LAKOSSA 9.–11.12. Savonlinnan UPM:llä: ”Miksi työsulku ei maksa mitään?”

”Jos Metsäteollisuus ry:n kustannuslaskelmat lakosta pitävät paikkansa, miksi se haluaa sitten itse tuplata kustannukset työsulullaan? Sulku ei kuitenkaan näytä maksavan mitään.” Työnantajien tarkoitushakuista laskutapaa ihmettelee UPM Plywood Oy:n Savonlinnan vaneritehtaan pääluottamusmies Kimmo Natunen.

KUVA YLLÄ: UPM:n Savonlinnan vaneritehtaan lakkovahdissa luottamusmies Petri Hostikka, pääluottamusmies Kimmo Natunen ja työsuojeluvaltuutettu Jouko Immonen maanantaina 9.12.2019.

– Lakkovahtien keskuudessa oli oikein hyvä henki. Muitten tuntoja en päässyt kyselemään, sillä ei meille jäänyt mitään vahdittavaa. Kaikki tuotannon työntekijät pysyivät poissa, pääluottamusmies Kimmo Natunen kertoo lakkopäivien tunnelmista.

– Oli ihan selvää, että lakko pitää, vakuuttaa pääluottamusmies vaneritehtaan 240 työntekijän lakkovalmiudesta.

”Työnantajapuoli pitää tiukasti kiinni kiky-tunneista ja kaikista heikennyksistään. Neuvotteluhaluttomuus löytyy Metsäteollisuus ry:n puolelta”, työehtosopimusneuvotteluissa mukana oleva pääluottamusmies Kimmo Natunen sanoo.

Työnantajapuolen esittämä heikennyslista ”ei kelpaa”. Listahan voisi merkitä keskeytymätöntä vuorotyötä tekevän palkkapussin kutistumista 20 prosentilla. Samoin ollaan valmiita taistelemaan kiky-tuntien poistamiseksi.

– Kova on halu palata normaaliin työaikaan, Natunen kuvailee.

METSÄTEOLLISUUS RY VIESTII PROPAGANDAA

– Olen mukana tes-neuvottelukunnassa. Minä siis tiedän, että me työntekijät olemme halunneet neuvotella työehtosopimuksesta. Työnantajapuoli pitää tiukasti kiinni kiky-tunneista ja kaikista heikennyksistään. Neuvotteluhaluttomuus löytyy Metsäteollisuus ry:n puolelta.

Näin Natunen siis tyrmää Metsäteollisuus ry:n väitteet Teollisuusliiton ”täydestä haluttomuudesta” käydä neuvotteluja. Korjattavaa löytyy työnantajapuolen muustakin, vääristellystä viestinnästä.

Metsäteollisuus ry:n mukaan Teollisuusliitolta puuttuu ”kriisitietoisuus”.

– Minusta vaikuttaa siltä, että metsäteollisuudessa ei juurikaan ole kriisiyrityksiä. Suuret metsäteollisuusyritykset tekevät kovaa tulosta, Natunen painottaa.

Lakkovahdissa Jouko Immonen.

Tutkimustulokset alleviivaavat Natusen kommenttien oikeellisuutta. Teollisuusliiton tutkimusyksikön tuore katsaus vuoden 2019 kahdelta ensimmäiseltä kvartaalilta kertoo, että UPM Kymmene -konsernin liikevaihto nousi 4 prosenttia ja nettotulos, eli yrityksen kannattavuudesta kielivä luku, peräti 10 prosenttia.

UPM Kymmene kehuu itse omassa viimeisimmässä vuoden 2019 osavuosikatsauksessaan: ”UPM:llä hyvä tulos ja vahva taloudellinen asema.”

”TYÖNANTAJA TUPLAA KUSTANNUKSENSA”

Metsäteollisuus ry väittää myös, että toimialan työntekijäpuolen mielenilmausten takia on kahtena viime vuotena koettu viitenä päivänä ”kymmenien miljoonien eurojen menetykset”. Natusta hämmästyttää se, että työnantajapuoli haluaa nyt aivan itse tuplata nuo – heidän mukaansa – kymmenien miljoonien eurojen menetykset. Työnantajapuoli haluaa jopa ylittää lakon kustannukset. Työsulku kestää kuusi päivää.

– Työsulku ei sinänsä ollut yllätys. Metsäteollisuus on ennenkin käyttänyt tätä keinoa ajaakseen läpi haluamiaan heikennyksiä työehtoihin, Natunen toteaa.

– Elinkustannukset ovat aivan erilaiset Suomessa kuin Virossa tai Venäjällä. Näitä maita ei voi verrata keskenään tässäkään suhteessa.

Näin pääluottamusmies valaisee työnantajapuolta eli tuo realismia heidän viestiinsä siitä, että työehdoilla voidaan merkittävästi vaikuttaa tehtaitten ”elinkelpoisuuteen”. Metsäteollisuus ry kertoo, että Viron vaneritehtailla työvoimakustannukset ovat kolmanneksen siitä mitä Suomessa. Lieneekö ekonomistien logiikan mukaisesti ”elinkelpoisin” tehdas sellainen laitos, jossa työntekijät eivät saa lainkaan palkkaa?

Natuselle suomalaisen työntekijän näkökulmasta katsottuna elinkelpoinen palkka syntyisi siitä, että työsulku purettaisiin. Siitä säästyneet rahat laitettaisiin sitten helpottamaan työehtosopimusneuvotteluja eli laitettaisiin vaikkapa työntekijöiden palkkoihin.

– Minun mielestäni aika monta asiaa tulisi niillä hoidettua, jos Metsäteollisuus ry:n laskelmat lakon kustannuksista nyt pitävät paikkaansa, Natunen toteaa.

Lakko ei ole näet vaneritehtaan pääluottamusmiehellekään mieluinen tapa toimia. Lakkoon on nimenomaan jouduttu työnantajapuolen uppiniskaisuuden takia.

– On ikävää, että neuvottelut eivät ole edenneet ja olemme joutuneet turvautumaan äärimmäisiin keinoihin.

Hiljaista on. Lakkovahdissa Petri Hostikka, Kimmo Natunen ja Jouko Immonen.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT MARKKU TISSARINEN

LAKOSSA 9.–11.12. Porvoon Nesteellä: ”Meillä ei ole varaa antaa periksi”

”Jos tämä taistelu hävitään, meidän tulevaisuutemme on haastava”, sanoo Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen. Porvoon ja Naantalin jalostamoilla on tuhat työntekijää lakossa.

KUVA YLLÄ: Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen lakon ensimmäisenä päivänä maanantaina 9.12.2019.

Teollisuusliiton hallitukseen kuuluvan pääluottamusmiehen Sami Ryynäsen mukaan valtakunnan mediaa seuraamalla saa helposti väärän kuvan työmarkkinaneuvottelujen etenemisestä, koska uutisissa eri neuvottelupöydät sekoitetaan sujuvasti keskenään.

– Totuus on se, että teknologian sopimusalalla ollaan pisimmällä ja siellä väännetään palkankorotustasosta. Julkisuudessa puhutaan siitä, että Teollisuusliitto tappelee enää rahasta, ja sehän ei pidä paikkaansa.

Kemian alalla neuvottelutilanne on Ryynäsen mukaan synkkä.

– Siellä ei työnantajapuoli ole käytännössä karsinut yhtään omia esityksiään pois. Kun tätä on porukalle yrittänyt avata, niin kyllä jäseniltä tulee järjestään se viesti, että jumalauta, näistä asioista ei voi antaa periksi!

– Ne ovat sen kokoluokan kysymyksiä, että jos tämä taistelu hävitään, niin kyllä meidän tulevaisuutemme näyttää aika haastavalta, Ryynänen summaa.

”ON MIETITTÄVÄ JATKOTOIMIA”

Työnantajan listalla on Ryynäsen mukaan edelleen jäsenmaksuperinnästä luopuminen ja toimet, jotka aikanaan kuuluivat Sipilän hallituksen pakkolakipakettiin.

– Jotkut asiat ovat hieman eri muodossa, mutta ne ovat käytännössä samat: sairausajan palkan leikkaaminen, ylityökorvausten leikkaaminen, pyhätyölisien leikkaaminen. Listalla on työaikakysymyksiä ja työajan pidentämistä sekä öljyalaa koskevia omia esityksiä, jotka ovat rajuja palkanalennuksia.

Ryynäsen mukaan kokonaisuutena tilanne on huolestuttava.

– Seuraavassa Teollisuusliiton hallituksen kokouksessa pitää pohtia, miten tätä hommaa jatketaan ja miten saadaan aikanaan sopimus syntymään.

”Jäseniltä tulee järjestään se viesti, että jumalauta, näistä asioista ei voi antaa periksi”, pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoo.

JALOSTAMON LAKKO ON ERILAINEN

Jalostamolla sunnuntain ja maanantain välisenä yönä alkanut lakko pysäytti tuotannon kokonaan.

– Meillä ei synny tuotteita, eikä ulos lähde tavaraa, Ryynänen kertoo.

Tuotannon katkaisu öljynjalostuksessa on taitoa vaativa ja aikaa vievä prosessi, johon kuluu päiviä. Porvoon jalostamolla se toteutettiin niin, että yksiköt pantiin kierrolle. Se tarkoittaa, että yksiköissä kiertää tavara, mutta tuotetta ei synny.

– Meillä lakko pitää, vaikka se on hieman eri tavoin toteutettu kuin laitoksissa, joissa tuotanto voidaan pysäyttää napista.

Kierrolle ajo aloitettiin Ryynäsen mukaan viikonlopun aikana ja lakon alkaessa tuotanto oli seis.

”Jos mentäisiin siihen tilanteeseen, että laitokset ajettaisiin kokonaan hiilivetyvapaaseen tilaan, se vaatisi useita viikkoja.”

– Korkean riskin laitoksessa kierrolle ajaminen vaatii aikamoista operointia, mutta meillä on ammattitaitoinen porukka.

Kun lakko keskiviikon jälkeen loppuu, kestää aikansa ennen kuin tuotanto saadaan uudestaan käyntiin.

– Siinä menee vähintäänkin useita päiviä, jos kaikki menee hyvin. Lyhyessä lakossa homma toimii näin.

Pitkä lakko ja jalostamon alasajo aiheuttaisi vielä pitemmän tauon tuotantoon.

– Jos mentäisiin siihen tilanteeseen, että laitokset ajettaisiin kokonaan hiilivetyvapaaseen tilaan, se vaatisi useita viikkoja. Tarvittaisiin paljon aikaa ja vielä enemmän suunnittelua, miten se toteutetaan.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT PEKKA ELOMAA

LAKOSSA 9.–11.12. Kyröskosken Kyrelillä: ”Emme ole ahneita”

”Kertoisipa media aitoja tarinoita elävästä elämästä. Meille taloon tuleva tienaa ensimmäiset neljä kuukautta 9,00 euroa tunnilta. Emme ole ahneita, haluamme vain tulla toimeen.” Kyrel Oy:n pääluottamusmies Heidi Koivisto toteaa, että työnantajien palkkatarjous tai heikennyslista ei todellakaan nyt kelpaa.

KUVA YLLÄ: Kyrelin lakkovahteja lakon ensimmäisenä päivänä maanantaina 9.12.2019. Pääluottamusmies Heidi Koivisto kuvassa toinen oikealta. KUVA KYRELIN TYÖNTEKIJÄT

– Olen ylpeä meidän porukoista. Pidin viime viikolla infotilaisuuden. Väki ymmärsi tilanteen vakavuuden, ja teollisuusliittolaiset ovat kaikki pysyneet lakkopäivinä kotona. Myös prolaisilla on lakko pitänyt, pääluottamusmies Heidi Koivisto iloitsee työtaistelun ensimmäisten päivien onnistumisesta.

Infoiskussaan Koivisto oli kerrannut aikajärjestyksessä ja kymmenisellä dialla sen, miten tes-neuvotteluissa on syksystä tähän asti tapahtunut. Palkankorotustarjous olisi ollut 8 senttiä tunnilta niille jo valmiiksi pienipalkkaisille työntekijöille, jotka paiskivat töitä kyröskoskelaisessa yrityksessä.

– Tarjous oli lähinnä kettuilua. Tarjous ei todellakaan kelpaa, Koivisto alleviivaa yrityksen 125 tuotantotyöntekijän mietteitä työnantajien esityksestä.

Tyypillinen Kyrelin työntekijä joutuu maksamaan asunnosta vuokraa 700–800 euroa, työmatkabensoihin menee helposti 150 euroa ja lasten päivähoito maksaa.

– Ruokaakin pitäisi ostaa ja puhelin ja vakuutukset on oltava. Kun palkkaa saa 1500 tai 1600 euroa kuussa ja kun siitä otetaan vielä verot, niin yhtälö on ihan mahdoton, palkalla ei vain tule toimeen, Koivisto tiivistää.

”Minua kiukuttaa se, että tiedotusvälineet yrittävät taas vääntää meistä ilkeitä ihmisiä, vaikka yritämme vain pitää puolemme ja saada elämiseen riittävää palkkaa”, pääluottamusmies Heidi Koivisto sanoo (kuva otettu Kyrelin portilla ennen lakon alkua). KUVA JYRKI LUUKKONEN

”OIKEISTO OSTI MEDIAN”

– Kaikesta uutisoinnista näkee, että media on ostettu oikeiston puolelle. Lähinnä on kerrottu siitä, miten monta miljoonaa vientiteollisuus lakon takia menettää, pääluottamusmies huomauttaa.

Tosin menetyksistä on työnantajien ”satojen miljoonien” sijasta myös aivan toisenlaista tietoa. STTK:n pääekonomistin mukaan menetykset lakosta ovat 26 miljoonaa, jos sitäkään, Koivisto muistuttaa.

– Minua kiukuttaa se, että tiedotusvälineet yrittävät taas vääntää meistä ilkeitä ihmisiä, vaikka yritämme vain pitää puolemme ja saada elämiseen riittävää palkkaa, Kyrelin pääluottamusmies toteaa.

Maassa on lakossa 100 000 tavallista työntekijää. Tiistaiaamun 10.12. Helsingin Sanomat, maan suurin päivälehti, ei ollut kyennyt kuvituksessaan tekemään tästä havaintoa. Ei, lakkojuttuun oli kuvattu työtaistelun pysäyttämän suuren teollisuusyrityksen tehtaanjohtaja lakkovahtien sijasta.

”On muistettava, että Teollisuusliitossahan on nyt paljon pienipalkkaisten alojen työntekijöitä.”

Valtavirtamedia hakee hanakasti esimerkeikseen esimerkiksi kemianteollisuuden kovapalkkaisimpia työntekijöitä. Koivisto tietää, että Teollisuusliiton tavanomaisempien jäsenten palkkatodellisuus on toinen.

– On hirveän pitkälti meidän harteillemme levittää tietoja meidän näkökulmastamme, kun media ei sitä tee. On muistettava, että Teollisuusliitossahan on nyt paljon pienipalkkaisten alojen työntekijöitä.

Sen sijaan, että työnantajat tarjoilevat kelvottomia esityksiään, neuvotteluissa pitäisi puhua pääluottamusmiehen mielestä merkittävistä tekstikorjauksista. Lisää työaikojen joustavuutta silloin, kun työntekijä sitä itse tarvitsee työn ja perheen yhteensovittamiseksi, esimerkiksi sellaisia määräyksiä pitäisi tessiin saada niitä yrityksiä varten, jotka eivät asiaa ymmärrä eivätkä asiassa jousta.

Lakosta ei livetä jatkossakaan, Kyröskoskellakaan. Koivisto toteaa, että on ollut hienoa huomata, miten tiivisti yhteisessä rintamassa seistään ympäri maata liiton Facebook-päivityksistä päätellen. Koivisto tiivistää:

– Tossu pitää!

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

LAKOSSA 9.–11.12. Joensuun Abloylla: ”Miten olisi 24 tuntia palkallista vapaata lisää?”

”Kolme vuotta kiky-tunteja riitti. Jos ajattelee toisinpäin, niin meidänhän pitäisi saada 24 tuntia lisää palkallista vapaata joka vuosi seuraavan kolmen vuoden ajan. Sitten vasta oltaisiin tasoissa”, pääluottamusmies Eero Holsti toteaa.

KUVA YLLÄ: Pääluottamusmies Eero Holsti ja Olli Asikainen lakkovahdissa Joensuun Abloylla maanantaina 9.12.2019.

Eero Holsti toimii Joensuun Abloyn tehtaan noin 400 tuotannon työntekijän pääluottamusmiehenä. Holstin mukaan lakkoon osallistuvien määrä ylittää työpaikan järjestäytymisasteen eli 86 prosenttia, mutta ei kohoa aivan sataan prosenttiin asti.

– Se on valitettavaa, että kaikki eivät toimi täysin yhtenä rintamana. Toisaalta voi todeta, että kaikki järjestäytymättömät työntekijät eivät ole työpaikalle menneet.

HAASTEELLINEN KIERROS

Holsti on toiminut pääluottamusmiehenä 17 vuotta. Hän aloitti tehtävässä samaan aikaan kuin Suomi siirtyi markka-ajasta euroon vuonna 2002.

– Ratkaisut eivät koskaan tule helposti, mutta nyt meneillään olevalla työehtosopimuksista neuvottelemisen kierroksella vaikeusaste on nähtävästi ollut tavallista korkeampi. Työnantajapuoli on tuonut enemmän ja rajumpia heikennysesityksiä pöytään kuin aikaisemmin. Sen rinnalla haasteellisuutta lisää kilpailukykysopimuksen (kiky) 24 palkattoman lisätyötunnin poistaminen.

”Heikennyksiä emme hyväksy ja ostovoimaa parantavan palkankorotuksen tarvitsemme”, pääluottamusmies Eero Holsti sanoo.

– Meillä on ollut aikaa pohtia näitä kysymyksiä ammattiosaston hallituksessa ja lakkotoimikunnassa. Olemme tulleet siihen tulokseen, että jossain vaiheessa voisi ottaa esiin sen, että jos tehdäänkin kikyyn nähden toisin päin. Lisätään työntekijöille 24 tunnin palkallinen vuotuinen vapaa seuraavan kolmen vuoden ajaksi. Vasta sitten oltaisiin tasoissa.

NEUVOTTELUILLA SOPIMUKSEEN

Holstin mukaan Abloyn työntekijät ovat Teollisuusliiton asettamien tavoitteiden takana.

– Liiton tavoitteet ovat täysin selvät. Työntekijät ovat niiden takana. Kuuta emme ole taivaalta pyytämässä, mutta heikennyksiä emme hyväksy ja ostovoimaa parantavan palkankorotuksen tarvitsemme.

– Neuvottelut käyntiin vaan ja osapuolet takaisin neuvottelupöytään. Sitä tietä päästään sopimukseen. Kyllä neuvottelijat tietävät, millä luvuilla ratkaisut tehdään. Siinä asiassa en lähde heitä neuvomaan, Holsti sanoo.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT JARNO ARTIKA

LAKOSSA 9.–11.12. Nokian Renkailla: ”Nyt on työntekijän kohtalonpäivät”

”Olen sitä mieltä, että tässä me taistelemme kaikkien suomalaisten työntekijöiden puolesta ja myös työelämän laadun puolesta”, sanoi lakkovahtina toiminut pääluottamusmies Petri Sorvali Nokian Renkaiden portilla maanantaiaamuna kello kuusi.

KUVA YLLÄ: Jari Lehti, Mika Lehmusvirta, Petri Sorvali, Mika Nieminen, Toni Kallioniemi ja Risto Järvinen Nokian Renkaat Oy:n Nokian tehtaan lakkovartiossa maanantai-aamuna 9.12.2019.

Lakko alkoi puolenyön aikaan, mutta sunnuntaina vuoronsa aloittaneet tekivät sen loppuun. Viimeisinä työpaikalta kuuden aikoihin poistui joukko Nokian Raskaiden Renkaiden työntekijöitä.

Pääluottamusmies Petri Sorvali pohtii työtaistelua rauhallisin mielin.

– Työt on tällä erää tehty kolmeksi päiväksi. Kyllä lakko pitää, ei täällä renkaita tehdä.

”Tehdas pysyy tyhjänä. Väki tietää minkä puolesta taistellaan”, sanoo Nokian Raskaiden Renkaiden pääluottamusmies Mika Lehmusvirta (keskellä). Vartiossa myös Petri Sorvali ja Mika Nieminen.

Sorvalin vieressä seisova Raskaiden Renkaiden pääluottamusmies Mika Lehmusvirta vahvistaa yksituumaisuuden.

– Meillä on kokemusta lakoista. Tehdas pysyy tyhjänä. Väki tietää minkä puolesta taistellaan.

EI LÄHELLÄKÄÄN SOPIMUSTA

Sorvalin mielestä kuluvalla viikolla eletään suomalaisen työntekijän kohtalonpäiviä.

– Ne kurjistamisehdotukset, mitä työnantaja on ainakin kemian pöydässä tehnyt, ovat olleet niin järkyttäviä, etten tiedä, onko tässä työelämässä enää mitään järkeä, jos ne menevät läpi.

Sorvali sanoo havainneensa, että mediassa Teollisuusliiton eri sektorien tilanteet monesti sekoitetaan keskenään.

– Siellä puhutaan useinkin isoimmasta sektorista, teknologiasta, jossa ilmeisesti neuvottelut ovat olleet lähellä ratkaisua. Mutta meillä kemian sektorilla ollaan kaukana, ja esitykset ovat olleet niin järkyttäviä, ettei sellaisia teknologiapuolella edes ollut.

Työnantajan heikennysesitykset ovat suorastaan törkeitä, sanoo Nokian Renkaiden pääluottamusmies Petri Sorvali.

Hänen mukaansa työntekijäpuolen ehdoton vaatimus on, että kikyn 24 tunnista on päästävä eroon.

– Sitä talkootyötä tehtiin kolme vuotta, ja nyt se saa riittää.

TYÖNANTAJAN PITKÄ KYYKYTYSLISTA

– Meidän pöydässä on ollut myöskin lomarahojen leikkauksiin liittyviä asioita ja esimerkiksi palvelusvuosilisien poistamista. Ne ovat todella isoja summia. Se minua ihmetyttää tasa-arvon aikana, että työnantaja on meillä halukas kyykyttämään vielä lisää sairaspoissaolijoita. Jos olet sairaslomalla, niin sairasloma-ajan palkkaa laskettaisiin 20 prosenttia. Se on kyllä väärin ja käsittämättömän törkeää! Sorvali painottaa.

Nokian Renkaiden työntekijöiden edustamalla kumiteollisuuden sopimusalalla ollaan vielä kaukana sovusta.

– Siinä paperissa kumin puolella, jossa minäkin olen ollut neuvottelemassa, oli monta sivua laidasta laitaan pelkkää heikennystä. Ei sellaisia voi millään muotoa hyväksyä.

Teollisuusliittolaiset ja prolaiset pitivät Nokian Renkailla lakkovartiota rinta rinnan.

Sorvali sanoo olevansa mielissään Teollisuusliitossa vallitsevasta yhteishengestä.

– Olen tosi tyytyväinen siitä, että tällä hetkellä ainakin liiton johdon ja pääneuvottelijoiden viesti on se, että linja pitää koko liitossa.

MISTÄ IHMEESTÄ NE LISTAT TULEVAT?

Nokian Renkaiden Ammattiliitto Pro:ta edustava pääluottamusmies Risto Järvinen ihmettelee Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen tv-lausuntoa, jossa ”hän kirkkain silmin sanoi, ettei ole työnantajalla mitään tavoitetta tehdä heikennyslistoja”.

– Jokainen, joka meistä on neuvottelupöydässä ollut, tietää, että oli useampisivuinen lista, jossa oli mukana nimenomaan sairausajan palkan heikennys, vuorotöissä olevien lisien pudottaminen, sunnuntailisän poistaminen, juuri niitä, mitkä televisiohaastattelussa mainittiin, mutta Häkämies kiisti.

– Jos Häkämies ei ole niistä tietoinen, niin ihmettelen, mistä tulevat ne listat. Erikoinen tilanne, Järvinen hämmästelee.

”Tarkistamme kaikki portit. Mutta en usko, että kukaan tulee töihin”, sanoo pääluottamusmies Petri Sorvali (vasemmalla). Vartiossa myös Mika Lehmusvirta ja Mika Nieminen.

PAINAVA SYY SEISOA VIIMASSA

Asvaltti rengastehtaan ympärillä kiilsi mustana tihkusateessa. Lämpöasteita oli neljä, mutta Nokian kaupungin läpi pyyhki hyytävä viima. Laajan tehdasalueen ympärillä oli hämärää ja hiljaista. Vain pääportin kirkkaissa valoissa seisoi rinnakkain kuusi lakkovahtia, jotka edustivat Teollisuusliittoa ja Ammattiliitto Pro:ta.

– Meillä on kolme porttia. Tarkistamme kaikki portit. Mutta en usko, että kukaan tulee töihin, Sorvali sanoo.

Lakkovahdissa Jari Lehti.

Lakko Nokian Renkailla ja Raskailla Renkailla koskee kaikkiaan noin 700 työntekijää ja 120 prolaista.

– Työntekijäpuoli on porrastanut vahtimisia. Meillä tulee uutta porukkaa iltapäivällä ja illalla. Me aiomme päivystää nämä kolme päivää. Luotan meidän porukkaan. Käydään vuorovaihdot katsomassa ja ylipäätään pidetään silmällä, mikä on meininki.

– Täällä on paljon toimihenkilöitä, ylempiä toimihenkilöitä ja muita. He eivät ole lakossa, mutta toivoisin ainakin, että he ovat hengessä mukana.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

LAKOSSA 9.–11.12. Vuosaaren ABB:lla: ”Kikystä eroon ilman kustannusvaikutuksia”

Pääluottamusmies Jyrki Niemisen mukaan kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaisesta 24 talkootunnista on päästävä eroon ilman kustannusvaikutuksia.

KUVA YLLÄ: Lakkovahdit ABB:n portilla maanantaiaamuna 9.12.2019. Vasemmalta PRO:n Tuomo Veikkola, Teollisuusliitosta pääluottamusmies Jyrki Nieminen, varapääluottamusmies Petri Vasu ja Jarmo Kiema sekä Janne Inkilä YTN:stä.

Vuosaaren sataman kupeessa sijaitsevan ABB Marine and Portsin Helsingin toimipisteen maanantaiaamu 9.12. käynnistyi pimeässä niukan plussakelin tuulisessa tihkusateessa hiukan kello kuuden jälkeen. Kolme teollisuusliittolaista, kaksi prolaista ja yksi YTN:läinen järjestivät toimipisteen ulkopuolelle yhteisen lakkovahdin.

– Aamu lakkovahtina meni ihan hienosti. Ei meillä sen kummoisempaa ohjelmaa ollut siinä. Lakko näyttää purevan hyvin, pääluottamusmies Jyrki Nieminen arvioi.

TYÖNANTAJA KOVENTANUT LINJAANSA

Työnantajien käyttäytyminen tällä neuvottelukierroksella ei tullut vuodesta 2009 lähtien pääluottamusmiehenä toimineelle Niemiselle yllätyksenä.

– Sen tiesi jo Sipilän hallituksen jäljiltä, että työnantajat käänsivät linjansa selvästi aikaisempaa tiukemmaksi. Se näkyi esimerkiksi siinä, että EK muutti sääntöjänsä, että eivät muka palkkaratkaisuihin sotkeennu. Paitsi, että sotkeentuvat sen minkä kerkeävät. Sehän on nähty. Koordinoivat rajusti.

– Ei se ole yllättänyt. Työnantaja on hyökännyt rajusti ay-liikettä kohtaan, ja siksi tässä on lakkoon jouduttu.

”Lakko näyttää purevan hyvin”, kertoi pääluottamusmies Jyrki Nieminen ABB:n Vuosaaren toimipisteen portilta maanantaiaamuna 9.12.

Niemiseltä ei heru ymmärrystä työnantajan toiminnalle.

– Kun sovitaan kolmen vuoden määräaikaisesta kikystä, ja työnantajat rupeavat sitä yhtäkkiä vääntämään toiseen suuntaan, että ei, kun se on tarkoitettu pysyväksi, ja ryhtyvät sen päälle vielä talkootunneille hintaa laskemaan, niin luottohan siinä menee. Ei sitä kukaan ymmärrä. Eikä sellainen temppuilu onnistu.

OSTOVOIMAAN PARANNUS

Niemisen sävelet työehtosopimuksen syntymiselle ovat selvät.

– Kiky-tuntien poistumisesta pitää saada täysi varmuus. Se tuli ilman kustannusvaikutuksia, joten kyllä se pitää ilman kustannusvaikutuksia poiskin saada. Toisaalta palkankorotuksen pitää olla sellainen, että se nostaa ostovoimaa.

– Muuten ei sopimusta pidä minun mielestäni ruveta tekemään. Jos ostovoima päästettäisiin hiipumaan, vaikuttaisi se monen mutkan kautta kurjistavasti, Nieminen toteaa.

”Palkankorotuksen pitää olla sellainen, että se nostaa ostovoimaa”, sanoo pääluottamusmies Jyrki Nieminen (toinen vasemmalta). ABB:n Vuosaaren toimipisteen lakkovartiossa olivat myös Tuomo Veikkola, Petri Vasu, Jarmo Kiema ja Janne Inkilä.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT PEKKA ELOMAA

Metsuri Kalevi Karppinen: ”Irtisanomisen työllisyyttä parantava vaikutus on huuhaata”

”Lopputulos on ihan hyvä. Meitä kannatti tämä homma. Me pärjäsimme”, metsuri ja pääluottamusmies Kalevi Karppinen sanoo syksyn irtisanomislakikiistan päätöksestä. ”Jos irtisanomista pienillä työpaikoilla helpotetaan, niin ei tarvitse kuin jotain pientä hankaluutta tulla, niin on helppo nakata ukko pihalle.”

Kalevi Karppinen, metsuri ja kainuulaisen Teollisuuden metsäpalvelun pääluottamusmies, pohti irtisanomislakiasiaa Tekijälle ensimmäisen kerran viettäessään lakkopäivää kotonaan Ristijärvellä torstaina 25. lokakuuta.

Teollisuuden metsäpalvelussa työskentelee yhdeksän vakituista metsuria. Hallituksen suunnittelema lakimuutos, jolla helpotettaisiin irtisanomista pienillä työpaikoilla, herätti huolta hallituksen ”kohderyhmään” kuuluvan pienen työpaikan metsureissa.

Hallitus markkinoi lakimuutosta työllisyyttä edistävänä uudistuksena.

Karppinen ei ymmärtänyt, miten entistä löysempi irtisanominen, ylipäätäänkään potkut, edistäisivät työllisyyttä.

– Eihän se paranna, jos ruvetaan miehiä panemaan pihalle. Se on ihan huuhaata semmoinen puhe.

Metsuri Kalevi Karppinen vietti lakkopäivää kotonaan 25. lokakuuta. KUVA MISKA PUUMALA

RAIHNAISTUVAT LIIPAISIMELLA

Karppinen arveli, että jos metsäalalla irtisanomisen lievennys tulisi, sitä tilaisuuden tullen herkästi käytettäisiin vanheneviin metsureihin, jotka ovat menettämässä parhaan työteränsä. Teollisuuden metsäpalvelun metsurien ikähaitari on 51:n ja 63:n ikävuoden välissä.

– Kun näinkin kauan on ollut töissä, niin alkaa olla työkyky pikkuhiljaa menossa. Siitä seuraa, että ollaan helposti potkaisemassa pihalle niitä ukkoja, jotka ovat menettäneet parhaan teränsä jonkin firman hommissa. Se ei tunnu oikealta.

– Jos irtisanomissuoja heikkenee, sieltä aletaan tämmöisiä vanhoja käppänäukkoja potkaista pois, eivätkä semmoiset enää löydä uutta työpaikkaa.

– Ensin teet firmalle vuosikymmeniä kynsin hampain työtä! Sitten menetät työkykysi, ja sen jälkeen sinut nakataan pihalle. Sitä se tulisi monesti olemaan. Kun tehot laskevat, niin se on helppo peruste sanoa irti, ja sitä käytetään hyväksi. Meillä on paras työtaito. Monella on 40 vuoden työkokemus. Mutta nykypäivänä ei työnantaja näytä arvostavan sitäkään.

Jos työpaikkansa ikääntyneenä menettää, on Karppisen mukaan lähes mahdoton löytää vakituista työtä, Kainuussa varsinkaan.

PELLEILY PITÄÄ SAADA POIS

Kaikki Teollisuuden metsäpalvelun työntekijät olivat kaksi päivää lakossa 25.–26. lokakuuta. Se merkitsi, että he jättivät väliin harvennustyömaat, jotka sijaitsevat kolmen maakunnan, Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan, alueilla.

– Jokainen ilmoitti ottavansa osaa lakkoon. He sanoivat, että oikealla asialla ollaan ja toivoivat, että hallitus perääntyisi.

Teollisuusliitolta Karppinen toivoi lisää toimenpiteitä, mikäli lokakuun lopun lakko ei tehoa.

– Sitten pitää katsoa jotakin muuta. Ei kai me periksi anneta.

Suomen hallitukselle Karppinen suositteli tähänastista asiallisempaa politiikkaa.

– Johan me kaikkiin kiky-sopimuksiin suostuttiin. Kun maailmantilanne on menossa parempaan suuntaan, ja työllisyystilastotkin paranevat, niin pitää saada pelleily pois.

Neuvottelupöytään istuminen oli Kalevi Karppisen mielestä hyvä asia. KUVA MISKA PUUMALA

NEUVOTTELURATKAISU TOIVEISSA

Jo ensimmäisenä Karppisen lakkopäivänä Suomen hallituksen ja ay-liikkeen konfliktissa tapahtui käänne. Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti, että hän oli valmis viilaamaan irtisanomispykälää työntekijöiden näkökulmasta neutraalimpaan suuntaan. Pääministeri ilmoitti myös hallituksen valmiudesta kolmikantaneuvotteluun. Neuvottelurauhan turvaamiseksi ay-liike keskeytti työtaistelut ehdollisina toistaiseksi.

– Ihan hyvä, että istuttiin neuvottelupöytään, kommentoi lakosta metsänharvennustöihin palannut Karppinen.

Hän muistutti, että projekti on vielä kesken. Työntekijäpuolta askarruttivat lakiesityksen perustelut, joita ei ollut julkaistu, vaan joista syntyvä yksimielisyys oli ay-liikkeen ehtona sovulle.

– Sellaisia perusteluja siinä paperissa ei saa olla, jotka ovat irtisanomissuojaa heikentäviä, painotti Karppinen.

HALLITUS YLLÄTTI

Karppinen antaa konfliktin käsittelystä tunnustusta tiedotusvälineille.

– Minusta ne ovat tuoneet tasapuolisesti asioita esiin hallituksen, työnantajan ja työntekijöiden näkökulmasta.

Prosessissa Karppista hämmästytti eniten hallituksen pitkään jatkunut omapäinen toiminta.

– Se halusi yksinään viedä läpi hullulta tuntuvaa hanketta, eikä ajatellut sen pitemmälle. Oli kumma, että se ei pitkään aikaan tahtonut edes tuoda asiaa neuvottelupöytään.

”Minusta tiedotusvälineet ovat tuoneet tasapuolisesti asioita esiin hallituksen, työnantajan ja työntekijöiden näkökulmasta”, Kalevi Karppinen sanoo. KUVA MISKA PUUMALA

Metsurit olivat Karppisen mukaan yksimielisesti lakossa, ja heidän yhteinen toiveensa oli myös, että päästäisiin sopimukseen.

He olivat myös valmiit jatkamaan toimia siinä tapauksessa, että tilanne niin vaati.

– Ihmiset liiton puolella osaavat harkita, mitä tehdään. Meidän pitää olla mukana.

Toisella haastattelukerralla 31. lokakuuta vallinnut välirauha miellytti Karppista.

– On mukava tehdä töitä. Me tykätään olla metsässä, ei me muuten oltaisi näissä hommissa. Pahoja ilmoja on välillä. Nyt kelit ovat olleet tosi hyvät, ei vielä vettäkään sada. Me tykkäämme tehdä töitä, kun meidän vain annetaan tehdä.

”ME PÄRJÄSIMME”

Ammattiyhdistysliikkeen toimet johtivat lopulta sellaiseen tulokseen, että pöytään istumisen ja kolmikantaisten neuvottelujen jälkeen Teollisuusliiton hallitus päätti torstaina 8. marraskuuta lopettaa järjestöllisten toimien valmistelun ja ilmoitti seuraavaa:

”Työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöjen yhteistyössä maan hallituksen kanssa valmistelemat uudet lain perustelut takaavat sen, että nykytilanne ei muutu. Käytännössä nykyinen irtisanomiskäytäntö kirjataan laiksi ja irtisanomistilanteisiin liittyvien oikeustapausten käsittely säilyy nykyisen kaltaisena.”

Kolmannella haastattelukerralla 15. marraskuuta Karppinen näkee, että lakkoon ryhtyminen oli vaivan arvoista.

– Lopputulos on ihan hyvä. Meitä kannatti tämä homma. Me pärjäsimme.

Kalevi Karppinen kantoi puita kotipihallaan lakkopäivänä 25. lokakuuta. KUVA MISKA PUUMALA

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT MISKA PUUMALA

LAKOSSA 25.–27.10. Mikkelin Olavi Räsäsellä: ”Ihmiset ymmärtävät miksi lakkoillaan”

”Hyvin lakko on sujunut. Me olimme aamulla portilla vahtimassa. Ei tarvinnut paljon vahtia”, kertoo lakkovahtina toiminut Marko Kaipainen, mikkeliläisen puujalostusta harjoittavan Olavi Räsänen Oy:n pääluottamusmies.

KUVA YLLÄ: Lakkovahdit Harri Orava (vasemmalla), Marko Kaipainen ja Jere Helmola. KUVA MIKKO KANKAINEN

– Me menimme varttia vaille seitsemän portille ja yhtään työntekijää ei siellä näkynyt, eikä tarvinnut jututtaa. Hyvin rauhallinen aamu oli meidän osaltamme. Meillä ei tuotantoa ollut minkäänlaista, ainoastaan lähettämöt toimivat, Marko Kaipainen kertoo.

Hänen mukaansa lakkovahdeilla oli tiedossa etukäteen, ketkä menevät töihin.

– Kolme henkilöä 90:stä oli töissä, siinä mielessä lakko on pitänyt hyvin.

Kaipaisen mukaan lakon syy on ymmärretty työpaikalla.

–  Olisin odottanut, että enemmänkin olisi ollut keskustelua. Ihmiset ovat hyvin ymmärtäneet asian minkä takia lakkoillaan. Ei ole ollut vastakaikuja.

”Ei tämä pitemmän päälle ole mukavaa työnantajalle eikä työntekijälle. Toivotaan, että tulisi jonkinlaisia ratkaisuja”, Marko Kaipainen sanoo. KUVA MIKKO KANKAINEN

NEUVOTTELURATKAISU TOIVOTTAVA

Kaipaisen mielestä irtisanomislaista ei työntekijän kannalta hyvää lakia saa tekemälläkään.

– En näe siinä mitään hyvää, niin kuin ei näe moni muukaan. Mutta eihän tässä pelkästään sen takia lakkoilla. On heikennyksiä muitakin tullut matkan varrella, jopa kikyn jälkeen. Lakkoon ei ole pelkästään tämä viimeinen lakiesitys syynä. Se on näiden kaikkien yhteissumma, kun mitta tuli viimein täyteen työntekijäpuolelta.

Kaipainen toivoo, että konfliktiin löydetään ulospääsytie.

– Ei tämä pitemmän päälle ole mukavaa työnantajalle eikä työntekijälle. Toivotaan, että tulisi jonkinlaisia ratkaisuja.

Mutta jos hallitus ei peräänny, kamppailu jatkuu.

– Onhan niitä jatkotoimia jo väläytelty. Tuskin tämä homma vielä tähän loppuu, eikä pidäkään loppua. Tämä varmasti katsotaan ainakin meidän liiton osalta loppuun asti.

Merkkejä saman pöydän ääreen istumisesta oli torstaina olemassa.

– Jonkinmoisia kompromisseja varmaan tarvittaisiin. Jotta lakoilta vältytään, tärkeää on, että lakiesitys vedetään pois ja ruvetaan neuvottelemaan puhtaalta pöydältä.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT MIKKO KANKAINEN

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe on kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa on puutuote- ja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää ja 90 toimipaikkaa eri yrityksistä.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.

LAKOSSA 25.–27.10. Kotkan Ahlström-Munksjöllä: ”Taloustieteilijän taakse piiloudutaan”

Pääluottamusmies Kari-Pekka Taponen Ahlström-Munksjön tehtaalta Kotkasta ei niele uusinta ”työllistämisehdotusta”. Talousnobelisti Holmström haluaa kahden kerroksen työmarkkinat ja eriarvoisuuden Suomeen työntekijän taustasta riippuen.

Suomalainen, Yhdysvalloissa uraa tehnyt talouden Nobelin saanut Bengt Holmström on juuri eilen ehdottanut, että yleissitovien työehtosopimusten suoja pitäisi murtaa. Ulkomaalaisille työntekijöille saisi maksaa työstä kehnompaa palkkaa kuin suomalaisille eikä näillä ihmisillä olisi samaa sosiaaliturvaa kuin suomalaisilla. Tällaista puolueettomana tiedemiehenä esiintyvä, hyvää palkkaa nauttiva professori on esittänyt, vaikka EU:ssakin on päätetty, että maassa on noudatettava maan omien yleissitovien työehtosopimusten vähimmäismääräyksiä.

– Holmström on taas nostettu kultajalustalle, ja hänen taakseen piiloudutaan. Mutta tämä ehdotus ei käy. Eriarvoisuutta siitä vain tulisi. Samoista töistä on maksettava sama palkka, Taponen toteaa.

Pääluottamusmies alleviivaa, että Holmströmin ajatusten toteuttamisen lopputulemana olisi vain se, että suomalaisten työttömyys lisääntyisi. Miksi työnantaja ottaisi isommalla palkalla suomalaisen töihin, kun samaa työtä tekevän saa halvemmallakin? Tosiasia on myös se, että ulkomaalaisenkin on maksettava leipänsä ja vuokransa suomalaiseen hintaan. Eivät ne ”jousta” palkan mukaan.

”VÄKI YMMÄRTÄÄ SYYT”

Taponen oli tänä aamuna lakkoa vahtimassa tehtaan portilla. Vartioimista ei tosin jäänyt. Yövuoron lähdettyä ei aamuvuoroon tullut sen enempää tuotannon kuin toimihenkilöpuolenkaan työntekijöitä.

– Väki ymmärtää lakon syyt. Tehtaalla on paljon keskusteltu kikystä, aktiivimalli ykkösestä ja kakkosesta. Tämä irtisanomislaki oli sitten viimeinen niitti.

Lakkovahdissa Tomi Hostikka, Kari-Pekka Taponen, Jukka Heinonen, Petri Ukkola ja Jarmo Kallström Ahlström-Munksjö Glassfibren tehtaanportilla Karhulassa 25.10.2018. KUVA JUHA METSO

Suomi on pieni markkina-alue, ja vienti vetää tai ei vedä maailmantalouden alati heilahtelevien suhdanteiden mukaan. Tehtaalaiset ovat tietoisia siitä, että viime aikojen työllisyyden nousussa on kyse nimenomaan noususuhdanteesta. Kikystä seuranneen työajan pidennyksen ansioksi sitä ei voida laskea.

– Meillä on itse työehtosopimuksessa mainittu kiky. Mutta meilläkin se pitäisi saada poistettua seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa, Taponen sanoo.

Pääluottamusmies kertoo, että myös itse irtisanomissuojasta on tehtaalla keskusteltu paljon. Nykyisinkin työntekijän saa kyllä erotettua, jos siihen on lailliset ja pätevät syyt. Riitatilanteisiin ja sitä kautta tuomioistuimiin joudutaan ehkä juurikin siksi, että irtisanomiseen ei ole laillisia syitä.

– Kyllä ihmisestä kuin ihmisestä pääsee eroon ihan normaalien käytäntöjen mukaan, jos aihetta on. Ensin huomautus, sitten kirjallinen varoitus ja sitten irtisanominen.

– Me olemmekin tehtaalla pohtineet sitä, onko kaikilla yrittäjillä puhtaat jauhot pussissa, kun irtisanomissuojaa halutaan heikentää? Toimiiko yleissitovuus pienissä firmoissa? Maksetaanko ylityökorvaukset kuten kuuluu? Tätä sopii epäillä.

– Kun olemme joutuneet tälle tielle ja lakkoon, toivottavasti hallitus ymmärtää vetää irtisanomislakinsa pois. Sipilälle lähettäisin sellaiset terveiset, että nyt olisi korkea aika perua suunnitelmat. Työmarkkinat rauhoittuisivat, Taponen toteaa.

KUVA JUHA METSO

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JUHA METSO

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe on kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa on puutuote- ja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää ja 90 toimipaikkaa eri yrityksistä.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.

LAKOSSA 25.–27.10. UPM:n Seikun sahalla: ”Meidänkin ääntämme on kuunneltava!”

”Maan hallitus näyttää haluavan neuvotteluosapuoleksi vain sellaiset tahot, joiden kanssa ei tarvitse edes neuvotella.” Seikun sahan pääluottamusmies Markku Mäelle irtisanomislaki oli todellakin viimeinen niitti ja lakon paikka, kun palkansaajan ääntä ei maassa enää kuunnella.

KUVA YLLÄ: UPM:n Seikun sahan työsuojeluvaltuutettu Jukka Alanko (vasemmalla) ja pääluottamusmies Markku Mäki lakkopäivänä 3.10. KUVA ERNO VÄLIMÄKI

Markku Mäki toimii kuudetta vuotta UPM-Kymmene Oyj:n Seikun sahan pääluottamusmiehenä Porissa. Saha on yksi Teollisuusliiton tämän viikon lakkotaloista.

– Minulle henkilökohtaisesti lakon syinä ovat nämä toistuvat ja jatkuvat heikennykset palkansaajan asemaan. On tehty heikennyksiä työttömien, pitkäaikaistyöttömien ja lapsiperheiden asemaan. Näitä tulee aina vain lisää ja lisää. Eikä tämä tähän (irtisanomislakiin) jää, sitä on ihan turha kuvitella. Se on nyt nähty, mitä sieltä tulee, Mäki sanoo viitaten Sipilän hallituksen toimintamalliin koko sen valtakauden ajalta.

Hallitus ei halua kuunnella työntekijöitä edustavia ammattiliittoja, olipa liitoilla miten perusteltuja tai järkeviä ehdotuksia tahansa, Mäki arvioi. Sipilä tuntuu keskustelevan vain niiden kanssa, jotka toivovat hallitukselta yrittäjille ja osakkeenomistajille myönteisiä päätöksiä. Yrittäjätaustainen Sipilä neuvottelee tavallaan mieluimmin itsensä kanssa, koska sopimukseen pääseminen on niin nopeaa ja vaivatonta.

Kansakunnan valtaisan suuren joukon edusmiehet ja -naiset on näin suljettu pois neuvottelupöydistä. Nimenomaan kolmikantaneuvottelut ovat kuitenkin olleet nostamassa Suomea. Yhdessä sopiminen on ollut yksi rakennuselementti kautta maailman kuulussa ja arvostetussa pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa.

NIILTÄ OTETTU, JOILLA MUUTENKIN VÄHÄN

Aktiivimalli ykkönen on yksi osoitus siitä rankaisemisen johtavasta periaatteesta, jolla Sipilä näyttää haluavan maata hallita. Malli on alentanut hyvin suurelta osalta työttömiä heidän jo muutenkin pieniä päivärahojaan.

– Monet työttömät eivät saavuta aktiivimallin ehtoja, vaikka haluaisivatkin, Mäki muistuttaa.

Tilastojen ja tutkimusten mukaan häviävän pieni joukko työttömistä huiputtaa millään lailla tukijärjestelmää. Tästä huolimatta kollektiivinen rangaistus langetetaan kaikille.

– Minusta tämä on väärä tie hoitaa asioita, Mäki summaa.

Palkansaajien asemaa on heikennetty heikentämistään. Yleinen ilmapiiri on luotu sellaiseksi, että yrittäjien edustaja on kehdannut sanoa julkisesti televisiossa, että työntekijä on yrittäjälle ”riski”.

– Työntekijä on voimavara! Firma ei menesty, ellei ole työntekijöitä. He tekevät tuotteet, jotka tuovat rahat yrittäjälle.

Irtisanomislaki on Mäestä kelvoton useammasta syystä. Nytkään Suomessa ei ole erityisen kireitä säädöksiä irtisanomisesta muihin maihin verrattuna. Ja aina ennen irtisanomista pitäisi ensin käyttää kaikki keinot neuvoista ja opastuksesta alkaen, jotta työntekijä voisi hoitaa työnsä.

– Ja aivan kuten on monenlaisia työntekijöitä, on myös monenlaisia työnantajia.

UPM:n Seikun sahan työsuojeluvaltuutettu Jukka Alanko ja pääluottamusmies Markku Mäki (keskellä) antavat haastattelua lakkopäivänä 3.10. Satakunnan Kansan Sakari Muuriselle. KUVA ERNO VÄLIMÄKI

MITEN KÄÄNNYTÄÄN OIKEALLE TIELLE?

Pääluottamusmies Mäki kuvailee, että yhteiskuntaan pitää taas luoda luottamuksen ilmapiiri, jossa kaikilla on mahdollisuus uskoa tulevaisuuteen.

– Aiemmin, kun ihminen pääsi töihin, hän pystyi luottamaan siihen, että työt jatkuvat ja hän voi suunnitella tulevaisuutta.

– Hän sai luottaa siihen, että työpaikka pysyy ja rahaa tulee. Hän pystyi suunnittelemaan ehkä asunnon hankkimista ja perheen perustamista.

– Nyt tarjotaan pätkätöitä, joita jatketaan aina uudestaan, vaikka työ olisikin vakinaista. Nyt duunaria katsotaan kieroon, vaikka hän tekisi hommansa. Häneltä halutaan ottaa kaikki edut pois, Mäki toteaa.

– Tässä meidän yhteiskunnassamme täytyy kuitenkin aina saada määrätty määrä rahaa, jotta saa ruokaa ja asunnon. Ei tämä käy niin kuten eräs monen yhtiön hallituksessa oleva liikemies ehdotti. Hänen mukaansa työntekijät eivät tarvitse mitään kunnon palkkoja, kun he voivat sitten hakea tukia.

Mäki pitääkin näitä ajatuksia melkoisen ”hauskoina”, kun mies on itse aina vastustanut kaikenlaista yhteiskunnan tukipolitiikkaa. Palkkojen polkeminen ja palkansaajien aseman heikennykset eivät siis Mäelle käy, vaan myönteisyyden kautta pitää yhteiskuntaamme taas paimentaa vakaammalle polulle.

– Luottamuksen ilmapiiri hyödyttää myös työnantajaa. Suomen maasta löytyy nykyisinkin semmoisia firmoja, joissa jaetaan kannustimia työntekijöille. Työntekijöille annetaan etuja, ja ne poikivat hyvää takaisin työnantajalle, Mäki alleviivaa.

Nykytilanteen täsmäavuksi Mäellä on muutama ehdotus.

– Laitetaan koeaika ulottumaan myös maan hallitukseen. On nähty, millainen tyyppi siellä on. On nähty, ettei siitä mitään tule. Sipilän hallitus on huono työntekijä ja Suomen kansa on työnantaja. Irtisanotaan Sipilä ja otetaan uusi tilalle.

– Ei muuta kuin ehdotus irtisanomislaista kokonaan pois. Ja sitten pohtimaan, miten oikeasti saadaan ihmisiä työllistettyä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT ERNO VÄLIMÄKI

 

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe on kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa on puutuote- ja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää ja 90 toimipaikkaa eri yrityksistä.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.