MAAILMA: Kolumbian lakkojen taustalla on syvenevä eriarvoisuus

Laajat lakot ovat jatkuneet Kolumbiassa jo huhtikuun lopulta. Maan hallinto vastasi niihin rajulla väkivallalla, ja olot maassa ovat muuttuneet sekaviksi.

11.8.2021

KUVA YLLÄ: Mielenosoittajat suojautuivat omatekoisilla kilvillä mellakkapoliisin vesitykiltä kesäkuun alussa Medellínissä Kolumbiassa hallituksenvastaisten mielenosoitusten jatkuttua viidettä viikkoa.

Lakot käynnisti oikeistopresidentti Iván Duquen esittämien elintarvikkeiden veronkorotusten vastustus. Turhautuminen maan oloihin oli kuitenkin kytenyt jo pitkään, ja lakkoliikehdintä sai sen purkautumaan. Ammattiliittojen lakkoihin liittyi muita kansalaisjärjestöjä sekä maan köyhtynyttä keskiluokkaa.

Taustalla on maan yhä syvenevä eriarvoisuus. Maan tilastokeskus Danen mukaan vuonna 2020 köyhyydessä eli 43 prosenttia kansasta. Vuotta aiemmin luku oli 36 prosenttia. Maailman ammattiliittojen keskusjärjestö ITUC luokittelee Kolumbian maailman kymmenen työntekijälle huonoimman maan joukkoon.

Väkivalta leimaa monen elämää. Maa on Filippiinien jälkeen maailman toiseksi vaarallisin ay-aktiiveille. Viime vuonna heitä murhattiin 18. Murhien takaa löytyy monesti huumekaupan ja hallinnon yhteen kasvaneita intressejä.

Presidentti Duguen hallinto jätti osittain toteuttamatta vuosikymmeniä kestäneen sisällissodan lopettaneen rauhansopimuksen. Puolisotilaallisia joukkoja toimii yhä, nyt yhä vahvemmin rikollisuuteen kytkeytyneinä.

Mielenosoitukset vaativat lisäksi poliisin väkivallan lopettamista. Viime vuoden syyskuun mielenosoituksissa poliisi tappoi ainakin 13 ihmistä. Siksi on häkellyttävää, että hallitus lähetti poliisin käyttämään entistäkin kovempaa väkivaltaa.

Ihmisoikeusjärjestö Temblores rekisteröi lakkojen ensimmäisen kuukauden aikana 3 789 hallituksen joukkojen väkivaltaista tekoa mielenosoittajia vastaan. Poliisin tekemään väkivaltaan kuolleita on ilmeisesti jo yli 70. Maan media raportoi, että ainakin sata pidätettyä on kadonnut.

Talousministeri ja ulkoministeri ovat jo jättäneet hallituksen laajan kansainvälisen arvostelun vuoksi.

Ammattiliittojen keskusjärjestö CUT johtaa laajapohjaista keskuslakkokomiteaa, joka pyrkii neuvotteluihin hallituksen kanssa. Se vaatii elämiseen riittävää palkkaa, tulevaisuuden mahdollisuuksia nuorille ja väkivaltaisen mellakkapoliisin Esmadin lakkauttamista.

Toukokuun lopulla päästiin jo esisopimukseen, mutta kesäkuun alussa CUT keskeytti neuvottelut. Sen mukaan hallitus ei toteuta osuuttaan sopimuksesta. Ammattiliitot maailman eri puolilla ovat jo pitkään vedonneet Kolumbian presidenttiin todellisten neuvottelujen aloittamiseksi lakkokomitean kanssa.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

MAAILMA: Suuri rottajahti

Rotta on sitkeä eläin, eikä edes presidentti Trumpin hallinto onnistunut kukistamaan sitä. Ei ainakaan ammattiliittojen protestien symboliksi noussutta ilmalla täytettävää rottahahmoa.

9.4.2021

KUVA YLLÄ: ”Scabby the Rat” New Yorkin Bryant Parkissa huhtikuussa 2018. Yhdysvaltalaiset ammattiliitot käyttävät ”kapista rottaa” mielenosoituksissa vastalauseena epäoikeudenmukaisesti toimiville työnantajille.

Yleensä yli kolmimetrinen, käpäliään uhkaavasti heilutteleva rotta on liittojen mielenosoitusten vakiotavaraa Yhdysvalloissa. Se puhalletaan koko komeuteensa työntekijöitään kaltoin kohdelleen tai ay-oikeuksia rikkoneen yrityksen toimitilojen lähellä, ja aktiivit kulkevat vierellä kyltteineen.

Otus tunnetaan nimellä Scabby the Rat, suomeksi vaikkapa kapinen rotta. Nimen takana on Yhdysvalloissa lakonrikkurista käytetty sana scab, joka tarkoittaa muun muassa eri rupitauteja.

Scabby the Rat syntyi Chicagossa vuonna 1989. Ammattiosasto kaipasi jotakin tehokasta työehtoja loukannutta yritystä vastaan. Jättirotta sopi hyvin: se on näyttävä ja kertoo ohikulkijoille vahvalla symbolikielellään, miten yritys on toiminut.

Toimintamallina on name and shame, kuten englanniksi sanotaan. Rikkeitä tehnyt asetetaan julkiseen häpeäpaaluun.

ROTTASYMBOLIN KÄYTTÖ OSA SANANVAPAUTTA

Muovirotasta tuli nopeasti liittojen mielenosoitusten vakiovaruste. Näky on tuttu monille Yhdysvalloissa käyneelle. Rottapalloja tehdään eri kokoisina ja hiukan eri näköisinä, mutta yhteistä on vahva rottamaisuus.

Onnistumisen merkki on Scabbyn keräämä vastustus. Niitä on puukotettu, poliisi on takavarikoinut niitä ja työnantajien juristit ovat yrittäneet löytää lakipykälää niiden kieltämiseksi.

Valitukset eri puolille eivät kantaneet hedelmää. Rottasymbolin käyttö katsottiin perustuslain takaamaksi sananvapaudeksi. Aina siihen asti, kunnes Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti.

Hän nimesi vuonna 2017 työelämäoikeuksia valvovan viranomaisen National Labor Relations Boardin pääjuristiksi työnantajapuolen ärhäkän edustajan Peter Robbin.

Scabby saa jatkaa vaellustaan, perustuslain ja nyt lakia vartioivienkin suojelemana.

Robb tuotti useita esityksiä Scabbyn kieltämiseksi uhkaavana, häiritsevänä tai sivullisia haittaavana. Hän näki lisäksi Scabbyn loukkaavan työn teettäjän oikeuksia, mikäli sen alihankkijaa vastaan protestoidaan. Oikeus kumosi kieltohankkeet yksi toisensa jälkeen.

Joe Bidenin valinta presidentiksi muutti tilanteen. Hän erotti Robbin ja nimesi uudeksi pääjuristiksi Peter Ohrin. Heti ensi töikseen hän lopetti kaikki hankkeet Scabbyn kieltämiseksi. Sellaiset toimet ovat viraston arvokkaiden resurssien tuhlausta eivätkä yleinen etu, hän sanoi.

Scabby saa siis jatkaa vaellustaan, perustuslain ja nyt lakia vartioivienkin suojelemana.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA BRECHT BUG