LAKOSSA 9.–11.12. Jyväskylän Maintpartnerilla: ”Palkankorotuksia odotetaan”

”Toivomme, että sopimukset saataisiin aikaan, mutta olemme valmiita jyrkempiinkin toimenpiteisiin”, sanoi Maintpartnerin Jyväskylän toimipisteen pääluottamusmies Kimmo Sandelin keskiviikkona tämän lakon kolmantena ja viimeisenä päivänä.

KUVA YLLÄ: ”Kikyt tulivat ilman kustannusvaikutuksia, ja porukan mielestä ne myös lähtevät ilman kustannusvaikutuksia”, sanoo pääluottamusmies Kimmo Sandelin. Hänet kuvattiin Maintpartnerin portilla lakkouhan aikaan marraskuun 2019 lopussa.

Pääluottamusmies Kimmo Sandelinin mukaan ihmiset työpaikalla ovat sitä mieltä, että ”kikyt” eli kilpailukykysopimuksen 24 lisätuntia ovat olleet ja menneet.

– Porukan mielestä kolme vuotta piisasi. Kikyt tulivat ilman kustannusvaikutuksia, ja porukan mielestä ne myös lähtevät ilman kustannusvaikutuksia. Ihan normaaleja palkankorotuksia odotetaan näiltä neuvotteluilta. Mitään heikennyksiä ei haluta.

Näiden asioiden puolesta ja vuoksi porukka on ollut Sandelinin mukaan valmis lähtemään lakkoon ja näyttämään kentän kannan.

– Lakossa on ollut koko porukka. Lakkovartiointi on pyörinyt, ja porukka ollut mukana. Lakko on pitänyt, eikä tiedossa ole poikkeamia.

Toimipisteessä on vajaa 30 työntekijää. Pääluottamusmies Sandelin antaa heille ison kiitoksen.

– Kaikki ovat olleet mukana taistossa ja näyttäneet oman mielipiteensä kiitettävästi. Meillä porukka on samaa mieltä siitä, minkä takia jouduttiin näihin asioihin. He ymmärtävät ne ja ovat niiden kannalla ja takana.

Työntekijöillä kasvaa huoli siitä, miten pystyy tulemaan toimeen työllänsä ja elättämään perheensä,  pääluottamusmies Kimmo Sandelin kertoo.

OSTOVOIMAN LASKU OLISI KOHTALOKASTA

Sandelin mukaan kilpailukykykeskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt se ajatus, pitäisikö työnantajan maksaa kilpailukykysopimukseen sisältynyt työntekijöiltä siirretty miljardien eurojen eläkevakuutusmaksuhyöty työntekijöille takaisin.

– Se on paljon isompi potti kuin kikytunnit. Missä sen vaikutus näkyy? Ei minkäänlaisina investointeina, eikä muuna. Tulevaisuudessa ne näkyvät työntekijöillä kovenevana verotuksena.

– Itse sain juuri ensi vuoden verokortin. Mikään muu asia ei ole juuri muuttunut, mutta verotus kiristyi puolitoista prosenttia. Ei se puolen prosentin palkankorotuksella ole hoidettu, että ostovoima pysyisi. Kun inflaatio laukkaa hintoihin, se alkaa näkyä ihmisten kukkaroissa enenevässä määrin.

– Esimerkiksi kiinteistövero nousee sen verran paljon, että yksistään se söisi nyt esitetyn 0,5 prosentin keskimääräisen palkankorotuksen.

Sandelinin mukaan on vaikea ennustaa, mitä tapahtuu, jos ihmiset alkavat tulla yhä heikommin toimeen tienesteillään.

– Hinnat nousevat koko ajan, ja yhä vähemmän jää käteen normaalimenojen jälkeen. Huoli kasvaa siitä, miten pystyy tulemaan toimeen työllänsä ja elättämään perheensä. Onko se sitä, että sossun luukulta pitää hakea osa leipäänsä? Onko hyvinvointiyhteiskuntaa siinä vaiheessa enää olemassakaan? Kaikki se on hyvinvointivaltiosta pois, kun ei ole kulutusta valtion sisällä.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

LAKKO 9.–11.12.: Jyväskylän Maintpartnerin pääluottamusmies Kimmo Sandelin: ”Olemme tarpeeksi tehneet ilmaista työtä”

”Meillä on porukka lakon suhteen yksituumainen. Kikyä ei enää haluta tehdä. Ilmaisen työn tekeminen riittää”, sanoo Maintpartner Oy:n Jyväskylän toimipisteen pääluottamusmies Kimmo Sandelin.


Teollisuusliitto järjestää työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi laajat työnseisaukset 9.–11.12. Lakkoon menee noin 35 000 työntekijöitä yhteensä kymmeneltä Teollisuusliiton sopimusalalta. (Lue lisää tästä) 

TEKNINEN HUOLTO JA KUNNOSSAPITO
KIMMO SANDELIN
Pääluottamusmies
Maintpartner Oy, Jyväskylä
Teollisuusliiton valtuuston jäsen

Maintpartnerilla noudatetaan osaan henkilöstöä Teollisuusliiton neuvottelemaa teknisen huollon ja kunnossapidon sopimusta, jonka voimassaolo päättyi lokakuun lopussa. Jos lakko alkaa 9. joulukuuta, kuuluvat toimipisteen hieman alle 30 työntekijää sen piiriin.

– Meillä on valmius lakkoon. Väki tuumii, että työpaikoilla on kikyilty ja tehty ilmaisia töitä tarpeeksi. Kolme vuotta piisaa, tes-neuvotteluissa mukana oleva pääluottamusmies Kimmo Sandelin kertoo.

Hänen mukaansa mahdollisella lakolla halutaan estää työajan palkaton pidennys ja työntekijän aseman heikentäminen, jota koko ajan yritetään.

– Lakolla tavoitellaan sitä, että asioista neuvotellaan sopimusteitse. Tuntuu siltä, että tänä päivänä neuvottelutahto on hakusessa. Molemmilla osapuolilla ei sitä välttämättä ole.

PALKALLA TULTAVA TOIMEEN

Sandelinin mukaan työntekijät haluavat myös saavuttaa parannusta siihen, että palkalla ja yhdellä työllä tulee toimeen ja palkansaaja pystyy maksamaan laskut elääkseen.

– Hinnat nousevat koko ajan. Siinä suhteessa on jääty jälkeen. Vaikka puhutaan, että työn verotusta kevennetään, niin haittaveroina tulee kaikkialle lisää maksuja. Polttoaineita kuluu, kun on pakko käyttää omaa autoa, koska asumme kehäkolmosen ulkopuolella. Ei täällä ole julkista liikennettä. Ihmisten on kuljettava ja asuttava.

– Kiinteistöveroihin ja sähkölaskuihin tulee korotuksia koko ajan. Reaalinen tulotaso heikkenee, koska veromuotoja ja -korotuksia niihin tulee lisää. Kokonaisverot kaikkiaan vaan kasvavat koko ajan. Pienituloisiin nämä korotukset iskevät eniten.

TYÖNANTAJAT JUMITTUNEET HEIKENNYKSIIN

Neuvottelupöydässä työnantajapuoli on lukkiutunut Sandelinin mukaan ylisuuriin työehtojen heikennysesityksiin.

– Kaikki tuijottavat tällä hetkellä Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden väliseen neuvottelupöytään. Ei muualla olla valmiita asioista keskustelemaan, vaan halutaan odottaa, mitä Teknologiateollisuuden kanssa käytävissä neuvotteluissa tapahtuu. Kukaan ei halua lähteä päänavaajaksi.

– Kun teknologiassa saavutetaan tulos, niin muuallakin neuvottelupöydissä ehkä pääsemme keskustelemaan asioista. Teknologian pöydässä tehdään päätöksiä kikyistä ja vastaavista, Sandelin arvioi.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN