KEKSINTÖ: Peruskoulu tuo tasa-arvoa

Peruskoulu on sosiaalinen ja koulutuksellinen keksintö. 9-vuotisen, maksuttoman peruskoulun esikuva saatiin Ruotsista, mutta vaikutteita otettiin myös muualta Euroopasta. Tavoitteena oli yhteiskunnallista tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisäävä, kaikille yhtenäinen koulutusjärjestelmä. Aikaisemmin opinnot jatkuivat kansalaiskoulussa, jos pyrkiminen oppikouluun sakkasi tai opintoihin ei ollut rahaa.

Vuonna 2018 opetushallituksen mukaan peruskoulun suoritti 56 700 nuorta. Suomalaisen peruskoulun oppimistulokset ovat olleet läntisten teollisuusmaiden eli OECD-maiden vertailussa parhaimpia. Viime vuosina tulokset ovat pudonneet. Toisen asteen opinnoissa on vaikea pärjätä, jos peruskoulun matemaattiset aineet ja lukutaito ovat jääneet kehnolle tolalle. Huonoa opintomenestystä voi monissa kunnissa paikata kymppiluokalla. Hallitus on esittänyt 19 miljoonan vuosittaista satsausta opinto-ohjaukseen vuodesta 2021 lähtien. Siihen kuuluisi tehostettu, henkilökohtainen oppilaanohjaus yhteensä 10 000:lle 8.- ja 9.-luokkalaiselle.

Vaikka peruskoulu on vähentänyt varallisuuserojen vaikutusta opiskeluvalintoihin, raha vaikuttaa yhtä toisen asteen opinnoissa. Nuorisobarometrin mukaan jopa 17 prosenttia nuorista on joutunut karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan rahan takia. Rahanpuute kuuluu myös toisen asteen opintojen keskeyttämisen syihin. Tämän takia hallitus on laajentamassa oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen siten, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen tutkinnon. Syksystä 2021 lähtien 16–19-vuotiaat lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat saavat opetuksen ja ruokailun lisäksi maksuttomat opiskelumateriaalit.

Tällä hetkellä ammatillisessa koulutuksessa opiskelijat joutuvat maksamaan oppimateriaalit, opiskelussa tarvittavat henkilökohtaiset työvälineet ja -varusteet sekä erilaiset sertifikaatit. Työvälineitä ovat esimerkiksi kokin veitset, kampaajien sakset, turvajalkineet ja laskimet. Sertifikaatteja ovat muun muassa työturvallisuuskortti, ensiapukortti ja tulityökortti.

Toisen asteen koulutukseen haki keväällä 58 600 perusopetuksen suorittanutta. Hakijat jakaantuivat lähes tasan ammatilliseen koulutuksen ja lukion kesken.

YHDEKSÄN SADASTA KESKEYTTÄÄ

Peruskoulun jätti kesken lukuvuonna 2018–2019 yhteensä 443 oppilasta. Oppivelvollisuutensa kevätlukukaudella kokonaan laiminlyöneitä oli 91. Oppivelvollisuusiän ohittaneita, ilman peruskoulun päättötodistusta koulusta eronneita oli yhteensä 352.

Yhteensä 8,7 prosenttia nuorista keskeytti opintonsa ammatillisessa koulutuksessa lukuvuonna 2017–2018, kun lukiossa keskeyttäneiden osuus oli 3,2 prosenttia. Ammatillisia opiskelijoita oli toissa vuonna Opetushallituksen mukaan runsaat 289 200. Osa ammatillisen koulutuksen keskeyttäneistä ei jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

Miehet keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset, käy ilmi Tilastokeskuksen koulutustilastoista.

OPPIMATERIAALEIHIN TUKEA

Kela maksaa automaattisesti oppimateriaalilisää 46,80 euroa kuukaudessa opiskelijoille, jotka saavat opintotukea. Myös alle 17-vuotias voi saada oppimateriaalilisää.

Alle 20-vuotias opiskelija voi saada opintorahaa ja opintotuen asumislisää, jos hän asuu muualla kuin vanhempansa luona.

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan kaikista opiskelijoista kolme kymmenestä oli pienituloisia vuonna 2018. Pienituloinen on esimerkiksi yksin asuva, jonka nettotulot ovat alle 1 250 euroa kuukaudessa.

YLI 8 000 JÄÄ JÄLKEEN LUKUTAIDOSSA

Yli 8 000 lasta kustakin ikäluokasta jää ilman jatko-opintoihin riittävää lukutaitoa, kertoo Opettajien Ammattijärjestö OAJ.

OECD arvioi joka kolmas vuosi tehtävässä ns. Pisa-tutkimuksessa 15-vuotiaiden koululaisten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Vaikka suomalaisten lukutaito on maailman kärkeä, tulokset ovat heikentyneet. Vuonna 2018 Suomea paremmin lukutaidossa pärjäsivät Kiina, Singapore ja Viro. Matematiikan taidoissa Suomi on 79 maan vertailussa sijalla 16.

Osaamiserot sukupuolten välillä ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat. Perhetausta näkyy aiempaa selvemmin lasten taitotasossa.

TEKSTI TIINA TENKANEN / UP
KUVA IMAGOIMAGESSTOCK / LEHTIKUVA

Mirja Suhonen: Uudet laman lapset – lääkkeeksi toisen asteen koulutus

Moni meistä muistaa 1990-luvun alkuvuodet, kun lapsiperheiden etuuksia leikattiin, työttömyys oli korkealla ja hyvinvointivaltio natisi liitoksistaan. Liima piti, mutta jäljet jäivät. Syntyi käsite laman lapset.

Tuolloin leikattiin ja karsittiin muun muassa päivähoidosta, äitiys- ja lastenneuvolasta sekä kouluterveydenhuollosta. Lapsiperheiden kotipalvelut katosivat lähes kokonaan, ja jopa 18 prosenttiin kohonnut työttömyysaste aiheutti osalle lapsista puutetta jokapäiväisessä elämässä. Koulutuksen puute on yksi osattomuuden tunnetta ja syrjäytymistä aiheuttava tekijä. Saammeko kaikille maksuttoman toisen asteen koulutuksen vihdoinkin toteutettua? Aika näyttää.

Laman vaikutuksia lapsiin ja perheisiin tutkittiin muun muassa seurantatutkimuksella, joka käsitteli vuonna 1987 syntyneiden lasten selviämistä ja sijoittumista työelämään. Osalle lapsista kehittyi myöhemmin mielenterveysongelmia, osa jäi vaille koulutusta ja työelämän ulkopuolelle. Vanhempien huoli arjesta heijastui lapsiin turvattomuutena. Jopa 21 prosenttia tuon ikäluokan lapsista tai nuorista on ollut mielenterveyshoidon piirissä. Huikea määrä.

Onko koronapandemian seurauksena samantapainen pahoinvoinnin ylisukupolvinen kierre kuin 1990-luvun lamalla?

Maaliskuusta asti olemme eläneet koronapandemian aikaa. Teollisuusliitonkin jäsenet ovat joutuneet lomautetuksi ja osa irtisanotuksikin pandemian aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Onko tästä seurauksena samantapainen pahoinvoinnin ylisukupolvinen kierre kuin 1990-luvun lamalla? Kuka sen osaisi ennustaa, ei varmasti kukaan.

Koronapandemia on vaikuttanut meihin kaikkiin tavalla tai toisella. Suurin osa teollisuuden työntekijöistä ei tee etätöitä, mutta esimerkiksi työvuoroja on porrastettu ja erityyppisiä varokeinoja on otettu käyttöön tartuntojen ehkäisemiseksi. Perheissä monen mummot ja ukit ovat eläneet eristyksissä, sukujuhlia ja lomamatkoja on peruttu ja koululaisten opintie on kulkenut toisenlaisia polkuja aikaisempaan verrattuna.

Selviydymme ehkä paremmin tällaisesta kollektiivisesta lähes kaikkia koskevasta elämiseen vaikuttavasta uhasta kuin vain osaa koskettavista kriiseistä. Uhka on yhteinen. Onneksi valtiovalta on ymmärtänyt huolehtia työttömyysturvan parantamisesta edes tilapäisesti. Joillekin ansiopäivärahan ansaintaan ja maksamiseen tehdyt muutokset ja omavastuupäivien poisto poikkeuslakien turvin on tae sille, että uusia laman lapsia ei tule, vaan jaksamme pitää huolta toisistamme.

Toivon sydämestäni, että kansaedustajamme osaavat nyt olla kaukokatseisia, ja saamme suunnitellusti kaikille nuorille vähintään toisen asteen koulutuksen, mikä pitää heidät tutkitusti kiinni elämässä.

MIRJA SUHONEN
Teollisuusliiton sopimusasiantuntija