Sektorijohtaja Rosqvist: ”Toivottavasti kotimainen työvoima löytää maatalousalat”

Maatalouden kausityövoiman saantia on helpotettava, jotta koronakriisi ei pilaisi satokautta ja vaarantaisi ruoan saantia. Teollisuusliitto on vedonnut asiassa hallitukseen yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa. Sektorijohtaja Marko Rosqvist kertoo, että liiton päämääränä on saada suomalaisille työntekijöille maatalousaloilta töitä.

KUVA YLLÄ: Mansikanpoimijoita sadesäällä Suonenjoella. KUVA LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

26.5.2020

– Työtä Suomesta ja suomalaisille, tiivistää erityisalojen sektorijohtaja Marko Rosqvist Teollisuusliiton tavoitteet.

Suurin osa ulkomaalaisista maataloustyöntekijöistä ei pääse Suomeen tänä kesänä. Kun koronakriisi on tuottanut lomautusten ja irtisanomisten aallon, suomalaisille työnhakijoille yhtenä vaihtoehtona ovat maa- ja metsätaloustyöt. Niihin hakeutumista pitäisi nyt helpottaa ja varmistaa, että se on työntekijälle kannattavaa. Teollisuusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA ovat esittäneet Sanna Marinin (sd) hallitukselle kahdeksan kohdan toimenpidelistaa.

– Jos hallitus näyttää näille toimille vihreää valoa, niin se olisi merkittävä apu. Tämä on niin poikkeuksellinen tilanne, sanoo Rosqvist.

Esityksiä pitäisi viedä eteenpäin kiireellä, jotta niistä ehtisi olla apua tämän kesän töissä. Avainhenkilö asiassa on maatalousministeri Jari Leppä (kesk).

MAATALOUDEN KAUSITÖIHIN MENO HELPOKSI

Teollisuusliitto kuuluu maataloustuottajien ja muiden maaseutuelinkeinoja edustavien järjestöjen kanssa neuvoa-antavaan elimeen eli Advisory boardiin. Koronakriisin myötä perustettu asiantuntijaelin kertoo näkemyksiään hallitukselle.

– Me Teollisuusliitossa haluamme nimenomaan, että kotimainen työvoima löytäisi maatalousalat, ja tätä näkökulmaa olen kokouksissa korostanut, kertoo Teollisuusliiton edustaja Marko Rosqvist.

Työmarkkinajärjestöjen kahdeksan kohdan toimenpidelistassa mainitaan te-toimistojen auttaminen siinä, että ne ohjaisivat lomautettuja työllistymään maaseudun elinkeinoihin. Järjestöt ovat myös perustaneet sivuston Töitäsuomesta.fi, jonka tarkoitus on helpottaa työntekijöiden ja työnantajien kohtaamista.

– Muistutetaan, että tällainenkin vaihtoehto on olemassa, se ei välttämättä aina ole joka paikassa itsestään selvää.

”Aika paljon on kotimaista työvoimaa saatu kylvöihin. Tässä varmaan vaikuttaa, että kesätyöt on monessa paikassa peruttu”, Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist sanoo. KUVA KITI HAILA

Yhtenä keinona toimenpidelistassa on, että maatalouden kausitöitä voisi käydä tekemässä ilman, että niistä maksettu ja todennäköisesti niukaksi jäävä palkka vaikuttaisi työttömyysetuuksiin.

– Nyt ansiosidonnaisen päivärahan määrityksessä voi tulla vähän tuskaa, sanoo Rosqvist.

Tällä hetkellä maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa alin tuntipalkka on 8,71 euroa. Harjoittelijalla se voi olla vielä 10 prosenttia vähemmän.

Järjestöt esittävät lisäksi muun muassa palkkatuen korottamista alalla 50 prosenttiin niin, että se koskisi myös lomautettuja, opiskelijoita ja varusmiehiä. Siirtymistä työnantajalta toiselle maatalousalan sisällä tulisi helpottaa ja ottaa käyttöön määräaikainen työntekijöiden majoittumiskorvaus, 20 euroa vuorokaudessa.

– Kausityöläisillä ja ulkomaalaisilla on usein se tilanne, että he joutuvat pienistä rahoistaan maksamaan majoituksesta merkittävän summan. Ja juuri maatilojen lähellä ei ole välttämättä majoitusta tarjolla.

VÄLITYSBISNES VÄHENEMÄÄN PÄIN

Vaikka hallitukselta ja eduskunnalta toivotaan lisätoimia tukemaan maa- ja metsätalouden työllistämistä, on melko moni suomalainen työntekijä jo nyt löytänyt alalle.

– Aika paljon on kotimaista työvoimaa saatu kylvöihin. Tässä varmaan vaikuttaa, että kesätyöt on monessa paikassa peruttu, ja eihän kesätöissä yleensä muutenkaan huikeat palkat ole, arvioi Rosqvist.

Tuntipalkkojen tasoa kompensoi maataloudessa osittain se, että töitä tehdään usein urakalla.

– Työehtosopimuksen mukaan urakkapalkalla ansioiden täytyy nousta vähintään 20 prosenttia tuntipalkasta, ja jos tekee rivakammin, niin palkka voi nousta enemmänkin.

Koska palkkataso ulkomaalaisten työntekijöiden kotimaissa on niin paljon suomalaista heikompi ja useimmat maataloustyöt eivät tarjoa elantoa ympäri vuoden, lienee realismia, että ulkomaalaisilla kausityöläisillä on tulevina vuosina yhä keskeinen rooli suomalaisessa maataloustuotannossa.

– Palkat voivat täällä kuitenkin olla kymmenen kertaa sen, mitä ne olisivat peltotöissä esimerkiksi Ukrainassa, muistuttaa Rosqvist.

Kriittisiä ääniä on herättänyt ”välikäsibisnes”: nimenomaan Ukrainassa moni maksaa työvoimaa välittäville toimistoille siitä, että saa työluvan ja pääsee ulkomaille. Suomalaisessa mediassa tilannetta on jopa vieritetty ammattiyhdistysliikkeen vastuulle.

– Meillä ei Ukrainaan asti kynnet yllä, sanoo Rosqvist.

– Toiminta siellä on osin mafiamaistakin. Mutta yhä enemmän mennään siihen, että palkataan ilman välikäsiä.

TEKSTI MIKKO NIKULA

 

ESITYS: TOIMENPITEET TYÖVOIMAN SAANNIN TURVAAMISEKSI

  1. Työttömyysetuutta maksetaan maaseudun kausityöhön työllistyneille työsuhteen alkamisen jälkeen kuukauden ajan ilman, että kyseisellä ajalla maksettu palkka vaikuttaa päivärahaan vähentävästi.
  2. Korotetaan palkkatuki kaikilta 50 prosenttiin ja ulotetaan koskemaan myös lomautettuja.
  3. Otetaan määräaikaisesti käyttöön palkkatuki myös nuorille ja opiskelijoille sekä kotiutuville varusmiehille.
  4. Autetaan te-hallintoa ohjaamaan lomautettuja tai esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksista kesken kauden irtisanottuja työllistymään maaseutuelinkeinoihin.
  5. Mahdollistetaan, että Suomessa ”kausityöluvalla” (todistus tai oleskelulupa) olevat matkailun kausityöntekijät voisivat siirtyä maaseudun töihin suoraan, tai ainakin nopeasti hakea jatkolupaa uusille työnantajille.
  6. Poistetaan liikkuvuusavustukselta työsuhteen vähimmäiskesto.
  7. Säädetään elintarvikeketjun alkutuotannon työt määräaikaisesti työkokeilu-nimikkeellä työllistymistä edistäväksi palveluksi.
  8. Maaseudun majoituskuluja varten säädetään määräaikainen majoittumiskorvaus, 20 euroa vuorokaudessa.

MTK ja Teollisuusliitto: Nopeita toimia työvoiman saannin turvaamiseksi (Teollisuusliitto 25.3.2020)

LUE MYÖS:

Kesäduunarit maatalousalalla: ”Tiedon tarve on usein suuri” (26.5.2020)

Kesäduunarit maatalousalalla: ”Tiedon tarve on usein suuri”

Kesä koittaa, maataloustöiden kausi lähenee. Tämä näkyy sopimusasiantuntija Asta Kääriäisen töissä. Varsinkin ensimmäisiin kesätöihinsä meneville nuorille saatetaan ehdottaa kovin erikoisia työsopimuksia.

KUVA YLLÄ: Mansikoita pakataan laatikoihin Koivistoisen mansikkatilalla Vantaalla. KUVA LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM

26.5.2020

Asta Kääriäinen toimii tällä hetkellä Teollisuusliiton maaseutuelinkeinoista vastaavana sopimusasiantuntijana. Hänen vastattavakseen on tullut paljon kysymyksiä palkansaajien keskusjärjestöjen ylläpitämästä Kesäduunari-infosta.

– Esimerkiksi marjanpoiminnan työehdoista kysytään paljon. Sen huomaa, että tiedon tarve on suuri, usein työntekijöillä ja työnantajilla molemmilla, kertoo Kääriäinen.

Häneltä on muun muassa tiedusteltu, voiko työsopimukseen kirjata, että palkka maksetaan työsuhteen päätyttyä yhdessä osassa ja työsuhteen kestoksi arvioidaan 2,5 kuukautta.

– Työehtosopimuksessa lukee, että palkanmaksu on kahden viikon välein, ellei muuta ole sovittu. Mutta miksi työntekijä suostuisi sopimaan huonommat ehdot?

Kääriäinen kertoi kysyjälle, että yleensä palkka tulee tilille kerran tai kaksi kertaa kuussa. Todennäköisesti tuntuisi pitkältä ajalta odottaa palkkapäivää koko kesän ajan raskasta maataloustyötä tehden.

Yleisempi tapaus on, että työsopimus on tehty ja työsuhde syntynyt, mutta työnteon alku siirtyy. Kysyjä haluaa tietää, kuuluuko hänelle palkkaa.

– Voi olla, että sataa räntää ja pellolle ei päästäkään. Silloinkin työntekijällä on oikeus vaatia palkkaa. Mutta miten moni nuori uskaltaa? Pelkona on, että tulee koeajan purku, ja sitten loppukesästä ei enää saa töitä.

”Työnantajan pitää ottaa huomioon sopimuksia tehdessään, että pelisäännöt, eli työehtosopimuksen ehdot ja lait, koskevat kaikkia työntekijöitä, myös nuoria ja ulkomaalaisia”, muistuttaa Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Asta Kääriäinen. KUVA KITI HAILA

ULKOMAALAISISTA HARVA KUULUU LIITTOON

Kesätöitä tekevien nuorten lisäksi maatalouselinkeinoja on pyöritetty pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Liittoon kuuluu maatalousaloilla kovin harva, ja tyypillisesti töissä ollaan vain muutama kesäkuukausi. Lisäksi kielimuuri sekä tietämättömyys omista oikeuksista aiheuttavat sen, että ulkomaalaisista yhteyttä ottaa vain pieni joukko.

– Kymmenen työntekijän tilalla on ehkä kolme, jotka haluavat esimerkiksi ylityökorvauksensa ja soittavat siksi liittoon. He tietävät usein hyvin, että töiden saaminen voi sen jälkeen vaikeutua, mutta asia on heille periaatteellinen, selvittää Kääriäinen.

Hän korostaa, että työnantajan vastuulla on olla tarjoamatta sopimuksia, jotka ovat kohtuuttomia tai ristiriidassa lain tai työehtosopimuksen kanssa.

– Työnantajan pitää ottaa huomioon sopimuksia tehdessään, että pelisäännöt, eli työehtosopimuksen ehdot ja lait, koskevat kaikkia työntekijöitä, myös nuoria ja ulkomaalaisia.

Liitto edistää ulkomaalaisten maataloustyöntekijöiden järjestäytymistä, mutta työ on hidasta. Entäpä ne suomalaiset nuoret? Kääriäinen lähettää heidän vanhemmilleen terveisiä:

– Kertokaa nuorille ammattiliitoista ja että niihin kannattaa liittyä. Se tieto ei tunnu kavereilta tai koulusta välittyvän.

TEKSTI MIKKO NIKULA

LUE MYÖS:

Sektorijohtaja Rosqvist: ”Toivottavasti kotimainen työvoima löytää maatalousalat” (26.5.2020)

Riikka Vasama: Onnea on osaava ja ahkera kausityöntekijä

Koronavirus on sulkenut ihmisiä koteihinsa ja pakottanut pysähtymään. Häly on laantunut, kun lasten harrastusvälineet roikkuvat naulakossa odottelemassa seuraavaa kautta. Kiire on riisuttu pois, kun aikuiset jäävät lomautuslaput taskuissa kotiin. Vaikeana aikana onnea on lisääntynyt aika itselle ja läheisille.

Onnellinen lopputulema on myös se, miten kriisi hitsaa yhteen. Eri vinkkeleistä samaa asiaa tarkastelevat tahot tiivistävät yhteistyötä koronaviruksen aiheuttamista haasteista selviämiseksi. Rajojen sulkemisen vuoksi maatalouden ulkomaalaisten kausityöntekijöiden pääsy maahan on vaakalaudalla ja pahimmassa tapauksessa kotimainen ruuantuotanto on uhattuna. Teollisuusliitto on yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n, ruotsinkielisen tuottajajärjestö SLC:n ja Maaseudun Työnantajaliiton kanssa esittänyt ratkaisuehdotuksia kriisitilanteeseen.

Tieto siitä, miten riippuvainen maataloustuotantomme on ulkomaisesta työvoimasta, tuntuu olevan useimmille suomalaisille uutinen.

Työntekijöitä saapuu vuosittain tuhatmäärin etenkin Ukrainasta, mutta myös muualta Suomen itäisiltä lähialueilta sekä jopa Thaimaasta ja Vietnamista saakka. Alan työehdoista sopivalle Teollisuusliitolle tilanne on tuttu. Kielten ja kulttuurien kirjo näkyy elävästi liiton edunvalvonnassa.

Alkutuotannossa vuosittain työskentelevät vierastyöntekijät ovat nyt työnantajien puheissa aarteita. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvioi, että korvaavan kotimaisen työvoiman määrän pitäisi olla jopa korkeampi kuin vuosittain Suomeen saapuva 16 000 ulkomaista kausityöntekijää, sillä aloittelevat suomalaiset työntekijät eivät ole yhtä harjaantuneita maataloustyöhön ja siten yhtä tuottavia. Kriisitilanteen etuna on, että maatalouden ulkomaisen työvoiman teema on noussut esille.

Jokainen osaava ja ahkera ulkomaalainen kausityöntekijä ansaitsee arvostusta ja asianmukaiset työehdot.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI nimeää maatalousalat riskialaksi, jolla työperäistä hyväksikäyttöä on Suomessa esiintynyt. Työnantajien on noudatettava alan työehtoja siinäkin tapauksessa, ettei kieltä osaamaton ja oikeuksiaan tuntematon vierastyöntekijä osaa niitä vaatia. Alipalkkaukseen syyllistyneiltä työnantajilta pitäisi evätä lupa rekrytoida ulkomaalaisia työntekijöitä EU:n ulkopuolelta seuraavalle kaudelle. Alipalkkaus on huokea tapa hankkia kilpailuetua, sillä kiinni jäämisestä seuraa enintään palkkasaatavien maksu jälkikäteen. Kausityöntekijät ja rehelliset työnantajat hyötyisivät siitä, että työehtoja polkevalle yrittäjälle säädettäisiin merkittävä sanktiomaksu saavutetusta kilpailuedusta ja taloudellisesta hyödystä.

Kriisi on nostanut keskustelun aiheeksi suomalaisen huoltovarmuuden, jota horjuttaa ulkomaisen kausityövoiman saatavuusongelma. Kuluttajan onni on laadukas, lähellä tuotettu kotimainen ruoka, jota meillä on vierastyöläisten myötävaikutuksella yleensä saatavilla.

Koronakriisi vie tienestit tuhansilta kausityöntekijöiltä, jotka elättävät perheensä kotimaissaan Suomen maaseudulla hankituilla rahoilla. On kiitoksen paikka, kun he viimeistään ensi vuonna saapuvat osaavina ja ahkerina tuttuihin tehtäviinsä istutus- ja sadonkorjuutöihin.

RIIKKA VASAMA
Teollisuusliiton erityisalojen sektorin sopimusasiantuntija

KUVA KITI HAILA

VÄITTÄJÄT: Miten ulkomaalaisia työntekijöitä kohdellaan maatalousaloilla?

Maatalousalat käyttävät runsaasti muualta tullutta työvoimaa. Miten alan työehtoja noudatetaan heidän töissään?

Katso videolta, kuinka ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen rakenne kestää. VIDEO LAURI ROTKO

VÄITTÄJÄT


VELI-MATTI REKOLA
TOIMITUSJOHTAJA
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO


RIIKKA VASAMA
SOPIMUSASIANTUNTIJA
TEOLLISUUSLIITTO

MILLAINEN ELINEHTO ULKOMAINEN TYÖVOIMA ON MAATALOUSALOILLA?

VELI-MATTI REKOLA: Elinehto on juuri oikea sana. Kaikilla aloillamme kausityövoima on välttämättömyys, ilman sitä moni yritys ei toimisi. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan maatalous- ja puutarha-alan yrityksissä on noin 15 000 ulkomaista työntekijää, henkilömäärästä jopa 40–50 prosenttia. Se on meillä merkittävämpi osuus kuin rakennusalalla.

RIIKKA VASAMA: Kausityövoiman tarve näkyy myös meillä. Ulkomaiset työntekijät ovat suomalaisia huonommin järjestäytyneitä, mutta silti maatalous- ja puutarha-alojen jäsenistössä on huomattava määrä ulkomaalaistaustaisia.

MIKSI KOTIMAISTA TYÖVOIMAA EI LÖYDY RIITTÄVÄSTI?

REKOLA: Se ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan näkyy kaikissa EU-maissa. Kotimaasta ei vaan löydy tekijöitä, ja sama tilanne on esimerkiksi Puolassa, jonne tulee myös paljon työntekijöitä Ukrainasta. Kausiluonteisuus on yksi syy – suomalaiset hakeutuvat enemmän vakituisiin työsuhteisiin. Myös työn fyysinen raskaus ja sääolot vaikuttavat.

VASAMA: Nämä ovat aloja, jotka eivät houkuttele työn raskauden, kausiluonteisuuden sekä palkkauksen takia, joka ei ole kovin kilpailukykyinen moniin muihin aloihin verrattuna.

REKOLA: Nämä ovat matalan tuottavuuden töitä, joista osa on sellaisia, joita ei voi tehdä koneellisesti. Palkkatasosta voidaan olla monta mieltä, mutta työehtosopimusten palkat ovat samaa tasoa kuin lakisääteinen minimi monissa Euroopan maissa.

”Meillä on hyvät yhdessä tehdyt ja tarpeen mukaan joustavat tessit. Haaste on ehtojen noudattamisessa”, sanoo Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama. KUVA LAURI ROTKO

VASAMA: Palkalla tietysti pitäisi tulla toimeen ja voida elättää itsensä. Maaseudulla se voi olla helpompaa, mutta kaupungeissa, saati pääkaupunkiseudulla se ei onnistu. On totta, että alalla on paljon mekaanista työtä, mutta myös erityisosaamista vaaditaan esimerkiksi eläinten kanssa.

REKOLA: Kausityöntekijät ovat yleensä täällä muutaman kuukauden, heidän tilannettaan pitää tarkastella vähän eri lailla kuin vakituisten. Moni esimerkiksi ukrainalainen tulee mielellään Suomeen, koska kotimaassa palkkataso on 100–200 euroa kuussa, meillä se on vajaa 1 500. Kausityöntekijä voi ansaita puolen vuoden työllä elannon pitkäksi aikaa.

ONKO SUOMALAISISSA JA ULKOMAISISSA TYÖNTEKIJÖISSÄ EROJA?

VASAMA: Hyvä työntekijä on hyvä työntekijä, riippumatta kansallisuudesta. Jos kausityöntekijä lähtee toiseen maahan, on hänellä jo lähtökohtaisesti valtava motivaatio ja halu tehdä töitä.

REKOLA: Varmaan jotain eroja on, mutta eivät ulkomailta tulleet poikkea suomalaisista mitenkään kielteisesti. Valtaosa on ahkeria ja he ovat sopeutuneet Suomen kulttuuriin.

MILLAISIA ONGELMIA ULKOMAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOIHIN LIITTYY?

VASAMA: Meillä on hyvät yhdessä tehdyt ja tarpeen mukaan joustavat tessit. Haaste on ehtojen noudattamisessa, ja ulkomaisten työntekijöiden osalta kaikki ei toteudu sen sovitun mukaan. Maatalous- ja puutarha-alat ovat riskialoja, jotka jäävät helposti huomiotta, eri lailla kuin vaikka rakennus- tai palvelualat. Meillä työskentelee suuri määrä kouluttamattomia ulkomaalaisia, jotka eivät ole tietoisia työelämän pelisäännöistä tai koko työmarkkinoiden järjestelmästä. Ja jos vielä käytetään välitysfirmoja, voivat fakta ja fiktio mennä sekaisin.

REKOLA: Lähtötilanne on varmaan vaikeampi, jos on tottumaton Suomen olosuhteisiin eikä ole yhteistä kieltä, jolla kommunikoida. Työntekijällä voi olla epätietosuutta ehdoista ja ehkä järjestäytymättömissä työnantajissakin on niitä, jotka eivät osaa soveltaa ehtoja oikein. Ongelmia voi tulla myös siitä, jos kausityöntekijät, joilla ei ole tarvetta vapaa-ajalle tai harrastuksille, haluaisivat tehdä töitä mahdollisimman paljon. Joskus työnantaja tähän suostuu, mikä voi tietty olla väärin.

”Tiedotus on tärkeintä. Olemme yhdessä käännättäneet meidän tessit sekä englanniksi että venäjäksi”, kertoo Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola. KUVA LAURI ROTKO

VASAMA: Suurin osa ongelmista liittyy alipalkkaukseen. Tuntipalkka voi olla kohdallaan, mutta lisät ovat maksamatta. Alipalkkaus pitäisikin kriminalisoida. Tämä on yrittäjienkin etu, sillä asianmukaisesti toimivien voi olla vaikea pärjätä, jos toinen yritys polkee ehtoja. Myös ylipitkiin työpäiviin liittyy problematiikkaa – ne ovat työnantajalle mieluisia kiireisenä aikana ja työntekijää ne voivat houkuttaa, kun haluaa tienata paljon. Mutta kukaan ei jaksa loputtomiin, vaan voi tulla virheitä ja tapaturmia. Kolmas asia mikä huolestuttaa, on epäasiallinen kohtelu. Ristiriitoja ei aina osata selvittää, vaan huudetaan ja uhkaillaan esimerkiksi työluvan menettämisellä.

MITEN NÄITÄ ONGELMIA RATKOTAAN?

REKOLA: Tiedotus on tärkeintä. Olemme yhdessä käännättäneet meidän tessit sekä englanniksi että venäjäksi. Varmasti helpottaa, kun asioita voi lukea omalla kielellä.

VASAMA: Olen iloinen yhteistyöstä työnantajaliiton kanssa. Toivon että he jakaisivat myös aktiivisesti tietoa, koska heillä on hyvä kontakti työntekijöihin. Näillä aloilla työskennellään maaseudulla, usein kaukana ja piilossa, irti yhteisöistä. Mitä enemmän työntekijöillä on tietoa, sitä helpompaa tekeminen on kaikille. Tavoitteena pitäisi olla, että kaikilla on hyvä ja varma olo. Kaikki toimet, jotka edistävät sitä, että työntekijä uskaltaa ottaa epäkohdat puheeksi, ovat tarpeellisia.

REKOLA: Meillä on laajat kontaktit omaa jäsenkuntaa laajemmallekin, ja meillä on muun muassa yhteistyösopimus Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton kanssa, jossa on paljon kausipoimijoita. Heidän jokainen jäsenensä saa tiivistelmän työehdoista. Ulkomaisiin työntekijöihin liittyvät haasteet ovat paljon työsuhteisiin liittyviä, eikä alalla ole ollut juuri laittoman työvoiman käyttöön liittyviä ongelmia.

MAATALOUSALAT

Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan työehtosopimusten määräyksiä noudatetaan mm. avomaanviljelyalalla, vihannespakkaamoissa, eläintaloudessa, hevosalalla, turkistarhoilla ja puutarhoilla työskentelevien työsuhteisiin työntekijän kansalaisuudesta riippumatta. Teollisuusliittoon voivat liittyä kaikki aloilla Suomessa työskentelevät kansalaisuudesta ja työluvan tai viisumin pituudesta riippumatta. Teollisuusliitto tarjoaa alojen työntekijöille neuvontapalveluja kotimaisten kielten lisäksi englanniksi ja venäjäksi.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO