LAKOSSA 27.1.–16.2. Punkaharjun Metsä Woodilla: ”Metsäteollisuus ry toimii periaatteen, ei talouden takia”

Metsä Woodin Punkaharjun tehtaitten pääluottamusmies Janne Naukkarinen ihmettelee työnantajapuolen toimintaa. Metsäteollisuus ry ajaa työntekijät lakkoon nujertaakseen ay-liikkeen periaatteellisista ja ideologisista syistä. Talouden tai tehtaiden kannattavuuden kanssa asialla ei ole tekemistä.

KUVA YLLÄ: Pääluottamusmies Janne Naukkarinen ja muut Punkaharjun Metsä Woodin työntekijät lakkovahdissa mekaanisen metsäteollisuuden lakon ensimmäisenä päivänä maanantaina 27.1.2020.

Teollisuusliittolaiset lakkovahdit olivat runsain joukoin liikkeellä Metsä Woodin Punkaharjun tehtaiden portilla maanantaina 27. tammikuuta.

– Punkaharjun vaneritehdas perustettiin vuonna 1964. Meillä on historiallisesti ollut aina erittäin hyvät neuvottelusuhteet ja yhdessä on tehty tavattoman hyvää tulosta, pääluottamusmies Janne Naukkarinen kertoo.

– Viimeisinä kymmenenä vuotena työnantaja on vuosi vuodelta ajanut tätä yhteistyötä alas. Nyt työnantaja syrjii liiton luottamusmiehiä ja liittoon kuuluvia. Viimeisimpänä esimerkkinä on joulukuun työsulku, joka koski vain liiton jäseniä ja joka poltti sen kuukauden vuosilomat. Ja mistään ei haluta neuvotella. Työantaja haluaa päättää aivan kaikki pikkuasiatkin direktio-oikeudellaan.

Naukkarinen toteaa, että ”tämä lakko katsotaan loppuun asti”. Naukkarinen on Metsä Woodin vaneritehtaan ja kertotehtaan 430 tuotannon työntekijän pääluottamusmies. Lakkovahdissa ollut pääluotto kertoo nähneensä eilen vaneritehtaan portilla vain kaksi YTK:laista rikkuria töihin menossa.

– Tuotantoa siellä ei ole. Jos YTK:laiset haluavat siellä siivota, niin siinähän sitten siivoavat, Naukkarinen hymähtää.

Punkaharjun puutyöntekijöiden ammattiosasto on vuokrannut lakkotoimiston Punkaharjun keskustasta.

Punkaharjun puutyöntekijöiden ammattiosasto on vuokrannut vain puolen kilometrin päässä tehtailta eli Kuusitiellä sijaitsevan huoneiston lakkotoimistokseen.

– Eilen toimistolla kävi päivän mittaan kymmeniä työntekijöitä. Ja fiilikset olivat hyvät. Yhtään en ole huolissani siitä, etteikö meidän väki pysyisi lakossa. Ja hyvät oli tarjoilut, Naukkarinen kehaisee.

Taistelutahtoa näet nostatettiin kahvilla, makkaranpaistolla ja tuoreilla pullilla.

Jari Makkonen paistoi makkaraa lakkolaisille ammattiosaston lakkotoimiston edustalla.
Metsä Woodin työntekijöitä kokoontui keskustelemaan tilanteesta ammattiosaston lakkotoimistolle Punkaharjun keskustassa 27. tammikuuta.

WAHLROOS PUHUU P-SKAA, EIKÄ TALOUDESTA OLE KYSE

– Kun Björn Wahlroos uhkailee tehtaiden siirrolla ulkomaille, ei sitä p-skapuhetta oikein enää viitsisi kuunnella. Kaikki päätökset tehdasinvestoinneista tehdään vuosia ja vuosia aikaisemmin. Niillä ei ole mitään tekemistä kiky-tuntien tai meidän tes-neuvottelujemme kanssa, Naukkarinen puuskahtaa.

Naukkarinen painottaa, että vaneritehtailla työvoimakustannukset ovat kuutiota kohden noin 25–27 prosenttia kaikesta tehtaan pyörittämiseen menevistä kustannuksista ja kertotehtailla (lvl-viilupuutehtailla) 16–17 prosenttia. Sahoilla vastaava luku on 10–12 prosenttia. Ja samaan Metsä Group -konserniin kuuluva valtaisa Äänekosken sellutehdas, siellä työvoimakustannus jokaista tuotettua kuutiota kohden on Naukkarisen mukaan 1,5 prosenttia.

– Mekaaninen metsäteollisuus ei ole samanlainen rahasampo kuin sellutehtaat, joiden raaka-aine eli kuitupuu ei maksa käytännössä mitään. Me käytämme tukkipuuta, jolla on kova hinta.

– Mutta ei Metsä Group olisi tehnyt sellaisia investointeja Suomeen, 150 miljoonaa kolmen viime vuoden aikana, jollei mekaaninen metsäteollisuus olisi kannattavaa ja tärkeää liiketoimintaa.

Pääluottamusmies Janne Naukkarinen keskusteli sähkömiehen kanssa.

Metsäteollisuus ry:n jääräpäinen neuvotteluhaluttomuus on Naukkariselle suuren hämmästyksen aihe. Työvoimakustannusten jopa häviävän pieni osuus kaikista kustannuksista viittaa ideologiseen toimintaan. Samaan tolkuttomuuteen viittaa kiky-tunneista kiinni pitäminen, sillä kilpailukykysopimuksen suurin anti oli erilaisten maksujen siirto työnantajilta työntekijöille, mikä merkitsi 6,5 miljardin tulonsiirtoja palkansaajilta työnantajille.

Kiky-sopimus ei tuo kalenteriin yhtään päivää lisää työnantajapuolen laskelmista huolimatta.

– Paperitehtaat pyörivät koko vuoden keskeytyksettä. Vuodessa on X-määrä työaikaa, ja se tulee täyteen jo nykyisillä työvuoroilla. Miten vuoteen voitaisiin lisätä päiviä, Naukkarinen kysyy eikä tietenkään edes voi saada vastausta.

– Sama se on meillä. Kertotehtaalla ei ole tehty kikyn ansiosta tuntiakaan tuotannollista työtä. Siellä työntekijät sitten siivoavat tai kunhan siellä tehtaalla vain pyörivät, Naukkarinen kuvaa.

”Meillä on historiallisesti ollut aina erittäin hyvät neuvottelusuhteet, mutta viimeisinä kymmenenä vuotena työnantaja on vuosi vuodelta ajanut tätä yhteistyötä alas”, harmittelee pääluottamusmies Janne Naukkarinen.

TUOTTAVUUS KASVAISI SOPIMALLA, EI SANELULLA

Naukkarinen alleviivaa sitä, että tuottavuutta voidaan kasvattaa parhaimmin ja nopeimmin yhteistyöllä, neuvottelemalla ja sopimalla. Hän ei käsitä työnantajien nykyistä kovaa linjaa. Punkaharjun vaneritehtaan pääluottamusmies kertoo, että tehtaan työntekijät hämmästelevät erityisesti sitä, että Metsä Wood saattaa tuhota omat elintärkeät asiakassuhteensa ajettuaan tilanteen lakkoon.

Metsä Woodin koivuvanerituotannon yksi tukijalka ovat Japaniin ja Koreaan viikoittain menevät eristysvanerit. Erikoisvanerit ovat tärkeä tukijalka Suomen muillakin vaneritehtailla. Erikoisvanereita pitäisi toimittaa näille hyvin vaativille asiakkaille joka viikko, Naukkarinen toteaa.

– Metsä Woodilla tehtaat ovat Suomessa. UPM pystyy toimittamaan erikoisvanerinsa Venäjän tai Viron tehtailta, mutta me emme pysty, Naukkarinen sanoo.

Punkaharjulaiset puutyöntekijät kyselevätkin Naukkarisen mukaan nyt sitä, miksi Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajana toimiva Metsä Groupin toimitusjohtaja haluaa vaarantaa omaan konserniinsa kuuluvan vaneritehtaan toiminnan.

Naukkarinen alleviivaa moneen kertaan, että työntekijäpuoli on valmis neuvottelemaan ja sopimaan. Hän muistuttaa työnantajapuolta myös siitä, että todella isotkin suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työhyvinvointiin ja työsuojeluun satsattu euro tuo itsensä aina moninkertaisesti takaisin.

– Mitä Metsäteollisuus ry toiminnallaan oikein hakee? En pysty antamaan muuta vastausta kuin sen, että työnantajille ay-liike on nyt myrkkyä. Mutta todellisuudessa tehtaitten tulos saataisiin nousemaan ihan eri tyylillä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT MARKKU TISSARINEN

LUE MYÖS:

LAKOSSA 27.1.–16.2. Veitsiluodon Stora Ensolla: ”Pohjoisen rintama kestää”

”Väärin on, jos periksi annetaan”, kommentoi Stora Enson Veitsiluodon sahan varapääluottamusmies Mikko Satokangas maanantaina alkanutta lakkoa.

KUVA YLLÄ: Varapääluottamusmies Mikko Satokangas (oik.) ja Joni Harri olivat lakkovahdissa Stora Enson Veitsiluodon sahan portilla 27.1.2020 aamulla kello 6.00.

Stora Enso Veitsiluoto Oy:n tehdaskombinaatti Kemissä meni kiinni maanantai-aamuna kello kuusi, ja tehtaille järjestettiin lakkovartiot.

– Koko tehdaskokonaisuus seisoo. Kuivaamo pantiin kiinni jo perjantaina, ja siellä on yksi mies töissä katsomassa lämpötiloja. Yhteensä, kun paperiliittolaiset lasketaan mukaan, 780 henkilöä on lakossa. Meillä mekaanisen puolen lakossa on 49 työntekijää ja yhdeksän prolaista toimihenkilöä, Satokangas kertoo.

Veitsiluodon Stora Enson porteilla oli ensimmäisenä lakkoaamuna hiljaista, tyyntä ja pakkasta -20 astetta.

Lakkoon valmistautuville tuli hänen mukaansa yllätyksenä, että kahdeksi viikoksi suunniteltu työnseisaus sunnuntain neuvottelujen jälkeen laajeni kolmeviikkoiseksi.

– Huonohan se oli, että lakko jatkui, mutta pakko se oli tehdä. Se oli yllätys meillekin, kun aamulla menin kaverin kanssa lakkovahtihommiin, että se venyi. Valitettavaa se on, mutta pakko tehdä, kun työnantaja muuten rosvoaa kaiken, mitä tähän mennessä on saavutettu.

”Jos nyt annetaan periksi, niin seuraavassa sopimuksessa lähtee asioita taas pois”, sanoo varapääluottamusmies Mikko Satokangas.

”NE EDUT MITÄ ON SAATU, PITÄISI SÄILYTTÄÄ”

Työnantajan vaatimukset ovat rankkaa tekstiä.

– Jos niihin muutosta ei saada, kikytunnit säilyvät, sairausajan palkka pienenee, arkipyhäkorvaukset vähenevät, palvelusvuosilisä ja lakko-oikeus lopetetaan ja jäsenmaksuperintä loppuu. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ne edut mitä on saatu, pitäisi säilyttää.

– Jos nyt annetaan periksi, niin seuraavassa sopimuksessa lähtee asioita taas pois. Kyllä se väärin on, jos periksi annetaan. Se on minun henkilökohtainen kantani.

Hiljaista on. Lakkovahdissa Joni Harri ja Mikko Satokangas.

Satokangas on kuitenkin vakuuttunut, että lakkorintama pitää.

– Kyllä lakko sen kolme viikkoa pitää ja toivottavasti se pitää senkin jälkeen, jos liitto panee päälle vielä pitemmän. Se pitää varmasti täällä pohjoisessa ja Veitsiluodossa, jossa kaikki ovat liiton jäseniä.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT JUHA ÅMAN

LUE MYÖS:

Jari Nilosaari: Tekno näytti sopimisen mallin

Teknologiateollisuuden uusi työehtosopimus (tes) sisältää kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaisen 24 palkattoman tunnin poiston, 3,3 prosentin palkankorotukset ja uusia avauksia teksteihin. Sen kanssa voimme elää ja valmistautua seuraaviin kierroksiin. Samalla kysymyksessä on hyvä esimerkki meille ja muille, että sopiminen on hankalissakin asetelmissa mahdollista.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle ja Suomen Yrittäjille teknologiateollisuuden tes sitä vastoin näyttää olevan kovin vaikea paikka. Vaikka ne eivät ole neuvotteluosapuolia, ovat ne huutamassa huonosta neuvottelutuloksesta ja yllyttävät muita työnantajajärjestöjä vaatimaan sellaista, mikä ei jäsenillemme käy. Teknologiateollisuudessa kelvolliseksi todetun sopimuksen kieltämisellä ne tekevät itsestään ei-liikkeen. Tämä ajaa neuvotteluosapuolet tilanteeseen, jossa työtaistelut ovat näköjään väistämättömiä.

Teollisuusliitolla oli ja on vahva halu sopia ilman konflikteja. Silti olemme jälleen tilanteessa, jossa olemme joutuneet jättämään lakkovaroituksen kemianteollisuuden eri sopimusaloille, mekaaniseen metsäteollisuuteen ja malmikaivoksiin. Kahden viikon lakon uhka ja ylityökielto voivat tuntua rajuilta toimenpiteiltä, mutta jos painetta ei ole riittävästi, ei näytä neuvottelutulostakaan syntyvän. Toivottavasti tuloksia kuitenkin saadaan aikaiseksi ennen kuin lakot ovat edessä.

”Työnantajien vaatimuslista on edelleen pitkä kuin nälkävuosi ja esitykset ovat sitä luokkaa, että hyvää ei seuraisi, jos ne menisivät läpi.”

Miksi työnantajat eivät ole valmiita sopimaan? Tästä työnantajien pitkän linjan toiminnasta saimme koettelevat käytännön kokemukset viime vaalikaudella, jolloin maassamme vaikutti työnantajien kannalta paras hallitus vuosikausiin. Esimerkkejä siitä agendasta ovat pakkolakiväännöt ja muutokset eri lakeihin, joilla kurjistettiin vähempiosaisten, työttömien ja työntekijöiden asemaa. Tausta kuitenkin ulottuu ajassa pidemmälle taaksepäin.

EK teki eri työnantajajärjestöjen kanssa jo vuosikymmeniä sitten yhteistuumin ne linjaukset, jotka näkyivät etenkin viime eduskuntavaalikaudella ja vaikuttavat nyt myös työehtosopimusneuvotteluissa. Ay-liike on heidän mielestään uhka, joka rajoittaa työnantajien päätäntävaltaa. Todellinen tahtotila ei ole paikallisen sopimisen lisääminen vaan työnantajien määräämisvallan lisääminen ja ay-liikkeen murentaminen.

Työnantajien vaatimuslista on edelleen pitkä kuin nälkävuosi ja esitykset ovat sitä luokkaa, että hyvää ei seuraisi, jos ne menisivät läpi. Kikyn 24 palkattoman tunnin poistaminen, 3,3 prosentin palkankorotuksien vastustaminen ja jotkut tekstimuutokset eivät voi olla heille kynnyskysymys, vaan he tähtäävät siihen, että työntekijät suostuisivat lähes mihin tahansa ilman ehtoja ja ay-liikkeen vahvaa valvontaa.

On sanottu, että puhdas ideologia ja puhdas maalaisjärki eivät mahdu samaan pöytään. Ay-liike on viime vuosina ollut järjellä mukana. Sitä soisi nyt myös työnantajien käyttävän niin, että sopimukset syntyvät ilman työtaisteluita.

JARI NILOSAARI
Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja

STREJK 9–11.12. Strejken håller på UPM Alholmens såg – ”Ingen har ens försökt komma på jobb”

”Kikytimmarna är en så stor fråga att det inte är svårt att få folk att gå i strejk”, säger huvudförtroendeman Vuokko Piippolainen.

11.12.2019

På UPM:s såg i Jakobstad UPM:s såg i Jakobstad har inte ens det kyliga snöblandade regnet som sammanföll med inledandet av strejken tagit kol på stämningen. Strejkkvatpassen roterar med två vakter 90 minuter åt gången.

– Här håller strejken. Ingen har ens försökt komma på jobb, säger huvudförtroendeman Vuokko Piippolainen.

Enligt huvudförtroendemannen går orsaken att finna i den höga organiseringsgraden på sågen. Alla utom en av 54 anställda inom produktionen hör till facket.

HUVUDBILD: Strejkvakter vid UPM:s sågverk på Alholmen i Jakobstad. Från vänster arbetarskyddsfullmäktige Sami Kettula, Kimmo Mikkola huvudförtroendeman Vuokko Piippolainen och vice huvudförtroendeman Glenn Södergård.

Piippolainen intygar att Industrifackets målsättning för förhandlingarna åtnjuter ett omfattande stöd bland arbetstagarna.

– Arbetsgivarnas krav är verkligen hutlösa. Först måste vi naturligtvis se till att vi blir kvitt kikytimmarna, men visst finns där annat också. Till exempel kravet på sänkt sjuklön. Slopandet av tjänsteårstillägget skulle innebära att två veckors lön faller bort direkt, säger Piippolainen.

Industrifacket utlyste strejk på inom tio avtalsbranscher. Arbetsgivarna inom den mekaniska skogsindustrin has svarat med att utlysa lockout mellan den 12 och 18 december.

Med ”kikytimmar” avses den arbetstidsförlängning på 24 timmar som infördes som ett moment i det så kallade konkurrenskraftsavtalet.

Ett avtal som facket godkände som en tillfällig lösning med långa tänder, då alternativet var de så kallade tvångslagarna som regeringen Sipilä hotade med.

Arbetsgivarens förslag kring söckenhelger eller kringskuren strejkrätt faller heller inte i god jord.

Vice huvudförtroendeman Glenn Södergård och huvudförtroendeman Vuokko Piippolainen.

LOCKOUT DIREKT PÅ STREJKEN

Arbetsgivarorganisationen Metsäteollisuus rf har utlyst lockout på 32 arbetsplatser mellan den 12 och 18 december. Lockouten gäller även på Alholmen.

Huvudförtroendeman Piippolainen påminner om att lockout införs inom den mekaniska skogsindustrin på sågar och fanerfabriker, där det varit aningen tystare under den senaste tiden. Därför har arbetsgivarna inom skogsindustrin, som inte är precis ovana med att ta till lockout som stridsåtgärd, lätt att nu ta till det vapnet.

Industrifackets forskningsenhet har i sin färska översikt över börsnoterade bolag under årets två första kvartal, noterat att UPM Kymmene-koncernens omsättning ökat med 4 procent medan nettovinsten, det vill säga det tal som berättar mest om lönsamheten, ökat med hela 10 procent.

– Hoppas de får till stånd ett avtal. Det finns på arbetsgivarsidan flera unga män vid förhandlingsbordet och de verkar som om de vill hävda sig, säger Piippolainen.

DET SKA FINNAS SOLIDARITET OCH STÖD I ETT STORT FÖRBUND

I det dagliga nyhetsflödet får man rätt en skev bild av Industrifackets förhandlingar med arbetsgivarförbunden då ett så stort fokus ligger på teknologiindustrin.

– Hur kommer det att gå om teknologisektorn får ett avtal. I ett så här stort förbund ska det finnas ett stöd och solidaritet för att medlemmar, säger Piippolainen.

Hon påminner om att kollektivavtalet för snickeribranschen löper ut i slutet av januari. Då ska det fortfarande finnas krafter att ta till.

–  En arbetskompis sade just att nu när det blir strejk, lockout och kanske nya stridsåtgärder efter årsskiftet, så känner man av det i plånboken.

– Men nu ska vi ha bort talkoarbetet en gång för alla, säger Piippolainen.

TEXT JOHANNES WARIS
FOTO JOHANNES TERVO

LAKOSSA 9.–11.12. Suolahden Metsä Woodilla: ”Metsäteollisuus ry:n uhkailut eivät hetkauta”

Metsäteollisuus ry on jälleen uhkaillut julkisuudessa tuotannon siirtämisestä Itä-Eurooppaan halvemman työvoiman perässä. Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaan pääluottamusmies Osmo Kääriäinen kuittaa puheet jo pitkään pyöritetyiksi vanhoiksi lauluiksi. Ne eivät lakkolaisia hetkauta.

KUVA YLLÄ: Työsuojeluvaltuutettu Pasi Hartikka, varapääluottamusmies Juho Toikkanen ja pääluottamusmies Osmo Kääriäinen lakkovahdissa Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaan portilla keskiviikkona 11.12.2019.

Keskustalaisista taustoistaan tunnettu Maaseudun Tulevaisuus haastatteli Metsäteollisuus ry:n edustajaa juttuunsa lakosta. Metsäteollisuus ry kertoo tavoittelevansa ”kilpailukykyä parantavaa” työehtosopimusta. Jollei näin tapahdu, lehden mukaan Metsäteollisuuden ”vaihtoehtona on tuotannon siirtäminen halvemman työvoiman ja osin myös raaka-aineen perässä Itä-Eurooppaan”.

Pääluottamusmies Osmo Kääriäinen suorastaan naurahtaa tällaisille uhkauksille.

– Nämä ovat niitä samoja vanhoja lauluja. Jos isot metsäjätit päättävät siirtää tuotantonsa Viroon tai Venäjälle, kyllä ne sen sitten tekevät meidän tessistämme tai muista asioista riippumatta. Nämä ovat ihan turhia uhkailuja, eivät ne vaikuta meihin millään lailla.

Jos Maaseudun Tulevaisuus olisi vaivautunut kysymään juttuunsa myös työntekijöiden näkemyksiä, olisi se saanut kuulla, että lakkorintama kestää horjumatta. Yhtäkään vaneritehtaan omaan väkeen kuuluvaa ei ole mennyt lakkovahtien ohi. Ei ole mennyt myöskään Äänekosken viilutehtaalla, jossa vartioivat aina jotkut 20 hengen yhteisestä lakkovahtiringistä. Tuki on sen sijaan vankkumaton.

Suolahden tehtaan historiasta ei rikkureita ole ylipäänsä juurikaan tavattu. Pääluottamusmies kertoo saaneensa tämän kannustuksen työntekijältä, joka pysähtyi lenkillään lakkovartion luokse:

– Nyt taistellaan loppuun asti!

”Kun ihmisiä pakotetaan, sillä ei työmotivaatio nouse”, sanoo pääluottamusmies Osmo Kääriäinen kiky-tunneista.  KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

KIKY-TUOTTAVUUS ON KUVITTELUA

– Meillä ei kikyn ansiosta tehty yhtäkään tuotantopäivää, Kääriäinen kertoo omasta työpaikastaan.

Samalla valottuu se, että kikyn eli kilpailukykysopimuksen varjolla teetetty pakollinen talkootyö ja sen ansioksi luettu tuottavuuden nousu on ”höpö höpöä”. Niin pääluottamusmies asian ilmaisee. Kiky ei ole voinut nostaa yleisesti tuottavuutta siksikään, että huomattava osa Teollisuusliiton toimialojen yrityksistä ei tutkitusti koskaan teettänyt yhtäkään kiky-tuntia.

Lukemattomat tutkimukset ja käytännön kokemukset kertovat puolestaan sen, mikä aidosti nostaisi tuottavuutta. Ne ovat työntekijöiden kuunteleminen ja tuotannon kehittäminen yhdessä, luottamuksen lisääminen ja oikeudenmukainen johtaminen, noin ihan alkupaloiksi. Kääriäinen viittaa vielä kiky-tuntien teettämiseen:

– Kun ihmisiä pakotetaan, sillä ei työmotivaatio nouse.

Lakko maksaa kuulemma satoja miljoonia, mutta Metsäteollisuus ry:n työsulussa ei rahasta puhuta mitään, ihmettelee pääluottamusmies Osmo Kääriäinen (kuvassa oikealla). Lakkovahdissa myös työsuojeluvaltuutettu Pasi Hartikka.

HEIKENNYKSET, KIERRÄTYSTAVARAA

Kiky-tuntien poistaminen myös mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksesta on yksi Teollisuusliiton ehdottomista tavoitteista. Viime tes-neuvottelukierroksella Teollisuusliitto sai torjuttua tukun heikennysesityksiä, vaikka kiky-tunnit silloin jäivätkin sopimukseen.

Kääriäinen muistuttaa, että aivan samat heikennykset on nyt kierrätetty takaisin neuvotteluihin. Heikennystavoitteet on lyöty paitsi Teollisuusliiton sopimusalojen myös Pron eli toimihenkilöiden ja YTN:n eli ylempien toimihenkilöiden neuvottelupöytiin.

Mikään heikennyksistä ei työntekijöille kelpaa, sillä niiden toteutuessa mekaanisessa metsäteollisuudessa keskeytymätöntä vuorotyötä tekevän työntekijän palkkaa voitaisiin siis alentaa korottamisen sijasta.

– Meidän neuvottelut näyttävät olevan nyt totaalisesti jumissa, Kääriäinen kuvailee vaikeaa tilannetta.

Kun neuvotteluihin joskus vielä päästään, pääluottamusmies toivoo palkankorotusten tulevan senteissä, ei prosentteina. Kääriäinen tuumaa, että euroissahan niiden pitäisi tulla. Senttikorotukset prosenttikorotusten sijasta takaisivat kuitenkin ainakin sen, että palkkaerot eivät repeäisi lisää.

Metsäteollisuus ry on siis julistanut lakkotaloihin kuuden päivän työsulun, joka alkaa heti torstaina 12. joulukuuta Teollisuusliiton kolmipäiväisen lakon jälkeen. Miten on mahdollista, että työsulku ei maksa mitään?

– Lakko maksaa kuulemma satoja miljoonia. Mutta kun Metsäteollisuus ry julisti työsulkunsa kaksi päivää meidän lakkovaroituksemme jälkeen, ei rahasta puhuttu enää yhtään mitään, Kääriäinen toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN JA METSÄ WOODIN TYÖNTEKIJÄT

LAKOSSA 9.–11.12. UPM Alholman sahalla: ”Lakko pitää, ei tänne kukaan ole edes yrittänyt töihin”

”On ne kikytunnit vaan niin iso asia, että porukkaa ei ole vaikea saada lakkoon”, linjaa pääluottamusmies Vuokko Piippolainen.

KUVA YLLÄ: Lakkovahdit kirpeässä talvisäässä UPM:n Alholman sahan portilla tiistaina. Vasemmalta varapääluottamusmies Glenn Södergård, työsuojeluvaltuutettu Sami Kettula, varatyösuojeluvaltuutettu Kimmo Mikkola ja pääluottamusmies Vuokko Piippolainen.

UPM:n Alholman sahalla Pietarsaaressa ei edes lakon alkamisen kunniaksi satanut märkä räntäsade ole hillinnyt tunnelmia. Lakkovahtia pyöritetään parin hengen porukoissa, puolentoista tunnin vuoroissa.

– Täällä olemme kaikki lakossa, ja lakko pitää. Ei kukaan ole edes yrittänyt tulla töihin, pääluottamusmies Vuokko Piippolainen sanoo.

Pääluottamusmiehen mukaan syy löytynee siitä, että järjestäytymisaste on melkein tapissa. Kaikki paitsi yksi tuotannon 54 työntekijästä kuuluvat liittoon.

Lakkovahteja UPM:n Alholman sahan portilla. Vasemmalla varapääluottamusmies Glenn Södergård ja pääluottamusmies Vuokko Piippolainen.

Piippolaisen mukaan Teollisuusliiton tavoitteilla on työntekijöiden keskuudessa vankka tuki.

– Ne työnantajien vaatimukset ovat kyllä törkeitä. Kikystä pitää ensimmäiseksi päästä lopullisesti eroon, mutta on siellä muutakin. Leikkaukset sairausajan palkkaan esimerkiksi.

Työnantajien esitykset lisiin kajoamisesta, arkipyhien vähentämisestä ja lakko-oikeuden rajaamisesta saavat myös täystyrmäyksen.

– Palvelusvuosilisän poistaminen tarkoittasi, että kahden viikon palkka lähtisi heti, Piippolainen toteaa.

TYÖSULKU LAKON PERÄÄN

Työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry on julistanut työsulun 32 toimipaikalle lakon päätteeksi 12.–18. joulukuuta. Alholman saha on yksi työsulun piiriin kuuluvista toimipaikoista.

Pääluottamusmies Piippolainen muistuttaa, että työsulun piirissä olevilla vaneritehtailla ja sahoilla on viime aikoina ollut hiukan hiljaisempaa, ja siksi Metsäteollisuus ry:n työsulkuihin tottuneet työnantajatkaan eivät kyseistä asetta emmi käyttää.

Lakko on pitänyt UPM:n Alholman sahalla Pietarsaaressa.

Teollisuusliiton tutkimusyksikön tuoreesta pörssikatsauksesta vuoden 2019 ensimmäiseltä puolikkaalta kuitenkin ilmenee, että UPM Kymmene -konsernin liikevaihto nousi 4 prosenttia ja nettotulos, eli yrityksen kannattavuudesta kielivä luku, peräti 10 prosenttia.

– Toivottavasti saadaan sopimus aikaan. Siellä on työnantajapuolella nuoria miehiä neuvottelupöydässä, ja heillä vaikuttaa olevan kova näyttämisen halu, Piippolainen sanoo.

ISOSTA LIITOSTA PITÄÄ LÖYTYÄ TUKEA

Uutisista saattaa helposti saada hyvin teknologiateollisuuskeskeisen kuvan Teollisuusliiton ja työnantajien välisistä työehtosopimusneuvotteluista.

– Miten siinä käy, jos teknossa saadaan aikaan sopimus. Näin isosta liitosta pitää löytyä tukea kaikille jäsenille, Piippolainen sanoo.

Nyt ei kulje raiteilla tukkeja sahalle. ”Ei kukaan huvikseen ole lakossa, ja kaikki siinä tavallaan häviävät, mutta työnantajien vaatimukset ovat törkeitä”, pääluottamusmies Vuokko Piippolainen linjaa.

Hän muistuttaa, että tammikuun lopussa päättyy myös puusepänteollisuuden työehtosopimus. Ja paukkuja pitää siihenkin löytyä.

– Yksi työntekijä tuossa äsken sanoi, että nyt kun on lakko, sitten työsulku, ja jos vielä vuoden vaihteen jälkeen on työtaisteluita, niin kyllähän se lompakossa tuntuu.

– Mutta me haluamme nyt sen talkootyön pois, Piippolainen sanoo.

TEKSTI JOHANNES WARIS
KUVAT JOHANNES TERVO

 

LAKOSSA 9.–11.12. Porvoon Nesteellä: ”Meillä ei ole varaa antaa periksi”

”Jos tämä taistelu hävitään, meidän tulevaisuutemme on haastava”, sanoo Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen. Porvoon ja Naantalin jalostamoilla on tuhat työntekijää lakossa.

KUVA YLLÄ: Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen lakon ensimmäisenä päivänä maanantaina 9.12.2019.

Teollisuusliiton hallitukseen kuuluvan pääluottamusmiehen Sami Ryynäsen mukaan valtakunnan mediaa seuraamalla saa helposti väärän kuvan työmarkkinaneuvottelujen etenemisestä, koska uutisissa eri neuvottelupöydät sekoitetaan sujuvasti keskenään.

– Totuus on se, että teknologian sopimusalalla ollaan pisimmällä ja siellä väännetään palkankorotustasosta. Julkisuudessa puhutaan siitä, että Teollisuusliitto tappelee enää rahasta, ja sehän ei pidä paikkaansa.

Kemian alalla neuvottelutilanne on Ryynäsen mukaan synkkä.

– Siellä ei työnantajapuoli ole käytännössä karsinut yhtään omia esityksiään pois. Kun tätä on porukalle yrittänyt avata, niin kyllä jäseniltä tulee järjestään se viesti, että jumalauta, näistä asioista ei voi antaa periksi!

– Ne ovat sen kokoluokan kysymyksiä, että jos tämä taistelu hävitään, niin kyllä meidän tulevaisuutemme näyttää aika haastavalta, Ryynänen summaa.

”ON MIETITTÄVÄ JATKOTOIMIA”

Työnantajan listalla on Ryynäsen mukaan edelleen jäsenmaksuperinnästä luopuminen ja toimet, jotka aikanaan kuuluivat Sipilän hallituksen pakkolakipakettiin.

– Jotkut asiat ovat hieman eri muodossa, mutta ne ovat käytännössä samat: sairausajan palkan leikkaaminen, ylityökorvausten leikkaaminen, pyhätyölisien leikkaaminen. Listalla on työaikakysymyksiä ja työajan pidentämistä sekä öljyalaa koskevia omia esityksiä, jotka ovat rajuja palkanalennuksia.

Ryynäsen mukaan kokonaisuutena tilanne on huolestuttava.

– Seuraavassa Teollisuusliiton hallituksen kokouksessa pitää pohtia, miten tätä hommaa jatketaan ja miten saadaan aikanaan sopimus syntymään.

”Jäseniltä tulee järjestään se viesti, että jumalauta, näistä asioista ei voi antaa periksi”, pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoo.

JALOSTAMON LAKKO ON ERILAINEN

Jalostamolla sunnuntain ja maanantain välisenä yönä alkanut lakko pysäytti tuotannon kokonaan.

– Meillä ei synny tuotteita, eikä ulos lähde tavaraa, Ryynänen kertoo.

Tuotannon katkaisu öljynjalostuksessa on taitoa vaativa ja aikaa vievä prosessi, johon kuluu päiviä. Porvoon jalostamolla se toteutettiin niin, että yksiköt pantiin kierrolle. Se tarkoittaa, että yksiköissä kiertää tavara, mutta tuotetta ei synny.

– Meillä lakko pitää, vaikka se on hieman eri tavoin toteutettu kuin laitoksissa, joissa tuotanto voidaan pysäyttää napista.

Kierrolle ajo aloitettiin Ryynäsen mukaan viikonlopun aikana ja lakon alkaessa tuotanto oli seis.

”Jos mentäisiin siihen tilanteeseen, että laitokset ajettaisiin kokonaan hiilivetyvapaaseen tilaan, se vaatisi useita viikkoja.”

– Korkean riskin laitoksessa kierrolle ajaminen vaatii aikamoista operointia, mutta meillä on ammattitaitoinen porukka.

Kun lakko keskiviikon jälkeen loppuu, kestää aikansa ennen kuin tuotanto saadaan uudestaan käyntiin.

– Siinä menee vähintäänkin useita päiviä, jos kaikki menee hyvin. Lyhyessä lakossa homma toimii näin.

Pitkä lakko ja jalostamon alasajo aiheuttaisi vielä pitemmän tauon tuotantoon.

– Jos mentäisiin siihen tilanteeseen, että laitokset ajettaisiin kokonaan hiilivetyvapaaseen tilaan, se vaatisi useita viikkoja. Tarvittaisiin paljon aikaa ja vielä enemmän suunnittelua, miten se toteutetaan.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT PEKKA ELOMAA

LAKOSSA 9.–11.12. Kyröskosken Kyrelillä: ”Emme ole ahneita”

”Kertoisipa media aitoja tarinoita elävästä elämästä. Meille taloon tuleva tienaa ensimmäiset neljä kuukautta 9,00 euroa tunnilta. Emme ole ahneita, haluamme vain tulla toimeen.” Kyrel Oy:n pääluottamusmies Heidi Koivisto toteaa, että työnantajien palkkatarjous tai heikennyslista ei todellakaan nyt kelpaa.

KUVA YLLÄ: Kyrelin lakkovahteja lakon ensimmäisenä päivänä maanantaina 9.12.2019. Pääluottamusmies Heidi Koivisto kuvassa toinen oikealta. KUVA KYRELIN TYÖNTEKIJÄT

– Olen ylpeä meidän porukoista. Pidin viime viikolla infotilaisuuden. Väki ymmärsi tilanteen vakavuuden, ja teollisuusliittolaiset ovat kaikki pysyneet lakkopäivinä kotona. Myös prolaisilla on lakko pitänyt, pääluottamusmies Heidi Koivisto iloitsee työtaistelun ensimmäisten päivien onnistumisesta.

Infoiskussaan Koivisto oli kerrannut aikajärjestyksessä ja kymmenisellä dialla sen, miten tes-neuvotteluissa on syksystä tähän asti tapahtunut. Palkankorotustarjous olisi ollut 8 senttiä tunnilta niille jo valmiiksi pienipalkkaisille työntekijöille, jotka paiskivat töitä kyröskoskelaisessa yrityksessä.

– Tarjous oli lähinnä kettuilua. Tarjous ei todellakaan kelpaa, Koivisto alleviivaa yrityksen 125 tuotantotyöntekijän mietteitä työnantajien esityksestä.

Tyypillinen Kyrelin työntekijä joutuu maksamaan asunnosta vuokraa 700–800 euroa, työmatkabensoihin menee helposti 150 euroa ja lasten päivähoito maksaa.

– Ruokaakin pitäisi ostaa ja puhelin ja vakuutukset on oltava. Kun palkkaa saa 1500 tai 1600 euroa kuussa ja kun siitä otetaan vielä verot, niin yhtälö on ihan mahdoton, palkalla ei vain tule toimeen, Koivisto tiivistää.

”Minua kiukuttaa se, että tiedotusvälineet yrittävät taas vääntää meistä ilkeitä ihmisiä, vaikka yritämme vain pitää puolemme ja saada elämiseen riittävää palkkaa”, pääluottamusmies Heidi Koivisto sanoo (kuva otettu Kyrelin portilla ennen lakon alkua). KUVA JYRKI LUUKKONEN

”OIKEISTO OSTI MEDIAN”

– Kaikesta uutisoinnista näkee, että media on ostettu oikeiston puolelle. Lähinnä on kerrottu siitä, miten monta miljoonaa vientiteollisuus lakon takia menettää, pääluottamusmies huomauttaa.

Tosin menetyksistä on työnantajien ”satojen miljoonien” sijasta myös aivan toisenlaista tietoa. STTK:n pääekonomistin mukaan menetykset lakosta ovat 26 miljoonaa, jos sitäkään, Koivisto muistuttaa.

– Minua kiukuttaa se, että tiedotusvälineet yrittävät taas vääntää meistä ilkeitä ihmisiä, vaikka yritämme vain pitää puolemme ja saada elämiseen riittävää palkkaa, Kyrelin pääluottamusmies toteaa.

Maassa on lakossa 100 000 tavallista työntekijää. Tiistaiaamun 10.12. Helsingin Sanomat, maan suurin päivälehti, ei ollut kyennyt kuvituksessaan tekemään tästä havaintoa. Ei, lakkojuttuun oli kuvattu työtaistelun pysäyttämän suuren teollisuusyrityksen tehtaanjohtaja lakkovahtien sijasta.

”On muistettava, että Teollisuusliitossahan on nyt paljon pienipalkkaisten alojen työntekijöitä.”

Valtavirtamedia hakee hanakasti esimerkeikseen esimerkiksi kemianteollisuuden kovapalkkaisimpia työntekijöitä. Koivisto tietää, että Teollisuusliiton tavanomaisempien jäsenten palkkatodellisuus on toinen.

– On hirveän pitkälti meidän harteillemme levittää tietoja meidän näkökulmastamme, kun media ei sitä tee. On muistettava, että Teollisuusliitossahan on nyt paljon pienipalkkaisten alojen työntekijöitä.

Sen sijaan, että työnantajat tarjoilevat kelvottomia esityksiään, neuvotteluissa pitäisi puhua pääluottamusmiehen mielestä merkittävistä tekstikorjauksista. Lisää työaikojen joustavuutta silloin, kun työntekijä sitä itse tarvitsee työn ja perheen yhteensovittamiseksi, esimerkiksi sellaisia määräyksiä pitäisi tessiin saada niitä yrityksiä varten, jotka eivät asiaa ymmärrä eivätkä asiassa jousta.

Lakosta ei livetä jatkossakaan, Kyröskoskellakaan. Koivisto toteaa, että on ollut hienoa huomata, miten tiivisti yhteisessä rintamassa seistään ympäri maata liiton Facebook-päivityksistä päätellen. Koivisto tiivistää:

– Tossu pitää!

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

LAKOSSA 9.–11.12. Joensuun Abloylla: ”Miten olisi 24 tuntia palkallista vapaata lisää?”

”Kolme vuotta kiky-tunteja riitti. Jos ajattelee toisinpäin, niin meidänhän pitäisi saada 24 tuntia lisää palkallista vapaata joka vuosi seuraavan kolmen vuoden ajan. Sitten vasta oltaisiin tasoissa”, pääluottamusmies Eero Holsti toteaa.

KUVA YLLÄ: Pääluottamusmies Eero Holsti ja Olli Asikainen lakkovahdissa Joensuun Abloylla maanantaina 9.12.2019.

Eero Holsti toimii Joensuun Abloyn tehtaan noin 400 tuotannon työntekijän pääluottamusmiehenä. Holstin mukaan lakkoon osallistuvien määrä ylittää työpaikan järjestäytymisasteen eli 86 prosenttia, mutta ei kohoa aivan sataan prosenttiin asti.

– Se on valitettavaa, että kaikki eivät toimi täysin yhtenä rintamana. Toisaalta voi todeta, että kaikki järjestäytymättömät työntekijät eivät ole työpaikalle menneet.

HAASTEELLINEN KIERROS

Holsti on toiminut pääluottamusmiehenä 17 vuotta. Hän aloitti tehtävässä samaan aikaan kuin Suomi siirtyi markka-ajasta euroon vuonna 2002.

– Ratkaisut eivät koskaan tule helposti, mutta nyt meneillään olevalla työehtosopimuksista neuvottelemisen kierroksella vaikeusaste on nähtävästi ollut tavallista korkeampi. Työnantajapuoli on tuonut enemmän ja rajumpia heikennysesityksiä pöytään kuin aikaisemmin. Sen rinnalla haasteellisuutta lisää kilpailukykysopimuksen (kiky) 24 palkattoman lisätyötunnin poistaminen.

”Heikennyksiä emme hyväksy ja ostovoimaa parantavan palkankorotuksen tarvitsemme”, pääluottamusmies Eero Holsti sanoo.

– Meillä on ollut aikaa pohtia näitä kysymyksiä ammattiosaston hallituksessa ja lakkotoimikunnassa. Olemme tulleet siihen tulokseen, että jossain vaiheessa voisi ottaa esiin sen, että jos tehdäänkin kikyyn nähden toisin päin. Lisätään työntekijöille 24 tunnin palkallinen vuotuinen vapaa seuraavan kolmen vuoden ajaksi. Vasta sitten oltaisiin tasoissa.

NEUVOTTELUILLA SOPIMUKSEEN

Holstin mukaan Abloyn työntekijät ovat Teollisuusliiton asettamien tavoitteiden takana.

– Liiton tavoitteet ovat täysin selvät. Työntekijät ovat niiden takana. Kuuta emme ole taivaalta pyytämässä, mutta heikennyksiä emme hyväksy ja ostovoimaa parantavan palkankorotuksen tarvitsemme.

– Neuvottelut käyntiin vaan ja osapuolet takaisin neuvottelupöytään. Sitä tietä päästään sopimukseen. Kyllä neuvottelijat tietävät, millä luvuilla ratkaisut tehdään. Siinä asiassa en lähde heitä neuvomaan, Holsti sanoo.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT JARNO ARTIKA

LAKKO 9.–11.12.: Kyrelin pääluottamusmies Heidi Koivisto: ”Lakko pitää, jos lakko tulee”

”Ihmiset ovat heränneet. Periksi ei anneta, sillä nyt on kyse isoista asioista.” Pääluottamusmies Heidi Koivisto toivoo, että Eteläranta 10:n ”isot möröt” alkaisivat sittenkin kuunnella järjen eli ay-liikkeen ääntä.

Teollisuusliitto järjestää työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi laajat työnseisaukset 9.–11.12. Lakkoon menee noin 35 000 työntekijöitä yhteensä kymmeneltä Teollisuusliiton sopimusalalta. (Lue lisää tästä)

TEKNOLOGIATEOLLISUUS
HEIDI KOIVISTO
Pääluottamusmies
Kyrel Oy, Kyröskoski
Teollisuusliiton hallituksen jäsen

Pääluottamusmies Heidi Koivisto alleviivaa, että nyt on taisteluhenki päällä eikä periksi tulla antamaan. Hän on varma oman 125 hengen työpaikkansa lakkovalmiudesta, jos työtaisteluun joudutaan.

Pääluottamusmiehen mukaan Kyrelin perheyrityksessä yhteistoiminta sujuu työntekijöiden ja työnantajan välillä. Yritystä kehitetään yhdessä. Omaa työnantajaa vastaan lakkoon ei siis mentäisi.

Nyt on pakko laittaa stoppi työnantajien kohtuuttomille vaatimuksille, muiden muassa ilmaiselle talkootyölle, vaikka Kyrelillä kiky-tunteja ei tehtykään. Niitä tunteja Koivisto kuvaa ”absurdeiksi ja järjettömiksi”. Ne ovat vain huomattavasti lisänneet työtä henkilöstöosastoille työtuntien suunnittelussa ja turhauttaneet työntekijöitä.

– Tiedän firmoja, jotka ovat lisänneet 6 minuuttia työpäivään. Se on aivan hölmöläisten peiton jatkamista. Ja mitä kiky onkaan tehnyt työmotivaatiolle?

Kiky lähtee Koiviston mukaan ”ilman muuta” työehtosopimuksista.

– Se oli määräaikainen sopimus. Piste.

TYÖNANTAJAT OVAT TODELLISIA SOSIAALIPUMMEJA

Neuvottelujen muista tavoitteista Koivisto sanoo, että kunnon palkankorotukset pitää tulla, ja mieluimmin euroissa. Kyrelille uutena saapuva työntekijä saattaa tienata 9 euroa tunnilta. Onko siinä varaa tyytyä nollakorotuksiin, joista työnantaja puhuu?

– Minusta on aika härskiä työnantajapuolelta vaatia, että yhteiskunta maksaa osan meidän pienipalkkaisten työntekijöiden palkasta, pääluottamusmies toteaa.

– Totta kai meidän alamme toivoo, että korotukset tulevat euroissa, eivät prosenteissa. Näin saataisiin TVR:n alapään asteikon palkkoja ylöspäin.

Pääluottamusmies ihmettelee moneen kertaan, mistä ikkunasta EK:n eli Eteläranta 10:n ”isot möröt” tai sitten SY:n eli Suomen Yrittäjien edustajat oikein maailmaa katselevat.

– Tervetuloa vaan SY tutustumaan isompiin yrityksiin. Huomaisitte silloin, miten hirveän paljon me teemme töitä firmojen eteen. Kun yritys voi hyvin, työntekijätkin voivat hyvin. Me teemme valtavan paljon töitä firmoissa niiden tuottavuuden parantamiseksi, Koivisto kuvaa työntekijöiden ja luottamusmiesten asennetta työantajayrityksiinsä.

AY-LIIKE KANTOI VASTUUTA, MUTTA MEITÄ HUIJATTIIN

Koivistolle on niin EK:n kuin SY:n ammattiyhdistysvastaisuus täysi mysteeri. Tuo vastaisuus on jopa ”naurettavaa”, kun muistaa ammattiliittojen toimintatavat viime vuosilta.

– Me olemme kantaneet vastuuta koko yhteiskunnasta todella maltillisilla palkankorotuksilla. Mutta kun työttömyystukea leikattiin sen jälkeen, kun oli luvattu että ei leikata, tuli niin huijattu olo! Kun meitä kohdellaan näin, voi olla, että meiltä katoaa into ajatella koko yhteiskunnan parasta, Koivisto miettii.

Mutta jospa Eteläranta 10 sittenkin ymmärtäisi oman parhaansa?

– Vielä on ay-liike voimissaan. Me olemme tällä hetkellä järjen ääni Suomessa. Sitä kannattaisi nyt kuunnella, Koivisto toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN