Merja Rinne: Hybridi taisi tulla jäädäkseen

Hybridisuunnitelma, hybridikokous, hybridiauto, hybridimalli – ja mitä näitä onkaan? Mikä ihmeen hybridi? Kotimaisten kielten keskus kertoo hybridin olevan biologian termi, jonka alkuperä on latinassa, jossa hybrida tai hibrida tarkoitti roomalaisen ja muuta alkuperää olevan lasta, tai vapaan ja orjan lasta. Biologiassa hybridi tarkoittaa kahden eri lajin risteymää. Yleiskieleen sana hybridi näyttää tulleen 1900-luvun loppuvuosina. Sanalla tarkoitetaan esimerkiksi eri käyttövoimien sekoitusta autoissa.

Viime vuoden aikana osa meistä on tottunut työskentelemään hybridimallilla, ja osallistumaan erilaisiin kokouksiin hybridimallilla. Oppia digitaalisten välineiden hyödyntämisestä ei kannata hukata. Olemme huomanneet, että verkossa toimiminen saattaa jopa lisätä aktiivisuutta osallistua esimerkiksi kokouksiin ja koulutuksiin. Vaikka kokous- ja tapahtumapaikkoja etsitään mahdollisimman keskeisiltä paikoilta, ovat ne silti aina kaukana jostain.

Omalle toiminnalle hyödyllisiä malleja kannattaa kehittää edelleen. Ammattiosastojen kokouksia voidaan sääntöjen mukaan järjestää verkossa, jos siitä on tehty päätös syyskokouksessa. Kannattaa miettiä, osallistuisiko kokouksiin useampi jäsen, jos voisi osallistua etänä? Mitä muuta ammattiosastot voivat järjestää etänä tai hybridinä? Kenties koulutuksia ja jäsentapaamisia.

Jo vuosia on eri yhteyksissä puhuttu siitä, että ”kilpailemme jäsenten vapaa-ajasta”.

Voisivatko verkossa tapahtuvat vaikuttamis- ja osallistumiskanavat olla kilpailuetu ammattiosastoille ja Teollisuusliitolle? Monesti ideointi, asioiden edistäminen tai päätöksenteko eivät edellytä fyysistä läsnäoloa, vaan osallistuminen verkossa voi olla yhtä pätevää.

Asioiden hoitaminen verkossa tulee päivä päivältä tavallisemmaksi. Toimivia sovelluksia ja järjestelmiä kehitetään intensiivisesti. Hyviä esimerkkejä verkkopalveluista ovat esimerkiksi verkkopankit, vero.fi ja vakuutusyhtiöiden asiointisovellukset. Jopa lääkärillä voi nykyään asioida digitaalisesti. Kukapa enää kaipaa asiointia pankissa tai verotoimistossa?

Yhteiskunta kehittyy ja palvelut sen myötä. Myös Teollisuusliitossa lanseerataan uusi malli, kun aluetoimistot tarjoavat palveluita kesäkuun alusta kokeiluluonteisesti ajanvarauksella. Asiointi ilman ajanvarausta on mahdollista maanantaisin, jolloin toimistot ovat avoinna pois lukien ajanjakso 28.6.–30.7, jolloin aluetoimistot ovat kokonaan kiinni.

Aluetoimistojen työntekijät ovat alkuvuoden aikana neuvoneet jäseniä työsuhdeasioissa yli 2 200 kertaa. Valtaosa näistä asioista on hoidettu puhelimitse tai verkkoyhteyksin. Korona pakotti meidät omaksumaan ja hyväksymään uuden tavan toimia. Saadun palautteen perusteella toimintatapa ei ole ratkaiseva tekijä. Asiat tulevat hoidetuksi eikä kielteistä palautetta ole ajanvaraukseen siirtymisestä tullut.

Hypätään siis mukaan kehityksen rattaisiin ja etsitään uusia jäsenpalvelun kanavia ja muotoja. Siirrytään ”paperien pyörittelystä” digiaikaan ja hyödynnetään vapautuva aika johonkin hyödyllisempään kasvokkain tapahtuvaan toimintaan. Nimittäin. Vaikka maailma muuttuu, ihmisten tarve tehdä asioita yhdessä ei muutu.

MERJA RINNE
Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö

KUVA KITI HAILA

15.6.2021

Merja Rinne: Epävarmuudesta luottamuksen ilmapiiriin

Elämme keskellä maailmanlaajuista pandemiaa. Koemme enemmän tai vähemmän turvattomuutta oman ja läheistemme terveyden, talouden ja tulevaisuuden vuoksi.

Työmarkkinoilla kuohuu, kun vakaaksi ja toimivaksikin koettua kolmi- tai kaksikantaa, jopa liittojen välistä sopimista uhataan ja neuvottelut ovat luisumassa yritystasolle.

Miten työntekijöiden työehdot määräytyvät tulevaisuudessa, kuka niistä neuvottelee ja sopii? Mikä on irtisanottujen ikääntyneiden kohtalo, jos eläkeputki poistetaan, eikä korvaavaa suojaa saada neuvoteltua?

Nykyisen kaltaisessa mediaympäristössä samat uutiset tuutataan silmille ja korville monista eri välineistä. Ne ohjaavat keskusteluamme ja ruokkivat epävarmuuden tunnetta.

Luottamus luo vakautta ja antaa uskoa tulevaisuuteen. Luottamus ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä pitää rakentaa ja vaalia. Rakentaminen tapahtuu ennen kaikkea teoin, mutta myös sanoin.

Luotettava ihminen kuuntelee, hän ei arvostele ihmisiä, hän tunnistaa erilaiset kommunikointitavat. Hän ei välttämättä ole porukan suurin äänitorvi eikä mielipidevaikuttaja, mutta hän kykenee jakamaan toisten ihmisten kanssa erilaisia tunnetiloja ja löytämään ongelmiin ratkaisuja.

Ei liene yllätys, että usein edellä kuvatun kaltaiset henkilöt tulevat valituiksi työpaikkojen luottamusmiehiksi.

Nyt on tärkeää rakentaa ja vaalia luottamusta työpaikoilla siihen, että Teollisuusliitto neuvottelee jäsentensä työehdoista tulevaisuudessakin.

Luottamuksellisessa ympäristössä koetaan yhteenkuuluvuutta, joka on yksi ihmisen perustarpeista. Siksi me helposti hakeudumme osaksi erilaisia ryhmiä. Jos ryhmän toiminta ja arvot koetaan itselle tärkeiksi, se on suorassa yhteydessä motivaatioon toimia yhteisen hyvän eteen.

Siksi myös työpaikoilla on erittäin tärkeää rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta työntekijöiden keskuudessa. Näin uskoisin myös järjestäytymisen edistämisen etenevän myönteisesti.

Työpaikkojen luottamushenkilöt ovat liitolle korvaamattomia silmiä ja korvia työpaikoilla tapahtuviin ilmiöihin. Vuorovaikutuksen työpaikkojen luottamusmiesten ja liiton palkatun henkilökunnan kesken pitää olla avointa ja rehellistä.

Näin pystymme parhaiten kehittämään liiton toimintaa vastaamaan paremmin ajan haasteisiin ja jäsenten tarpeisiin.

Jos edessämme on pian tilanne, jossa työehdoista ei enää neuvotella perinteisellä tavalla työnantajajärjestön ja liiton kesken, työpaikoille leviää epävarmuuden tila.

Nyt on tärkeää rakentaa ja vaalia luottamusta työpaikoilla siihen, että Teollisuusliitto neuvottelee jäsentensä työehdoista tulevaisuudessakin. Tavalla tai toisella.

Luottamusmiehiä ja työntekijöitä ei jätetä yksin.

Epävarmuus hälvenee, kun ryhdymme yhdessä toimeen toisiimme luottaen. Asetamme toiminnalle yhteiset tavoitteet, uskomme tekemiseemme ja vaikutusmahdollisuuksiimme.

Miten ajankohtaisia ovatkaan Teollisuusliiton strategian arvot. Uskomme yhteisvoimaan, sopimiseen ja neuvokkuuteen.

MERJA RINNE
Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö

KUVA KITI HAILA

Merja Rinne: Järjestötoiminnan digiloikka

Pakko on paras motivaattori, sanotaan. En kaikilta osin allekirjoita edellä olevaa väitettä, mutta totta toinen puoli kuitenkin. Tämä kevät on osoittanut monelle yhdistystoiminnassa aktiiviselle ihmiselle sen, että opimme käyttämään uusia osallistumisen muotoja, jos muita vaihtoehtoja ei ole, tai ne ovat vähissä.

Tänä keväänä, kun kokoontumisoikeuttamme rajattiin poikkeuslain perusteella, jouduimme miettimään, kuinka ammattiosastojen sääntömääräiset kokoukset saadaan pidettyä sääntöjen määräämässä ajassa. Pian valtioneuvosto linjasi, että kokouksien pitämistä voidaan siirtää syksyyn, ja tätä linjausta mukaillen myös Teollisuusliitossa päätettiin toimia.

Liiton ammattiosaston mallisääntöjen mukaan ammattiosaston kokouksiin voi osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, mikäli asiasta on päätetty syyskokouksessa. Tiedossani ei ole kuinka moni ammattiosasto on edellä mainitun päätöksen tehnyt. Ne osastot, jotka näin ovat menetelleet, varmaan kiittelivät tänä keväänä ratkaisuaan.

Kulunut kevät on osoittanut, että osallistumisen muoto ei ole toiminnan tärkein peruste. Osallistuminen diginä on yhtä pätevää ja arvokasta kuin läsnäolo fyysisestikin. Tänä päivänä meille tarjotaan monia eri sovelluksia ja välineitä yhteyden pitämiseen. Ne ovat kehittyneet, ne ovat ilmaisia ja niiden käyttö on mahdollista pienen perehtymisen avulla.

Tänä keväänä on pidetty etäyhteyksien avulla muun muassa luottamusmiesten vertaistukiryhmiä, luottamusmiestapaamisia ja järjestämiskokouksia.

Asioista pystytään tekemään päätöksiä, vaikka kokouksen osallistujat eivät olisikaan fyysisesti samassa tilassa. Ammattiosaston kokouksiin etäyhteydellä osallistuminen voi olla monelle helpompaa kuin kokouspöydän ääressä vaikuttaminen muun muassa ajankäytön tai perhetilanteen vuoksi. Tämä on tullut todistetuksi kevään aikana pidettyjen lukuisten etäkokousten myötä.

Kuulemani mukaan tänä keväänä on pidetty etäyhteyksien avulla muun muassa luottamusmiesten vertaistukiryhmiä, luottamusmiestapaamisia ja järjestämiskokouksia. Näistä meille on kertynyt oppia ja kokemusta, jonka toivoisin jäävän toimintatavaksi myös epidemian laannuttua. Ainakin osa kokouksista ja tilaisuuksista voidaan siirtää verkkoon. Kenties sillä saadaan houkuteltua uusia jäseniä aktiivisemmin mukaan toimintaan.

Myös Teollisuusliitossa on tehty kevään aikana merkittäviä digiloikkia. Kaikki kokoukset ja ideariihet on siirretty verkkoon. Pienen treenaamisen jälkeen asiat näyttävät sujuvan.

Jäsenille jo aiemmin tarjotut Urapalvelut täydentyivät kesäkuun alusta lukien, kun liitto aloitti yhteistyön Duunitorin kanssa (katso tästä Teollisuusliiton Työtori). Tämä mahdollistaa helpon hakupalvelun Teollisuusliiton sopimusalojen avoimiin työpaikkoihin. Palvelu on valtakunnallista eli paikkoja voidaan hakea paitsi omalta työssäkäyntialueelta myös koko Suomen alueelta.

Nämä kaksi digitaalista palvelua täydentävät hyvin toisiaan. Urapalveluista jäsen voi hakea tukea ja osaamista työnhakuun liittyen. Jäsenten käytössä on muun muassa puhelin ja chat-palvelu sekä mahdollisuus työnhaun omavalmentajan käyttöön. Lisäksi erilaiset verkossa näytettävät webinaarit antavat tietoa ja tukea työelämään ja työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. Kun työnhakuvalmiudet on saatettu ajan tasalle, on helpompaa ja sujuvaa siirtyä Teollisuusliiton Työtorille työnhakuun.

MERJA RINNE
Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö

KUVA KITI HAILA