OIVALTAJA: Jarno Silvonen: ”Perusvalmiudet ja ensisysäys luottamusmiehen tehtäviin”

Vuoden alussa luottamusmieheksi ja varapääluottamusmieheksi valittu Jarno Silvonen sai ensisysäyksen ja laajan katsauksen luottamusmiehen tehtäviin päivän mittaisella etästarttikurssilla tammikuussa. Peruskurssille pääsy on viivästynyt, sillä Murikka on jouduttu pitämään kiinni koronaepidemian takia.

8.4.2021

LUOTTAMUSMIESTEN STARTTIKURSSI

JARNO SILVONEN

Linjanhoitaja, varapääluottamusmies ja luottamusmies
Orion Oyj, Turku
Turun lääkealan työntekijät ao. 440

Verkko-opetuspäivän aikana Silvonen ehti saada perusvalmiudet toimia luottamusmiehenä. Teams-linkki oli valmiina avattavaksi aamukymmeneltä olohuoneen pöytäkoneella.

– Olin hyvissä ajoin liikenteessä eli valmistautunut. Aamupala oli syöty ja koiran kanssa käyty aamulenkillä. Olin myös miettinyt ennakkotehtäviä, joihin kuului esimerkiksi oma esittely ja sen pohtiminen, millainen on oma tehtävä uutena luottamusmiehenä.

Teams-istunnossa oli mukana toistakymmentä luottamusmiestä. Etäpäivässä oli Silvosen lisäksi toinenkin osallistuja muovituoteteollisuuden ja kemian teollisuuden sopimusalalta.

– Starttikurssi oli hyvä korvike varsinaiselle viiden päivän peruskurssille. Aloituspaketiksi tämä oli riittävä, mutta odotan Murikkaan pääsyä ja saavani lisää syventävää tietoa sekä kuulevani kokemuksia muilta työpaikoilta.

Luottamusmiesten peruskurssilta Silvonen odottaa hyvää seuraa ja tiukkoja tilanteita opettajien kanssa.

Odotan, että pääsen haastamaan opettajat kysymyksillä ja keskusteluilla, ja että opettajat haastavat meidät kurssilaiset.

Silvosen piti osallistua peruskurssille maaliskuussa, mutta lähiopinnot jouduttiin perumaan pandemian takia. Vielä ei tiedetä, milloin Murikkaan päästään.

Tuore luottamusmies Jarno Silvonen on saanut tukea tehtäviinsä verkkokursseilta.

– Luottamusmiehille tuli maaliskuulle verkkokursseja, jotka syventävät luottamustehtävän kannalta olennaista tietoa, mutta eivät korvaa peruskurssia. Näille verkkokursseille olen osallistumassa.

Uudella luottamusmiehellä ei ole vielä montaa kokemusta tehtävistä, mutta muutamia neuvoja hän on ehtinyt jo antaa työntekijöille esimerkiksi työvuoromallista ja palkankorotuksista.

Luottamustehtävään hakeutumiseen Silvosta johti mielenkiinto niin opiskelua kohtaan kuin kiinnostus työhön liittyviin sopimusasioihin. Taustalla vaikuttivat myös auttamishalu, oikeudenmukaisuuden arvo sekä halu vaikuttaa työoloihin. Opiskeluinnostusta kuvaa se, että Silvonen opiskelee tällä hetkellä koneoppimisen perusteita verkkokoulutuksena. Opintoihin sisältyy muun muassa datanhallintaa ja tekoälyä.

Luottamusmies on neuvottelija, auttaja, sopija, sovittelija, tiedonvälittäjä, kehittäjä sekä ammattiosaston ja työntekijöiden edustaja.

– Kaikki nämä tehtävät ovat arvokkaita. Luulen, että sovittelu tulee olemaan haastavin alue, koska eteen voi osua monia yllätystekijöitä.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

Merja Rinne: Epävarmuudesta luottamuksen ilmapiiriin

Elämme keskellä maailmanlaajuista pandemiaa. Koemme enemmän tai vähemmän turvattomuutta oman ja läheistemme terveyden, talouden ja tulevaisuuden vuoksi.

Työmarkkinoilla kuohuu, kun vakaaksi ja toimivaksikin koettua kolmi- tai kaksikantaa, jopa liittojen välistä sopimista uhataan ja neuvottelut ovat luisumassa yritystasolle.

Miten työntekijöiden työehdot määräytyvät tulevaisuudessa, kuka niistä neuvottelee ja sopii? Mikä on irtisanottujen ikääntyneiden kohtalo, jos eläkeputki poistetaan, eikä korvaavaa suojaa saada neuvoteltua?

Nykyisen kaltaisessa mediaympäristössä samat uutiset tuutataan silmille ja korville monista eri välineistä. Ne ohjaavat keskusteluamme ja ruokkivat epävarmuuden tunnetta.

Luottamus luo vakautta ja antaa uskoa tulevaisuuteen. Luottamus ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä pitää rakentaa ja vaalia. Rakentaminen tapahtuu ennen kaikkea teoin, mutta myös sanoin.

Luotettava ihminen kuuntelee, hän ei arvostele ihmisiä, hän tunnistaa erilaiset kommunikointitavat. Hän ei välttämättä ole porukan suurin äänitorvi eikä mielipidevaikuttaja, mutta hän kykenee jakamaan toisten ihmisten kanssa erilaisia tunnetiloja ja löytämään ongelmiin ratkaisuja.

Ei liene yllätys, että usein edellä kuvatun kaltaiset henkilöt tulevat valituiksi työpaikkojen luottamusmiehiksi.

Nyt on tärkeää rakentaa ja vaalia luottamusta työpaikoilla siihen, että Teollisuusliitto neuvottelee jäsentensä työehdoista tulevaisuudessakin.

Luottamuksellisessa ympäristössä koetaan yhteenkuuluvuutta, joka on yksi ihmisen perustarpeista. Siksi me helposti hakeudumme osaksi erilaisia ryhmiä. Jos ryhmän toiminta ja arvot koetaan itselle tärkeiksi, se on suorassa yhteydessä motivaatioon toimia yhteisen hyvän eteen.

Siksi myös työpaikoilla on erittäin tärkeää rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta työntekijöiden keskuudessa. Näin uskoisin myös järjestäytymisen edistämisen etenevän myönteisesti.

Työpaikkojen luottamushenkilöt ovat liitolle korvaamattomia silmiä ja korvia työpaikoilla tapahtuviin ilmiöihin. Vuorovaikutuksen työpaikkojen luottamusmiesten ja liiton palkatun henkilökunnan kesken pitää olla avointa ja rehellistä.

Näin pystymme parhaiten kehittämään liiton toimintaa vastaamaan paremmin ajan haasteisiin ja jäsenten tarpeisiin.

Jos edessämme on pian tilanne, jossa työehdoista ei enää neuvotella perinteisellä tavalla työnantajajärjestön ja liiton kesken, työpaikoille leviää epävarmuuden tila.

Nyt on tärkeää rakentaa ja vaalia luottamusta työpaikoilla siihen, että Teollisuusliitto neuvottelee jäsentensä työehdoista tulevaisuudessakin. Tavalla tai toisella.

Luottamusmiehiä ja työntekijöitä ei jätetä yksin.

Epävarmuus hälvenee, kun ryhdymme yhdessä toimeen toisiimme luottaen. Asetamme toiminnalle yhteiset tavoitteet, uskomme tekemiseemme ja vaikutusmahdollisuuksiimme.

Miten ajankohtaisia ovatkaan Teollisuusliiton strategian arvot. Uskomme yhteisvoimaan, sopimiseen ja neuvokkuuteen.

MERJA RINNE
Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö

KUVA KITI HAILA

”Luottamusmies on järjestäytymisen ykköslenkki”

Tämän syksyn luottamusmiesvaaleissa valitaan työpaikan tärkeimmät edunvalvojat seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12.

28.10.2020

– Luottamusmiehen yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Kun työpaikalla on korkea järjestäytymisaste, työntekijöitä edustavalla luottamusmiehellä on paljon paremmat asemat neuvotella työntekijöiden edunvalvonnan parannuksista, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija ja tietosuojavastaava Ville-Petteri Risberg.

Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja. Ilman luottamusmiehiä liitto ei pääse kiinni työpaikkojen arkeen ja valvomaan työntekijöiden etuja. Luottamusmieheksi voivat olla ehdolla kaikki Teollisuusliittoon kuuluvan ammattiosaston jäsenet.

”Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja”, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg.

– Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan oman työpaikan asioihin ja auttamaan työkavereita konkreettisesti. Jos työpaikalla ei ole vielä valittu pääluottamusmiestä, kannattaa kerätä porukka yhteen ja ryhtyä miettimään, kenet tehtävään valitaan, Risberg sanoo.

– Vaikka pääluottamusmiestä ei olisi, niin usein työpaikalla syntyy käytäntö, jossa joku tietty henkilö toimii työnantajan suuntaan työntekijöiden edustajana. Hänen on helpompaa hoitaa asioita, kun asema on virallinen.

Luottamusmiehet ovat myös mukana yrityksen kehittämishankkeissa.

– Luottamusmiehen kautta työntekijöiden näkemykset tulevat paremmin esille, kun tehdään yrityksen kehittämissuunnitelmia ja muita työoloihin vaikuttavia päätöksiä.

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVA KITI HAILA

 

LUOTTAMUSMIES

Luottamusmies edustaa työntekijöitä työpaikalla. Hän on jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Hän toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies auttaa kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja toimii aina luottamuksellisesti.

Syyskuussa 2020 Teollisuusliiton tiedossa oli 1986 pääluottamusmiestä, 1342 varapääluottamusmiestä ja 1203 luottamusmiestä.

LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT

Työnantaja on velvollinen noudattamaan voimassa olevia työehtoja. Työntekijöiden edustajana luottamusmies valvoo

  • työehtosopimusten noudattamista,
  • työlainsäädännön noudattamista,
  • työsopimusten ehtojen noudattamista,
  • työsuhteen muiden ehtojen noudattamista.

Luottamusmies myös edustaa ammattiosastoa kysymyksissä, jotka liittyvät

  • työntekijän ja työnantajan välisiin suhteisiin,
  • yrityksen kehittämiseen,
  • paikalliseen sopimiseen.

Luottamusmies saa käyttää työaikaa toimen hoitamiseen kunkin työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja työehtosopimukseen.

LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA

Luottamusmies valitaan työpaikalla järjestettävillä vaaleilla. Samalla valitaan varaluottamusmies ja työpaikan koon mukaisesti myös osastojen luottamusmiehet. Konserniluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti konsernin sisällä.

Oikeus asettua luottamusmiesehdokkaaksi ja äänestää vaaleissa on kaikilla työpaikalla toimivaan Teollisuusliiton ammattiosastoon järjestäytyneillä työntekijöillä.

Oikeus vaalien järjestämiseen työpaikalla on ammattiosastolla tai työpaikan ammattiosastoon kuuluvilla työntekijöillä. Vaaliajoista ja -paikoista sovitaan työnantajan kanssa.

Joissain liiton työehtosopimuksissa on määräyksiä, jotka poikkeavat liiton yleisistä luottamusmiesvaaliohjeista. Tarkista vaalia järjestettäessä siis myös sopimusalan työehtosopimus.

Luottamusmiehen toimikausi on kaksi vuotta.

ENTÄ JOS TYÖPAIKALLANI EI OLE LUOTTAMUSMIESTÄ?

Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voivat järjestäytyneet työntekijät yhdessä ammattiosastonsa kanssa järjestää vaalit milloin tahansa.

Ohjeet vaalien järjestämiseen saa Teollisuusliiton aluetoimistoista samoin kuin yksityiskohtaiset tiedot luottamusmiehen tehtävistä ja toimikausista.

Teollisuusliitto kouluttaa luottamusmiehet tehtäviinsä. Työnantaja maksaa koulutusajalta palkan.

HUOM!

Metsäteollisuus ry:n ilmoitus lopettaa työehtosopimustoiminta voimassa olevan sopimuskauden päättyessä ei vaikuta mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden luottamusmiesvaaleihin. Luottamusmiesten rooli on näillä sopimusaloilla jopa korostuneen tärkeä.

EHDOKKAIDENASETTELU VOIDAAN JÄRJESTÄÄ KIRJALLISESTI

Koronaepidemian aikana luottamusmiesvaalien ehdokkaidenasettelukokous on mahdollista järjestää myös kirjallisesti. Ehdokkaat voivat ilmoittaa halukkuudestaan asettua ehdokkaaksi toimittamalla kirjallisen suostumuksen työpaikalla määriteltyyn postilokeroon määriteltynä aikana. Näin fyysistä kokoontumista ehdokkaidenasetteluun ei tarvitse pitää.

 

Lue lisää ja tulosta tai tilaa Teollisuusliiton luottamusmiesvaalimateriaalia TÄSTÄ.

NÄKIJÄ: Marjo Miettinen: Luottamusmiehenä kasvaa ongelmien ratkojaksi

Mitä pidempään luottamusmies pysyy toimessaan, sitä parempi neuvottelija ja työpaikan kehittäjä hänestä tulee, sanoo Marjo Miettinen.

MARJO MIETTINEN Kasvatustieteiden tohtori. Väitöstyö ”Luottamusosaaminen: yhteisöosaaminen suomalaisen luottamusmiehen pääomana”. Ensto Oy:n ja Ensto Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä EM Group Oy:n hallituksen jäsen. Yksi kyseisten perheyritysten omistajista. Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi mukana mm. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Solidiumin, Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n ja ETLA:n hallituksissa.

Luottamusmiehen tehtävä ei ole helppo eikä siihen pidä ryhtyä kevein perustein, sanoo luottamusmiesten osaamistasoista, kehittymisestä ja oppimisympäristöistä väitöstyönsä tehnyt Marjo Miettinen.

– Luottamusmiehen tehtävä on ajaa edustettaviensa asiaa sekä koko henkilökunnan asiaa. Samaan aikaan hänen pitää ymmärtää, mikä on yhtiön taloudellinen tilanne, ja ajaa yhtiön asiaa. Monta kertaa mukaan tulee vielä yhteiskunnallinen aspekti ja liiton näkemys.

Väitöstyöhön tehdyn luottamusmieskyselyn mukaan tehtävään vaaditaan jatkuvaa lukemista, oppimista, itsensä kehittämistä, läsnä olemista, kilpailukyvyn turvaamista, asiantuntijuutta, talousasioiden hallintaa ja paljon muuta.

Vaadittavien ominaisuuksien lista on miltei yhtä pitkä, mutta kärjessä on kaksi ylitse muiden: rehellinen ja avoin.

– Nämä ovat aika kovia vaatimuksia, Miettinen toteaa ja sanoo luottamusmiehen tehtävää hyvin monitasoiseksi.

PESTI KOULII VAATIVAMPIIN TEHTÄVIIN

Mitä pidempään luottamusmies on tehtävässään ja mitä enemmän hän oppii ja opiskelee, sitä pätevämpi hänestä tulee. Väitöstyössään Miettinen jakaa luottamusmiehet heidän kokemuksensa, valmiuksiensa ja kykyjensä mukaan neljään eri ryhmään. Työntekijöiden ja työnantajien odotukset muuttuvat luottamusmiehen kehittymisen myötä.

Ensimmäisen kaksivuotiskauden luottamusmiestä Miettinen nimittää lupaavaksi toimijaksi. Jos luottamusmies saa jatkopestin toiselle kaudelle, luottamus on jo syntynyt. Hän kehittyy luotettavaksi toimijaksi. Kolmannella kaudella luottamusmiehestä kehkeytyy osaava sovittelija.

– Tässä kolmannessa oppimisen tilassa luottamusmieheen luotetaan niin paljon, että ristiriitojen tullessa luottamusmies kutsutaan paikalle. Hän pystyy sovittelemaan ongelmia, koska hänelle on kehittynyt psykologista silmää.

Neljännellä kaudella muut alkavat kiinnostua luottamusmiehestä, jolloin hänet rekrytoidaan helposti esimerkiksi ammattiliiton luottamustehtäviin.

– Hänestä tulee verkostoituva vaikuttaja, ei vain yrityksessä, vaan myös sen ulkopuolella. Meillä on nytkin kansanedustajia, joilla on luottamusmiestausta.

Meillä on nytkin kansanedustajia, joilla on luottamusmiestausta.

LUOTTAMUSMIES VOI OLLA JOHTORYHMÄSSÄ

Luottamusmiesjärjestelmä on yksi tapa neuvotella ja sopia työpaikan asioista. Miettisen mukaan neuvottelujärjestelmää voisi muuttaa olennaisesti, mutta jonkinlainen sopimusjärjestelmä tarvitaan.

– Jokaisen kanssa ei voi sopia erikseen, täytyy olla jokin järjestelmä, kuinka viedään asioita eteenpäin ja kuinka sovitaan.

Luottamusmiestoiminnassa kyse ei ole vain palkoista ja työehdoista, vaan myös yrityksen sisäisistä pienistä ja suurista asioista. Miettisen mukaan on harmi, että työpaikan yhteistoiminta perustuu yhteistoimintalakiin, josta on tullut pitkälti irtisanomislaki.

– Yhteistoiminta on tarkoittanut paljon muuta kuin lomautuksia tai irtisanomisia.

Paikallinen sopiminen tuo omat lisänsä luottamusmiehen tehtävään. Miettisen mukaan se vaatii entistä parempaa kykyä tehdä kompromisseja ja perustella ratkaisuja.

– Yritykset ovat hyvin erilaisessa tilanteessa, esimerkiksi pk-sektorilla ei ole opittu tekemään paikallisia sopimuksia. Työntekijä- ja työnantajaliittojen pitäisi nopeasti järjestää paikallisen sopimisen koulutusta.

Joissakin yrityksissä luottamusmiehen kykyjä osataan hyödyntää. Väitöstyötä tehdessään Miettinen tapasi luottamusmiehen, joka kuului yrityksen johtoryhmään.

– Ruotsissa henkilöstön edustaja on yrityksen hallituksessa. Tämä oli hieman enemmän, eli hän oli mukana operatiivisessa tekemisessä.

SIDOSRYHMIÄ KUUNNELTAVA AVOIMESTI

Miettisen mukaan luottamusmiehen tehtävän vaikeus korostuu kriisiaikoina.

– On vähän sääli, että luottamusmies haetaan kehiin vasta kriisin alettua. Hänellä olisi annettavaa jo kehitysvaiheessa. Hyvät yhtiöt kehittävät toimintaansa henkilökunnan kanssa koko ajan. Meillä on jo pulaa hyvistä työntekijöistä.

Luottamusmies näkee yhtiön toiminnan eri näkökulmasta kuin esimiestaso tai ylin johto.

– Järkevä dialogi tärkeiden sidosryhmien kanssa on luottamusmiehelle a ja o, olipa sidosryhmä työterveyshuolto, työnantaja, poliitikot tai ammattiliitto. Aito ja aktiivinen keskustelu tuo tulosta.

Työntekijä- ja työnantajaliittojen pitäisi nopeasti järjestää paikallisen sopimisen koulutusta.

Korona ja tuotannon muuttuminen ovat tuoneet lisähaasteensa. Miettisen mukaan hyvä luottamusmies pystyy tekemään paljon pelon poistamiseksi. Ihmiset haluavat purkaa pelkotilojaan, ja siihen tarvitaan hyvää kuuntelijaa.

Miettisen omassa perheyhtiössä, Enstossa, henkilöstöltä tulleisiin toiveisiin on pyritty vastaamaan, maskien ja pleksien käytöstä alkaen tilojen eristykseen ja erilaisiin ruokailuaikoihin.

– Suomessa ei ole ollut totaalista lockdownia. Tehtaat ja teollisuus pyörivät. Enston Intian, Italian, Ranskan ja Espanjan tehtaat olivat totaalisesti kiinni. Toimitimme tavaraa Suomesta ja Virosta.

– Meillä oli kaikilla sama suunta. Mennään terveys edellä, mutta asiakkaat saavat tilauksensa.

TIEDONKULKU ON KAIKKIEN ETU

Suurin osa luottamusmiehistä on Miettisen mukaan päteviä. Luottamusmiehen roolissa pysyminen on joskus vaikeaa. Toisaalta häntä voidaan pitää liikaa työnantajan puolta ajavana, toisaalta luottamusmies voi jäädä vain työntekijöiden megafoniksi, eikä kehittyä neuvottelijaksi.

– Kaikenlaisia keinoja voi käyttää. Esimerkiksi yrityksen esi-infon jälkeen työntekijät voivat vetäytyä luottamusmiehen kanssa neuvonpitoon ja palata sitten takaisin jatkamaan tilaisuutta.

Työnantajat hyötyvät Miettisen mukaan luottamusjärjestelmästä, jos se toimii hyvin.

– Luottamusmies ennakoi ja poistaa riitatilanteita, koska hän tuntee ihmiset. Hän käy jatkuvaa vuoropuhelua. Luottamusmiehen pitää olla henkilö, jolle on helppo mennä puhumaan ongelmakohdista, ennen kuin niistä tulee ongelmia.

On vähän sääli, että luottamusmies haetaan kehiin vasta kriisin alettua.

Miettinen muistelee, kuinka hänen isänsä otti aikanaan luottamusmiehiä mukaan erilaisiin tilaisuuksiin ja keskusteli heidän kanssaan. Kynnys keskusteluun on pidetty matalana. Sysäys väitöstyöhön tuli SAK:n aikaisemmalta puheenjohtajalta Lauri Ihalaiselta, joka kysyi aikoinaan, miksi Enstossa keskustelu onnistuu, mutta muualla ei.

Miettinen puhuu väitöstyössään yhteisöosaamisen kehittämisestä ja luottamustyön kehittämisestä.

– Luottamus vie eteenpäin ja kerryttää lisää luottamusta. Yksi hyvä mittari on, käykö yhtiön johto tai toimitusjohtaja koskaan kysymässä luottamusmiehen mielipidettä.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVA PEKKA ELOMAA

LUOTTAMUSMIESVAALIT

Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet 1.11.–31.12. Lue lisää ja lataa aineistoja: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit