ÖVERTIDSFÖRBUD 4.–24.11: Övertidsförbudet börjar bita, säger förtroendeman

Huvudförtroendemannen på Kone Hissit säger att arbetstagarna är villiga att kämpa för sina arbetsvillkor och få bort ”kikyn”.

Det duger inte med några försämringar. Det finns ett behov av förbättringar, sammanfattar Tapio Kuhmonen, huvudförtroendeman på Kone Hissit i Helsingfors, stämningen under pågående övertidsförbud.

Enligt Tapio Kuhmonen började övertidsförbudet verka på Kone Hissit omedelbart då övertidsförbudet inleddes den 4 november.  

– Arbetsgivaren har varit tvungen att göra nya arrangemang och till exempel kallat in högre tjänstemän för att göra nattjobb på Helsingfors-Vanda flygplats, säger Kuhmonen.

Arbetstagarna sköter nödarbeten i vanlig ordning under övertidsförbudet. Det handlar om att se till människornas hälsa och säkerhet.

– Ett övertidsförbud på två veckor har garanterat en inverkan. Övertidsförbudet slår hårdast mot monteringen och reparationsarbetet. Det finns sammanlagt 535 anställda och vi jobbar mycket övertid. Det sker ofta på kvällen och nattetid. ”Keikkorna” ser inte till vad klockan råkar vara just då.

– På årsnivå har vi nått maximinivå av övertidsjobb. Arbetsgivaren har ansökt om tillstånd för tilläggsarbete. Jag skulle anställa mer folk i stället för att ha så stora mängder övertidsjobb, säger Kuhmonen.

BEREDDA ATT TA TILL ÅTGÄRDER

Arbetstid, löner och förbättring av arbetsvillkoren är Kuosmanens topprioriteringar för kollektivavtalsförhandlingarna..

– Vi har ingen förlängning av arbetstiden för nästa år, och en sådan inför vi inte i någon form. Dessutom behöver vi lönehöjningar som garanterar köpkraften. Det räcker inte med att sänka inkomstskatten. Det är ett tillfälligt trick. Det dugerinte med några försämringar. Det finns ett behov för förbättringar, säger Kuhmonen.

Kuhmonens fackavdelning, Helsingin Hissityöntekijät, är namnet till trots en fackavdelning som samlar medlemmar från hissföretag i hela landet.  Avdelningen hade sitt höstmöte i början av november.

– Det finns en förståelse för att det kan krävas stridsåtgärder om vi inte kommer vidare i förhandlingarna på annat sätt. Det ses som en viktig uppgift att försvara arbetstagarnas ställning och arbetsvillkor, säger Kuhmonen.

TEXT PETTERI RAITO
ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS

FOTO KITI HAILA

Övertidsförbud

Övertidsförbudet inleddes måndagen 4.11.2019 och avslutas 24.11. Övertidsförbudet gäller runt 100 000 arbetstagare.

Förhandlingarna inom teknologiindustrin har inte lett till ett nytt kollektivavtal och det gamla löpte ut torsdagen 31.10. Förhandlingarna inleddes i augusti och det har blivit tydligt att arbetsgivaren endast tagit med sig förslag på försämringar till förhandlingsbordet.

Det är främst vid det faktum att arbetsgivarna inom teknologiindustrin vill hålla fast vid förlängningen av arbetstiden med 24 timmar, som skon nu klämmer. Industrifacket har från första början meddelat att det inte går för sig.

– Förlängningen av arbetstiden avtalades i samband med konkurrenskraftsavtalet och det rör sig om ett tillfälligt arrangemang. Vi har sagt upp det i fem avtalsbranscher redan ifjol, säger Industrifackets ordförande Riku Aalto.

Industrifacket utlyste ett övertidsförbud för branscherna inom teknologiindustrin. Övertidsförbudet trädde i kraft måndagen 4.11.

Ordförande Aalto bekräftar att arbetsgivarnas mål under förhandlingarna kännetecknats av ett drag. De bygger på att en vilja att smula sönder avtalssystemet och försämra arbetsvillkoren.

– Förslagen har gällt förlängning arbetstiden, minska lönerna, försämra de sociala bestämmelserna, försvaga förtroendemännens ställning och begränsa strejkrätten, säger Aalto.

Dessutom har arbetsgivaren kommit till förhandlingsbordet med en nollinje gällande löneförhöjningar.

– Arbetstagarna har burit sitt strå till stacken för företagens och Finlands konkurrenskraft. Det är rent utsagt ofattbart att tänka att arbetstagarna inte förtjänat sina löneförhöjningar.

Förhandlingarna pågår som bäst även för den mekaniska skogsindustrin, kemibranschen och flera branscher inom sektorn för specialbranscherna.

– Den råa linjen har kommit fram i arbetsgivarnas beteende även i de andra förhandlingsborden, säger Aalto.

Information om övertidsförbudet

Du får information om övertidsförbudet av din förtroendeman, förbundets webbsidor och Industrifackets telefonjour.

På fackets webbsida hittar finns en Frågor och svar-sida där de vanligaste frågorna om övertidsförbudet besvaras. Information om övertidsförbudet får de genom Industrifackets webbsidor och telefonjouren.

Telefonnumret till jouren är 020 690 447. Där svarar man på frågor må-fre klockan 8.30–15. Frågor kan även skickas in per e-post till lakkopaivystys@teollisuusliitto.fi.

 

YLITYÖKIELTO 4.–24.11.: Ylityökielto puree jo, luottamusmiehet kertovat – kikyn poistamiseksi ollaan valmiita taistelemaan

Teollisuusliitto vauhdittaa sopimusneuvotteluja ylityökiellolla. Liitto julisti ylityökiellon 4.11. alkaen teknologiateollisuuden, pelti- ja teollisuuseristysalan, malmikaivosten ja puolustusministeriön työpaikkojen sopimusaloille. Kolme pääluottamusmiestä eri sopimusaloilta kertoo, kuinka ylityökielto vaikuttaa ja minkälaiset tunnelmat työpaikoilla on.

Teollisuusliiton hallitus päätti 8.11. jatkaa meneillään olevaa ylityökieltoa 24.11. saakka. Lisäksi mukaan tulee myös teknisen huollon ja kunnossapidon sopimusala. (Lue lisää tästä)

 

”Heikennyksiä ei hyväksytä, parantaa pitäisi”

Kone Hissien pääluottamusmiehen Tapio Kuhmosen mukaan työntekijät ovat valmiita puolustamaan työehtojaan. ”Heikennykset eivät kelpaa. Parannuksille on tarve”, Kuhmonen tiivistää.


TEKNOLOGIATEOLLISUUS
TAPIO KUHMONEN
Pääluottamusmies
Kone Hissit Oy, Helsinki

Ylityökielto alkoi vaikuttaa Kone Hisseillä heti voimaan astuttuaan 4. marraskuuta.

– Työnantaja on joutunut tekemään järjestelyjä ja laittamaan ylempiä toimihenkilöitä esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle yötöihin.

Työntekijät hoitavat pääluottamusmies Tapio Kuhmosen mukaan päivystyksen hätätyöt ylityökiellon aikana normaaliin tapaan. Kysymys on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta sekä omaisuuden varjelemisesta.

– Ylityökielto kohdentuu voimakkaimmin asennuksiin ja korjauksiin. Kahden viikon ylityökiellolla on varmasti tuntuvia vaikutuksia. Työntekijöitä on kaikkiaan 535, ja ylitöitä tehdään runsaasti. Ne toteutuvat usein iltaisin tai yöaikaan. Keikat eivät kelloa katso.

– Vuositasolla ylitöissä on menty aina tappiin asti. Työnantaja on pyytänyt lupia lisäylitöille. Minä ottaisin mielelläni ennemmin lisää väkeä töihin kuin katselisin suuria ylityömääriä.

TYÖNTEKIJÄT VALMIITA TOIMIMAAN

Työaika, palkat ja työehtojen parantaminen ovat Kuhmosen kärkitavoitteet tes-neuvottelukierrokselle.

– Meillä ei työajan pidennystä ensi vuonna ole, eikä sitä missään muodossa tule. Palkkoihin tarvitaan ostovoiman kasvun turvaava korotus. Tuloveron alennus ei toimi. Se on hetkellinen toimenpide. Työehtojen heikennyksiä ei voi hyväksyä. Päinvastoin työehtosopimukseen pitää saada parannuksia. Näiden pitää toteutua, että edes voitaisiin aloittaa puheet paikallisen sopimisen lisäämisestä.

Helsingin Hissityöntekijät ry piti syyskokouksensa marraskuun ensimmäisessä viikonvaihteessa. Nimestään huolimatta kysymyksessä on valtakunnallinen eri hissiyhtiöiden työntekijöistä koostuva ammattiosasto.

– Yleinen ymmärrys on olemassa sille, että työtaistelutoimenpiteitä tarvitaan, jos neuvottelut eivät muuten etene. Työntekijöiden aseman ja työehtojen puolustaminen nähdään tärkeäksi tehtäväksi, Kuhmonen toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

 

”Pieni hinta tällä hetkellä”

Työntekijät suhtautuvat ylityökieltoon pääsääntöisesti myönteisesti, kertoo Timo Löppönen. Hinta on pieni verrattuna siihen, että nyt taistellaan ja väännetään isoista asioista.


PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALA
TIMO LÖPPÖNEN
Pääluottamusmies, peltiseppä
Saimaan Eristys Oy, Lappeenranta

Teollisuuseristys- ja telineyrityksen pääluottamusmies Timo Löppönen kuvailee, että muutamaa asentajaa ylityökielto ”harmittaa”. He ovat näet juuri tällä haavaa töissä seisakkityömaalla.

– Kyllä me tavallisesti teemme reilusti ylitöitä. Joka seisakkityömaalla menee yömyöhään ja viikonloppujakin tehdään, Löppönen toteaa.

– Mutta aika vähän on tullut kyselyjä. Kyllä työntekijät ymmärtävät, että ylityökiellolla ajetaan heidän etujaan. Ja kun kerroin kiellosta, laitoin vielä kaikille linkin Teollisuusliiton tiedotteeseen. Nyt mobiiliaikana kaikki löytävät nopeasti nettisivut ja tiedot asiasta.

Työtaistelutoimeen ajautuminen ei ole ”kummallekaan osapuolelle” mieluisaa, Löppönen toteaa.

– Kiky on se suurin kysymys, ja tietysti palkankorotukset kuten ne tahtovat aina olla, Löppönen toteaa tes-kierroksen väännöistä.

KIKYN LÄHDETTÄVÄ ILMAN KUSTANNUKSIA

Pääluotto muistuttaa, että kikyhän on teknologiateollisuuden sopimuksesta irtisanottu päättymään ihan pykälien mukaisessa järjestyksessä. Ja sen pitää siitä myös lähteä ilman kustannusvaikutuksia, koska ilman kustannusvaikutuksia se tulikin.

Kiky on ollut osaltaan tuottamassa miljardien eurojen rahapottia työnantajille. Vuoden 2010 yritysten Kela-maksun poisto, vuosien 2012 ja 2014 yhteisöveron alennukset ja vuosien 2017–2020 sotu-maksujen sälyttäminen entistä raskaampina työntekijöille merkitsevät, että ensi vuonna työnantajat saavat ”tulonsiirtoina” yhteensä 4 miljardia itselleen.

– Ei meillä näistä paljoa ole ollut puhetta. Ilmeisesti asentajien mielestä palkasta vähennetyt summat ovat olleet pieniä. Mutta kyllähän nämä kokonaisuudessaan merkitsevät työnantajille todella isoja säästöjä, Löppönen arvioi.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ARI NAKARI

 

”Kikyt pois, palkkoihin ja lisiin kunnon korotukset”

Kemin kaivoksella ylityökielto tuntuu heti, kertoo pääluottamusmies Pasi Heikkinen. Työntekijät ovat valmiita muihinkin toimiin, jotta kilpailukykysopimuksen jatko saadaan torjuttua.


MALMIKAIVOKSET
PASI HEIKKINEN
Pääluottamusmies
Outokumpu Chrome Oy, Kemi

Outokumpu Chromen Kemin kaivoksella 4. marraskuuta alkanut Teollisuusliiton ylityökielto alkoi vaikuttaa heti.

Pääluottamusmies Pasi Heikkinen kertoo, että heti ylityökiellon ensimmäisenä päivänä työnantajan ja työntekijöiden edustajat kokoontuivat yhteen käsittelemään asiaa. Kokouksessa sovittiin, että ylityökutsuja ei laiteta. Samoin sovittiin, mitkä henkilöstön henkeen ja terveyteen vaikuttavat työt rajataan pois ylityökiellosta.

– Tässä on huoltoseisakki päällä, ja siihen ylityökielto varsinkin vaikuttaa, Heikkinen kertoo.

– Samoin jos vuorosta on joku pois, ei kutsutakaan siihen tilalle muita ylitöihin. Kaivoksen tai rikastamon puolella kärsii olla yksi työntekijä vuorosta pois. Jos on kaksi pois, pitäisi tavallisesti alkaa pyytää muuta porukkaa ylitöihin.

Heikkisen mukaan kaivoksen työntekijät ovat suhtautuneet tilanteeseen hyvin.

– He ovat saaneet hyvin tietoa ja ymmärtävät tilanteen.

”KOLMEN VUODEN SOPIMUS, JA SEN JÄLKEEN SE ON POIS”

Heikkisen mielestä kilpailukykysopimus on tämän syksyn työehtosopimusneuvotteluiden selkeästi suurin kompastuskivi.

– Kikyt pois, niitä ei saa missään tapauksessa mennä hyväksymään, Heikkinen kertoo kaivoksen työntekijöiden tuntoja.

– Meillä malmikaivoksillahan kiky on sovittu työehtosopimuksen liitteessä, ei varsinaisesti työehtosopimuksessa. Kolmen vuoden sopimus, ja sen jälkeen se on pois. Ja nyt Teknologiateollisuus haluaa vängätä sitä työehtosopimukseen. Ei siinä ole mielestäni minkäännäköistä järkeä.

Kemin kaivoksella on tänä vuonna pidetty kahdeksan tuntia kikyä, joista työnantaja tosin on maksanut koulutusajan palkan.

– Vaikka siitä palkkakin maksetaan, niin kun se on lisättyä työaikaa, niin ei sitä meinaa oikein kukaan sulattaa, Heikkinen kertoo.

PALKKA, VUOROLISÄT JA KAIVOSLISÄ NOUSUUN

Muitakin toiveita Heikkinen ja hänen johtamansa Keminmaan metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ovat asettaneet työehtosopimusneuvotteluihin.

– Palkankorotuksia pitäisi tulla, ja reilusti. Vuorotyöläisille vuorolisien korotuksia. Kaivoslisään pitäisi saada kunnon korotus, aikoinaan kaivoslisä on ollut korkeampi kuin yövuorolisä. Sairaan lapsen hoidon ikäraja olisi nostettava 10:stä 14 ikävuoteen. Ja pari–kolmekymmentä muuta esitystä, joita liitolle ammattiosastona teimme, Heikkinen kertoo.

Heikkinen uskoo työntekijöiden taistelutahtoon edustamiensa työntekijöiden osalta.

– Jos työehtosopimusneuvottelut jarraavat kikyn takia, niin uskon, että työntekijöillä on näyttää taistelutahtoa ettei sitä tule. Koska eihän siinä ole mitään järkeä siinä hommassa.

– Meidän asioiden eteenhän tässä taistellaan, nyt tämä ylityökielto, ja muutakin jos tarvitaan. Uskon, että kaikki pysyvät tämän takana, Heikkinen sanoo.

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVA JUHA ÅMAN

 

YLITYÖKIELTO

Ylityökielto alkoi maanantaina 4.11.2019 ja päättyy sunnuntaina 24.11.2019. Sen piirissä on noin 100 000 työntekijää.

Kielto ei koske hätätyötä eikä töitä, jotka ovat välttämättömiä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta. Poikkeuslupia ylitöiden tekemiseen ei myönnetä.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisissä työehtosopimusneuvotteluissa ei ennen ylityökiellon alkamista päästy Teollisuusliittoa tyydyttävään ratkaisuun. Työnantajapuoli on pitänyt neuvotteluissa tiukasti kiinni kilpailukykysopimuksen (kiky) yhteydessä sovitun työajan pidennyksen jatkamisesta. Lisäksi työnantaja on pitänyt esillä myös muita työntekijöiden asemaan, oikeuksiin ja työehtoihin kohdentuvia heikennysesityksiä. Erityisesti työaikaan liittyvissä kysymyksissä työnantajien esitykset eivät ole olleet hyväksyttävissä.

Liitolle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä vauhdittamaan neuvotteluja työtaistelutoimenpiteillä liiton jäsenten aseman ja oikeuksien puolustamiseksi.

– On valitettavaa, että joudumme tällaisiin painostustoimiin työnantajia kohtaan. Teknologiateollisuuden uppiniskainen asenne neuvotteluissamme ei kuitenkaan jättänyt meille muuta vaihtoehtoa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi.

Teollisuusliitto ei Aallon mukaan tavoittele neuvotteluissa kuuta taivaalta. Myös työntekijöiden kuuluu kuitenkin saada kohtuullinen osuutensa. Teknologiateollisuuden ajamilla heikennyksillä ainoastaan heikennetään ilmapiiriä työpaikoilla ja huononnetaan tuottavuuskehitystä.

SOPIMUKSETON TILA

Ylityökieltoon ensimmäisenä asetetut neljä sopimusalaa kuuluvat Teollisuusliiton teknologiasektoriin. Kyseessä olevat työehtosopimukset umpeutuivat torstaina 31.10. Vallitsevan sopimuksettoman tilan aikana sovelletaan vanhan työehtosopimuksen määräyksiä. Sopimuksettomassa tilassa työrauhavelvollisuutta ei ole. Työtaistelutoimet, kuten ylityökielto, ovat sallittuja. Sopimuksettoman tilan aikana ei solmita paikallisia sopimuksia.

Lisätietoja ylityökiellosta saat luottamusmieheltäsi, liiton verkkosivuilta tai liiton työsuhdeneuvonnan päivystyksestä. Verkkosivujen Usein kysyttyjä kysymyksiä -sivulle on koottu yleisimmät kysymykset ja vastaukset ylityökiellosta.

Työsuhdeneuvonnan päivystyksen puhelinnumero on 020 690 447. Päivystys on avoinna arkisin kello 8.30–15.00. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen lakkopaivystys@teollisuusliitto.fi.

Liitto päättää ja tiedottaa jokaisesta työtaistelutoimesta erikseen. Seuraa työtaistelutilannetta liiton verkkosivuilla www.teollisuusliitto.fi, täällä Tekijän verkkolehdessä, liiton Facebook-sivulla ja Twitterissä.

 

(Juttua päivitetty 8.11. tiedoilla ylityökiellon jatkumisesta ja laajentumisesta teknisen huollon ja kunnossapidon sopimusalalle.)

Urakkakiista hiertää edelleen Kone Hisseillä – ”Me puolustamme paikallista sopimusta, työnantaja ei”

Kone Hissien työväki oli viime kuussa vuorokauden mielenilmauslakossa paikallisen urakkasopimuksensa puolesta. Kiista ei ole vieläkään ratkennut, kertoo pääluottamusmies Tapio Kuhmonen.

– Tämä oli ensimmäinen [oma] lakko Kone Hisseillä koskaan, vaikka tietysti olemme olleet liiton julistamissa lakoissa, viimeksi osoitettiin mieltä työttömien puolesta. Ei työnantaja tainnut uskoa, että menisimme lakkoon, tämä oli historiallinen tapaus, kertoo pääluottamusmies Tapio Kuhmonen.

Lakossa oli noin 500 työntekijää, eikä Kuhmosen tietojen mukaan kukaan livennyt rivistä.

– Me puolustamme paikallista sopimusta, työnantaja ei, Kuhmonen summaa tilannetta.

Tulkintaerimielisyys Koneella koskee urakkasopimusta. Kuhmonen alleviivaa, että paikallinen urakkasopimus on yhdessä tehty ja siihen on selvästi kirjoitettu, että yhdessä sovitaan asiat.

– Kummankin osapuolen on annettava suostumuksensa. Nyt työnantaja ikään kuin direktio-oikeudellaan tekee itse tulkinnat ja sanelee ratkaisut.

Kuhmosen mukaan työnantaja näyttää heittävän esiin jonkin teoreettisen, matemaattisen kaavan töihin kuuluvasta ajasta, joka on ilmiselvässä ristiriidassa kentän todellisuuden kanssa.

– Esimerkiksi vaakakoriin menee 8 tuntia, työantaja on antanut sille 4 tuntia aikaa. Tämä on aika iso heitto, mutta emme tiedä, millä työnantaja perustelee ajat. Emme ole saanut aikatutkimuksia kolmeen vuoteen, Kuhmonen pahoittelee.

Toisena esimerkkinä pääluottamusmies mainitsee asennuksen, johon tarvitaan kaksi miestä.

– Mikä osuus kakkosmiehellä on työhön? Se ei ole selvää.

NEUVOTTELURATKAISUA HAETAAN

– Neuvottelemme edelleen, mutta melkein samassa jamassa ollaan kuin toukokuisen lakon aikaan. Seuraavaksi mennään erimielisyysmuistiolla.

– Tiukille tämä menee. Kun työnantaja rikkoo paikallista sopimusta ja harjoittaa sanelupolitiikkaa, työntekijöille ei ehkä jää muuta mahdollisuutta vaikuttaa asioihin kuin mennä uudestaan lakkoon.

Kuhmonen toivoo, että sekä Teollisuusliiton että Teknologiateollisuuden edustajat avustavat oikean tulkinnan saamisessa paikallisesta sopimuksesta. Pääluottamusta ei pelottaisi kuitenkaan työtuomioistuimeenkaan meneminen.

– Ei meillä olisi hätää viedä tätä oikeuteen. Työnantaja joutuisi perustelemaan tulkintansa, eivätkä ne perustelut pidä, Kuhmonen uskoo.

Pääluottamusmiehelle median kiinnostus Kone Hissien asioihin on ylittänyt kaikki odotukset.

– Median osalta tämä meni ihan täydellisesti. Kun Yle oli haastattelut minua, haastattelupyyntöjä tuli paljon muualtakin.

TYÖHYVINVOINTI OLISI TUOTTAVUUDEN TAE

Kuhmoselle on mysteeri, miksi Kone Hisseillä ei satsata enempää työntekijöiden hyvinvointiin.

– Kyllä, asiakkaiden tyytyväisyys on ykkösasia. Asiakkaat lopulta maksavat meidän palkkamme. Mutta asiakkaiden tyytyväisyydelle työyhteisön hyvinvointi on ratkaisevaa.

– On aika ristiriitaista, että johtoryhmän jäsenet saavat kyllä hyvät bonukset ja heillä on ihan eri tason liksat kuin työntekijöillä.

Kuhmonen on itse ollut lähes 32 vuotta Kone Hisseillä töissä ”vähän joka puolella”. Hän arvioi, että tulkintaerimielisyys heijastelee työnantajan tiukentuneita asenteita.

– Tuottavuutta halutaan repiä nyt joka kantilta. Mutta minusta asentajien palkkojen laskeminen eli palaaminen lama-ajan palkkoihin ei ole oikea tie.

Kuhmonen alleviivaa, ettei häntä kiinnosta riitely. Pääluottamusmies painottaa työhyvinvoinnin merkitystä.

– Jos yritys tarjoaa työntekijöilleen mielekkään työn ja työyhteisöä johdetaan mielekkäästi, yrityksen tuottavuus nousee.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA

TYÖYMPÄRISTÖ: Tarkkana maataloudessa – tunne oikeutesi ja kanna vastuusi

Maataloudessa ja viheraloilla sattuu vuosittain satoja työtapaturmia. Raskaat nostot sekä työskentely eläinten ja suurten koneiden kanssa aiheuttavat riskejä ja altistavat monenlaisille haavereille. Melu altistaa kuulovaurioille ja käytettävät kemikaalit sekä työympäristön pölyt, bakteerit ja homeet voivat käydä terveyden päälle.

Usein maatalous- ja viheralan työpaikat ovat pieniä ja kuten pienille työpaikoille tyypillistä on, niillä on harvoin valittuna luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua. Silloin myöskään työturvallisuuden kehittämistä ei useinkaan tehdä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyönä.

Kun työntekijöillä ei ole omia edustajiaan varmistamassa, että työpaikalla noudatetaan työturvallisuuslakeja sekä työehtosopimuksen työsuojelusäädöksiä, korostuu työntekijöiden oma turvallisuustietoisuus ja vastuu. Työntekijä, joka ei tunne oikeuksiaan tai ei tiedä miten niistä voisi pitää kiinni, on tavallistakin helpommin työnantajan vietävissä.

Työnantajalla on päävastuu siitä, että työ on terveellistä ja turvallista työntekijälle. Konkreettisesti se näkyy muun muassa velvollisuutena perehdyttää työntekijä työn turvalliseen suorittamiseen ja tarjota työntekijälle tarvittavat suojavälineet. Lisäksi työntekijälle on aina otettava työtapaturmavakuutus sekä järjestettävä työterveyshuolto.

TYÖTERVEYSHUOLTO APUNA TYÖN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ

Lakisääteisen, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ytimessä on työn aiheuttamien terveyshaittojen arvioiminen työpaikalla tehtävillä työpaikkakäynneillä sekä työntekijöiden terveystarkastuksilla. Työterveyshuollon ammattilaisten tehtävä on auttaa työnantajaa parantamaan työolosuhteita, jotta työ ja työolot eivät vaarantaisi työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta.

Silloinkin, kun työnantaja on järjestänyt vain lakisääteisen työterveyshuollon, työntekijällä on oikeus kääntyä työterveyshuollon puoleen, jos työ aiheuttaa terveysvaivoja. Työnantaja voi tarjota työterveyshuollon yhteydessä muutakin sairaanhoitoa, jolloin työntekijällä on oikeus käydä työterveyslääkärillä muidenkin kuin työperäisten sairauksien ja vammojen tiimoilta. Työntekijän kannattaakin selvittää, missä laajuudessa terveyspalveluita on työterveyshuollon kautta saatavilla.

TYÖTAPATURMASTA ILMOITETTAVA AINA

Tärkeintä on työtapaturmien ennaltaehkäisy työtapoja, -välineitä ja -olosuhteita parantamalla, mutta jokaisen työntekijän on myös hyvä tietää, miten tapaturman sattuessa toimitaan.

Työtapaturma uhrille on annettava ensiapua, ja vakavan vamman sattuessa on soitettava hätäkeskukseen. Tapaturmasta on aina ilmoitettava työnantajalle, jotta työnantaja voi tehdä ilmoituksen tapaturmavakuutusyhtiöön. Työnantajalla on hyvä olla tiedossa työntekijöiden lähiomaisten yhteystiedot siltä varalta, että loukkaantunut ei pysty itse olemaan yhteydessä omaisiinsa.

On tärkeää, ettei lievemmänkään tapaturman jälkeen jäädä töihin sinnittelemään, vaan vammoja mennään aina näyttämään lääkärille. Korvausten saamisessa voi tulla myöhemmin vaikeuksia, jos vammat osoittautuvat ensinäyttämää pahemmiksi, mutta lääkäriin on menty vasta pitkän ajan kuluttua tapaturmasta.

TYÖNTEKIJÄN ON NOUDATETTAVA OHJEITA JA KERROTTAVA VAAROISTA

Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan antamia turvallisuusohjeita ja tehdä työt huolellisesti ja riskejä ottamatta. Työntekijän on käytettävä työnantajan määräämiä suojavälineitä kuten kuulo- ja hengityssuojaimia sekä suojavaatteita. Koneiden ja laitteiden turvalaitteita ja -järjestelmiä on aina käytettävä.

Työntekijöiden on kerrottava havaitsemistaan riskeistä ja vaaratilanteista työnantajalle. Esimerkiksi koneissa ja työvälineissä olevista vioista ja puutteista on ilmoitettava viipymättä, jotta puutteet ehditään korjata ennen kuin tapaturma sattuu.

TEKSTI SAILA RUUTH
KUVA TERO SIVULA / LEHTIKUVA