OIVALTAJA: Eero Vekkeli: ”En ole yksin työelämän haasteiden kanssa”

Paperiliittolainen pääluottamusmies Eero Vekkeli kuuli Metsäteollisuus ry:n ilmoituksen työehtosopimustoiminnasta irtautumisesta 1. lokakuuta kello 15. Kello 18 hän jo kommentoi metsätyönantajan yllättävää ilmoitusta suorassa tv-lähetyksessä Yleisradion toimittajalle.

LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI

EERO VEKKELI

Pääluottamusmies
Metsä Board Äänekoski
Paperiliiton Äänekosken ao. 13

Vuoden kovimman työmarkkinauutisen nopea kommentointikokemus takanaan Vekkeli odotti Murikka-opiston luottamusmiesten jatkokurssin marraskuun lopun toista viikkoa, jossa harjoiteltiin viestintätaitoja. Vekkelin piti osallistua jo viime talvena Kiljavan opistolla televisioesiintymisen koulutukseen, mutta kurssi peruuntui. Siitä olisi ollut hyötyä uutispäivänä.

– Tv-esiintyminen meni ihan hyvin siihen nähden, etten ollut ehtinyt asiaa paljoa prosessoimaan. En kyllä ollut tilanteessa mukavuusalueellani, ja ajattelin, että tätä pitää treenata.

Murikka-opisto on toiminut Teollisuusliiton lisäksi myös Paperiliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäsenten koulutuspaikkana vuoden 2020 alusta lähtien. Vekkelille koulutusyhteistyö ja asioiden jakaminen näyttäytyi hedelmällisenä.

– Liittojen ja sopimusalojen työehtosopimuksia vertailemalla sai uutta perspektiiviä asioihin. Eroja on yllättävissä kohdissa. Verkostoituminen muiden liittojen luottamusmiesten kanssa oli hienoa, mutta niin oli myös se, että 14 hengen kurssilla oli toinenkin paperiliittolainen.

Murikan nykyaikaiset ja remontoidut tilat tekivät Vekkeliin vaikutuksen. Sekä Murikan että Kiljavan kursseja käyneen Vekkelin mielestä opettajat ovat molemmissa paikoissa ammattitaitoisia.

Jutut jatkuivat illalla baarin puolella.

– Mutteri-klubilla ruodittiin omia ja muiden tekemisiä. Huomasin, etten ole yksin työelämän haasteiden ja nopeiden muutosten kanssa.

Ensi vuoden koulutuskalenteriinsa Eero Vekkeli on jo varannut niin työoikeuden kurssin kuin pääluottamusmiesten täydennyskoulutuksen.

Uusi tilanne työehtojen sopimisessa puhutti kurssilaisia.

Tulevassa paikallisessa ja yrityskohtaisessa sopimisessa on näkemyseroja esimerkiksi siitä, säilyvätkö vanhan työehtosopimuksen ehdot pohjana seuraavissa neuvotteluissa, vai aloitetaanko neuvottelut puhtaalta pöydältä.

Nähtäväksi jää myös se, yritetäänkö yleistä edunvalvontaa murentaa.

Vekkelin mukaan ammattiliitot ovat nyt paljon vartijana. Jos yrityskohtainen sopiminen on työnantajan mielestä hyvä ratkaisu jollain alalla, ilmoituksia voi tulla muillekin aloille.

Vekkeli tarttuu opiskelumahdollisuuksiin hanakasti. Kun hän kaksi vuotta sitten aloitti pääluottamusmiehen tehtävänsä, hänelle näytettiin, että tuossa on puhelin ja tietokone.

– Kysyin, onko mitään kesken. Ei ollut. Katselin tyhjää pöytää ja tuumin, että tästä pitäisi lähteä rakentamaan omaa toimintaa.

Vaikka pääluottamusmiehen työ on välillä kuluttavaa ja asiat jäävät askarruttamaan vielä työpäivän jälkeen, Vekkeli ei ole katunut edunvalvontatyöhön ryhtymistä.

– Opiskelu on ensiarvoisen tärkeää pääluottamusmiehelle, jonka on työehdoista ja lainsäädännöstä perillä olemisen lisäksi hyvä omata jonkinlaisia terapeutin ja keittiöpsykologin taitoja sekä osattava avata ja sulkea suu oikeaan aikaan.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

OIVALTAJAT: Juho Kallio ja Juhani Rinne: ”Toiminta ja lepo tasapainoon”

Juho Kallio ja Juhani Rinne perehtyivät työntekijän oikeuksiin, velvollisuuksiin ja vaikutusmahdollisuuksiin viiden päivän ajan Murikka-opistolla. Kurssiin kuului myös ohjattua liikuntaa ja asiaa hyvinvoinnista. Iltaisin miehet edistivät terveyttään lenkkeillen, kuntosalilla sekä kylpien ja saunoen.

KUVA YLLÄ: Juho Kallio ja Juhani Rinne saivat Murikassa tietoa sekä työelämän pelisäännöistä että hyvinvoinnista. Varalan urheiluopisto järjesti kurssilaisille ohjatun tutustumisen eri liikuntalajeihin joka päivä.

FIRST STEP – TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT JA LIIKUNNAN ILO

JUHO KALLIO

Huoltoasentaja
UTU Oy
Ulvilan Metallityöväen ao. 92

JUHANI RINNE

Koneenasentaja
Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere
Tampereen Teollisuustyöväen ao. 7

Ensimmäinen kurssikokemus Murikasta oli antoisa. Kallio on tyytyväinen siitä, että työehtosopimus tuli tutuksi.

– Olen ollut töissä Utulla neljä vuotta, ja sinä aikana olisi ollut mahdollisuus lukea työehtosopimusta monta kertaa, mutta sitä ei ole vain tullut tehtyä.

Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa, Kallio arvioi.

Vaikuttamisessa luottamusmiehellä on keskeinen asema.

– Työnantaja antaa luottamusmiehelle vaihtoehdon, että kokeillaanko jotain uutta vai ei. Luottamusmies taas kysyy meiltä työntekijöiltä, mitä tehdään.

Kallion työ on ajoittain reissupainotteista. Kun hotelliöitä ja autossa istumista kertyy viikko toisensa jälkeen, hän pitää itsestään huolta lähtemällä joka ilta kävelylle tai lenkille.

Ruokavalion merkitys hyvinvoinnille kirkastui Murikassa entisestään.

– Paras lopputulos seuraa kaikkien kolmen osa-alueen, liikunnan, palautumisen ja ruokavalion yhteistyöllä. Hotellielämää viettäessä kannattaa pitää huolta siitä, ettei herkuttele liikaa. Ulkoilu virkistää ja liikuntaa seuraa kokonaisvaltaisen hyvä olo.

Juhani Rinteen mielestä Murikan kurssi oli loistava etenkin liikuntapainotteisuuden takia.

– Meininki oli hyvä, ja aion mennä Murikkaan uudestaan. Liikuntahetket olivat keskellä päivää, ja niiden jälkeen jaksoi taas paremmin perehtyä asioihin luokkahuoneessa.

Frisbeegolf oli Rinteen suosikki ohjatusta liikunnasta. Sauvakävelyä hän kokeili Murikassa ensimmäistä kertaa.

– Sauvakävely on yllättävän miellyttävää, kokonaisvaltaista liikuntaa. Kuntonyrkkeily on ennestään tuttua. Se on hyvä laji, jossa saa hartiat liikkeelle ja veren kiertämään.

Liittoon kuuluminen on Rinteelle tärkeää, vaikkei hän itseään varsinaiseksi ay-aktiiviksi kutsukaan.

– Olot olisivat erilaiset ilman järjestäytyneisyyttä. Sitä olisi heikoilla, jos joutuisi yksin neuvottelemaan työsuhdeasioista. Ilman ammattiliittoja työelämä olisi työnantajan sanelua.

Rinteelle jäi kurssiviikolta mieleen varsinkin viimeisen päivän luento. Jos ihminen on joutunut ylikuormitustilaan, rasituksesta palautuminen voi kestää kauan. Rinteellä on omakohtaista kokemusta liian vähistä yöunista.

– Kyseessä oli itse aiheutettu univaje. Olin aktiivinen iltamyöhällä, touhusin ja tuijottelin näyttöjä. Vähitellen hyväksyin kantapään kautta, että kuuden tunnin yöuni ei riitä. Yritän rauhoittua ja tehdä ilta-askareet hyvissä ajoin, enkä enää mene täydestä vauhdista sänkyyn.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA MARJO NURMI

”Luottamusmies on järjestäytymisen ykköslenkki”

Tämän syksyn luottamusmiesvaaleissa valitaan työpaikan tärkeimmät edunvalvojat seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12.

28.10.2020

– Luottamusmiehen yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Kun työpaikalla on korkea järjestäytymisaste, työntekijöitä edustavalla luottamusmiehellä on paljon paremmat asemat neuvotella työntekijöiden edunvalvonnan parannuksista, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija ja tietosuojavastaava Ville-Petteri Risberg.

Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja. Ilman luottamusmiehiä liitto ei pääse kiinni työpaikkojen arkeen ja valvomaan työntekijöiden etuja. Luottamusmieheksi voivat olla ehdolla kaikki Teollisuusliittoon kuuluvan ammattiosaston jäsenet.

”Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja”, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg.

– Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan oman työpaikan asioihin ja auttamaan työkavereita konkreettisesti. Jos työpaikalla ei ole vielä valittu pääluottamusmiestä, kannattaa kerätä porukka yhteen ja ryhtyä miettimään, kenet tehtävään valitaan, Risberg sanoo.

– Vaikka pääluottamusmiestä ei olisi, niin usein työpaikalla syntyy käytäntö, jossa joku tietty henkilö toimii työnantajan suuntaan työntekijöiden edustajana. Hänen on helpompaa hoitaa asioita, kun asema on virallinen.

Luottamusmiehet ovat myös mukana yrityksen kehittämishankkeissa.

– Luottamusmiehen kautta työntekijöiden näkemykset tulevat paremmin esille, kun tehdään yrityksen kehittämissuunnitelmia ja muita työoloihin vaikuttavia päätöksiä.

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVA KITI HAILA

 

LUOTTAMUSMIES

Luottamusmies edustaa työntekijöitä työpaikalla. Hän on jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Hän toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies auttaa kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja toimii aina luottamuksellisesti.

Syyskuussa 2020 Teollisuusliiton tiedossa oli 1986 pääluottamusmiestä, 1342 varapääluottamusmiestä ja 1203 luottamusmiestä.

LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT

Työnantaja on velvollinen noudattamaan voimassa olevia työehtoja. Työntekijöiden edustajana luottamusmies valvoo

  • työehtosopimusten noudattamista,
  • työlainsäädännön noudattamista,
  • työsopimusten ehtojen noudattamista,
  • työsuhteen muiden ehtojen noudattamista.

Luottamusmies myös edustaa ammattiosastoa kysymyksissä, jotka liittyvät

  • työntekijän ja työnantajan välisiin suhteisiin,
  • yrityksen kehittämiseen,
  • paikalliseen sopimiseen.

Luottamusmies saa käyttää työaikaa toimen hoitamiseen kunkin työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja työehtosopimukseen.

LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA

Luottamusmies valitaan työpaikalla järjestettävillä vaaleilla. Samalla valitaan varaluottamusmies ja työpaikan koon mukaisesti myös osastojen luottamusmiehet. Konserniluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti konsernin sisällä.

Oikeus asettua luottamusmiesehdokkaaksi ja äänestää vaaleissa on kaikilla työpaikalla toimivaan Teollisuusliiton ammattiosastoon järjestäytyneillä työntekijöillä.

Oikeus vaalien järjestämiseen työpaikalla on ammattiosastolla tai työpaikan ammattiosastoon kuuluvilla työntekijöillä. Vaaliajoista ja -paikoista sovitaan työnantajan kanssa.

Joissain liiton työehtosopimuksissa on määräyksiä, jotka poikkeavat liiton yleisistä luottamusmiesvaaliohjeista. Tarkista vaalia järjestettäessä siis myös sopimusalan työehtosopimus.

Luottamusmiehen toimikausi on kaksi vuotta.

ENTÄ JOS TYÖPAIKALLANI EI OLE LUOTTAMUSMIESTÄ?

Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voivat järjestäytyneet työntekijät yhdessä ammattiosastonsa kanssa järjestää vaalit milloin tahansa.

Ohjeet vaalien järjestämiseen saa Teollisuusliiton aluetoimistoista samoin kuin yksityiskohtaiset tiedot luottamusmiehen tehtävistä ja toimikausista.

Teollisuusliitto kouluttaa luottamusmiehet tehtäviinsä. Työnantaja maksaa koulutusajalta palkan.

HUOM!

Metsäteollisuus ry:n ilmoitus lopettaa työehtosopimustoiminta voimassa olevan sopimuskauden päättyessä ei vaikuta mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden luottamusmiesvaaleihin. Luottamusmiesten rooli on näillä sopimusaloilla jopa korostuneen tärkeä.

EHDOKKAIDENASETTELU VOIDAAN JÄRJESTÄÄ KIRJALLISESTI

Koronaepidemian aikana luottamusmiesvaalien ehdokkaidenasettelukokous on mahdollista järjestää myös kirjallisesti. Ehdokkaat voivat ilmoittaa halukkuudestaan asettua ehdokkaaksi toimittamalla kirjallisen suostumuksen työpaikalla määriteltyyn postilokeroon määriteltynä aikana. Näin fyysistä kokoontumista ehdokkaidenasetteluun ei tarvitse pitää.

 

Lue lisää ja tulosta tai tilaa Teollisuusliiton luottamusmiesvaalimateriaalia TÄSTÄ.

OIVALTAJA: Suvi Luukkonen: ”Turvallisuus oli huomioitu hyvin Murikassa”

”Pystyimme pitämään turvavälit, ja käsidesiä oli tarjolla joka paikassa. Ryhmätyöt tehtiin nyt pareittain. Hanskoja ja maskeja sai, jos halusi. Turvallisuus oli hyvin huomioitu, ja siitä huolehtimista painotettiin heti maanantaina, kun tulimme opistolle”, kertoo Suvi Luukkonen.

LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI

SUVI LUUKKONEN

Logistiikkatyöntekijä, logistiikkaosaston luottamusmies
Metso Outotec, Tampere
Tampereen Teollisuustyöväen ao. 7

Suvi Luukkonen osallistui luottamusmiesten jatkokurssille Murikka-opistossa helteisellä elokuun viikolla ensimmäisten joukossa, kun opiston ovet avattiin kevään ja kesän jälkeen. Kurssilaisten turvallisuus koronavirukselta oli varmistettu niin hyvin, ettei Luukkonen jännittänyt tartuntavaaraa.

Ryhmäkokoja on opistossa pienennetty, ja Luukkosen kurssille osallistui kahdeksan henkilöä. Samaan aikaan Murikassa järjestettiin kaksi muuta kurssia. Luukkonen laskeskelee, että opistolla oli silloin kaikkiaan alle 30 kurssilaista.

Pystyimme pitämään turvavälit, ja käsidesiä oli tarjolla joka paikassa. Ryhmätyöt tehtiin nyt pareittain. Hanskoja ja maskeja sai, jos halusi.

–Turvallisuus oli hyvin huomioitu, ja siitä huolehtimista painotettiin heti maanantaina, kun tulimme opistolle. Saimme myös toimintaohjeet siltä varalta, jos tulee oireita.

Keväällä piirit olivat pienet, Luukkonen kuvaa korona-aikaa. Ystävien ja sukulaisten tapaaminen oli vähissä. Perustyönsä hän on voinut tehdä turvallisin mielin, sillä töissäkin kivenmurskauskomponenttien vastaanotossa, hyllytyksessä ja tuotantoon toimittamisessa on tilaa eikä kukaan työkaveri ole ihan vieressä.

Viikon poissaolo perusarjesta piristi Luukkosta. Tiedollisen hyödyn lisäksi hän nautti siitä, että sai käydä valmiiseen ruokapöytään, lenkkeillä iltaisin kauniissa järvimaisemissa ja tutustua uusiin ihmisiin.

Luukkonen haki kurssilta syventävää tietoa luottamusmiehen toimintaan. Häntä kiinnosti muiden työpaikkojen käytännöt ja toimintatavat. Keskustelut ja kertomukset siitä, miten muissa työpaikoissa oli viety asioita eteenpäin ja ratkottu esimerkiksi työaikaongelmia tai sairausajan palkanmaksua, olivat hyödyllisiä.

– Kävimme läpi harjoitustapauksia ja eri työpaikkojen ongelmakohtia ja haimme niihin ratkaisuja. Selvitimme ongelman ydintä ja pohdimme, miten lakitekstejä tulkitaan.

Tietoja etsittiin Finlexistä, oman alan eli teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta ja luottamusmiehen lakikirjasta.

– Tykkään tutkia ja etsiä tietoa. On tärkeää osata perustaa argumentit tietoon – lakiin tai ennakkotapaukseen – eikä vain mielipiteeseen. Kehittyminen on kivaa.

Kurssipäivät kuluivat nopeasti eivätkä tuntuneet raskailta, koska koulutus oli jaksotettu keskusteluihin, tiedonhakuun ja liiton lakimiehen luento-osuuksiin.

Luukkonen arvostaa oikeudenmukaisuutta ja lähti siksi mukaan luottamustoimintaan. Kaikkien ihmisten tasapuolisen kohtelun merkitys näkyi jo ala-asteella, kun hän sai luokkakaveriaan paremmat pisteet täysin samanlaisesta koevastauksesta. Luukkosen oli pakko selvittää opettajalta, mistä epäoikeudenmukaisuus johtui. Lopulta kaverin arvosana nostettiin samaksi kuin Luukkosen.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA MARJO NURMI

Sovittelija myötäilee työnantajaa – Luottamusmiehet: ”Heikennyksiä ei saa päästää läpi”

”Työehtosopimusneuvottelujen ilmapiiri on selvästi kiristynyt, kun alettiin puhua rahasta. Valtakunnansovittelijan tarjous vastasi hyvin työnantajan toiveita”, totesi Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja Jari Nilosaari tänä aamuna Luottamusmiesten teemaseminaarissa Murikassa.

LUOTTAMUSMIESTEN TEEMASEMINAARI, MURIKKA-OPISTO, TAMPERE 4.–5.12.2019

Varapuheenjohtaja Jari Nilosaari kertasi yli 100-henkisen luottamusmieskaartin edessä työnantajapuolen ”rajua meininkiä” eli jo julkisuudessakin esillä olleita suuria heikennyksiä työntekijöiden työehtoihin.

Teknologiateollisuus ry:n kanssa oli tekstikohdissa päästy jo hyvin eteenpäin, mutta sitten neuvottelut tyssäsivät rahaan. Varapuheenjohtajan mielestä neuvottelutilannetta ei ole ainakaan helpottanut se, että työnantajapuoli on kertonut julkisuudessa omista tavoitteistaan.

Nilosaari oikoi niitä väitteitä, joiden mukaan työntekijäpuoli olisi liioitellut työnantajapuolen neuvottelupöytään tuomien heikennysten vaikutuksia. Nilosaari totesi, että laskelmien mukaan työntekijä voi todellakin menettää viidesosan palkastaan, jos heikennykset menisivät läpi.

– Eipä puutuoteteollisuus nyt paljoa meuhkaa siitä, paljonko työsulku maksaa, varapuheenjohtaja moitti.

”Koko Suomi odottaa taas meitä”, varapuheenjohtaja Jari Nilosaari kuvasi työehtosopimusneuvottelujen niin sanotun päänavaajan taakkaa.

Julkisuudessa on nimittäin esitetty miljoonalukemia kolmipäiväisen lakon hinnasta, mutta sitä ei kysytä, paljonko tuplapitkä eli kuuden päivän työsulku maksaa.

Nilosaari totesi, että Teollisuusliitto joutuu käytännössä taistelemaan muidenkin liittojen työehtojen puolesta.

– Ja koko Suomi odottaa taas meitä, Nilosaari kuvasi työehtosopimusneuvottelujen niin sanotun päänavaajan taakkaa.

Varapuheenjohtaja muistutti luottamusmiehiä siitäkin, että vain korkea järjestäytymisaste takaa voiman, jolla voidaan puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Juuri viime viikolla myös Teollisuusliiton valtuusto asetti järjestäytymisen yhdeksi ensi vuoden toiminnan painopisteeksi. Työtaistelu voi kuitenkin herätellä vapaamatkustajat eli työnantajien perustamaan Yleiseen työttömyyskassaan liittyneet työntekijät.

– Vihdoinkin osa YTK:laisista tajuaa, ettei YTK tee mitään. Liitto tekee.

”TYÖNANTAJAT PITÄVÄT MEITÄ VAIN RESURSSINA”

– Työnantajapuoli ei anna piiruakaan periksi, ja sen esitykset ovat niin järkyttäviä, ettei niitä missään nimessä saa päästää läpi, summaa Marko Torppala mietteensä teemaseminaarin aamun annista.

Kemian sektorilla työskentelevä Torppala on tabletoija ja pääluottamusmies Orion Oy:llä Espoossa. Hän kuvailee, että koko työehtosopimusten neuvottelukulttuuri Suomessa on mennyt alaspäin. Työnantajapuoli ei näytä lainkaan enää kunnioittavan työntekijöitä.

Torppala ihmettelee omaakin työnantajaansa. Yksi Orionin ”isoista” johtajista antoi Yle-uutisille lausunnon, jossa hän syyllisti työntekijöitä lääkkeiden saatavuudesta.

– Mutta Orion ei ole mikään viaton sivullinen, vaan suoraan yksi osapuoli. Se on itse ollut taustalla muotoilemassa kemianteollisuuden tavoitteita, pääluottamusmies toteaa.

– Työantajapuoli näyttää pitävän meitä enää vain riistettävänä resurssina, ei ihmisinä. Juhlapuheet kyllä ovat hienot, mutta käytännön toimet ovat kaikki työntekijöitä vastaan. Ehkä tämä onkin tavoite, meidän tilallemme halutaan robotit, Torppala mietiskelee.

”Jos tämmöinen touhu jatkuu, tuo se epävakautta koko yhteiskuntaan”, Marko Torppala sanoo.

Pääluottamusmiehen mielestä tämä kivikova asenne tulee kuitenkin lopulta kostautumaan myös työnantajapuolelle.

– Jos tämmöinen touhu jatkuu, tuo se epävakautta koko yhteiskuntaan.

Mutta Torppala uskoo, että Orionillakin lakko tulee pitämään.

– Tulin tänne seminaariin kuulemaan ja katsomaan, millainen on yleistunnelma ympäri Suomen. Ja hetihän sen aisti: Täällä on oikea työväen henki päällä.

”JATKETAAN PROSESSIA”

Komas Oy:n Sastamalan yksikön pääluottamusmies, koneistaja Ville Kökkö teknologiasektorilta toteaa: ”Ihan hyvä, että jatketaan prosessia”. Esimerkiksi neuvotteluissa väläytetty tarjous ensimmäisen vuoden 0,5 prosentin palkankorotuksesta näet merkitsee Kökön mielestä todellisuudessa palkanalennusta.

Kökölle ei ole mieleen sekään, että veronalennuksia on hyväksytty kompensaatioksi kiky-sopimuksen mukanaan tuomista työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen korotuksista. Tällä hän viittaa siihen, että veroistahan lopulta myös eläkkeet maksetaan ja jostain sekin raha on valtion kassaan kerrytettävä.

– En pidä siitä, että toisella kädellä valtio antaa, toisella ottaa. Rahaa siirretään taskusta toiseen, ja lopulta vain työnantajat hyötyvät tästä.

– Viime aikoina hallitukset ovat olleet työnantajan puolella. Koko ajan näyttää omistaja saavan enemmän hyötyä kuin se, joka työt tekee, Kökkö kuvailee.

Pääluottamusmiehellä on myös tutkimukset puolellaan. Osinkoja on jaettu viime vuosina huomattavasti aiempaa enemmän.

– Työnteosta on tullut halvempaa, on ollut varaa jakaa osinkoja. Voitonjako on kallistunut selvästi omistajan puolelle.

”Liiton jäsenmaksu on niin pieni raha, että se tulee nopeasti ulosmitatuksi”, Ville Kökkö sanoo.

Komasilla on järjestäytyminen kunnossa eli kaikki 21 työntekijää ovat Teollisuusliiton jäseniä. Liittoon liittymättömyyttä ei Kökkö voi ymmärtää.

– Jos työpaikalla on sekä järjestäytyneitä että järjestäytymättömiä työntekijöitä, täriseekö järjestäytymättömän käsi, kun hän ottaa vastaan palkankorotukset, kyselee Kökkö.

– Mehän ne kaikki edut taistellaan myös järjestäytymättömille. Liiton jäsenmaksu on niin pieni raha, että se tulee hyvin nopeasti ulosmitatuksi. Näin minä sanon niille, jotka väittävät liittoa kalliiksi, Kökkö kertoo.

Pääluottamusmies toteaa hakevansa seminaarista tuttujen tapaamisen ja sen suuren annin, verkostoitumisen ohella, ihan viimeisintä tietoa. Ohjelmassahan on muun muassa esitelmä työlainsäädännön uudistuksista.

– Minä olen laki- ja työehto-orientoitunut luottamusmies. Minä haluan tarkasti tietää reunaehdot, kun neuvottelen työnantajan kanssa, Kökkö toteaa.

”NYT ON TEKEMISEN MEININKI”

– Nyt ammattiyhdistysliikkeessä on tekemisen meininki. Työehtojen heikentäminenhän ei kuulu ammattiyhdistysliikkeelle, sanoo koneenasentaja Minna Savilahti.

Savilahti on Sandvik Mining and Construction Oy:n varapääluottamusmies. Tuotannon työntekijöitä Sandvikin Tampereen tehtaalla on noin 550, ja järjestäytymisaste liikkuu 95 prosentin hujakoilla. Savilahti lähettää tehtaalta Hakaniemen pääkonttoriin tällaisia terveisiä, koska hänkin kuuli aamupäivällä teemaseminaarissa joitain uusia faktatietoja.

– Kenttä toivoo, tietysti hyvien työehtosopimusten ja yleiskorotusten lisäksi, että liitosta tulisi enemmän informaatiota ja tiedotteita neuvottelujen kulusta.

”Hyvä työehtosopimus on liiton paras jäsenetu, koulutetut luottamusmiehet sitten seuraavaksi”, Minna Savilahti sanoo.

Teollisuusliiton tiedotteet ja useammin päivitetyt nettisivut jakaisivat Savilahden mielestä sellaista luotettavaa tietoa, jota keltainen lehdistö ei haluakaan jakaa. Viime vuosina, kun on vielä jouduttu tarpomaan sellaisessa poliittisessa tilanteessa, jossa työntekijöitä on kaikin puolin pyritty alistamaan.

– Poliittinen tilanne on ollut melkoisen haastava, varsinkin viime hallituskaudella, Savilahti huomauttaa viitaten Sipilän hallitukseen.

– Kyllä ne asiat kuitenkin vaikuttavat meidän työntekijöiden asemaan ja työmarkkinakenttään, siitä ei vain päästä mihinkään, Savilahti toteaa.

Sandvikin tehtaan varapääluottamusmies luottaa nyt työntekijöiden yhteiseen rintamaan ja työtaistelun tuleviin tuloksiin.

– Lakko pitää. Ay-liike on jäsenten näkökulmasta katsottuna muuttumassa taas enemmän työväenliikkeeksi. Hyvä työehtosopimus on liiton paras jäsenetu, koulutetut luottamusmiehet ovat sitten se seuraavaksi paras etu, Savilahti kuvaa ay-liikkeen parhaimpia keinoja itsensä markkinointiin ja järjestäytymisasteen nostoon.

”MIELENKIINNOLLA SEURAAN”

Murikassa oli paljon ensimmäistä kertaa nimenomaan Teemaseminaariin osallistuvia liiton jäseniä, mutta löytyipä joukosta myös koko Murikassa aivan ensimmäistä kertaa käyviä. Sini Mäkinen kuului näihin untuvikkoihin.

– Mielenkiinnolla seuraan. Erilaisia ihmisiä eri puolilta Suomea, ja paljon on erilaisia mielipiteitä, totesi Mäkinen teknologiasektorilta ensimmäisen päivän kulusta.

”Kyllä nuoret ymmärtävät, että liittoon kuulumisesta on enemmän hyötyä kuin haittaa”, Sini Mäkinen sanoo.

Koneenasentaja on Nokia NPT Oy:n varapääluottamusmies. Takana on vuoden verran luottamusmiesuraa. Murikkaan hänet sai houkuteltua saman yrityksen pääluottamusmies.

Järjestäytyminen oli teemaseminaarin ensimmäisen päivän kärkiaiheita. Valtakunnallisesti ollaan huolissaan nimenomaan nuorten haluttomuudesta liittyä liittoihin. Mäkinen ei tunnistanut ongelmaa.

– Meillä ei ole eroa, nuoret liittyvät kyllä liittoon. Kyllä he ymmärtävät, että liittoon kuulumisesta on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Nuori luottamusmies on jo omassa tehtävässään huomannut, että liittoa arvostetaan.

– On ollut hienoa huomata, miten paljon työntekijät luottavat meihin ja miten paljon he kertovat meille asioita. Kyllä työnantajakin ottaa meidät tosissaan.

Romet Kesa (vas.) on yksi niistä Teollisuusliiton aktiiveista, jotka ovat ottaneet järjestämistyön tosissaan. Jäsenhankinnan suunnitelmia puimassa myös järjestämistoimitsija Jussi-Pekka Ahonen.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN