KUNTAVAALIT: Äänestämällä voi vaikuttaa oman arjen kysymyksiin

Teollisuusliiton jäsenpaneelin vastaajille arvot ovat tärkeitä ehdokkaan valinnassa. Liiton jäsenet eri puolilta Suomea kertovat, mitkä kysymykset ovat heille tärkeitä kuntavaaleissa. Asuminen on yksi keskeinen kuntakysymys.

10.5.2021

Teollisuusliiton jäsenpaneelilta kysyttiin helmikuussa äänestyskäyttäytymisestä ja muista kuntavaaleihin liittyvistä asioista kuntavaalikyselyllä. Vastauksia saatiin 1 826 jäseneltä. Jäsenpaneelissa on kaikkiaan 3 153 vapaaehtoista teollisuusliittolaista. Vastausprosentti oli 58.

Jäsenpaneelilta kysyttiin, mistä tehtävistä ja palveluista kotikunnan ei haluta tinkivän budjetissaan. Kolmen tärkeimmän joukkoon nousi 80 prosentilla vastaajista sosiaali- ja terveyspalvelut. Koulutuksesta ja päivähoidosta ei halua tinkiä 71 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut ja kirjasto (44 %) sekä palo- ja pelastustoimi (40 %).

Arvot, puolue ja esiin nostetut teemat vaikuttavat yleisimmin ehdokkaan valintaan. Vastaajista enemmistö (83 %) kertoo arvojen vaikuttavan valintaan. Yli puolella (66 %) puolue vaikuttaa, ja lähes yhtä usea (61 %) kertoo esiin nostettujen teemojen vaikuttavan siihen, ketä äänestää. Sen sijaan ehdokkaan ikä, sukupuoli ja kokemus vaikuttavat vain harvalla ehdokkaan valintaan. Julkkisehdokkaita eivät jäsenpanelistit kannata ollenkaan (0 %).

AKTIIVISIA ÄÄNESTÄJIÄ

Jäsenpaneelin vastaajista 83 prosenttia ilmoittaa aikovansa äänestää seuraavissa kuntavaaleissa. Tämä on selvästi enemmän kuin kuntavaaleissa yleensä, joten kyselyyn vastanneet ovat vilkkaita äänestäjiä. 90 prosenttia vastaajista kertoo yleensä äänestävänsä vaaleissa.

Vajaa kymmenesosa (9 %) on itse ehdolla kuntavaaleissa, ja harvempi (4 %) toimii vastaushetkellä kotikunnassaan luottamushenkilönä.

Arvot, puolue ja esiin nostetut teemat vaikuttavat yleisimmin ehdokkaan valintaan.

Liikkuvien äänestäjien ja puolueuskollisten äänestäjien osuus oli kyselyssä lähes tasoissa. Vastaajista 40 prosenttia kertoo valitsevansa kussakin vaalissa ehdokkaan erikseen ja 39 prosenttia kertoo äänestävänsä aina saman puolueen ehdokasta.

YKSITYINEN SEKTORI ALIEDUSTETTUNA

Yksityisen sektorin työntekijät ovat aliedustettuina vuonna 2017 valituissa kunnanvaltuustoissa, Tilastokeskuksen Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa 2017 -katsaus kertoo. Vastaavasti yliedustettuina ovat julkisen sektorin työntekijät ja yrittäjät.

Työelämässä olevista äänioikeutetuista noin 60 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla, mutta valtuutetuissa vastaava työllisten osuus on vain noin 36 prosenttia.

Työllisistä valtuutetuista noin 45 prosenttia työskentelee kunnissa tai valtiolla. Vastaavasti äänioikeutetuissa julkisen sektorin työntekijöiden osuus on noin 29 prosenttia.

Vuoden 2017 vaaleissa joka kymmenes työllinen äänioikeutettu oli yrittäjä, mutta vaaleissa läpi menneissä yrittäjien osuus oli kaksinkertainen.

SOTE-PALVELUT ALUEIDEN VASTUULLE

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on siirtymässä kunnilta uusille itsehallinnollisille alueille. Sanna Marinin hallituksen suunnitelmana on, että sote-tehtävät siirtyvät 22 uudelle järjestäjälle vuonna 2023.

Itsehallinnolliset alueet ovat pääosin maakuntia. Uudellamaalla soten järjestäjinä ovat neljä hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 kunnat käyttivät soteen 19,2 miljardia euroa, eli noin 59 prosenttia kuntien koko käyttötalouden nettokustannuksista. Sote-uudistuksessa palvelujen rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle, mutta hyvinvointialueiden omaa verotusoikeutta selvitetään.

Sote-uudistuksen jälkeen kuntien tehtäväkenttä painottuu osaamisen ja elinympäristön kehittämiseen sekä kunnan elinvoiman parantamiseen. Muun muassa varhaiskasvatus, koulutus, liikunta- ja kulttuuripalvelut, asumiseen ja liikkumiseen liittyvät kysymykset sekä yritysten toimintamahdollisuuksista huolehtiminen kuuluvat kunnan tehtävälistalle jatkossakin.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA

Lue myös: Riku Aalto: Kunnissa päätetään ihmisten arjesta

 

Eemil Mäki-Tanila
Eemil Mäki-Tanila

Ilmastokriisiä ei voi enää sivuuttaa

Eemil Mäki-Tanila

Asuinkunta: Tampere
Ammatti: Koneistaja
Työpaikka: Barona, Tampere

”On aika toimia ilmastokriisin torjumiseksi ja arvokkaan luontomme suojelemiseksi. Kunnilla on tässä tärkeä rooli. Niiden on tehtävä kunnianhimoisia päätöksiä kestävän arjen luomiseksi.

Julkisissa hankinnoissa on otettava eettisyys ja ympäristövaikutukset huomioon. Ruokapalveluissa on vähennettävä eläintuotteiden käyttöä ja tarjolla pitäisi olla vegaaninen vaihtoehto. On lisättävä kasvisproteiinin käyttöä henkilökuntaa kouluttamalla ja esimerkiksi koululaisten makuraadeilla. Kotimaista kalaa tulee suosia, silakkaa ja särkikaloja.

Joukkoliikenne on tehtävä kilpailukykyiseksi henkilöautoiluun verrattuna. Ratikan saaminen Tampereelle on avaintekijä. Kevyttä liikennettä on suosittava. Liikunnasta on myös iso terveyshyöty, säästetään terveyskuluissa. Kaupunkisuunnittelun pitää palvella julkista liikennettä, sillä autoilu vie ison osan kaupunkitilasta. Parkkipaikkanormeista voitaisiin siirtyä markkinaehtoiseen järjestelmään. Heidän, jotka eivät tarvitse autoa, ei tarvitsisi maksaa siitä asumisessaan.

Puolet Etelä-Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia. Ei monimuotoisuutta voi suojella pelkästään luonnonsuojelualueilla. Kaupunkien puistot, pihat, ojanvarret, katot ja tienvarret voivat tarjota turvaa eliölajeille ja luoda ekologisia verkostoja. Uhanalaisten kynäjalavan ja tummaverkkoperhosen esiintymät keskittyvät Tampereen seudulle. Hyvällä maankäytöllä ja ympäristönhoidolla Tampereella on hyvä mahdollisuus suojella näitäkin.

Suomi on kehitysmaa siinä, miten kaivosyhtiöt päästetään täällä riehumaan. Yhtiöt saavat pilata ympäristön, ja Suomi menettää suuren osan verotuotoista kaivosyhtiöiden aggressiivisen verosuunnittelun takia. Sitten yhtiöt lähtevät maasta, ja ympäristötuhot joudutaan hoitamaan veronmaksajien piikkiin.”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN

 

Jenna Pokka
Jenna Pokka

Laadukas päivähoito luo turvaa

Jenna Pokka

Asuinkunta: Tornio
Ammatti: Prosessinhoitaja
Työpaikka: Outokumpu Stainless Oy, Tornion tehtaat

”Minulle kahden lapsen äitinä on tärkeää, että kaupungissa lapset ja nuoret saavat laadukasta opetusta ja varhaiskasvatusta. Itselläni on 6-vuotias esikoululainen ja 9-vuotias kolmasluokkalainen. Mielestäni Torniossa ovat asiat mallillaan ja tosi hyvin. On tunne huolenpidosta ja turvallisuudesta.

Päivähoito on luotettavaa, henkilökuntaa on riittävästi ja se on osaavaa. Saamme puolisoni kanssa tehtaalta vuorolistat vuodeksi eteenpäin, mutta jos onkin tullut äkillisiä muutoksia ja kiperiä tilanteita, päivähoito on joustanut suhteellisen lyhyelläkin varoitusajalla. Me olemme peräkkäisissä vuoroissa. Olemme tarvinneet päivähoitoa vähemmän kuin esimerkiksi samassa vuorossa työskentelevät, mutta tässä vuorotyöläisten kaupungissa on myös vuoropäiväkoti.

Kun nuorempi lapsi on jo esikoululainen, on aina hienoa huomata, että minulle annetaan palautetta lapsen päivästä. Jos on hieman kiireissään hakemassa lasta eikä välttämättä itse huomaa edes kysyä, kyllä kerrotaan, että tänään ei tonnikalapasta maistunut. (Naurua.) Ja kun lapset ovat niin erilaisia, toiset villimpiä, toiset rauhallisempia, mielestäni kaikkien tarpeet osataan ottaa huomioon.

Torniossa on paljon erilaisia seuroja, mutta kaupungin puolesta järjestetään myös monipuolisesti harrastusmahdollisuuksia. Lapsen on myös helpompi kokeilla uutta harrastusta, sillä kaupungin harrastukset ovat usein edullisimpiakin. Vanhemmat voivat myös herkemmin kannustaa lasta erilaisiin vaihtoehtoihin. Molemmat omat lapset ovat käyneet jumpassa ja toinen harrastaa tanssia. Vetäjinä toimiviksi nuoriksi on valittu oikeita tyyppejä. He ovat mahtavaa porukkaa.”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JUHA ÅMAN

 

Kristian Norho
Kristian Norho

Syrjäytyminen estettävä

Kristian Norho

Asuinkunta: Tampere
Ammatti: Valimotyöntekijä
Työpaikka: Tevo Lokomo Oy, Tampere

”Minä toivon, että yhteiskunnassa tehtäisiin kaikki mahdollinen, etteivät nuoret syrjäytyisi. Se on estettävä jo ennakkoon.

Olen nuorena työskennellyt turvallisuusalalla. Siitä on jäänyt vieläkin sellainen tapa, että seuraan ja tarkkailen, mitä ostoskeskuksissa tai kaupungin keskustassa tapahtuu. Ainakin itse alalla työskennellessä opin aika nopsasti tuntemaan ne naamat, ne nuoret, jotka siellä pyörivät viikosta toiseen. Heistä oikeastaan näki, etteivät asiat ole kotona kunnossa.

Tiedän, että paljon tehdäänkin syrjäytymisen estämiseksi. Mutta toivon, että Tampereellakin olisi enemmän sellaista etsivää nuorisotyötä. Toivon, että otettaisiin hanakammin yhteyttä niihin nuoriin, jotka joutuvat vaikka viranomaisten tai lastensuojelun kanssa tekemisiin. En minä ensisijaisesti ajattele rahaa, en todellakaan, mutta tulisi myös yhteiskunnalle halvemmaksi, että lasta tai nuorta autettaisiin silloin, kun hän ei ole vielä lähtenyt vaarallisille teille. Toivon, että kaikkia autettaisiin saamaan hyvä ja tasapainoinen elämä.

Kun kaupunki tarjoaa vähävaraisille tai muuten heikommassa asemassa oleville perheille kohtuulliseen hintaan harrastuksia, voidaan isompia ongelmia välttää sitten myöhemmin. Yleensä on niin, että nuoret tarvitsevat aikuisten taholta vähän sellaista patistelemista, keskustelua ja yhteydenpitoa. Kaikkien vanhemmat eivät ehkä edes löydä tietoa harrastuksista. Toivon, että tämän kaltaisiin nuoriin tutustuttaisiin ja tarjottaisiin tukea ja apua.”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN

 

Hannu Tervo
Hannu Tervo

Siikalatvan tiestössä suuria ongelmia

Hannu Tervo

Asuinkunta: Siikalatva
Ammatti: Tällä hetkellä työtön, viimeisin työnantaja Siikalatvan kunta

”Meillä on tämä Jylhärannan tie. Se on erittäin surkeassa kunnossa. Talvikunnossapito on tosin ollut kohtuullisen hyvää. Pakkanen on helpottanut asiaa.

Kesäaikana tilanne on ihan toinen. Aikanaan tietä parannettiin: Pinnoite otettiin pois ja tilalle asetettiin jonkinlainen koepinnoite.

Se pinnoite ei kestänyt kuin hetken. Toinen osuus tiestä on yhä alkuperäisellä, vanhemmalla pinnoitteella, ja se osuus on huomattavasti paremmassa kunnossa. Meidän osuutemme tiestä on surkea. Reikää reiän perään. Tietä on yritetty paikkailla kuivaöljysoralla useaan otteeseen, turhaan. Paikat ovat kestäneet korkeintaan pari viikkoa, ja reiät ovat tulleet takaisin.

Hankalaa on myös silloin, kun tiellä yrittää ajaa polkupyörällä. Jos poliisi katsoisi perään, sanoisi kyllä, että onpa kaveri kunnolla maistissa, kun ajelee minne sattuu. Mutta mikäli aikoo pitää pyöränsä jotenkin ehjänä, on pakko väistellä kuoppia ja ajaa jopa vastaantulevien kaistalla.

Tiessä on viiden sentin syvyisiä reikiä, ja niitä on jonossa satojen metrien matkalta. Sitten on vieläkin syvempiä, jopa 20 sentin monttuja. Niihin jos autolla ajaa, aika makeasti pamahtaa. Akselisto on vaarassa hajota.

Ongelmana on se, että tiellä kulkee paljon tukki- ja pöllirekkoja, maatilojen maito- ja eläinkuljetuksia ja muuta raskasta liikennettä. On ehdotettu, että tieosuus muutettaisiin soratieksi, mutta siitäkään ei taida tulla mitään.

Sotkua lisää se, että tiestöstä osa on valtion, osa kunnan ja osa yksityisten. Kuka vastaa kokonaisuudesta?”

TEKSTI JUHANI ARO
KUVA VESA RANTA

 

Jari Väänänen
Jari Väänänen

Viedäänkö Maaningalta sen ainoa terveyskeskus?

Jari Väänänen

Asuinkunta: Kuopio
Ammatti: Laitosmies
Työpaikka: Uimahalli, Kuopio

”3 500 asukkaan Maaninka liitettiin Kuopioon vuonna 2015. Jo silloin Kuopio olisi halunnut vähentää maaninkalaisten terveydenhuoltopalveluita. Me kuntalaiset olimme eri mieltä ja saimmekin terveyskeskuksen säilytettyä vuonna 2019 – toistaiseksi.

Siilinjärvi olisi rakentanut uuden terveyskeskuksen, ja uhkana oli, että Maaningan palvelut olisi siirretty sinne. Olisi ollut hassua, että toimiva terveyskeskus olisi lopetettu. Väittivät, ettei Maaningan terveyskeskusta kannata ryhtyä remontoimaan. Alun pitäen, kun Maaninka liitettiin Kuopion kaupunkiin, väitettiin, että palvelut säilyvät ennallaan.

Maaninka on maalaispitäjä. Vanhempaa, huonokuntoista väkeä on paljon. Siksi olisi hyvä, että palvelut olisivat omalla kirkonkylällä. Siilinjärvelle on kirkonkylältä matkaa 20 km. Laitakyliltä matkaa voi tulla 30–40 km. Esitykseni oli jo aiemmin, että terveyspalvelut säilytetään omalla kylällä. Uhka on kuitenkin yhä olemassa.”

TEKSTI JUHANI ARO
KUVA PENTTI VÄNSKÄ

 

Asuminen on kuntakysymys

Kunnanvaltuustot viime kädessä päättävät, millaisia asuinympäristöjä on kuntalaisille tarjolla. Asumisen hintaankin kunta voi vaikuttaa.

Kunta voi vaikuttaa asumisen olosuhteisiin kaavoituksen ja maankäytön keinoin, kertoo kehittämispäällikkö Anne Jarva Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä.

Yleiskaavoituksella linjataan suuria kokonaisuuksia ja asemakaavoituksessa vaikutetaan elinympäristön laatuun. Kaavoituksella vaikutetaan muun muassa liikenneyhteyksiin, palveluihin ja virkistysmahdollisuuksiin.

– Nämä vaikuttavat isossa kuvassa asumisympäristön laatuun, Jarva toteaa.

Anne Jarva
Anne Jarva

Korttelitasolla kaavoituksessa voidaan vaikuttaa muun muassa mihin ilmansuuntaan ikkunat aukeavat, minne autot pysäköidään ja miltä rakennukset näyttävät.

Kaavoituksessa kuullaan kuntalaisten ja rakentajien mielipiteitä. Viimekädessä kunnanvaltuustot päättävät kaavoituksen linjasta.

KASVUKESKUKSET SÄÄNTELEVÄT ENITEN

Kaavoituskulttuuri vaihtelee eri puolilla Suomea. Pääsääntönä on, että isoissa kaupungeissa on enemmän kaavoitusresursseja ja mahdollisuuksia asettaa erityisvaatimuksia. Kaavoituksen tyyli vaihtelee alueittain myös muuten samankaltaisissa kunnissa.

Kaavoituksessa annetut rakentamisen laatuvaatimukset voivat myös vaikuttaa asuntojen hintoihin. Jarva kuitenkin kertoo, että ylilaadukasta rakentamista vaaditaan harvoin.

Sutta ei pysty tekemään, jos kantaa vastuunsa ja noudattaa määräyksiä.

Hintoja ei myöskään voi halventaa tinkimällä yleisistä rakentamisen laatuvaatimuksista, sillä kaavoitusta ohjataan lainsäädännöllä.

– Sutta ei pysty tekemään, jos kantaa vastuunsa ja noudattaa määräyksiä, Jarva sanoo.

ASUNTOPOLITIIKKA ASETTAA TAVOITTEET

Asuntopolitiikka on kunnalle vaikuttava työkalu, kun sitä käytetään pitkäjänteisesti, arvioi asiantuntija Laura Hassi Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä.

Vuosikymmenten aikajänteellä katsottuna asuntopolitiikan keinoilla voidaan vaikuttaa kunnan profiiliin ja elinvoimaan. Toimivat asuinalueet palveluineen houkuttelevat asukkaita ja luovat uutta toimeliaisuutta johtaen positiivisiin kierteisiin.

Laura Hassi
Laura Hassi

Parhaimmillaan kunnassa viranhaltijoilla ja poliittisilla päättäjillä on yhteinen näkemys asuntopolitiikan tavoitteista ja keinoista tavoitteiden saavuttamiseen.

Lopputuloksista näkyy, jos yhteistä näkemystä ei ole.

– Kompromisseista tulee helposti latteita. Tehdään vähän sitä ja tätä, eikä sitten olla niin vaikuttavia, Hassi pohtii.

MAHDOLLISUUDET HOKSATTAVA

Hassi muistuttaa, että asuntopolitiikan mahdollisuudet on kunnan itsensä hoksattava. Maankäyttö- ja rakennuslaki sääntelee nimensä mukaisia toimia, mutta laki ei pakota ottamaan asuntopolitiikan kokonaisuutta haltuun.

– Kunnan varassa on tehdä asunto-ohjelmat ja ohjata omaa vuokrataloyhtiötä. Pysyä mukana maailmassa, kun maailma muuttuu, Hassi sanoo.

Kuntien asuntoyhtiöt syntyivät isolta osin 1970-luvulla, jolloin rahoitusmarkkinat olivat vielä vahvasti säännellyt. Uusille asunnoille oli kova tarve, johon kunnat vastasivat.

– Suomen savupiipputeollisuuden työntekijät pystyttiin asuttamaan, Hassi kertoo taustaa.

Kunnan varassa on tehdä asunto-ohjelmat ja ohjata omaa vuokrataloyhtiötä.

Kuntien asuntoyhtiöt ovat myös poliittinen kysymys. Täysin vapaisiin markkinoihin luottavat pitävät yhtiöitä markkinahäirikköinä ja toiset työkaluna, jolla voidaan vaikuttaa muun muassa asumisen hintaan.

Hassi muistuttaa, että tänä päivänä kuntien vuokrataloyhtiöitä leimataan liikaa sosiaalisen asumisen kysymykseksi. Useimmissa kunnissa yhtiöt ovat osa tavallista asuntotarjontaa.

HINTAA HANKALA KONTROLLOIDA

Kunnalla on merkittävä rooli asuinympäristöjen olosuhteiden muodostumisessa. Asumiskustannukset ovat kuitenkin monelle kuntalaiselle se keskeisin kysymys.

– Hintakysymys on vaikeammin kontrolloitavissa, Anne Jarva pohtii kunnan vaikutusmahdollisuuksia.

Periaatteessa kunta voi tonttitarjonnalla vaikuttaa hintaan: kun tontteja on riittävästi tarjolla suhteessa asuntojen kysyntään, hintojen pitäisi pysyä kurissa. Silti varsinkin kasvukeskuksissa kuntien on hankala vaikuttaa hintoihin tontteja tarjoamalla.

Jos kunta luovuttaa hyvän tontin halvalla, se ei välttämättä halvenna asunnon hintaa.

Kunta voi vaikuttaa asuntojen hintoihin myös omien tonttiensa myynti- ja vuokrahinnoilla. Tässäkin hintojen hillintäkeinossa on heikkoutensa.

– Jos kunta luovuttaa hyvän tontin halvalla, se ei välttämättä halvenna asunnon hintaa, Jarva toteaa.

TONTTIVUOKRISSA HYPPÄYKSIÄ

Vanhojen taloyhtiöiden tonttivuokrat ovat saattaneet nousta huimasti viime vuosikymmeninä. Ilmiön taustalla ovat 1950–1970 -luvuilla solmitut pitkät 50-vuotiset vuokrasopimukset, joissa hinta on jäänyt kauaksi tämän päivän tasosta.

Kun vanhojen tonttien vuokrasopimukset uusitaan, hinta saattaa moninkertaistua. Vuokrahintojen korotuksiinkin kuntapäättäjillä on sanansa sanottavana.

– Korotustahti vaihtelee kunnittain, Jarva toteaa.

OULU ASETTANUT HINTAKATTOJA

Kunta voi vaikuttaa yksityisestikin rakennettujen asuntojen hintaan poliittisilla päätöksillä.

Oulussa kaupunki on rajannut asuntojen hintoja määrittelemällä kaupungin vuokratonteille valmistuville asunnoille enimmäismyyntihinnat. Esimerkiksi vuonna 2020 kerrostaloasunnon enimmäismyyntihinta oli 3 100 euroa neliömetriä kohti.

Laura Hassi kertoo, että Oulun tontinluovutus on tavallisimmin käytetty esimerkki, kun politiikkatoimia vertaillaan kaupunkien kesken.

Oulussa on edetty valitulla linjalla pitkään. Hassin arvion mukaan Oulussa poliittinen ohjaus on läpinäkyvää ja kohtelee rakennusliikkeitä ja asunnonostajia tasapuolisesti, joten ohjaus on toiminut.

ÄÄNIOIKEUS

  • Iän puolesta äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät henkilöt.
  • Äänioikeutettuja ovat Suomen, muun EU:n jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaiset. He ovat äänioikeutettuja siinä kunnassa, joka on heidän kotikuntansa 51. päivänä ennen vaalipäivää (23.4.2021).
  • Muiden valtioiden kansalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on lisäksi ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan.

ÄÄNESTÄMINEN

  • Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoäänestysaika kotimaassa vuoden 2021 kuntavaaleissa on 26.5.–8.6.
  • Ennakkoäänestys järjestetään myös laitoksissa, kuten sairaaloissa, vanhainkodeissa ja vankiloissa. Kotona voi äänestää ennakkoon, jos kyky liikkua ja toimia on rajoittunut.
  • Varsinaisena vaalipäivänä 13.6. saa äänestää vain äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja postitse saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänestyspaikat ovat auki kello 9–20.
  • Lue lisää vaaleista: www.vaalit.fi

EHDOKKUUS

  • Ehdokkaaksi kelpoisia kotikunnassaan ovat henkilöt, jotka ovat äänioikeutettuja kuntavaaleissa eikä heitä ole julistettu vajaavaltaisiksi.
  • Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet sekä äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset.

KUNTAKENTTÄ

  • Suomessa on yhteensä 309 kuntaa, joista 107 käyttää itsestään nimitystä kaupunki. Kunnista 16 sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa, jossa seuraavat kuntavaalit pidetään vuonna 2023.
  • Manner-Suomen kunnissa asukasluvut vaihtelevat alle tuhannesta yli 650 000:een.
  • Vuoden 2021 kuntavaaleissa valitaan 8 859 valtuutettua. Valtuustoihin valitaan kunnasta riippuen 13–85 jäsentä.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

KUNTAVAALIT: Anna äänesi kuulua! Ammattiosastojen kannattaa ajaa jäsenten asiaa työpaikkojen ulkopuolellakin

Kunnanvaltuustot päättävät muun muassa päivähoidosta, liikenteestä ja toistaiseksi terveydenhuollostakin. Kun teollisuuden työntekijöiltä kysyy kunnan tärkeimpiä tehtäviä, ykkösiksi nousevat elinkeinopolitiikka, kaavoitus ja ammattikoulutus. Pirkanmaalla ja Rauman seudulla tiedetään, miten niihin vaikutetaan.

KUVA YLLÄ: Jari Roslöf, Aki Moisio ja Marie Kuusinen ajavat jäsenten asioita Tampereen seudulla.

8.2.2021

Moni ammattiosasto seuraa tarkkaan, kuinka omat jäsenet menestyvät kuntavaaleissa. Tampereen seudun metallityöntekijäin ammattiosasto 195:ssä jännitetään ainakin yhdeksän ehdokkaan puolesta. Jäseniä on ehdolla Tampereella ja kolmessa lähikunnassa.

– Kun porukoilta kyselee, mitä he haluavat kunnaltaan, vastaukseksi tulee esimerkiksi päivähoito ja auratut tiet. Isot asiat eivät välttämättä kosketa samalla tavalla tavallista ihmistä, ammattiosaston varapuheenjohtaja, tamperelainen Marie Kuusinen kertoo.

Kun omia jäseniä saadaan kuntien valtuustoihin, tieto alueen kehittämisestä ja uusista hankkeista kulkee paremmin. Jos asiaan pystyy vaikuttamaan jo valmisteluvaiheessa eli lautakunnissa, saadaan parempaa tulosta aikaan.

MARIE KUUSINEN: ”On hassua, että mitä kauempana ihmisen jokapäiväistä elämää vaalien asiat ovat, sitä enemmän äänestetään. Presidentinvaaleissa äänestetään eniten. Ei osata erottaa vaaleja toisistaan. Eniten itseään lähellä oleviin asioihin pystyy vaikuttamaan kuntavaaleissa.”

Metallityöväen ammattiosasto Tampere-Härmälä 97:n puheenjohtaja Jari Roslöf on Nokian valtuuston varajäsen, ja hänellä on aiemmilta vuosilta kokemusta opetus- ja kasvatuslautakunnan työskentelystä.

– Niissä on mahdollisuus vaikuttaa paljon ammattikoulutukseen ja siten työvoimaan, hän toteaa.

– Nythän meillä kaikilla on kunnianhimoinen suunnitelma, että saataisiin teollisuuden rataverkosto ja liikenneyhteydet kuntoon. Se houkuttaisi uusia teollisuusyrityksiä Pirkanmaan alueelle. Edellinen isompi kasvuyritys aloitti 2000-luvun alussa. Tarvitaan uusia yrityksiä, joista kasvaisi keskisuuria ja suuria yrityksiä. Ne toisivat työpaikkoja ja houkuttaisivat uusia asukkaita.

Pirkanmaalla teollisuus työllistää suoraan 52 000 henkeä, ja teollisuuteen kytkeytyviä työpaikkoja on yli 120 000. Se tekee yhteensä 54 prosenttia alueen työpaikoista.

Teollisuusliiton ammattiosastot ovat aktiivisesti mukana Pirkanmaan Teollinen Tulevaisuus -projektissa, ns. Teollisuuden 4.0 kehitysvaiheessa. Ideana on kehittää koko Pirkanmaata niin, että se houkuttelisi nykyisiä yrityksiä investoimaan ja uusia teollisuusyrityksiä alueelle, nimenomaan vientiyrityksiä. Vetovastuuta on tarjottu Tampereen kaupungille. Hankkeelle näytettiin jo vihreää valoa, mutta sitten iski koronapandemia. Nyt odotetaan, mitä kaupunki vastaa uudessa tilanteessa.

JARI ROSLÖF: ”Pitää äänestää eikä luovuttaa. Kunnanvaltuustoissa tehdään tärkeitä päätöksiä. Pitää äänestää sellaisia henkilöitä, jotka ajavat itselle tärkeitä asioita.”

Kuusinen huomauttaa, että Tampereella ja muuallakin Pirkanmaalla suhtaudutaan teollisuuteen myönteisesti.

– Kuvaavaa on, että Metso Outotecille, entiselle Lokomolle, löytyi uusi tontti Tampereen Lahdesjärveltä. Yritykselle toki tarjottiin tiloja muualtakin, mutta hyvät kokemukset Tampereesta painoivat enemmän. On hyvä, että yrityksille löytyy paikkoja ja pitääkin löytyä, Kuusinen sanoo.

– Työ voi muuttua, mutta aina tarvitaan tiloja, joissa työtä tehdään.

AMMATTIKOULUTUS TUO YRITYKSIÄ

Teollisuus 4.0:n tavoitteena on saada Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan maakunta tukemaan julkisten rakenteiden uudistamista ja kehittämään muun muassa koulutusta ja tutkimusta. Ammattiosasto 195:n toimistonhoitaja ja sihteeri Aki Moisio sanoo, että tutkimusta teollisuuspolitiikasta ja teollisuustyöstä ei ole tehty viime aikoina.

– Kun tänne halutaan työpaikkoja, meillä pitää olla tarjota ammattitaitoista työvoimaa. Yritykset eivät mene paikkoihin, joissa osaamista ei ole. Ei voi satsata vain tasokkaaseen lukioon, vaan tarjolla pitää olla hyvää ammattikoulutusta ja täydennyskoulutusta, Moisio muistuttaa.

– Teollisuuden työntekijät tarvitsevat lapsilleen toimivan päivähoidon. Hoitopaikkoja pitää olla myös vuorotyössä käyville.

Moisio on kotoisin Akaasta, jossa puuteollisuutta koetetaan saada uudelle Akaa Point -alueelle. Junarata, tieyhteydet, teollisuuspuuterminaali ja muu infra ovat kunnossa. Myös Nokia houkuttaa uusia, ympäristöratkaisuihin keskittyviä yrityksiä. Moisio ja Roslöf toteavat, että toimiva alihankintaverkosto on vahva houkutin uusille yrityksille.

AKI MOISIO: ”Tutkimusten mukaan mitä kalliimpi alue, sitä suurempi äänestysprosentti. Vuokra-alueilla asuville sanon, että valtuusto valitaan kuitenkin. Jos he eivät äänestä, muut valitsevat valtuuston jäsenet. Pieni- ja keskituloisen veroista suurin osa menee kunnallisveroihin. Kun haluaa saada oman äänensä kuuluviin, pitää käydä äänestämässä, houkutella muutkin ja äänestää sellaista, joka ajaa kuntalaisten asioita eikä puhu valtakunnan asioista, joihin kunnanvaltuustoissa ei voi vaikuttaa.”

Kunnat voisivat Moision mielestä hoitaa yhteydenpidon yrityksiin nykyistä paremmin.

– Se ei maksa kuin virkamiehen työpanoksen. Yrityksiä voisi kuulla vaikka kerran kuukaudessa.

Teollisuus 4.0:n taustalla ovat Saksan hyvät kokemukset yhteisvaikuttamisesta. Kun työtä kehitetään yrityksen sisällä, ja kunnissa pidetään huoli yritysten toimintaedellytyksistä, työpaikat pysyvät maassa.

– Kontaktien pitää olla kunnossa, myös ay-liikkeen kontaktien sekä kuntiin ja alueisiin että yrityksiin. Jos verkostoa ei luo, vaikuttamisen mahdollisuuksia ei tule, Roslöf lisää.

ASUMISEN HINTA VAIKUTTAA TYÖSSÄKÄYNTIIN

Jotta työvoimaa olisi yrityksille saatavissa, asumisen ja elämisen hinnan tulee olla kohdallaan. Kuusisen mukaan Tampereella asuminen on niin kallista, että ihmiset muuttavat lähikuntiin.

– Tampereella esimerkiksi tonttien hinnat alkavat olla sellaisia, ettei perusduunarin palkalla ole niihin varaa, Kuusinen toteaa.

Jari Roslöf, Aki Moisio ja Marie Kuusinen ovat edistäneet ammattiosastojensa jäsenten asioita esimerkiksi Pirkanmaan Teollinen Tulevaisuus -projektissa.

Ratayhteydet Nokiaan, Akaaseen ja Sastamalaan toimivat hyvin, ja näistä kunnista pääsee junalla Tampereelle alle puolessa tunnissa. Moisio huomauttaa, että henkilöjunaliikennettä voisi lisätä. Kuusinen toivoo kattavampaa joukkoliikennettä teollisuusalueiden aamuvuoroihin ja laajempaa raitiotieverkostoa työmatkojen ja asioinnin helpottamiseksi.

Rakentamisen haasteita riittää.

– Moni haluaa, että päiväkoti ja koulu ovat lähellä työpaikkaa tai kotia. Meillä on Nokialla ollut kouluissa ja päiväkodeissa homeongelmia, ja olemme joutuneet rakentamaan uusia kouluja ja päiväkoteja, Roslöf kertoo.

 

AMMATTIOSASTO VAIKUTTAA ALUEELLISESTI

Jan Laine. KUVA KITI HAILA

Ammattiosaston alueellinen vaikuttaminen riippuu jäsenten ja edustettavien työpaikkojen määrästä.

– Vaikuttamisaluetta määrittää, onko ammattiosasto työpaikkakohtainen vai seutukohtainen, Teollisuusliiton Hämeen ja Pirkanmaan alueen aluepäällikkö Jan Laine sanoo.

Aluetoimistot ovat pitäneet ammattiosastoille muun muassa kehittämiskoulutuksia toiminnan ja vaikuttamisen tavoitteista.

– Pienet osastot voisivat yhteisvoimin järjestää samanlaisia kehittämiskoulutuksia seutukunnallisesti, Laine ehdottaa.

Yhteisiin kokouksiin Laine kehottaa kutsumaan paikallista mediaa, joka tutustuisi ammattiosastojen aktiiveihin sekä siihen, miten työpaikoilla toimitaan ja vaikutetaan.

Laine pitää ammattiosastoa hyvänä vaikutuskanavana kuntapolitiikkaan. Osasto voi esimerkiksi esittää kuntapolitiikassa toimivalle jäsenelle kehitysideoita.

– Myös jäsenkunnalle esitellään kunnan luottamustehtävissä toimivat jäsenet. Kehotamme ottamaan yhteyttä näihin jäseniin, jos paikalliseen ongelmaan pitää saada ratkaisu.

Laine korostaa, että kuntavaikuttajaksi päätyneen jäsenen ja ammattiosaston yhteistyö on molemmin puolin sitoutunutta ja luottamuksellista.

Yrityselämään ammattiosastot voivat vaikuttaa luottamusmiesten kautta. Ammattiosaston hallituksen kokouksissa käydään läpi työpaikkakuulumiset ja luottamusmiehet pääsevät vaihtamaan kokemuksia.

Jos kunnassa on teollisuuden työtä ja työpaikkoja, niin siltä sektorilta olisi hyvä olla ehdokkaitakin.

Ammattiosastot ovat Laineen mukaan kannustaneet jäseniään hakeutumaan kunnalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon. Teollisuusliiton syyskirjeessä pyydettiin ammattiosastoja huomioimaan kuntavaalit ja varautumaan vaalityöhön myös taloudellisesti.

– Vaikka omalla osastolla ei olisikaan kuntavaaleihin ehdokasta, niin naapuriosaston tai samalla seudulla toimivan osaston ehdokasta voisi silti tukea, Laine ehdottaa.

Osasto voi osallistua ehdokkaan vaalimainonnan rahoitukseen radiossa tai lehdessä sekä tarjota apuaan esimerkiksi jakamalla vaalimainoksia. Ehdokasta voi myös mainostaa omilla sosiaalisen median tileillään.

– Lisäksi osaston jäsenkirjeessä voisi kertoa, että meillä on tuleviin vaaleihin parhaat ehdokkaat: käy äänestämässä!

Tuleviin kuntavaaleihin on Hämeen ja Pirkanmaan vaalipiireissä ehdokkaana noin 30 Teollisuusliiton jäsentä kummassakin. Laine toivoo, että alueelle saataisiin ehdokkaita vielä saman verran lisää.

Etenkin muutamassa pienessä kunnassa olisi Laineen mukaan hyvä olla teollisuustoimialan ehdokkaita.

– Kunnan ehdokasasettelun pitäisi olla läpileikkaus kunnan asujista ja taloudesta. Jos kunnassa on teollisuuden työtä ja työpaikkoja, niin siltä sektorilta olisi hyvä olla ehdokkaitakin. Että kaikille olisi joku, jota äänestää, Laine toteaa.

 

OMA ÄÄNI ALUEEN ELINKEINOPOLITIIKKAAN

Janne Vainio ja Irma Salo vaikuttavat muun muassa TE-toimiston neuvottelukunnassa, Työterveyslaitoksen alueellisessa neuvottelukunnassa, ELY-keskuksen työelämäneuvottelukunnassa ja SAK:n paikallisjärjestön hallituksessa.

Kuntatason ohella ammattiosastot pystyvät vaikuttamaan alueen ja jopa koko maakunnan kehitykseen. Rauman Teollisuustyöntekijät ao. 66:n hallituksen jäsen Janne Vainio vaikuttaa alueen elinkeinopolitiikkaan Satakunnan TE-toimiston neuvottelukunnassa, Työterveyslaitoksen alueellisessa neuvottelukunnassa sekä ELY-keskuksen työelämäneuvottelukunnassa.

– Kaikki tällaiset neuvotteluelimet ovat rikkautta, sillä mukana on laajasti elinkeinoelämää Suomen Yrittäjistä ja Kauppakamarista lähtien.

Työtä riittää, sillä Vainion mukaan SAK:laisten palkansaajien työpaikat alkavat olla vähissä. Työpaikkoja tarvitaan myös vaikutuskanavien vuoksi.

Työnantajapuolen ja oikeistopuolueiden verkostot ovat Vainion mukaan paremmassa kunnossa.

– Uusien työpaikkojen luomisesta olemme samaa mieltä. Eriäviä mielipiteitä tulee siitä, miten niitä työpaikkoja tehdään: Kuinka paljon otetaan paikallisia töihin, järjestetäänkö riittävästi täydennyskoulutusta vai ostetaanko kaikki alueen ulkopuolelta, esimerkiksi urakkakokonaisuudet työntekijöineen ulkomailta.

Kun telakkayritys RMC:n kanssa neuvoteltiin, palkansaajapuoli esitti, että mahdollisimman monelle työttömälle annettaisiin täydennyskoulutus telakan tehtäviin.

Vainio muistuttaa, että kolmansista maista tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta päätetään aina ELY-alueittain.

TONTTIPOLITIIKALLA VOIDAAN TUKEA TEOLLISUUTTA

Tieto kuntapolitiikan ajankohtaisista asioista tulee Vainion mukaan valtuutetuilta ja muilta kunnallispolitiikassa toimivilta. Sitä paremmin, mitä likempänä ay-liikettä valtuutettu tai edustaja on. Kuntavaaleihin ammattiosasto 66:sta on ehdolla ainakin seitsemän jäsentä, joista neljä Raumalla ja loput ympäristökunnissa.

– Raumalla on aina ymmärretty teollisuuden tarpeet. Ehkä merkittävin teko oli 2000-luvulla, kun Rauman kaupunki lunasti telakan tontin STX:n toiminnan loputtua. Silloinen osaston hallituksen jäsen, pääluottamusmies Raimo Virtanen oli mukana kaupungin elinkeinoelämän taustaryhmässä, jossa mietittiin pakettia telakan turvaamiseksi. Sillä oli iso merkitys, Vainio toteaa.

IRMA SALO: ”Kuntavaleissa äänestetään ihmistä lähellä olevista asioista. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Kannattaa antaa ääni ihmiselle, jolla on kanssasi samanlainen arvomaailma.”

Ammattiosaston puheenjohtaja, SAK:n paikallisjärjestön hallituksen jäsen Irma Salo kertoo, kuinka ammattiosaston lähetystö marssi tuolloin kaupunginjohdon ja valtuuston pakeille.

– Silloinen ministeri Jan Vapaavuori totesi, että telakkateollisuus on laskevan auringon ala, eikä apua heru. Taas meillä tehdään telakalla laivoja ja odotellaan, että päästään tekemään paatteja armeijalle, Salo toteaa.

– Kun on kanavat auki kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen, pääsee vaikuttamaan. Aina parempi, kun päättävissä elimissä on tuttuja tai edes samanmielisiä. [Kaupunginvaltuutettu] Miika Rantaselle sanotaan, että koeta pitää meijän puolia siellä, hän kertoo.

Lähetystöjä ei ole enää tarvittu, yhteistyö toimii. Kaupunki pyytää lausuntoja ja mielipiteitä SAK:n Rauman paikallisjärjestöltä, jossa osasto 66:lla on iso edustus. Toisinaan adressi on auttanut, muun muassa liittojen yhteisen saunatilan säilyttämisessä.

PALVELUIDEN LAATU JA ULKOISTUKSET TUNTUVAT

Salon mukaan Rauman valiokunnista, jaostoista ja lautakunnista voisi saada nykyistä paremmin tietoa jo asioiden valmisteluvaiheessa. Vainio huomauttaa, että valmistelu on hyvin kauaskantoista:

– Valiokunnissa ja lautakunnissa valmistellaan asioita, jotka tulevat voimaan kymmenenkin vuoden kuluttua.

Ammattiosaston hallituksen jäsen Miika Rantanen on kaupunginvaltuustossa ensimmäistä kauttaan ja mukana ympäristö- ja lupalautakunnassa.

– Kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa on ay-taustaisia ihmisiä, ja me pystymme vaikuttamaan kaupunkistrategian puitteissa. Valtuutettuihin otetaan suoraan yhteyttä. Ammattiosasto voisi ottaa enemmänkin yhteyttä, ja muihinkin kuin vasemmistoliiton ja demarivaltuutettuihin, Rantanen sanoo.

MIIKA RANTANEN: ”Kuntapolitiikka on lähidemokratiaa, jossa päätetään koirapuistoista isoihin palvelukokonaisuuksiin. Ja kaavoitukseen. Kuntavaalit ovat arkielämän kannalta tärkeimmät vaalit. Kannattaa äänestää ihmistä, joka elää samanlaista elämää kuin itsekin.”

Ammattiliittojen yhteistoiminta kunnanvaltuutettujen kanssa on tuonut tulosta.

– Kaupungin ruoka- ja siivouspalveluiden ulkoistus onnistuttiin torppaamaan, toistaiseksi. Ammattiyhdistykset pystyivät laittamaan painetta päättäjille, Rantanen kertoo.

Ympäristö- ja lupalautakunnassa hän on vaikuttanut muun muassa pölyttäjähyönteisille tärkeiden viheralueiden lisäämiseen sekä kaupungin omistamien öljyllä lämmitettävien kiinteistöjen kartoitukseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen.

– Valiokunnissa ja lautakunnissa tehdään paljon ihan konkreettisia päätöksiä. Niissä pääsee vaikuttamaan ja keskustelemaan. Kerron ammattiosastolle, jos jotain sille tähdellistä on tulossa. Paras olisi, jos heti valmisteluvaiheessa otettaisiin yhteyttä. Valtuustossa tehdään jo päätöksiä.

Salo lisää, että terveyskeskusten säilyminen kaupungin keskustan ulkopuolella on aina keskustelun alla. Syrjäalueiden palveluista pitäisi hänen mukaansa olla koko ajan varpaillaan.

TYÖSSÄKÄYNTIALUEET TOIMIVIKSI

Rantasen mukaan Rauman vetovoimaa pitää kasvattaa. Nykymenolla on odotettavissa alijäämäisiä tilinpäätöksiä.

– Kaavoitus ja kunnallisvero ovat olennaisia, mutta työpaikat ja siihen liittyvät palvelut, kuten päivähoito ja koulut, ovat ensisijaisia. Valtuustoon pitää saada ihmisiä, jotka ymmärtävät työssäkäyntialueiden merkityksen tavalliselle duunarille. Henkilöjunaliikenne pitäisi saada ilmastomuutoksenkin takia. Se laajentaisi työssäkäyntialueita.

Salon mukaan toimivat liikenneyhteydet niin asukkaille kuin yrityksille sekä mahdollisimman lähellä olevat koulut, päivähoito ja terveydenhuolto lisäävät asukkaiden viihtymistä.

– Pienellä rahalla pitäisi saada hoidettua isotkin investoinnit, kuten Karin kampus, johon tulee koulu, lukio, uimahalli ja kansalaisopisto.

JANNE VAINIO: ”Avoimin mielin ja uskotaan siihen, että kun yhdessä valmistellaan asioita, ne menevät eteenpäin. Pystytään huolehtimaan siitä, että teollisuuden palkansaajan näkemykset ja tarpeet tulee huomioitua kuntapolitiikassa. Äänestäjälle sanoisin, että ei aina tarvitse antaa ääntä tunnetulle, aina mukana olleelle koulutetulle. Voi luottaa oman ammattikunnan edustajaan, joka näkee palkansaajaäänestäjän tarpeet paremmin. Annetaan ääni omalle porukalle.”

UUSIA ASUKKAITA JA INVESTOINTEJA

Vainion mukaan riippuu paljon kaupunginjohtajasta, kuinka hanakasti ammattiosaston pitää vaikuttaa. Rauman edellinen kaupunginjohtaja piti kunnia-asianaan elinkeinotoiminnan edistämistä.

– Hänen ponnisteluistaan osa toteutuikin. Raumalla on pitkät ja syvät perinteet pienenä raskaan teollisuuden kaupunkina. Ei ole juuri vastakkainasettelua, jota muualla saattaa olla.

Ensisijaisesti vaikutetaan valtuutettuihin.

– Ehdottomasti tarvittaisiin valiokuntiin ja lautakuntaan ihmisiä, jotka ovat myönteisiä uusille investoinneille ja niiden tarvitsemalle tonttialalle ja palveluille. Lisäksi infran, opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksien sekä muiden palveluiden pitää olla kunnossa, jos halutaan houkutella ihmisiä Raumalle.

Vainio painottaa yhteistyön tärkeyttä. Verkostot kannattaa pitää virkeinä myös alueen kansanedustajiin ja mahdollisiin ministereihin.

– Ketjun pitää olla kunnossa, että tieto kulkee joka suuntaan. Satakunnan maakunta on niin pieni, että täällä sidosryhmät vielä tuntevat toisensa.

 

AMMATTIOSASTO TUKEE VAIKUTTAJAA

Vesa Aallosvirta. KUVA KITI HAILA

Osastojen olisi tärkeää kannustaa jäseniä esimerkiksi kuntavaaliehdokkaiksi ja tukea heitä, sanoo Teollisuusliiton järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta.

– Liiton jäseniä pitäisi saada päätöksenteon ytimeen, kunnanvaltuustoon, lautakuntiin ja muihin kunnan elimiin, hän rohkaisee.

Kunnan luottamustehtävässä toimiva liiton jäsen on Aallosvirran mukaan kanava ammattiliiton, ammattiosaston ja kunnan välillä.

– Ammattiosaston pitäisi tukea jäsentään hakeutumaan luottamustehtävään. Lisäksi osaston tulisi kannustaa kaikkia jäseniä äänestämään. Äänestäminen on demokratiamme perusta, Aallosvirta muistuttaa.

Verkostoituminen on Aallosvirran mukaan yksi tärkeimmistä keinoista kohti alueellista ja kunnallista vaikuttamista.

– Olisi hyvä, jos ammattiosastot ja yksittäiset jäsenet loisivat yhteyksiä kuntapäättäjiin ja alueellisiin päätöksentekoelimiin. Se on ajallisesti pitkä työ, mutta mahdollista, Aallosvirta rohkaisee.

Hän kehottaa luomaan yhteyksiä myös koko SAK:laiseen kenttään: keskusjärjestöön, aluetoimistoihin ja ammattiosastoihin. Yhdessä SAK:laisten toimijoiden kanssa voisi pyrkiä vaikuttamaan alueellisesti laajempaan päätöksentekoon.

Verkostoa voi luoda vaikkapa järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia tai kutsumalla kuntapäättäjiä ja kansanedustajia omiin kokouksiin keskustelemaan ajankohtaisista aiheista.

Nykyään ei välttämättä tiedosteta, että politiikka tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista, eikä kirosanaa.

Julkisuuskin on tärkeää. Esimerkiksi osaston kunnallisvaaliehdokkaiden mielipidekirjoitukset paikallisiin lehtiin ja paikallisradioon tuovat ehdokkaalle julkisuutta.

– Meillä on ammattiosastoja, jotka ovat tehneet oman teollisuuspoliittisen ohjelman. Sen kertominen päättäjille on myös tapa vaikuttaa, Aallosvirta toteaa.

Aallosvirta uskoo, että ammattiosastojen aktiivijäsenillä on mielipiteitä sekä myöskin halua vaikuttaa entistä enemmän. Hänen mukaansa ammattiosastoissa on käyttämätöntä potentiaalia, kykyä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Esteeksi saattaa muodostua ajankäyttö. Järjestöt taistelevat jäsentensä vapaa-ajasta harrastusten ja perheen lisäksi. Siksi jäsenen innokkuus lähteä vaikuttamaan alueelliseen päätöksentekoon voi hiipua jo alkumetreillä ajanpuutteeseen.

– Jäsenten kannustaminen vaikuttamistyöhön on tärkeää, jotta päätöksenteossa kuultaisiin myös työelämän ääntä.

Aallosvirtaa harmittaa, että politiikasta ja poliittisesta vaikuttamisesta on annettu kielteinen mielikuva, mihin medialla on ollut osuutta jo pitkään.

– Nykyään ei välttämättä tiedosteta, että politiikka tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista, eikä kirosanaa.

 

TEKSTI BIRGITTA SUORSA (TAMPERE JA RAUMA) JA TIINA TENKANEN / UP
KUVAT JYRKI LUUKKONEN (TAMPERE) JA JUHA SINISALO (RAUMA)
Jutun kuvia otettaessa on noudatettu tilanteen vaatimaa varovaisuutta ja koronaohjeistuksia mahdollisimman hyvin.