VIERAILIJA: Henri Weijo: Mitä antaa krääsäkriittiselle jouluna?

Joulupukki saa kantaa tänä jouluna kevyempää lahjasäkkiä, sillä moni suomalaisperhe on julistanut pannan turhaksi koetulle tavaralle eli krääsälle. Syitä asennemuutokselle on monia. Kasvava ilmastoahdistus on muokkaamassa kulutustottumuksia uusiksi. Toisaalla on havaittu tympääntymistä aasialaiseen halpatuotantoon ja kasvavaa halua tukea kotimaista teollisuutta. Monet myös karsivat tavaroita kodeistaan Marie Kondon minimalistisen sisustamisen innoittamana.

Sopivaa joululahjaa metsästävälle krääsäkriittisyyden nousu muodostaa kuitenkin ongelman: mitä antaa lahjaksi ihmiselle, joka ei halua kotiinsa yhtään turhaa lisätavaraa?

Asian pohtiminen helpottuu, kun ensin ymmärtää mikä ylipäänsä tekee lahjasta sopivan. Lahjojen antamiseen erikoistunut kanadalainen kulutustutkija Russell Belk on määritellyt täydellisen lahjan seuraavasti:

  1. Lahja on antajalle suuri uhraus
  2. Antajan ainoa motiivi on ilahduttaa vastaanottajaa
  3. Lahja on ylellinen
  4. Lahja on vastaanottajalle täydellisen sopiva
  5. Vastaanottaja on yllättynyt lahjasta
  6. Vastaanottaja himoitsee lahjaa ja iloitsee sen saamisesta

Yksittäisen lahjan on käytännössä mahdotonta saavuttaa nämä ihanteet. Ne pitääkin nähdä ennen kaikkea pyrkimyksinä – jokainen ihminen haluaa antamansa lahjan kuvastavan näitä ihanteita edes jossain määrin. Viime vuosina on noussut kaksi joululahjatrendiä, jotka kertovat suomalaisten halusta selättää krääsän virta kotiin tinkimättä hyvän lahjan ihanteista.

Näistä ensimmäinen on lisääntynyt panostaminen tavaroiden laatuun määrän sijaan. Toinen taas on aineettomia lahjojen – erityisesti palvelulahjakorttien – kasvanut suosio.

Laatuun panostaminen helpottaa tietenkin tavaratulvaa ja ilmastoahdistusta. Oikein valittu laadukas yksittäinen tavara on usein myös harvinaisempi (haluttava), tarkkaan mietitty (yllättävä, ilahduttava ja luo mielikuvan uhrauksesta) ja räätälöity (vastaanottajalle sopivampi). Laatuun panostaminen mahdollistaa myös kotimaisen tuotannon suosimisen.

Hyvä esimerkki tällaisesta laatulahjasta voisi olla kalastamista harrastavalle annettava nimikkokaiverruksin varusteltu kaunis puukko suomalaiselta pienpajalta. Monissa suomalaisperheissä onkin otettu tavaksi antaa vain yksi laatutavara kullekin perheenjäsenelle.

”Laatuun panostaminen mahdollistaa kotimaisen suosimisen.”

Aineettomat lahjat helpottavat krääsäahdistusta vielä selkeämmin. Lahjakortti kokemuspalveluun ei taatusti kasvata tavararöykkiötä, ja palvelut mielletään usein myös ilmastoystävällisemmäksi – joskus tosin väärin perustein. Palvelut tukevat myös suomalaista työtä varsin hyvin.

Tänä jouluna moni saakin varmasti jälleen lahjakortin kaupunginteatteriin, kylpylään täyshoitoineen tai kaupungin parhaaseen ravintolaan. Palvelu on usein laadukasta tavaraakin parempi lahja, koska siitä voidaan räätälöimällä tehdä vastaanottajalle vielä sopivampi, ylellisempi ja ilahduttavampi.

Onko tämän päivän krääsäkriittisyys vain ohimenevä trendi vai kuvastaako se uutta normaalia yhteiskunnan mukautuessa ilmastonmuutokseen? Euroopan unionin kunnianhimoiset tavoitteet nostaa tavaroiden käyttöikää ja kierrätysastetta siirtymällä kiertotalouteen ainakin enteilee vaikeita aikoja krääsälle. Joka tapauksessa jää nähtäväksi, miten suomalaiset tulevaisuudessa määrittelevät ylellisen, yllättävän ja vastaanottajaa sopivuudellaan ilahduttavan lahjan.

HENRI WEIJO
Kirjoittaja on Aalto-yliopiston markkinoinnin apulaisprofessori ja kulutustutkija.

Pirjo Rosqvist: Suomalaisia teollisuustuotteita pukinkonttiin

Joululahjoja miettiessä on hyvä muistaa kotimaisuus ja työllistävyys. Kotimaisen tehdasteollisuuden työllisten määrä on 342 100. Heistä 324 800 on työntekijöitä, joista suuri osa on järjestäytynyt Teollisuusliittoon.

Suomessa valmistettavien tuotteiden kirjo on laaja. Meillä suunnitellaan ja valmistetaan vaatteita pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joilla on monesti myös verkkokaupat. Yritykset satsaavat laatuun ja uniikkituotteisiin kuten tekstiileihin pellavaisista pöytäliinoista kylpypyyhkeisiin ja kudottuihin mattoihin. Mummon villasukat ovat suomalainen perinnelahja. Niitä saa edelleen mummojen neulomana, mutta myös tehdasvalmisteisena. Muitakin kotimaisia sukkia on saatavilla.

Kenkä- ja nahkateollisuuden sopimusasianatuntijana tiedän, että Teollisuusliiton jäsenet tekevät laadukkaita ja kestäviä jalkineita vaihteleviin ja vaativiin sääolosuhteisiimme. Erityisesti lasten talvijalkineiden osto tukee suomalaista kenkäteollisuutta. Teollisuudessa työtä tekevät puolestaan tuntevat kotimaassa valmistetut työjalkineet. Kotimaisten jalkineiden valitseminen on helposti perusteltavissa. Kun ostat laadukkaita ja kestäviä jalkineita, on niille pitkäksi aikaa käyttöä ja niitä voi vielä suutari tarvittaessa paikata. Myös erilaiset nahkatuotteet lompakoista laukkuihin täyttävät vielä joillakin valmistajilla kotimaisuuskriteerit.

”Tärkeä viesti jouluksi on kohtuullisuus. Hanki vain niitä tavaroita, ruokaa ja palveluita, jotka käytät, tai joille tiedät lahjan saavalla olevan käyttöä.”

Muita lahjaksi sopivia käyttöesineitä ovat esimerkiksi erilaiset työvälineet kuten kirves, joka on oiva lahja vaikkapa perinteisestä puulämmitteisestä saunasta nauttiville. Kotitalous- ja puutarhaihmisille kotimaiset sakset, työkalut ja ämpärit ovat hyödyllisiä. Teollisuusliiton heijastimet, joita olemme monissa tilaisuuksissa osallistujille jakaneet, on valmistettu Suomessa.

Lasiteollisuudessa valmistettavat tuotteet ja varsinkin lahjatuotteet työllistävät jäseniämme. Upeat lasi- ja keramiikkatavarat ovat erittäin korkealaatuisia ja kauniita unohtamatta joulun tunnelmaa ja valaistusta antavia kynttilöitä. Myös erilaiset painotuotteet, kuten kirjat, lehdet ja kortit, työllistävät suomalaista teollisuusväkeä.

Valtaosa joulukuusista tuodaan Suomeen Tanskasta, mutta kuluttajalla on tässäkin suhteessa valinnan mahdollisuus. Metsissämme kasvatetaan edelleen kotimaisia joulukuusia, jotka tuovat joulun tuoksun. Sama pätee joulukukkiin, joista moni amarylliksestä joulutähteen on kotimaisilla puutarhoilla kasvatettu. Samoin monet perinteiset suomalaiset jouluruuat ovat varsin usein kotimaista tuotantoa. Niistä löytyy jotakin sopivaa monenlaisiin ruokavalioihin.

Teollisuuden rinnalla on hyvä muistaa, että yksityiset palvelut työllistävät 1 142 800 palkansaajaa. Kotimaisten palvelujen käyttämisellä on merkittävä työllistävä vaikutus. Kauppojen lahjakorteilla voi valita mieluisan kotimaisen lahjan. Hyvänä lahjana pidän myös esimerkiksi lahjakorttia museoihin, kulttuuri- tai urheilutilaisuuksiin.

Edellä kuvatun paljouden päätteeksi tärkeä viesti jouluksi on kohtuullisuus. Hanki vain niitä tavaroita, ruokaa ja palveluita, jotka käytät, tai joille tiedät lahjan saavalla olevan käyttöä. Lahjan saajaa voi arvostaa valitsemalla tuotteita, joilla on työllistävä vaikutus kotimaassamme. Myös järjestöt, instituutiot ja työnantajat voisivat paremmin miettiä hankinnoissaan, miten ne edistävät kotimaista teollisuutta ja palveluita.

Rauhallista ja perinteistä kotimaista joulua!

PIRJO ROSQVIST
Teollisuusliiton sopimusasiantuntija