Porvoon jalostamolla se toteutettiin niin, että yksiköt pantiin kierrolle. Se tarkoittaa, että yksiköissä kiertää tavara, mutta tuotetta ei synny.

– Meillä lakko pitää, vaikka se on hieman eri tavoin toteutettu kuin laitoksissa, joissa tuotanto voidaan pysäyttää napista.

Kierrolle ajo aloitettiin Ryynäsen mukaan viikonlopun aikana ja lakon alkaessa tuotanto oli seis.

”Jos mentäisiin siihen tilanteeseen, että laitokset ajettaisiin kokonaan hiilivetyvapaaseen tilaan, se vaatisi useita viikkoja.”

– Korkean riskin laitoksessa kierrolle ajaminen vaatii aikamoista operointia, mutta meillä on ammattitaitoinen porukka.

Kun lakko keskiviikon jälkeen loppuu, kestää aikansa ennen kuin tuotanto saadaan uudestaan käyntiin.

– Siinä menee vähintäänkin useita päiviä, jos kaikki menee hyvin. Lyhyessä lakossa homma toimii näin.

Pitkä lakko ja jalostamon alasajo aiheuttaisi vielä pitemmän tauon tuotantoon.

– Jos mentäisiin siihen tilanteeseen, että laitokset ajettaisiin kokonaan hiilivetyvapaaseen tilaan, se vaatisi useita viikkoja. Tarvittaisiin paljon aikaa ja vielä enemmän suunnittelua, miten se toteutetaan.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT PEKKA ELOMAA

STREJK 9.–11.12: Huvudförtroendemannen på Nestes raffinaderi i Borgå:”De försöker få facket på knä”

Arbetsgivarnas hårda krav på försämringar och brist på förhandlingsvilja har lett till att man på Nestes raffinaderi i Sköldvik i Borgå har börjat förbereda sig på strejk, säger huvudförtroendeman Sami Ryynänen. Han har själv erfarenhet av höstens förhandlingar då han suttit vid kemisektorns förhandlingsbord.

SAMI RYYNÄNEN
Huvudförtroendeman
Neste Oyj, Borgå
Styrelsemedlem i Industrifacket

Om ett avtal inte nås före den 9 december kommer runt 1 000 anställda vid Nestes raffinaderier i Borgå och Nådendal att gå i strejk.

– Här på raffinaderiet i Borgå har vi börjat förbereda oss på strejk och vi förhåller oss till det på så sätt att det kommer att bli av, säger Ryynänen.

Förhandlingarna inom kemibranschen avbröts, efter att arbetsgivarna stod fast vid kravet på att arbetsgivarna inte längre skulle uppbära medlemsavgifter. Efter det har läget stått stilla.

Enligt Ryynänen är kampviljan på topp och i Sköldvik finns det motivation att gå ut i strejk.

– Folk är beredda på att kämpa för att vi ska få bort alla försag på försämringar som  arbetsgivarsidan har presenterat i förhandlingarna, säger Ryynänen.

SLÅR HÅRT MOT NESTE

Enligt Ryynänen kommer följderna av strejken att vara omfattande, för Nestes del rent av enorma.

– Om vi ser på de beslutande organen inom Kemiindustrin, så sitter där representanter för Neste. De har varit med och besluta om och stöda arbetsgivarsidans krav inför förhandlingarna. Kanske strejken då ska påverka även Neste, säger Ryynänen.

Målet med strejken är att sätta ett stopp för arbetsgivarens krav på försämringar, anser Ryynänen.

– Jag anser att arbetsgivarna visar sina kort i samband med frågan om medlemsavgifterna. De blottar det långsiktiga målet, som är att få facket ner på knä.

– De talar varmt om lokala avtal men vill samtidigt försvaga förtroendemannens ställning och utöka arbetsgivarens direktionsrätt i kollektivavtalen. De vill att kollektivavtalet blir en maximinivå och att man bara kan avtala lokalt om sådant som är under den nivå som står i kollektivavtalet. Det låter som  Sipiläs lagpaket.

– Nu försöker de få igenom samma saker genom kollektivavtalsförhandlingarna, säger Ryynänen.

ARBETSTAGARNA HAR INGA SKYHÖGA KRAV

Gällande substansfrågor, eller de så kallade texterna i kollektivavtalet, har arbetstagarna inte några stora förväntningar, enligt Ryynänen.

– Vi koncentrerar oss på att få bort 24 ”kikytimmar” och samtidigt få en rimlig lönehöjning, som försvarar arbetstagarnas köpkraft och lite förbättrar den. I jämförelse med våra konkurrentländer är inte våra målsättningar gällande löneförhöjningar på något sätt orimliga.

I grannlandet Sverige har facken inom industrin gått ut med ett gemensamt lönekrav på 3,0 procent inför avtalsrörelsen 2020.

Ryynänen som själv deltagit i förhandlingarna anser att arbetsgivarens verksamhet kännetecknats av en ovilja att förhandla.

– I offentligheten babblas det om att Kemiindustrin skulle ha velat förhandla fram en lösning. Det borde ha synats också i förhandlingsborden. De höll fast med tänder och klor vid alla sina förslag. Inte fanns där riktigt förutsättningar för att nå ett avtal.

För kemibranschernas del börjar tiden löpa ut. Teknologiindustrin har varit i ett avtalslöst tillstånd sedan slutet av oktober.

– Vi har en vecka kvar i kemisektorns förhandlingsbord. Vi har fortfarande arbetsfred och ett giltigt kollektivavtal. Alltid kan det ju hända ett mirakel, men just nu verkar det inte så, säger Ryynänen.

TEXT JARI ISOKORPI
FOTO PATRIK LINDSTRÖM

ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS

 

LAKKO 9.–11.12.: Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen: ”Ammattiyhdistysliikettä yritetään ajaa polvilleen”

Työnantajapuolen ajamat rajut heikennykset ja haluttomuus neuvotella johtivat siihen, että Nesteen Porvoon jalostamolla on ehditty valmistautua lakon mahdollisuuteen, kertoo Kemian neuvottelupöydässä istunut jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen.


Teollisuusliitto järjestää työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi laajat työnseisaukset 9.–11.12. Lakkoon menee noin 35 000 työntekijöitä yhteensä kymmeneltä Teollisuusliiton sopimusalalta. (Lue lisää tästä) 

ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIANTEOLLISUUS
SAMI RYYNÄNEN
Pääluottamusmies
Neste Oyj, Porvoo
Teollisuusliiton hallituksen jäsen

Jos sopimusta ei synny ja lakko 9. joulukuuta alkaa, sen piirissä Nesteen Porvoon ja Naantalin jalostamoilla on noin tuhat työntekijää.

– Porvoon jalostamolla asiaan on ehditty valmistautua ja suhtautua sillä tavalla, että mahdollinen lakko on tulossa. Kemian neuvottelu katkesi siinä vaiheessa, kun työnantajaliitto toi jäsenmaksuperinnästä luopumista koskevan viimeisen esityksen tarkennettuna. Siitä asti meillä on ollut neuvottelu seis, pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoo.

Lakkovalmius jalostamolla on Ryynäsen mukaan kova.

– Porukka on valmis taistelemaan kaikkia niitä heikennyksiä vastaan, joita työnantajapuoli on esittänyt, jotta ne saadaan pois.

KOVAT VAIKUTUKSET NESTEELLE

Lakon vaikutukset tulevat olemaan hänen mukaansa isot, Nesteelle jopa valtavat.

– Mutta kun katsoo, että Kemian teollisuuden hallituksessa ja työvaliokunnassa istuvat Nesteen edustajat, ja kyseiset henkilöt ovat olleet mukana päättämässä ja selkeästi työnantajaliiton esitysten takana, niin ehkä sen sitten pitää Nesteeseen vaikuttaa.

Lakon tavoitteena on Ryynäsen mukaan työnantajan ajamien heikennysten estäminen.

– Mielestäni jäsenmaksuperinnän lopettamista ajaessaan työnantaja paljastaa korttinsa ja pidemmän aikavälin tavoitteensa ajaa ammattiyhdistysliikettä polvilleen.

– He puhuvat paikallisen sopimisen lisäämisestä, mutta haluavat kuitenkin heikentää luottamusmiehen asemaa ja tuoda entistä enemmän työnantajan direktio-oikeutta työehtosopimuksiin. He haluavat rajata paikallisen sopimisen niin, että ainakaan paremmin ei voisi sopia, mitä työehtosopimus määrittää, vaan ainoastaan alaspäin.

Ryynäsen mukaan työnantaja ajaa myös pitkälti samoja asioita, jotka olivat Sipilän hallituksen lakipaketissa.

– Nyt niitä samoja asioita tuodaan tes-pöydän kautta.

TYÖNTEKIJÄT MALTILLISIN TAVOITTEIN

Työntekijäpuolella ei ole työehtosopimuksen tekstipuolelle Ryynäsen mukaan suuria odotuksia.

– Enemmänkin keskitytään siihen, että kilpailukykysopimuksen 24 tuntia saadaan pois ja saavutetaan kohtuullinen palkankorotustaso, jolla turvataan ja jopa vähän lisätään ihmisten ostovoimaa. Kun verrataan kilpailijamaihin, eivät meidän palkankorotustavoittemme suhteettoman korkeita ole.

Neuvottelupöydässä istuneen Ryynäsen mukaan työnantajan toimintaa on leimannut neuvotteluhaluttomuus.

– Julkisuudessa jauhetaan, että Kemian teollisuus olisi halunnut sopimalla löytää ratkaisun. Olisi sen pitänyt ruveta näkymään neuvottelupöydässä. He kynsin, hampain pitivät kiinni, että jokainen heidän esityksensä pysyy listalla.  Ei siinä oikein ollut edellytyksiä sopimuksen syntymiselle.

Ryynäsen mukaan aina on toive, että sopimalla löydetään ratkaisu.

– Kemian pöydässä on vielä tämä viikko aikaa. Meillä on vielä työrauha ja työsopimus voimassa. Aina sopimusrintamalla voi jokin ihme tapahtua. Mutta valitettavasti ei hirveästi siltä näytä, että sellaista tulisi.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA PATRIK LINDSTRÖM