Arto Helenius: Ihan parasta

Kirjoitan blogia ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä päivänä. Herkkyys aistia asioita työpaikalla on vielä olemassa. Arkeen ei ole voinut turtua, kun juuri alkoi tottua lämpimään ja siihen, etteivät aikataulut tai kysymykset paina päälle.

Parasta oli heti aamulla päästä näkemään ja juttelemaan työkavereitten kanssa ihan naamakkain. Etätyöikeessä on meidänkin konttorillamme oltu maaliskuusta 2020. Vaikka konttorilla on kyllä tullut käytyä, on jokainen pysytellyt kopissaan ja koneensa ääressä, ettei vain olisi ollut koronalinko tai saanut joltakulta viruksen.

Tuo puolitoista vuotta on pitkä aika ylläpitää hyvää henkeä ja tekemisen meininkiä. Kyllä jokainen rutiineistaan selviää, ja sellaisista vain tekemistä ja puristamista vaativista asioista on helppo saada kiinni. Mutta se, että voisi kehitellä ja rakentaa tuoreita näkemyksiä asioista on vaikeampaa. Työkaverille voi heittää idean tai kuunnella, kun hän sellaisen esittää, voi pureskella juttuja ja linjata.

On ihan parasta päästä olemaan läsnä, näkemään työkavereita, kuulemaan juttuja ja puhumaan työasioista laveasti.

Sellainen on yksinpuhelussa vaikeaa. Välillä tuntui, että asioista vieraantuu. Ei tietenkään juuri niistä, joita päivittäin pyörittää, mutta kokonaisnäkemys muuttuu ohuemmaksi. Monestakaan työpailla tehtävästä asiasta, joka ei kuulu suoraan omaan rooteliin, on viimeinen muistikuva ja tiedonjyvä varsin kaukaa.

Siksi on ihan parasta päästä olemaan läsnä, näkemään työkavereita, kuulemaan juttuja ja puhumaan työasioista laveasti.

Meillä on nyt haasteena rakentaa tulevaisuutta varten etätyömalli, joka ottaa huomioon tämän mielettömän laajan harjoituksen tuoman tiedon. On kai yhdessä todettu, että etätyössä tuottavuus ja tekemisen määrä on kasvanut. Se sinänsä olisi hyvä peruste lisätä etätyötä ja hankkiutua kalliista konttorista ja työtiloista eroon. Kuitenkaan kaikkea ei voi tehdä yli sähköisten alustojen. Sieltä puuttuu elävä kohtaaminen, se että jutellaan ohi esityslistan ja puhutaan myös asioista, jotka eivät ole agendalla. Jossa asian esittelijä voi heti lukea kuulijoitten kasvoilta palautteen ja luovasti muuttaa kurssia, jos sikseen tulee.

Kesä menee mukavasti mökillä puolison ja sukulaisten parissa, mutta on hienoa saada muutakin aikuista porukkaa omaan arkeensa. Tämän minä olen oppinut tästä koronasta.

ARTO HELENIUS
Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija

KUVA KITI HAILA

24.8.2021

PÖRSSIKATSAUS: Korona-aika vesittänyt pörssiyhtiöiden tunnuslukuja

Korona-ajan aiheuttamat lommot pörssiyhtiöiden toiminnassa ovat monelta osin oikenemassa.

14.7.2021

PÖRSSIKATSAUS Teollisuusliiton tutkimusyksikön katsaus kertoo pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Viides osa ilmestyy kesällä 2022. Lue juttusarjan kaikki osat tästä.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden tilikausi 2020 on ollut poikkeuksellinen. Koronarajoitukset ovat haitanneet niiden toimintaa. Useissa pörssiyhtiöissä on käyty vuoden kuluessa koronasta johtuvat yt-neuvottelut, joista on seurannut lomautuksia ja irtisanomisia. Kuitenkin näyttää siltä, että pörssiyhtiöt ovat selvinneet koronavuodesta pelättyä vähemmin vaurioin. Toipuminen niistä on alkanut.

Keväällä 2020 koronarajoitustoimet viivästyttivät varsinaisten yhtiökokousten järjestämistä. Aluksi näytti siltä, ettei koronakevät vähennä osinkojen määrää. Useassa pörssiyhtiössä varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään joko kokonaan tai osittain osingonjaosta. Joissakin niistä hallitukset käyttivätkin harkintaa ja jättivät suunniteltua osingonjakoa toteuttamatta. Sen vuoksi osinko jäi niissä ennalta suunniteltua osingonjaon enimmäismäärää pienemmäksi.

Keväällä 2021 varsinaiset yhtiökokoukset kyettiin järjestämään tavanomaisina ajankohtina, vaikkakin poikkeusjärjestelyin. Suurimmassa osassa pörssiyhtiöitä varsinainen yhtiökokous päätti suoraan koko osingonjaosta. Nytkin silti muutamissa pörssiyhtiöissä varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osasta osingonjakoa.

Yhtiökokousten järjestelyissä on ollut yhtiökohtaista vaihtelua. Tyypillisen järjestelyn mukaan osakas on voinut osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen joko äänestämällä ennakkoon tai asiamiehen välityksellä sekä esittämällä etukäteen vastaehdotuksia ja kyselytunnilla kysymyksiä. Ennakkoon äänestäminen tarkoittaa sitä, että ilmoittautumisen yhteydessä osakas äänestää ennakkoon varsinaisen yhtiökokouksen esityslistan kohdista yhtiön nettisivuilla tai lähettää sieltä lataamansa ja täyttämänsä äänestyslomakkeen annettuun osoitteeseen sähköpostitse tai kirjepostitse.

Asiamiehen välityksellä äänestäminen tarkoittaa sitä, että osakas viestittää äänestysohjeensa asiamiehelle, joka toimii sen mukaan. Äänestykseen otettavat vastaehdotukset on tyypillisesti pitänyt lähettää annettuun osoitteeseen etukäteen. Kysymyksiä on usein voinut esittää kokouksen esityslistan asiakohdista tätä varten järjestetyllä kyselytunnilla verkossa.

OSINGONJAOSSA MENEE IHAN HYVIN

Seurattavista 13 pörssiyhtiöstä Kone, UPM-Kymmene, Valmet, Konecranes, Sanoma ja Caverion näyttävät jakaneen osinkoja suurin piirtein samansuuruisena tai suurempana kuin viime tilikausina. Nokia ja Outokumpu eivät ole kahdelta viimeisimmältä tilikaudelta jakaneet ollenkaan osinkoa. Muilla osinko on vaihdellut tilikaudesta toiseen.

PÖRSSIKURSSIT YLITTÄNEET REIPPAASTI KORONAA EDELTÄVÄN TASON

Koronakeväästä 2020 seurasi notkahdus pörssikursseihin. Se on nähtävissä Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden pörssiarvojen muutoksista kootussa OMXHPI-indeksistä. Pudotus alkoi helmikuun 2020 puolen välin paikkeilla ja jatkui maaliskuun 2020 loppupuolelle. Sen jälkeen indeksi kääntyi nousuun. Koronaa edeltävä taso ylitettiin joulukuussa 2020 ja kesäkuussa 2021 oltiin jo 16 prosenttia sitä korkeammalla tasolla.

Seuratusta 13 yhtiöstä vajaa puolet on jakamassa tilikaudelta 2020 suurin piirtein saman verran tai enemmän osinkoa kuin vuotta aiemmin. Kuviossa tilikausien 2017–2019 osingot kuvaavat toteutunutta osingonjakoa. Tilikauden 2020 osingot tarkoittavat yhtiökokousten päätösten ja valtuutusten mukaisia osinkojen enimmäismääriä. Metso Outotec -yhtiöllä ei ole osinkohistoriaa aiemmilta tilikausilta.
Seurattavista pörssiyhtiöistä Valmet, Caverion ja Sanoma ovat kasvattaneet tilikauden 2020 aikana liikevaihtoaan. Sanoma, Konecranes, Valmet ja Kone ovat lisänneet henkilöstönsä määrää tilikauden 2020 aikana. Sanoman kovat kasvuluvut perustuvat yrityskauppoihin. Sanoma osti tilikaudella 2020 Alma Media Kustannus- ja Alma Manu -yhtiöt. Metso jakautui heinäkuussa 2020 Metso- ja Neles-yhtiöiksi, joista Metso edelleen yhdistyi Outotecin kanssa Metso Outotec -yhtiöksi. Melkein kaikkien tarkasteltavien yhtiöiden toiminta on tilikaudella 2020 ollut nettotuloksella mitaten kannattavaa. Outokumpu jäi kuitenkin miinukselle. Kaikilla kuudella tilauskantansa ilmoittavalla yhtiöllä tilauskanta on pienentynyt tilikauden 2020 aikana. Tilikauden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä tilauskannat kääntyivät kasvuun.
  • Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityisalat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä.
  • Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena.
  • Taulukon luvut kuvaavat yritysten maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla.
  • Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus liikevaihtoon.

LÄHTEET Yhtiöiden vuosikertomukset ja pörssitiedotteet sekä Alma Media.

TEKSTI MIKA KÄRKKÄINEN
KUVA ISTOCK

Koronavuosi toi jotain hyvääkin – työtapaturmia ennätyksellisen vähän

Työpaikkatapaturmat vähenivät vuonna 2020 teollisuudessa 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lomautukset selittävät kokonaismäärän laskua, mutta tapaturmat vähenivät myös työtunteihin suhteutettuna.

23.4.2021

Vuonna 2020 tapahtui ennätyksellisen vähän työtapaturmia, kertovat Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tilastot.

Viime vuonna vakuutusyhtiöt korvasivat 103 700 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Tapaturmia sattui lähes 18 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Tilastossa ovat mukana työtapaturmat, joiden johdosta maksettiin korvauksia esimerkiksi hoitokuluista, kuntoutuksista tai ansionmenetyksistä.

Vuonna 2020 korvatuista työtapaturmista 87 500 oli työpaikkatapaturmia ja 16 200 työmatkatapaturmia.

Vuoden 2020 työtapaturmien määrä on vertailukelpoisen tilastohistorian pienin. Edellinen ennätys on vuodelta 2014, jolloin tilastoitiin noin 115 700 työtapaturmaa.

Teollisuuden toimialalla tapahtui viime vuonna noin 13 800 työpaikkatapaturmaa, mikä on noin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Vuoden 2020 luvut ovat tässä vaiheessa arvioita, jotka on laskettu tilastoitumisen viivettä oikaisevalla selvityskertoimella. Luvut tarkentuvat vielä myöhemmin.

KORONA ON KESKEISIN SELITTÄJÄ

Tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho TVK:n tutkimusyksiköstä kertoo, että koronapandemia ja sen seuraukset ovat työtapaturmien vähentymisen takana. Normaalina vuonna hän olisi pitänyt varmana, että tilastoissa on virhe.

– Korona on varmasti se merkittävin tekijä, Sysi-Aho toteaa.

Talouden hiljentymisen takia muun muassa teollisuudessa työntekijöitä on lomautettu, mikä on vaikuttanut työtapaturmien määrään. Työtuntien vähentyminen ei kuitenkaan selitä koko laskua, sillä tapaturmien määrä väheni myös suhteutettuna tehtyihin työtunteihin.

Sysi-Aho pohtii, että määrän lisäksi myös työn sisältö ja intensiteetti ovat voineet korona-aikana muuttua vähentäen tapaturmia.

Työtapaturmista reilu kolmannes liittyy liikkumiseen. Etätöiden yleistyminen on yksi syy työtapaturmien vähenemisen taustalla. Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan yli miljoona suomalaista on tehnyt korona-aikana etätöitä.

SANOMALEHDENJAKO TAPATURMA-ALTISTA

Tapaturma-altteimpia töitä tekevät sanomalehdenjakajat ja lähetit, joilla työpaikkatapaturmien taajuus oli vuonna 2020 noin 165 tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Heidän tapaturmataajuudessaan ei tapahtunut merkittävää muutosta vuoteen 2019 verrattuna.

Keskimäärin palkansaajien tapaturmataajuus oli viime vuonna 25. Tapaturmataajuus laski vuonna 2020 eri aloilla kautta linjan. Ainoastaan yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa tapaturmataajuus jatkoi edellisvuosien kasvua.

Korona-ajan positiiviset vaikutukset työtapaturmien määrään voivat jäädä osin pysyviksi.

– Aiemmistakin muutoksista on nähty, että niillä on rakennemuutosvaikutus, Sysi-Aho toteaa.

PUHELINSOVELLUS APUNA TURVALLISUUSTYÖSSÄ

Työterveyslaitoksen koordinoiman Nolla tapaturmaa -foorumin 450 jäsentyöpaikasta 33 saavutti nollan tapaturman tavoitteen vuonna 2020. Yksi näistä työpaikoista on Patria Land Oy, joka sai myös korkeimman työturvallisuuden tasoluokituksen foorumilta.

Patrian Hämeenlinnan tehtaalla on töissä  noin 240 henkeä. Tehtaalla valmistetaan ja huolletaan esimerkiksi panssaroituja raskaita ajoneuvoja.

Työsuojeluvaltuutettu Arto Urkko edustaa vähän yli 60 tuotantotyöntekijää. Hän kertoo, että suurimmat tapaturmariskit ovat koneistamossa ja huollossa. Esimerkiksi ruostuneiden pulttien auki vääntämisessä voi sattua avaimien luiskahduksia.

Turvallinen työkulttuuri syntyy pitkän ajan kuluessa yhteistyön tuloksena. Urkko arvioi, että Hämeenlinnan tehtaalla vähäinen työntekijöiden vaihtuvuus on ollut yksi turvallisuuden vahvistaja.

– Työturvallisuus syntyy kaikkien tekemisestä, Urkko sanoo.

Koko ajan on tavoitteena, että tehdään työpaikasta turvallinen, niin työ tuottaa tulostakin.

Vuoden ajan työpaikalla on ollut käytössä sovellus, jonka avulla työntekijät voivat ilmoittaa turvallisuuteen liittyvistä epäkohdista tai muista havainnoistaan.

Sovellusta voi käyttää puhelimella ja havaintoon voi liittää valokuvan. Tapahtumat kirjautuvat järjestelmään ja menevät vastuuhenkilöiden tietoon. Järjestelmästä voi jälkikäteen tarkistaa, mitä ilmoituksen perusteella on tehty.

Sovellus on työsuojeluvaltuutetun mukaan kätevä lisä yhteiseen turvallisuustyöhön.

– Koko ajan on tavoitteena, että tehdään työpaikasta turvallinen, niin työ tuottaa tulostakin, Urkko sanoo.

TIETO LISÄÄ TYÖTURVALLISUUTTA

Työympäristöjuristi Mari Koskinen Teollisuusliiton työympäristöyksiköstä kertoo, että työtapaturmien vähentäminen lähtee työpaikoilla riskien arvioinnista ja hallinnasta. Tiedon lisääminen on yksikön keskeinen tehtävä.

– Yritetään saada työpaikoille yhä enemmän tietoisuutta riskeistä ja vastuista, Koskinen kertoo.

Koronavuosi on vähentänyt tehtyjä työtunteja ja erityisesti matkustamista. Työtapaturmien vähentymisen taustalla on vahvasti myös pitkäjänteinen turvallisuustyö.

Yritetään saada työpaikoille yhä enemmän tietoisuutta riskeistä ja vastuista.

Koskinen pitää mahdollisena, että korona-aikana pandemiaan liittyvien riskien kartoitukset ovat saattaneet lisätä myös muiden riskien tunnistamista. Poikkeusaikana työpaikoilla on esimerkiksi saatettu tehdä enemmän yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, jolloin muitakin epäkohtia on havaittu ja korjattu.

Korona-aikana joillain aloilla etätyön yleistyminen on vähentänyt työtapaturmia. Koskinen muistuttaa, että kotona etätyöpäivän aikana sattuneista tapaturmista harva lasketaan työtapaturmiksi. Esimerkiksi liukastuminen keittiöön kävellessä ei ole työtapaturma, sillä lain mukaan kotona vain suoraan työnteon yhteydessä sattuneet tapaturmat ovat työtapaturmia.

Yleinen havainto turvallisuustyössä on, että työntekijöiden ottaminen mukaan riskien arviointiin ja torjuntaan tuo hyviä tuloksia. Tapaturmien ennaltaehkäisy on kaikkien osapuolien yhteinen etu.

– Aina se harmittaa, kun huomaa, että on sattunut jotakin ja se olisi voitu estää ennalta, Koskinen kertoo juristina käsittelemistään tapauksista.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA

VIERAILIJA: Hanna Wass: Korona paljasti vaalilakien puutteet

Vuoden 2021 kuntavaalit ajoittuvat keskelle edellisen koronakevään jatko-osaa. Tartuntatilanteen kiihtyessä keskeisimmäksi vaaliteemaksi on noussut kysymys siitä, kyetäänkö vaalit ylipäänsä järjestämään terveysturvallisesti vai tulisiko ne siirtää myöhempään ajankohtaan. Asian ympärillä vallitseva epätietoisuus on paitsi herättänyt huolta etenkin ikääntyneiden ja erityyppisistä kroonisista sairauksista kärsivien äänestäjien keskuudessa, myös hankaloittanut puolueiden ehdokashankintaa ja vaalikampanjoinnin suunnittelua. Lopulta hallitus päätyi antamaan eduskunnalle esityksen vaalien siirtämisestä kesäkuulle.

Ratkaisu avasi paljastavan näkökulman suomalaisen vaalilainsäädännön yleiseen problematiikkaan. Pandemian kaltainen kriisi on yhteiskunnan perusrakenteiden inventaario: mikä niissä on kestävää, mitä pystytään mukauttamaan uuden tilanteen vaatimuksia vastaavaksi, millaisia korjausliikkeitä voidaan tehdä ja millä aikataululla? Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi 1.3. Ylen A-studiossa, että suomalainen lainsäädäntö on osoittautunut riittämättömäksi kriisitilanteessa. Kun siinä ilmenneitä puutteita on yritetty nyt nopeasti paikata erilaisilla säädöksillä ja radikaaleillakin toimenpiteillä, on syntynyt vaikeasti hallittava ja vaikeasti tulkittava kokonaisuus.

Havainto kuvaa osuvasti myös vaaleihin liittyvää lainsäädäntöä sillä erotuksella, että siihen ei edes kriisin puhjettua ole haluttu kajota. Vaalilain muutoksia vaativat keinot, kuten ennakkoäänestysajan pidentäminen, varsinaisen äänestämisajankohdan palauttaminen kaksipäiväiseksi ja kirjeäänestyksen ulottaminen ulkokansalaisista kotimaassa asuviin, rajattiin jo viime syksynä keinovalikoiman ulkopuolelle. Sen sijaan yritettiin pärjätä teknisluontoisilla erityisjärjestelyillä ja ”innovointiin” panostamalla.

Vaalilainsäädännön kriisivalmius on uudistettava pandemian jälkeen perusteellisesti.

Haluttomuus ryhtyä institutionaalisiin toimenpiteisiin johtuu pitkälti siitä, että suomalainen vaalilainsäädäntö muodostaa eheän paketin, jonka muuttaminen on aina mutkikas prosessi. Siihen nivoutuu monenlaista poliittista harkintaa ja arviointia. Suosisivatko muutokset joitain äänestäjäryhmiä tai puolueita toisten kustannuksella? Millainen vaikutus asialla olisi poliittisiin voimasuhteisiin? Uudistustyön etenemistä ei myöskään helpota tapa keskittää se pääosin puoluesihteereistä koostuviin toimikuntiin.

Vaalilainsäädännöstä on vuosikymmenten aikana vähitellen kehkeytynyt tarkkaan varjeltu tasavallan jalokivi, jonka kehittämisen tärkeimpänä ohjenuorana on toiminut jatkuvuuden varmistaminen ja riskien minimointi. Nurinkurisesti kyseinen periaate on ampunut omaan nilkkaansa heikentäen vaali-instituution kykyä reagoida joustavasti uhkiin, mikä puolestaan johtaa uusiin ongelmiin. Tilanteessa heijastuu sama jännite kuin elämässä yleisestikin: suurinta uhkapeliä on olla ottamatta riskejä. Ilman riskinottoa ajaudutaan helposti sisäänpäin kääntyneeseen nurkanvalvontaan, jossa yhteys toimintaympäristöön ja herkkyys siinä tapahtuvien muutosten havaitsemiseen heikentyy.

Suomalaisen vaalilainsäädännön kriisivalmius on uudistettava pandemian jälkeen perusteellisesti. Paikkasidonnainen ”kynä, paperi ja vaalikoppi” -malli, joka perustuu fyysiseen kontaktiin vaalivirkailijan kanssa, sopii heikosti globaalin pandemian kaltaisiin oloihin. Demokratioissa on maailmanlaajuisesti käytössä laaja joukko erilaisia joustavia äänestysmuotoja, joiden toimivuutta on nyt aika puntaroida ennakkoluulottomasti myös meillä.

HANNA WASS
Kirjoittaja on yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa ja työskentelee yliopistotutkijana ”Kansalaisuuden kuilut ja kupla (BIBU)” -tutkimushankkeessa.

8.4.2021

Rauman telakan koronatilanne helpottamassa – ”Raskas prosessi kaikkiaan”

Pääluottamusmies Hannu Liimola arvioi, että telakan koronatilanne voi kuormittaa työntekijöitä vielä myöhemminkin, kun jälkeen jääneitä töitä kiritään kiinni.

16.3.2021

Rauman kaupunki tiedotti 10. maaliskuuta, että Rauman telakan koronatilanne on rauhoittumassa. Alkuvuoden aikana telakan noin 1 000 työntekijän joukossa tartunta oli todettu 357:llä.

– Onhan se raskas prosessi ollut kaiken kaikkiaan, kertoo telakkayhtiö Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) pääluottamusmies Hannu Liimola työntekijöiden tunnelmista.

Pääosa telakan työntekijöistä on palannut karanteenien ja testausten jälkeen töihin. Esimerkiksi maaliskuun ensimmäisellä viikolla testattiin 643 karanteenista vapautumassa ollutta työntekijää. Karanteenissa oli 10.3. vielä 55 henkeä. Telakan noin tuhat työntekijää ovat jakautuneet RMC:n lisäksi kymmeniin verkostokumppaniyrityksiin.

Liimola pohtii, että koronatilanteen seuraukset voivat näkyä pitkälle, vaikka tartunnat saataisiin kuriin. Keskeytysten takia aikataulusta jälkeen jääneiden töiden kiriminen voi kuormittaa työntekijöitä.

TYÖPAIKAN ARKI MUUTTUNUT

Koronatestin jälkeen töihin palannut Liimola kertoo, että telakan portilla töihin saapuvat vielä kuvataan lämpökameralla kuumeisten tunnistamiseksi.

– Satunnaisesti kutsutaan testiin niitäkin, jotka ovat jo saaneet puhtaat paperit, Liimola kertoo.

Töihin palanneet työntekijät on jaettu tiimeihin lähikontaktien vähentämiseksi. Esimerkiksi kahvitauot on pidetty porrastetusti ja telakan ruokala on ollut kiinni.

Telakalla edenneen epidemian laajuus yllätti monet. Liimola pohtii, että korona eteni telakalla huomaamattomasti, sillä valtaosalla ei ollut oireita. Hänen tiedossaan on, että neljä ihmistä olisi käynyt sairaalassa koronaoireiden takia.

Koronaan liittyvät hygienia-, turvaväli- ja suojainohjeet ovat Liimolan arvion mukaan olleet kattavia.

– Ei voi sanoa, ettei olisi ohjeistettu, Liimola sanoo.

ASUMISJÄRJESTELYILLÄ OSANSA

Julkisuudessa on keskusteltu ulkomaalaisten työntekijöiden suuren määrän ja yhteisasumisjärjestelyjen vaikutuksista koronaepidemian etenemiseen.

Liimola laskee, että normaalisti noin puolet kerralla töissä olevasta työvoimasta on ulkomailta. Hän toteaa, että koronaohjeet ovat olleet kaikille samat.

Poikkeukselliseen kaikkien karanteenista vapautuvien testaamiseen päädyttiin Rauman kaupungin tiedotteen mukaan laajan levinneisyyden sekä yhteisasumisen takia.

Telakan tilanne on ollut kuuma keskustelunaihe Rauman seudulla. Kaupunki on viestinyt odottavansa, että vierastyöläisiä kohdellaan kunnioittavasti ja some-kirjoittelut pidetään asiallisina.

OPPIA MAHDOLLISTA OTTAA

Telakan koronatilannetta selvittämässä olleet tahot katsovat yhteistyön toimineen.

Yhteistyöpalaverissa 10.3. Rauman soten, sairaanhoitopiirin, aluehallintoviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä telakkayhtiö RMC:n edustajat totesivat yhteistyön sujuneen hyvin telakan koronatilanteen hoidossa.

Pääluottamusmies pohtii, että telakan koronakokemuksista on mahdollista ottaa oppia, mutta tulevaisuus näyttää, miten tilanne kehittyy.

– Opin ottaminen lähtee jokaisesta itsestään, Liimola sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA JUHA SINISALO

ERITYISALOJEN SEKTORI: ”Väki on hitsautunut loistavasti yhteen”

Teollisuusliiton erityisalojen sektori ajaa jäsenten etuja 16 sopimusalalla. Sektorin johtaja Marko Rosqvist kertoo, että liiton kolmen toimintavuoden aikana moni asia on muuttunut ja paljon on opittu.

19.2.2021

– Kolme vuotta on mennyt nopeasti. Väki on hitsautunut loistavasti yhteen töitä tehdessään, sanoo Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist.

Teollisuusliitossa edunvalvonta- ja työehtotoimintaa hoidetaan neljällä eri sektorilla, jotka ovat kemian sektori, teknologiasektori, puutuotesektori ja erityisalojen sektori.

Erityisalojen sektori vastaa 16 sopimusalallaan muun muassa edunvalvonnasta, työehtosopimustoiminnasta ja jäsenpalveluista. Sektorille tuli sopimusaloja kaikista kolmesta Teollisuusliiton vuonna 2018 perustaneesta liitosta. Sektorin sopimusalojen ammattikirjo on laaja. Alojen erilaisuus on sekä haaste että rikkaus.

Marko Rosqvist

Rosqvist kertoo, että erilaiset neuvottelukulttuurit ovat vaatineet opettelua, mutta niistä on voinut ammentaa uutta osaamista. Erityisesti hän kiittää sektorin sopimusasiantuntijoiden osaamisen kehitystä.

– Jokainen oppi antaa lisää ja pystyy hahmottamaan, mistä narusta kannattaa vetää.

Myös ison organisaation hyödyt ovat tulleet näkyviin erityisalojen sektorilla. Esimerkiksi Teollisuusliiton tutkimusyksikön panosta Rosqvist pitää tärkeänä.

Kaikkiaan hän kuvailee sektorin sopimusalojen neuvottelukulttuuria hyvähenkiseksi. Sopimusalojen työehdoista sovitaan kahdeksan työnantajaosapuolen kanssa.

– On käyttäydytty asianmukaisesti ja puhuttu asiaa toisiamme kunnioittaen, Rosqvist kertoo.

MUUTOKSIA SOPIMUSALOILLA

Teollisuusliiton perustamisvaiheessa erityisalojen sektorilla oli 15 sopimusalaa. Suorajakelun sopimusala on tullut uutena mukaan. Alaan kuuluu osoitteettomien mainosten ja maksuttomien kaupunkilehtien jakelu.

Teknisen huollon ja kunnossapidon alalla puolestaan tehtiin vuonna 2019 yrityskauppa, joka kosketti 95 prosenttia sopimusalan työntekijöistä. Caverion osti Maintpartnerin Suomen, Viron ja Puolan toiminnot.

– Sopimus on edelleen voimassa hieman kapeammalla joukkueella, Rosqvist kertoo.

Turvetuotantoala on muutosten kourissa. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on linjattu, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Turveala on ilmoittanut tätäkin nopeammasta alasajosta.

Rosqvist pohtii, että turpeen energiakäytön nopea alasajo tarkoittaa myös turvealan muun tuotekehityksen heikentymistä. Turvetta tarvitaan maatiloilla ja puutarhoissa, mutta uusiakin innovaatioita on ollut työn alla.

HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

Kansainvälisyys on erityisalojen sektorin yksi erityispiirre. Esimerkiksi maaseutuelinkeinojen sopimusalalla on paljon ulkomaalaistaustaisia kausityöntekijöitä.

Sektorin asiantuntijat saavat kuukaudessa 50–70 muun kuin suomenkielistä yhteydenottoa.

Jäsenmäärällä mitattuna erityisalojen sektorin suurimmat sopimusalat ovat media- ja painoala sekä tekstiili- ja muotiala. Molemmilla aloilla on koettu rakennemuutoksia. Digitalisaatio haastaa painotuotealaa ja tekstiiliteollisuutta on viime vuosikymmeninä siirretty ulkomaille. Toisaalta tekstiili- ja muotialalle on viime vuosina syntynyt uusia kotimaisia yrityksiä.

Tulevan kierroksen haasteet kumpuavat Metsäteollisuus ry:n ratkaisusta olla tekemättä työehtosopimuksia.

Sektorin järjestäytymisasteen kehitystä Rosqvist kuvaa vastaavaksi kuin Teollisuusliitossa yleensä. Trendi on ollut laskeva. Kausityöntekijät ovat jäsenhankinnan kannalta sekä mahdollisuus että haaste. Työntekijät lasketaan vuosittain kymmenissä tuhansissa, mutta heidän tavoittamisensa ei ole helppoa.

Monet erityisalojen sektorin työt tehdään muualla kuin tehtaan kaltaisessa kiinteässä työpaikassa. Esimerkiksi lehdenjakajat ovat jakoreiteillään liikkeellä yön ja aamun pikkutunneilla, ja metsureiden työtehtävät ovat luonnossa. Tämäkin asettaa haasteensa jäsenhankinnalle.

SYKSYLLÄ NEUVOTTELUIHIN

Valtaosa erityisalojen työehtosopimuksista on katkolla ensi vuodenvaihteen molemmin puolin noin kolmen kuukauden aikana.

Ensimmäiset neuvottelut käynnistyvät syksyllä.

– Tulevan kierroksen haasteet kumpuavat Metsäteollisuus ry:n ratkaisusta olla tekemättä työehtosopimuksia, Rosqvist ennakoi.

Toisaalta hän toteaa, että muut työnantajajärjestöt eivät toistaiseksi ole lähteneet peesaamaan metsäteollisuutta.

 

KORONA VAIKUTTAA KAIKILLA ALOILLA

Koronapandemian vaikutukset ovat näkyneet enemmän tai vähemmän kaikilla erityisalojen sektorin sopimusaloilla, Marko Rosqvist kertoo.

Esimerkiksi tekstiilihuoltoalalla pesuloissa työt vähenivät, kun hotelli- ja laivapyykin määrä putosi radikaalisti. Sairaalapyykin kasvanut määrä on vain osittain korvannut pudotusta.

Korona on vauhdittanut media- ja painoalan haasteita, sillä mainostus on vähentynyt ja painettuja lehtiä on supistettu palvelujen siirtyessä digialustoille.

– Printtimedian ongelmat vaikuttavat myös jakeluun ja suorajakeluun, Rosqvist pohtii.

Koronan alkutaipaleella tuli iso tarve kasvomaskeista.

Metsäalan töissä on nähty jonkin verran lomautuksia, mutta metsä- ja metsäkonealan näkymiin korona ei ole puraissut erityisen pahasti.

– Metsänhoitotyötä on tehtävä joka tapauksessa.

Tekstiili- ja muotialalle korona-aika on tuonut myös piristystä.

– Koronan alkutaipaleella tuli iso tarve kasvomaskeista, Rosqvist kertoo.

Korona-ajan väistymistä ja uutta talouskasvua odotetaan innolla, mutta osa pandemian vaikutuksista voi jäädä pitkäaikaisiksi, Rosqvist näkee.

 

ERITYISALOJEN SEKTORI

Työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet 31.12.2020
● Jakelu 1 014

● Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala 284
● Maaseutuelinkeinot 748
● Media- ja painoalan työntekijät 4 283
● Metsäala 1 058
● Metsäkoneala 1 111
● Puutarha-ala 900
● Suorajakelu 20
● Taimitarha-ala 155
● Tekninen huolto ja kunnossapito 488
● Tekstiili- ja muotiala 2 526
● Tekstiilihuoltoala 974
● Turkistuotantoala 81
● Turvetuotantoala 42
● Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry 867
● Viher- ja ympäristörakentamisala 247
Yhteensä 14 798

 

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

Antti Malste: Elinvoimaa etsimässä

Kuntavaaleihin on aikaa alle kolme kuukautta. Vaaliteemoja veikkaillessa ei voi mennä kovin pahasti pieleen, jos ennustaa, että palvelut tulevat olemaan yksi vaalien kuumista aiheista. Hyvän arjen kannalta palvelut ovat tietenkin tärkeitä. Mutta aivan keskeistä on myös se, kuinka turvataan edellytykset palveluiden tarjoamiselle.

Monissa kunnissa kamppaillaan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Taloustilanteen tekee koronasta riippumatta erityisen haasteelliseksi se, että monilla kunnilla kysymys on rakenteellisesta ongelmasta. Väestön ikääntyessä työikäinen väestö pienenee ja samalla kuntien veropohja rapistuu.

Kuntapäättäjät ympäri Suomen ovat vakavan paikan edessä pohtiessaan sitä, kuinka kuntalaisten tulevaisuus saadaan turvattua.

Samaan aikaan maan hallituksessa valmistelussa oleva sote- ja maakuntauudistus tulee vähentämään kuntien tehtäviä. Sote- ja maakuntauudistuksen voi kuitenkin nähdä mahdollisuutena kunnille. Tehtävien vähentyessä jäljelle jäävien tehtävien merkitys korostuu. Jatkossa yksi keskeisimmistä tehtävistä tulee olemaan elinkeinopolitiikka – tai kuten on muodikkaampaa sanoa – kuntien elinvoima.

Elinvoiman voi tiivistää yhteen kysymykseen. Millaisia päätöksiä meidän kunnassamme pitää tehdä, että yritykset pärjäisivät mahdollisimman hyvin? Menestyvät yritykset tarkoittavat työpaikkoja, ja työpaikat tarkoittavat hyvinvointia, eli elinvoimaa.

Paasikiven mukaan ”kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”, ja samalla tavoin kuntien elinvoiman rakentamisen pitäisi lähteä tosiasioiden tunnistamisesta. Mikä tekee juuri meidän kunnastamme hyvän paikan liiketoiminnalle? Vastaus voi olla vaikkapa sijainti, hyvät liikenneyhteydet, osaava väestö tai toimivat palvelut. Olennaista on tunnistaa tekijät, joiden varaan menestystä voidaan rakentaa.

Keskeisiä rakennuspalikoita hyvässä elinkeinopolitiikassa ovat esimerkiksi yrityspalvelut, yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja yritysten välillä, fiksu ja tehokas maankäyttö ja kaavoitus, toimivat palvelut ja järkevät hankinnat.

Mutta vaikka kunnat voivat itse tehdä paljon elinvoimansa eteen, on yhteistyössä voimaa. Alueellisen yhteistyön kautta kunnat voivat saada enemmän aikaan kuin yksinään. Varsinais-Suomen meriteollisuus tai Vaasan seudun energiateollisuuden klusteri ovat oivia esimerkkejä siitä, miten yhteistyöllä voidaan luoda hyvinvointia koko alueelle.

Toivottavasti mahdollisimman moni teollisuusliittolainen lähtee kuntavaaleihin ehdolle tekemään omasta kotikunnastaan parempaa ja elinvoimaisempaa.

ANTTI MALSTE
Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö

KUVA KITI HAILA

NUORISOTOIMINTA: Korona-aikana nuoret koolle vaikka sitten verkossa

Teollisuusmeetingit kutsuvat nuoria helmikuussa. Tarvittaessa ne järjestetään verkossa. Liitto järjestää keväällä myös vain opiskelijajäsenille suunnattuja tapahtumia.

KUVA YLLÄ: Kaakkois-Suomi–Savo-Karjalan Teollisuusmeeting helmikuussa 2019 vei nuoret Himokselle laskettelemaan ja keskustelemaan eduskuntavaaleista. KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Teollisuusliiton nuorten kevät on koronarajoituksista huolimatta täynnä tapahtumia, kertovat järjestötoimitsijat Petteri Männistö ja Tuomas Suihkonen.

Tapahtumia on suunniteltu tavalliseen tapaan, sillä sosiaalinen kanssakäyminen ja yhdessä vaikuttaminen ovat Teollisuusliiton nuorisotoiminnan kulmakiviä, he perustelevat.

– Se, että nuoret tekevät ja toimivat yhdessä valtakunnallisesti, on tärkeää. Työpaikalla ei välttämättä ole toista nuorta, jonka kanssa puhua liiton toiminnasta, Männistö sanoo.

Petteri Männistö. KUVA KITI HAILA

Viime vuonna useita Teollisuusnuorten tapahtumia jäi toteutumatta koronaviruksen vuoksi. Esimerkiksi marraskuussa jouduttiin perumaan Teollisuusnuorten päivät. Tapahtumaan oli ehtinyt jo ilmoittautua noin sata nuorta eri puolilta Suomea.

– Nuorten fiiliksistä välittyy, että he eivät ole päässeet tapaamaan toisiaan. Jäsenet ovat kaivanneet niitä tapahtumia, jotka viime vuonna peruimme, Suihkonen sanoo.

Tuomas Suihkonen. KUVA KITI HAILA

Helmikuussa on tarkoitus järjestää kuusi alueellista nuorten Teollisuusmeeting-tapahtumaa. Tapahtumat on tarkoitettu erityisesti uusille nuorille jäsenille. Ilmoittautuminen on jo käynnissä.

Viime vuosina Teollisuusmeetingeissä on lasketeltu, pelattu rantalentopalloa, seikkailtu avannossa märkäpuvuissa, käyty maastoautosafarilla tai jääkiekkomatsissa.

– Olemme varautuneet siihen, että jos koronatilanne jatkuu ja vaikeutuu, niin silloin siirrymme kylmän rauhallisesti hybridimalliin, Männistö sanoo.

Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että nuoret kokoontuisivat alueilla mahdollisten koronarajoitusten mukaisesti esimerkiksi noin kymmenen hengen ryhmissä.

Kukin ryhmä ottaisi sitten verkon välityksellä yhteyden Helsinkiin, josta Männistö ja Suihkonen vetäisivät tapahtumaa.

WEBINAARIT KIINNOSTIVAT

Teollisuusliiton nuoret saivat tuntumaa verkossa järjestettäviin tapahtumiin jo loppuvuodesta, kun liitto järjesti neljä nuorille suunnattua webinaaria.

– Ne tavoittivat nuoria tavallista laajemmin, koska niihin on helppo osallistua omalla puhelimella tai tietokoneella eikä tarvitse matkustaa mihinkään, Männistö iloitsee.

– Miten saamme heidät jatkossa mukaan tapahtumiin, etteivät he jää vain sinne nettiin, Suihkonen puolestaan pohtii.

Webinaarien aiheina olivat hyvinvointi, opiskelu työn ohella, ajankohtainen työmarkkinatilanne ja eläkeasiat.

– Erityisesti webinaari hyvinvoinnista kiinnosti nuoria, eläkeasiat eivät niinkään, Suihkonen kertoo.

– Tulemme jatkossakin nostamaan esiin hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä teemoja, koska nuoret ovat stressaantuneempia kuin ennen, Männistö lisää.

Helmikuussa 2019 Teollisuusliiton nuoret kohtasivat Jämsän Himoksella muun muassa näin. Koronapandemian aikana joukkokokoontumiset eivät ole mahdollisia. KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Koronavirus kokoontumisrajoituksineen aiheutti nuorille viime vuonna lisästressiä eri tavoin, kertovat Teollisuusliiton järjestötoimitsijat.

– Moni työnantaja ei ottanut opiskelijoita työssäoppimisjaksoille. Se oli iso ongelma etenkin viime keväänä, Männistö sanoo.

– Valmistuminen viivästyi useilla opiskelijoilla alasta riippumatta noin puolella vuodella. Jotkut jopa sanovat, etteivät he tiedä, milloin valmistuvat, Suihkonen kertoo.

Myös työllistymisessä oli keväällä lisähaasteita.

– Koronakevät ei ollut helpoin ajankohta etsiä ensimmäistä oman alan työpaikkaa, Suihkonen sanoo.

OPISKELIJOILLE OMIA TAPAHTUMIA

Teollisuusliitto järjestää tänä vuonna ensimmäisen kerran tapahtumia yksinomaan opiskelijajäsenille.

– Olemme saaneet opiskelijajäseniltä palautetta, että liitolla ei ole heille sopivaa tarjontaa, Männistö ja Suihkonen kertovat.

Luvassa on matalan kynnyksen iltapäivätapahtumia, joissa nuoret pääsevät tutustumaan liiton toimintaan.

– Nuorimmat opiskelijajäsenet voivat olla vasta 15-vuotiaita. Heidän saattaa olla vaikea lähteä Kokkolasta tai Rovaniemeltä liiton tapahtumaan Helsinkiin tai Tampereelle.

”Webinaarit tavoittivat nuoria tavallista laajemmin, koska niihin on helppo osallistua.”

Kaikkiaan Teollisuusliittoon kuuluu runsaat 41 300 nuorta, alle 36-vuotiasta jäsentä. Heistä opiskelijajäseniä on lähes 6 000.

– Opiskelijajäsenet ja työssä käyvät nuoret eivät meidän kokemuksemme mukaan sovi helposti yhteen, koska heillä on ison ikäeron lisäksi eroja myös taidoissa ja tiedoissa.

– Teollisuusliiton nuorista osa on ollut työpaikoillaan luottamusmiehinä jo monta vuotta, Suihkonen lisää.

Opiskelijatapahtumia on tarkoitus järjestää keväällä isoissa opiskelijakaupungeissa eri puolilla Suomea, jos koronatilanne sallii. Päiviä ei kuitenkaan ole vielä lyöty lukkoon.

– Lisätietoa on luvassa kevään aikana. Seuraa Teollisuusliiton verkkosivujen tapahtumakalenteria ja sähköpostiasi, Männistö neuvoo opiskelijajäseniä.

Syksylle Teollisuusliitossa on suunniteltu toimintaa ja tapahtumia opiskelijoille yhdessä muiden SAK:n, eli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön, alaisten liittojen kanssa.

– Toivottavasti ne voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti, Männistö sanoo.

 

NUOREN PUHELIN SOI

Teollisuusliitto pyrkii aktivoimaan nuoria jäseniään uudella toimintatavalla. Tekstiviestin tai sähköpostin sijaan nuoret saavat entistä useammin puhelun liitosta.

– Henkilökohtainen puhelu on osoittautunut parhaaksi mahdolliseksi tavaksi saada nuoria mukaan ja sitouttaa heitä liiton toimintaan, sanoo järjestötoimitsija Petteri Männistö.

Esimerkiksi helmikuussa järjestettävien Teollisuusmeetingien alla alueellisten nuorisojaostojen aktiivien on tarkoitus soittaa oman alueensa uusille nuorille jäsenille ja kutsua heitä mukaan. Joskus luuriin saattaa tarttua myös järjestötoimitsija.

Nuoren puhelin pirahtaa myös silloin, kun liiton tietojärjestelmä kertoo opintojen valmistumisesta.

– Soitamme hänelle, kysymme miten menee, oletko päässyt töihin ja oletko hoitanut liiton varsinaisen jäsenyyden kuntoon, Männistö kertoo.

 

TEOLLISUUSNUORET KOKOONTUVAT

  • 13.–14.2. Teollisuusmeeting, Varsinais-Suomi–Satakunta ja Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala
  • 20.–21.2. Teollisuusmeeting, Häme–Pirkanmaa ja Vaasa–Keski-Suomi
  • 27.–28.2. Teollisuusmeeting, Oulu–Lappi ja Helsinki–Uusimaa
  • 10.4. Jäsenristeilyn etkot Helsingissä (jäsenristeily 10.–11.4.)
  • 24.–25.4. Nuorisopäivät Murikka-opistolla Tampereella
  • 26.–28.5. Nuorisotoiminta tutuksi -kurssi Murikka-opistolla Tampereella

 

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN JA KITI HAILA

Hur är läget i Svenskfinland i slutet av coronaåret 2020? – ”Det finns både rädsla och hoppfullhet i luften”

Hurdan är dagsformen på arbetsplatserna i Svenskfinland då året 2020 börjar dra sig mot sitt slut? Ett år som präglats av coronapandemin och restriktioner såväl på jobbet som i privatlivet.

Huvudbild. Simon Punsar på slutmonteringen på släpvagnstillverkaren Ekeri i Kållby i Pedersöre, tillsammans med bland annat Mikael Backlund (i bakgrunden). Arkivbild. FOTO JOHANNES TERVO

16.12.2020

Vi befinner oss i dimman och framtiden är oviss. Så har det låtit flera gånger då industrins utsikter diskuteras i medierna. Nyheterna om vaccin haglar tätt, men fortfarande är det långt kvar till en återgång till det normala.

Drygt 9 000 medlemmar i Industrifacket var permitterade i slutet av mars. Bara en månad senare var antalet 25 000. Det talar sitt tydliga språk om omfattningen på krisen.

Arbetslösheten har ökat i så gott som varenda kommun i landet i jämförelse med ifjol, visar statistik från Arbets- och näringsministeriet.

Vi tar då en titt på hur läget är i de tvåspråkiga landskapen i Finland, där en knapp tredjedel av Industrifackets medlemmar bor.

– Inte speciellt bra eller dåligt i jämförelse med övriga landet, med undantag för båttillverkningen som det går bra för i år. Överlag har den finländska industrin klarat koronakrisen bättre än övriga europeiska länder, säger Industrifackets specialforskare Timo Eklund.

– Det som man kanske kan säga är att sjöfartens problem påverkat kustområden, tillägger Eklund.

ÖSTERBOTTEN

Fler än en tredjedel av de företagsanställda i Österbotten är sysselsatta inom industrin. Andelen hör till de högsta i landet.

Inledningsvis drabbades inte Österbotten så hårt av själva pandemin, medan Vasaregionen genomgick ett akut förvärrat epidemiläge under hösten, för att snabbt mattas av efter att man införde lokala restriktioner.

I oktober fanns det närmare 10 000 arbetslösa i landskapet Österbotten – alla branscher inräknade. Det är en ökning på hela 49 procent från året innan. Andelen arbetslösa, 8,6 procent, är ändå näst lägst i fastlands-Finland.

Inom Österbottens NTM-centrals område har antalet permitterade vuxit kraftigt. I slutet av september var antalet heltidspermitterade 2 600. Det innebär en ökning med hela 670 procent jämfört med  samma tidpunkt ifjol.

Sari Yliaho, huvudförtroendeman vid Amada Automation, tidigare LKI Käldman, i Pedersöre. FOTO JOHANNES TERVO

Sari Yliaho är huvudförtroendeman på Amada Automation,tidigare LKI Käldman, i Pedersöre. Företagets verksamhet är automationslösningar för plåthantering. För Yliaho har året inneburit bland annat samarbetsförhandlingar.

– Det verkar som om vi kanske går mot nya permitteringar. Det ser för tunt ut, vi skulle behöva mer jobb till vårkanten och efter nyår. Det har varit en betydlig nedgång från läget i våras. Men uppsägningar har det inte varit tal om, säger Yliaho.

Yliaho ser det hela som en mellanfas. Det japanska bolag som blev majoritetsägare i början av året satsar på långsiktigt arbete, hävdar hon.

Folk går och väntar på nyheter samarbetsförhandlingar och permitteringar

Grannen, jordbruksmaskintillverkaren Elho, som vuxit så det knakar under de senaste åren har också gått igenom samarbetsförhandlingar och permitteringar i år, liksom också bland andra släpvagnstillverkaren Ekeri i Kållby.

På Botnia Marin i Malax är det däremot full rulle och verkligen ingen brist på jobb. Företaget tillverkar bland annat fritidsbåtar av modell Targa.

– Man bygger ut produktionshallen och det ska vara klart till sommaren, så det finns framtidstro, säger huvudförtroendeman Johnny Söderholm.

I våras stängde Volvo i Sverige ner  fabrikerna totalt under en period, vilket märktes av på Botnia Marin.  Samma gällde också för nedstängningarna i Kina och Italien

Söderholm berättar att det däremot kommit fram fall av coronasmitta bland de 180 anställda i produktionen.

– Vi har gjort egen smittspårning på fabriken, och runt 50 personer har varit i karantän under hösten. En hel förmonteringsavdelning var i karantän samtidigt, säger Söderholm. Det har bromsat upp produktionen en aning.

”Det verkar nog finnas folk med pengar. De kanske inte kan resa, så de satsar på att köpa båtar”

Under coronakrisen har företag som tillverkar varor för hemmabruk klarat sig bättre då folk håller sig hemma, och då är det lätthänt att konsumtionen flyttar över på t. ex renovering och inredning.

Mats-Johan Kaars är huvudförtroendeman på säng- och madrasstillverkaren Hilding Anders Finland i Närpes, där 48 personer jobbar i produktionen.

Under våren togs det också här till permitteringar och fabriken stängde ner helt och hållet i två veckor. Efter det kom man igång igen, men på hösten har coronan hämtat med sig mörka moln. Den här gången ligger problemet på materialsidan.

– Problemet ligger på underleverantörhåll och materialflöden. Det har i viss mån varit svårare att få tag på material. Det är ju jättesynd att sådant lägger käppar i hjulet. Speciellt med tanke på att vi skulle ha hur mycket beställningar som helst, säger Kaars.

– På lite längre sikt ser jag ändå att det snarare ska bli frågan om nyanställningar för vår del. På våren ser det säkert bättre ut.

På lite längre sikt ser jag ändå att det snarare ska bli frågan om nyanställningar för vår del

På det stora hela kan man säga att kemisektorn tillsvidare tagit minst skada av Industrifackets sektorer.

Beställningarna inom kemiindustrin ökade med 14 procent i hela landet i september i jämförelse med samma tidpunkt året innan.

Den vågen verkar slipmaterialstillverkaren Mirka rida på. Mirka stängde ner hela produktionen i våras och hela personalen på företagets enheter i Jeppo, Oravais, Jakobstad och Karis var permitterad under drygt två veckor i april–maj, men efter det har vinden vänt.

– Vi anställer nu mer produktionspersonal. Man ska också komma ihåg att företaget har ju satsat 100 miljoner i år, säger huvudförtroendemannen för Mirkas fabrik i Oravais, Markus Hotta.

PANDEMIN SÄTTER INTE STOPP PÅ INDUSTRISATSNINGAR I ÖSTERBOTTEN

Från Karleby industripark hörs däremot goda nyheter. Bland annat har gruvföretaget Keliber satsat stort och har hyrt mark för att bygga en litiumfabrik.

Enligt företaget kommer företaget att sysselsätta omkring 140 personer när verksamheten är i gång i full skala, av dem runt 50 på fabriken i Karleby. Själva malmutvinning kommer ske i Karleby, Kronoby och Kaustby.

Boliden Karleby går också bra och hittas bland annat i toppen av listan över företag som betalar samfundsskatt i Karleby.  Runt 550  personer jobbar på företagets två anläggningar.

Grannen Freeport Cobalt flyttar över produktion från enheten i Belgien till Karleby. Företaget koncentrerar förädlingsverksamheten till Karleby, vilket skapar arbetstillfällen.

I Vasaregionen har Wärtsilä en stor satsning på teknologi på gång i och med byggandet av Smart Technology Hub i Vasa.

På andra sidan Bottniska viken, i svenska Skellefteå, fortskrider Northwolts planer på en batterifabrik. I Österbotten innebär det bland annat att ABB, Sweco och karlebyföretaget Fineweld har fått en del av kakan.

SÖDRA FINLAND

Nyland stängdes in under några veckor i våras, något som knappast gick obemärkt förbi. Pendlingen till jobbet och transporterna fortsatte ändå med tillhörande restriktioner.

Värst utsatt har varit det näringsområde som lever av Helsingfors-Vanda flygplats. Coronaläget blev sämre framför allt i huvudstadsregionen på hösten och vad det kommer att innebära återstår att se.

I Egentliga Finland är det så kallade marinindustriklustret med Åbovarvet i centrum något som legat på tapeten på grund av den hårda stöt coronaviruset orsakat kryssningsbranschen. Meyer Turkus samarbetsförhandlingar slutfördes i november.

På SBA i Raseborg har man märkt av coronakrisen bland annat i färre underleverantörsjobb. Huvudförtroendeman Tommi Laaksonen och arbetsrskyddsfullmäktige Tom Lundström  i september 2019. FOTO PATRIK LINDSTRÖM

Åbovarvet meddelade att 84 anställda sägs upp, de flesta av dem tjänstemän. Helsingforsvarvet har däremot fått in en beställning som ska trygga jobben fram till mitten av 2022.

På SBA i Raseborg, är det kanske aningen överraskande inte avdelningarna som jobbar med produkter för varvsindustrin som går trögt, utan det är företagets ”tredje ben”, underleverantörsjobben, som trutit.

På grund av det gör huvudförtroendeman Tommi Laaksonen för tillfället fyradagarsvecka liksom också ett tjugotal arbetskamrater. Totalt jobbar runt 70 personer i produktion på SBA. Laaksonen anser ändå att man klarat sig bra i jämförelse med skräckscenarierna från i våras.

– Det finns både rädsla och hoppfullhet i luften. Men på fabriksgolvet finns det en förståelse för läget. Som det ser ut nu ska permitteringarna upphöra i januari, men vi får se, säger Laaksonen.

SBA:s fabrik i Raseborg, 2019. Företaget hade nyligen flyttat från Svartå. FOTO PATRIK LINDSTRÖM

I juni varslade och permitterade Valmet Automotive hela 1 000 anställda på bilfabriken i Nystad. Alla permitterade bilbyggare vid bilfabriken i Nystad återvände till arbetet i slutet av september. På batterifabriken i Salo finns också planer på dubbla personalstyrkan inom produktionen.

Det hela pågår mot ljuset av Nestes beslut att lägga ner raffinaderiet i Nådendal. I dagens läge jobbar knappt 4 000 personer för Neste. Av dem omfattades 1 500 av samarbetsförhandlingarna och 370 arbetstagare får gå.

Samtidigt ligger ändå Borgåraffinaderiet väl till med tanke på investeringar och nya arbetstillfällen.

Daniel Hannus, huvudförtroendeman på kyldisktillverkaren Viesmann i Borgå, har nyligen slutfört samarbetsförhandlingar, för sjätte gången det här året.

– Efterfrågan på mindre kylskåp stannade upp totalt på våren och har inte återhämtat sig. De större skåpen som går bland annat till butiker har dragit rätt så bra, berättar Hannus.

Efter de första samarbetsförhandlingarna permitterades kontorspersonalen. Då fick också alla hyresanställda inom produktionen gå.

Daniel Hannus, huvudförtroendman på Viessmann Refrigeration Systems i Borgå. FOTO KITI HAILA

Från och med årrsskiftet börjar permitteringarna rulla De var runt 40,50 personer. Det var också meningen att vi skulle ha runt 50 sommarvikarier. Vi hade inte en enda, berättar Hannus om läget.

Samarbetsförhandlingarna i december innebar att också uppsägningar fanns på bordet, 28 jobb var hotade. Resultatet blev 21 uppsagda, av vilka 10 personer jobbade i produktionen.

– Jag trodde ju nog att vi skulle klara oss med enbart permitteringar. Omkring hälften av dem som sades upp från fabriksgolvet var så kallade frivilliga som inte hade långt kvar till pensionen. För dem gäller pensionsslussen, när den nu finns kvar, säger Hannus.

Från och med årrsskiftet börjar permitteringarna rulla på fabriken.

– Max 18 dagar per anställd. Det blir högst antagligen frågan om fyradagarsvecka.

Hur det kommer att se ut på våren har mycket att göra med hur coronaläget ser ut i Europa.

– Vår marknad har ju länge varit Norden, men målet har varit att komma in på tyska marknaden på allvar. Coronan har gjort det svårare.

ÅLAND

På Åland sysselsätter sjöfarten och turismnäringen ett stort antal människor. Det är också frågan om branscher som tagit stryk av åtgärderna mot coronan.

Åland gick från att ha haft en låg arbetslöshet på 3,7 procent arbetslösa eller permitterade till rekordhöga 13 procent på Åland i maj.

Fortfarande ligger andelen på runt tio procent. Det är samma nivå som under recessionen på 1990-talet.

Till exempel såg Åland den största djupdykningen i utbetalda lönebelopp i jämförelse med ifjol, 10,8 procent.

Enligt uppgifter från Sjömansunionen var knappt hälften av Finlands 6 700 sjömän permitterade i oktober. Transport- och kommunikationsverket Traficom utökar sitt stöd att omfatta trafiken mellan Mariehamn och tre hamnar i Sverige.

Inom Industrifackets branscher är det bland annat tvätterierna, vars kunder finns inom sjöfarten, som det går sämre för. Inom produktionsindustrin går det litet bättre.

Freddie Forsman är huvudförtroendeman för runt 50 produktionsarbetare på Optinova i Jomala. Fabriken tillverkar slangar främst för industrins behov, medan fabriken i Godby producerar slangar för att användas inom medicinen.

– I våras var vi oroliga över hur leveranserna skulle fungera då passagerarfärjorna inte gick, men det visade sig inte bli ett problem och vi hittade andra lösningar.

Nedstängningen i Tyskland och andra länder i Europa märktes av direkt på exportföretaget. Samtidigt är det fortfarande oklart hur handelsförbindelserna mellan Storbritannien och EU-länderna ska se ut efter årsskiftet.

Arbetsgivaren inser väl att det lönar sig att hålla fast vid erfaren personal. Annars kan ju kunnande gå förlorat

– Visst finns det mindre jobb, vilket innebär mer tid för sådant som utbildning, underhåll, städning och sådant. Eftersom vi har stora kunder i Storbritannien är Brexit också något som man funderar mycket på hos oss.

Några samarbetsförhandlingar har inte varit på agendan.

– Arbetsgivaren inser väl att det lönar sig att hålla fast vid erfaren personal. Annars kan ju kunnande gå förlorat, säger Forsman.

TEXT JOHANNES WARIS

Artikeln är uppdaterad 16.12.kl 11.05 med uppgifter om resultatet i samarbetsförhandlingarna på Viessmann Refrgeration Systems i Borgå. 

REPORTAASI: Aste palasi suomalaisomistukseen – ”Me olemme täällä kuin yhtä isoa perhettä”

Forssalainen ammattikylmälaitteita valmistava Aste Finland palasi entisille suomalaisomistajilleen viime kesänä. Belgialaiskonserni oli ostanut kasvuyrityksen kolme vuotta aikaisemmin, mutta päätyi myymään sen takaisin liikevaihdon romahdettua. Työntekijät huokaisivat helpotuksesta, vaikka koronapandemian kuristusote varjostaakin uutta alkua.

KUVA YLLÄ: Tiiminvetäjä Tomi Eloranta liimaa lediprofiilin kiinnityslistaa. Hänen mielestään kylmälaitteiden valmistus ei ole ”rakettitiedettä”, joten tiiminjäseniä voidaan vaihdella keskenään aaltoilevan työtilanteen mukaan. Taustalla pääluottamusmies Riku Saloinen.

4.12.2020

ASTE FINLAND OY

PERUSTETTU 2010
KOTIPAIKKA Forssa
TUOTANTO Räätälöitäviä ammattikylmälaitteita
HENKILÖSTÖ 38, joista tuotannossa 24
LIIKEVAIHTO 8,4 miljoonaa euroa (2019)

Kaikki näytti hyvältä keväällä 2017. Puolentoista vuoden neuvottelujen jälkeen Aste Finland Oy:n osake-enemmistö myytiin belgialaiselle kylmälaitevalmistajalle DRU Internationalille. DRU oli osa belgialaista Groep Heylen -investointikonsernia. Vientivetoinen forssalaisyritys iloitsi saatuaan leveämmät hartiat, mikä tarjosi paremmat mahdollisuudet sen havittelemaan nopeaan kasvuun.

Asteen johto pysyi entiseen tapaan suomalaiskäsissä. Kaupan syntyessä yritys tahkosi hyvää tulosta yltäen sinäkin vuonna 10 miljoonan liikevaihtoon. Parin vuoden kuluessa yhteistyösuhde alkoi kuitenkin rakoilla. Suomalaisen henkilöstön käsityksen mukaan yrityskulttuurien eroavaisuudet jäykistivät tuotantoa ja vahingoittivat pitkäjänteisellä työllä rakennettuja asiakassuhteita.

Yrityksen johtamiseen liittyvät näkemyserot ja keväällä Eurooppaan rantautunut koronapandemia johtivat liikevaihdon romahtamiseen. Vielä vuonna 2018 Aste teki ennätysliikevaihdon, 12 miljoonaa euroa. Viime vuonna se oli supistunut jo reiluun 8 miljoonaan. Tänä vuonna ylletään hädin tuskin 6,5 miljoonaan euroon.

Asteen työntekijät toteavat, että uudet omistajat eivät puuttuneet tuotannon toimintaan. Jotain havaittiin kuitenkin olevan vialla, kun belgialaisten vierailut lisääntyivät tehtaalla viime vuonna. Huoli kasvoi entisestään suomalaisten avainhenkilöiden alkaessa irtisanoutua tehtävistään yksi toisensa jälkeen viime syksystä lähtien.

– Päätöksentekoa vietiin yhä enemmän ulos tehtaalta. Kun brändäyksen yhteydessä kiinnitimme tuotetarroja kaappien kylkiin, niiden sisältö piti tarkistuttaa Belgiassa asti, ihmettelee yli viisi vuotta tehtaalla työskennellyt juottaja ja tiiminvetäjä Tomi Eloranta.

Tiiminvetäjä Jyrki Vuorema työskenteli aiemmin Helkama Forsten tehtaalla. Hän laittaa eristeallasta koneikon pohjaan ja runkoon kiinni. ”Jos havaitsemme helpomman tavan tehdä työvaihe, emme tarvitse muutoksen tekemiseen esimiehen lupaa.”

Samoissa tehtävissä ja yhtä pitkään Asteella työskennellyt Jyrki Vuorema kertoo työntekijöiden pelänneen kaupanteosta lähtien sitä, että yrityksen tuotanto viedään ulkomaille. Vuorema sanoo nähneensä vuosien varrella monen forssalaisfirman alasajon.

– Ajateltiin, että ne ostavat tuotteet, työkalut ja osaamisen ja vievät ne mukanaan. Mutta niin ei onneksi käynyt, Vuorema sanoo.

Kun työntekijät kuulivat entisten suomalaisomistajien ostaneen yrityksen heinäkuussa takaisin belgialaisten pari vuotta sitten perustamalta Creative Cooling Group -konsernilta, vaihetyöntekijä ja työsuojeluvaltuutettu Maija Hakala kertoo henkilöstön tunteneen valtavaa helpotusta.

Tutut esimiehet ja johtohenkilöt palasivat ruoriin. Vaikka tuotanto on supistunut koronan takia rajusti ja lomautukset ovat päällä, usko tulevaisuuteen on palannut.

– Mehän olemme täällä kuin yhtä isoa perhettä, Hakala kuvaa tehtaalla vallitsevaa hyvää tiimihenkeä ja toimivaa keskusteluyhteyttä johtoon päin.

Vaihetyöntekijän ja työsuojeluvaltuutetun Maija Hakalan tehtävin kuuluu putsata ja varustella kaapit. Hän pesee lasiosat sekä kiinnittää hintalaput ja tarrat tuotteiden kylkiin.

HELKAMA FORSTEN RAUNIOILLA

Aste Finland Oy perustettiin vuonna 2010. Kylmälaitevalmistaja Helkama Forste oli lopettanut toimintansa Forssassa kaksi vuotta aiemmin siirtäen tuotantonsa Unkariin ja Venäjälle. Paikkakunnalla oli jäänyt 150 ihmistä työttömiksi. Myöhemmin myös yhtiö itse ajautui konkurssiin. Yhtiössä työskennelleet kuusi toimihenkilöä perustivat uuden ammattikylmälaitteita valmistavan yrityksen Helkama Forsten raunioille.

Asteen silloinen ja myös nykyinen toimitusjohtaja Jussi Salonen toimi aiemmin Helkama Forsten tuotekehitysjohtajana vastuualueinaan Suomen, Norjan, Venäjän ja Unkarin yksiköt. Hänen mielestään päätös siirtää tuotanto ei vaikuttanut järkevältä.

– Kokoonpanotyön hinta Suomessa ei ole mikään peruste siirtää tuotantoa muuhun maahan. Jos niin menetellään, sillä koetetaan peitellä todellista syytä.

Salonen muistuttaa, että tuhannen euron kylmälaitteen valmistukseen käytetään kokoonpanotyötä vain kaksi ja puoli tuntia. Hän joutui vertailemaan työnsä puolesta Helkama Forsten peruslaitteen valmistusaikaa ja kustannuksia eri yksiköissä. Muissa maissa ei päästy lähellekään suomalaista kustannustehokkuutta.

– Meille on ollut jo toistakymmentä vuotta selvää, että henkilöstökulujen takia Suomi on hyvä paikka valmistaa, Salonen tiivistää.

Kylmälaitevalmistuksessa juottaminen on vaativin työvaihe. Topi Michelsson juottaa höyrystimen kiinni kompressoriin.

Asteen perustajat uskoivat kylmälaitevalmistuksen olevan Suomessa kannattavaa bisnestä. He lähtivät pienin askelin täyttämään Helkama Forsten jättämää aukkoa. Yrityksen asiakaslähtöinen tapa toimia ja valmistaa toiveiden mukaisesti räätälöityjä tuotteita herätti heti kiinnostusta.

– Pidimme tiiviisti yhteyttä asiakkaisiimme. He pääsivät vaikuttamaan jopa laitteiden muotoiluun. Halusimme tehdä tuotteet juuri heidän tarpeisiinsa ja tiloihinsa sopiviksi, Salonen kertoo.

– Meillä piti olla ne vakiolaitteet kuten muillakin, mutta halusimme luoda uusia asennuspaikkoja kylmälaitteille. Niitä voitiin sijoittaa vaikka kauppojen aulaan tai tiskeille. Mitä pienempi ja haasteellisempi tila, niin sen kilpailukykyisempiä me olimme.

Asteen tehtaalla tuotantoa ohjataan notkean lean-ajattelun pohjalta. Tuotanto on jaettu pienempiin linjakokonaisuuksiin, jolloin jokaisella linjalla on oma kylmäteknisiä yksiköitä tuottava osuutensa. Mutta niihin on jätetty myös räätälöinnille tilaa.

– Tuotantotiloista ei löydy pitkiä rullaratoja. Emmehän voi olla varmoja, millaisia laitteita huomenna valmistetaan. Meillä on siellä hyvin ohjautuva solutuotanto.

KORONA TYHJENSI TILAUSKIRJAT

Asteen toimiva johto oli tyrmistynyt, kun heidän luomansa menestyskonsepti ei kelvannut uusille omistajille. Belgialaisten tapa toimia oli jäykkä ja byrokraattinen. Suomalaiset olivat solmineet vuosien jalkatyön avulla luottamuksellisia asiakassuhteita Keski-Eurooppaan ja Skandinaviaan. Nyt belgialaiset ottivat ne hoitaakseen omalla tavallaan, johon eivät läheiset kontaktit kuuluneet.

– Olimme alusta lähtien tehneet yhteistyötä panimoiden kanssa. He taas markkinoivat suoraan liikeketjuille ja kahviloihin. He hinnoittelivat tuotteensa asiakkaiden arvon mukaan, mikä ajattelu oli meille täysin vierasta, Asteen kehitystyössä alusta asti mukana ollut, nykyinen Sisu Coolers Oy:n toimitusjohtaja Saku Pelto-Knuutila muistelee.

Sisu Coolers Oy:n toimitusjohtaja Saku Pelto-Knuutila työskenteli aiemmin Helkama Forsten työnjohtajana ja laatupäällikkönä. Hän irtisanoutui belgialaisomisteisesta yhtiöstä tammikuussa.

– Johtaminen oli hierarkkista. Jokainen pakotettiin omaan lokeroonsa ja toimenkuvaansa. Lopulta emme saaneet edes puhua yrityksen sisäisistä asioista keskenämme. Me olimme tottuneet mataliin organisaatiotasoihin, jolloin yhteistyökin sujui kitkattomasti, selittää Asteen tuotantopäällikkö Anne Järvinen.

Asteen asiakkaat reagoivat tylyyn kohteluun vetäytymällä. Yrityksen suomalaisia avainhenkilöitä irtisanoutui vahvojen näkemyserojen vuoksi. Koronapandemia iski vuodenvaihteen jälkeen Suomeen koko voimallaan. Asteen tilauskirjat tyhjenivät äkkiä. Koko vuodeksi tilauksensa jo tehneet asiakkaat päättivät jäädyttää ne. Myrkkyä kylmälaitevalmistajalle olivat myös ravintoloiden sulkeminen ja yleisötapahtumien peruminen.

Liikevaihdon romahdettua belgialaiset kypsyivät myymään yrityksen takaisin entisille omistajilleen, jotka olivat ehtineet jo perustaa uuden yrityksen. Tämän firman lopulliseksi nimeksi vahvistui Sisu Coolers Oy. Se omistaa nyt sataprosenttisesti Aste Finlandin osakkeet. Coolersin toimialaan kuuluvat kylmälaitteiden huolto ja varastointipalvelut.

”Me olemme tottuneet mataliin organisaatiotasoihin, jolloin yhteistyökin sujuu kitkattomasti”, Asteen tuotantopäällikkö Anne Järvinen sanoo.

LOMAUTUKSIA JA PULAA KOMPONENTEISTA

Pääluottamusmies Riku Saloinen kertoo, että tehtaalta oli syyskuussa lomautettuina 15 työntekijää. Pelättävissä on, että mikäli korona jatkuu, saattavat vuodenvaihteessa tulla vastaan ensimmäiset irtisanomiset. Tavallisesti lomautuksiin joudutaan Asteella turvautumaan loppuvuodesta.

– Tämä on hyvin kausiluonteista työtä. Kylmälaitteiden sesonki käynnistyy vuodenvaihteessa. Joka kevät palkataan ehkä parikymmentä sesonkityöntekijää, joista usein on voitu myös pari vakinaistaa. Nyt sellaiseen ei ole ollut mitään mahdollisuutta.

Asteen tuotannossa pyritään keskittymään ydinosaamiseen ja loppukokoonpanoon. Kaikki kylmätekniikka kokoonpannaan itse, mutta samalla nojaudutaan vahvaan alihankintaverkostoon. Tehtaalle ostetaan valmiita osakokoonpanoja ja kylmälaitteiden runkoja. Ohutlevykomponentit toimitetaan valmiiksi pinnoitettuina ja maalattuina.

”Tämä on hyvin kausiluonteista työtä. Kylmälaitteiden sesonki käynnistyy vuodenvaihteessa”, pääluottamusmies Riku Saloinen kertoo.

Tehtaan neljä tuotantolinjaa on jaettu tuoteryhmien mukaan. Osakoonnissa kaappeihin kasataan lauhduttimet, höyrystimet ja ohjausyksikkökellot. Avolinjalla valmistetaan katot, takaseinät, verhopellit ja hyllyt. Kun koneikko on valmis, kaappi viedään juotettavaksi. Sähkölaitteet testataan ja katsotaan myös, etteivät asennetut kylmäaineet vuoda.

Pääkasauksessa kaappiin laitetaan kiinni lasikyljet, katot ja takaseinät. Koneikkoon kiinnitetään kaikki osakoonnissa valmistetut osat. Sen jälkeen tuote menee varusteluun. Koronapandemia on aiheuttanut ongelmia ja viiveitä tuotannossakin. Danfoss toimittaa tehtaalle eurooppalaisia kompressoreita, joihin tulee elektroniikka Kiinasta.

– Kun Kiinan rajat menivät kiinni, emme saaneet sieltä komponentteja. Piti turvautua vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, tiiminvetäjä Eloranta sanoo.

 

EKOLOGISEMPIA KYLMÄLAITTEITA

Aste Finland Oy:n toimitusjohtaja Jussi Salonen kertoo kylmälaitebisneksessä olevan Euroopan unionin tasolla 650 miljoonan euron markkinat. Yritys tavoittelee kolmen vuoden aikana 15 miljoonan euron liikevaihtoa. Forssassa tehtävistä kylmälaitteista menee kaksi kolmasosaa vientiin.

EU-lainsäädäntöön on tulossa maaliskuussa 2021 muutoksia, jotka pakottavat kylmälaitevalmistajat tekemään entistä ekologisempia kylmälaitteita. Salonen pitää tervettä kilpailua ruokkivia ja energiansäästöön kannustavia muutoksia tervetulleina.

Asteen kilpailijat ovat ulkomaisia yrityksiä. Yrityksen isoimmilla asiakkailla, kuten tunnetuilla panimoilla, on valtavia ostopotentiaaleja. Heineken ostaa vuosittain noin 100 000 kylmälaitetta. Jos toimittaja haluaa olla tällaisen kysynnän vallitessa uskottava, sillä on oltava muskeleita. Siihen pk-yritys kykenee useimmiten vain verkostoitumisen kautta.

– Mikäli meillä on hyvä verkosto ja alihankintaketju, jotka kykenevät esiintymään ja laatimaan tarjouksia yhdessä, se parantaa merkittävästi jokaisen verkostoon osallisen kilpailukykyä, Salonen maalailee.

Mikael Ahonen asentaa led-valoja noutokaappiin, joka on korona-ajan hittituote kaupassa asiointia vältteleville tuoretuotteiden ostajille.

Aste kiittelee Forssan kaupunkia hyvästä yhteistyöstä, joka on luonut edellytykset tuotannon kasvattamiselle. Yrityksen valmistus on kaupungin vuokratiloissa, joita kaupunki on yhdessä yrityksen kanssa laajentanut jo kahdesti. Laajennuksilla on lisätty hallitilaa yhteensä 3 000 neliötä.

Vuosien varrella Asteen tuoteperheeseen on tullut yhä raskaampia ja vaikeammin käsiteltäviä yksiköitä. Tuotantoon onkin voitava tulevaisuudessa rakentaa puoliautomaattinen kokoonpanolinja.

– Isoimmat laitteet alkavat olla kohta jo auton kokoisia. Tällä uudella linjalla kaappeja voitaisiin varustella samalla tavalla kuin autonrunkoa.

Koronapandemia oli kova isku koko elinkeinoelämälle, mutta synnytti se myös innovaatioita. Kun kylmälaitevalmistajan loppuasiakkaat alkoivat koronan takia karsastaa kaupassa käyntiä, nettiostosten määrä lähti jyrkkään nousuun.

Nettikauppa loi tilaa myös noutokaapeille, joihin asennettuihin kylmätiloihin on mahdollista laittaa valmiiksi ja asiakkaan haettavaksi ruokatavaraostokset. Vähittäiskauppaketjut ja muut tuoretuotteita myyvät tahot tarttuivat innokkaasti uuteen palvelumuotoon.

– Noutokaappien kysyntä lähti räjähdysmäiseen nousuun. Vahvan tilauskannan vuoksi teemme niitä nyt niin paljon kuin vain rahkeet kestävät.

Patrik Korkkinen työskentelee varastossa.

 

TEKSTI MARKKU TASALA
KUVAT JYRKI LUUKKONEN