Riku Aalto om Kojamo: Vi är inget undantag

Industrifackets ordförande Riku Aalto svarar på frågor kring hyresbostadsföretaget Kojamo, där förbundet är största ägare. Aalto svarar på frågor kring finansiering, hyror, dividender och skatter.

26.2.2021

Hyresbostadsbolaget Asuntosijoitusyhtiö Kojamos styrelse föreslår att bolaget betalar ut dividender för 2020, den här gången 0,37 cent per aktie. Industrifacket, som äger omkring en tiondedel av aktierna i bolaget, kommer således att få lyfta dividender till ett värde av runt nio miljoner euro. Kojamos bolagsstämma gör det slutliga beslutet om utdelningen den 17 mars.

– Kojamo är ett av våra placeringsobjekt från vilket vi får inkomster genom vilka vi kan finansiera medlemservice, säger ordförande Industrifackets ordförande Riku Aalto.

Förutom intressebevakning handlar det om rättshjälp, karriärtjänster, utbildning och förbundets fritidsboenden. Kapitalinkomsterna har också gjort det möjligt för förbundet att satsa på Industrifackets utbildningscenter Murikkainstitutet.

BAKGRUNDEN I FACKETS BOSTADSPRODUKTION

Bakgrunden till Industrifackets finns i Metallarbetarförbundets egen bostadsproduktion på 1970- och 80-talen. Då byggde förbundet bostäder för sina medlemmar på orter där det fanns jobb men inte tillräckligt med bostäder.

I början av 1990-talet sålde Metall och flera andra fackförbund sina bostäder till  bostadsandelslaget VVO. I gengäld fick förbunden andelar i andelslaget.

VVO gjordes om till ett aktiebolag år 1997 och i samma veva blev andelarna aktier i det nygrundade företaget. Bolaget bytte namn till Kojamo år 2017 och följande år i juni börslistades Kojamo på Helsingforsbörsen.

Vår uppgift är att se till att förbundet har en så god ekonomi som möjligt

Det faktum att Industrifacket idag äger runt tio procent av aktierna i Kojamo beror på att förbundet äger förutom Metallförbundets gamla aktier också de aktier som ägdes av Industribranschernas fackförbund TEAM och Träfacket. De här tre förbunden gick samman och bildade Industrifacket år 2018.

– Vår uppgift är att se till att förbundet har en så god ekonomi som möjligt. En del av det handlar om att förvalta och placera egendomen, det vill säga medlemmarnas pengar, på ett tryggt sätt som ger avkastning så att vi kan trygga förbundets verksamhet även i framtiden, säger Aalto.

Egendomen garanterar också att Industrifacket har trovärdighet under så väl förhandlingar som konfliktåtgärder.

 FÖRBUNDET BARA EN AV ÄGARNA

Riku Aalto verkade som ordförande för Kojamos styrelse mellan åren 2007–2019. Efter det tog Mikael Aro över ordförandeklubban. Han kommer närmast från VR Group där han jobbat som verkställande direktör.

I egenskap av största enskilda aktieägare i bolaget besitter Industrifacket ordförandeskapet i utnämningsutskottet som i sin tur lägger fram förslaget om vem som ska sitta i Kojamos styrelse.

Förutom det är Industrifacket en aktieägare bland andra.

– Vår roll handlar främst om att se till att bolaget har en bra och fungerande styrelse. Vi följer med Kojamo precis som vi också följer med andra börsbolag, säger Aalto.

Av de runt tre miljoner bostäder som finns i Finland har en tredjedel, det vill säga runt en miljon, byggts med hjälp av statens aravalån. De här bostäderna ägs av kommuner, samkommuner, allmännyttiga samfund och deras dotterbolag.

I det ekonomiska läget gav bankerna inte privata lån för att bygga hyresbostäder

Målet med det statliga programmet för bostadsproduktion var ursprungligen att få bukt med bostadsbristen som präglade efterkrigstiden. Speciellt på 1970-talet byggdes mycket bostäder i ett alltmer urbaniserat Finland. Även Metallarbetarförbundet byggde bostäder med stöd av aravalån.

Aalto påminner om att det på 1970- och 80-talen i praktiken var den enda möjliga lösningen.

– I det ekonomiska läget gav bankerna inte privata lån för att bygga hyresbostäder, säger Aalto.

De statliga aravalånen var förmånliga i en tid som präglades av höga räntor, men till exempel under 2000-talet då räntorna varit låga har aravalånens räntor varit högre än för andra lån på marknaden.

BEGRÄNSNINGAR GÄLLER EN TID

Det finns flera begränsningarna som gäller ARA-hyresbostäderna. Hyran bestäms utgående från principen om att hyresinkomsterna i stort ska täcka finansiering av bostäderna och fastighetsskötsel. Begränsningarna gäller i regel i 40–45 år.

Hyresbegränsningarna avslutas då statslånet är betalt. I praktiken betyder det här ofta att värdet på bostäderna stiger. I dagens läge finns största delen av bostäderna Kojamo erbjuder på den så kallade fria marknaden. Bostäderna marknadsförs under brändnamnet Lumo.

Företaget investerar årligen 3–4 gånger mer än vad det betalar ut till ägarna

Aalto har inte mycket övers för påståenden om att det finns något suspekt eller överraskande i att företaget hyr ut bostäder till marknadspris då hyresrestriktionerna löpt ut eller att Kojamo betalar ut dividender till ägarna.

– Alla har vetat det att då begränsningarna upphör, blir de bostäder på fria marknaden, säger Aalto.

Han vill poängtera att de tidigare ARA-bostäderna är byggda på lån- och de lånen har man betalat tillbaka. Aalto anser också att Kojamos vinstutdelning ligger på en måttlig nivå i jämförelse med de investeringar företaget gjort.

– Företaget investerar årligen 3–4 gånger mer än vad det betalar ut till ägarna. I egenskap av ägare får förbundet en avkastning på ungefär två procent.

MARKANDEN BESTÄMMER HYRESNIVÅN

Speciellt i tillväxtcentren i landet har en hyrorna skenat i väg. I samhällsdebatten har man det också hörts frågor kring Kojamos roll i den hela tiden växande hyresnivån.

Trots att Kojamo är Finlands största privata hyresbostadsföretag med sina drygt 38 000 bostäder är företagets andel av det totala utbudet av hyresbostäder liten.

– Inte blir man marknadsledande med fyra procent. Det är marknaden som lägger hyresnivån, säger Aalto.

Det fanns ungefär 1 008 000 hyresbostäder i Finland vid slutet av 2019, enligt uppgifter från Statistikcentralen. I 923 000 bostäder bodde då någon permanent.

Aalto påpekar att hyresnivån inte märkbart skiljer sig mellan Kojamos Lumo-bostäder och den främsta konkurrenten SATO.

– Problemet med priset på att bo på hyra är att det inte finns tillräckligt med bostäder.

SATO äger omkring 26 800 hyresbostäder. Företagets styrelse föreslår att ägarna ska få 50 cent per aktie i dividend i år.

INDUSTRIFACKET INGET UNDANTAG

För ett allmännyttigt samfund räknas bland annat medlemsavgifter, dividender och donationer som skattefri inkomst. Enligt skattelagens 22 paragraf är ett samfund allmännyttigt om det verkar i samhället för gemensamt väl i materiell, andlig, sedlig eller samhällelig bemärkelse.

I lagen finns också nedskrivet en lista över exempel på allmännyttiga samfund. Det kan handla om jordbrukarföreningar, ungdomsföreningar, idrottsföreningar eller registrerade politiska partier. Arbetsmarknadsorganisationer hör också till allmännyttiga samfund.

Vi är inget undantag, vi följer lagen

Det gäller så väl för arbetstagarorganisationer som för arbetsgivarorganisationer, vilket ibland glöms bort i debatten. Eftersom Industrifacket på basen av verksamheten är ett allmännyttigt samfund är företagets dividender skattefria. Det gäller även för Kojamo.

– Vi är inget undantag. Vi följer lagen, kommenterar Riku Aalto.

Regeringen Marin har i sitt regeringsprogram slagit fast att regeringen utreder ett införande av en skatt på kapitalinkomster från utländska fonder och för dividender för allmännyttiga samfund, som varit befriade från källskatt. Skatten skulle ligga på fem procent och tas i bruk senast år 2022.

Finlands fackförbunds centralorganisation FFC har uttryckt sitt stöd för en källskatt på 5 procent – som då också skulle gälla fackföreningsrörelsen.

Aalto tror att en källskatt skulle ha en större inverkan på stiftelser, pensionsförsäkringsbolag och utländska investerare. Till exempel har flera finländska stiftelser en egendom på flera miljarder i värdepapper.

– Om man lägger skatt på placeringsverksamheten, ja då betalar vi skatterna, konstaterar Aalto.

Kojamo Oyj  

  • Ett företag som erbjuder hyresbostäder under brandet Lumo i tillväxtcentra runtom i Finland.
  • Ägare till 35 800 bostäder
  • Antalet anställda runt 300
  • Gick under namnet VVO under åren 1969–2017

Ägarstruktur

De största aktieägarna och deras aktieinnehav 31.1.2021.

  1. Industrifacket rf 10,04 %
  2. Pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen 8,31 %
  3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 7,83 %
  4. Undervisningssektorns fackorganisation OAJ ry 6,10 %
  5. Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL rf 4,82 %

Det totala värdet på aktiestocken ligger på runt 4 miljarder euro.

Läs mer: www.kojamo.fi

TEXT ANTTI HYVÄRINEN
FOTO KITI HAILA

ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS

Riku Aalto: Kojamo on yksi sijoituskohteistamme

Puheenjohtaja vastaa kysymyksiin, jotka liittyvät Teollisuusliiton osittain omistamaan asuntosijoitusyhtiö Kojamoon. Aiheina ovat muun muassa rahoitus, vuokrat, osingot ja verotus.

26.2.2021

Asuntosijoitusyhtiö Kojamo Oyj:n hallitus esittää, että vuodelta 2020 osakkeenomistajille maksetaan osinkoa 0,37 euroa osaketta kohti. Teollisuusliitto on saamassa osinkoa noin yhdeksän miljoonaa euroa noin kymmenen prosentin omistusosuudellaan. Osingonmaksusta päättää Kojamon varsinainen yhtiökokous 17. maaliskuuta.

– Kojamo on yksi sijoituskohteistamme, joista saamme sijoitustoiminnan tuloja, joilla voimme rahoittaa jäsenille tarjottavia palveluja, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Näitä palveluja ovat edunvalvonnan lisäksi muun muassa oikeusapu, urapalvelut, koulutus ja liiton lomakohteet. Sijoitustoiminnan tuotot ovat olleet mahdollistamassa myös satsauksia Murikka-opistoon.

HISTORIA OMASSA ASUNTOTUOTANNOSSA

Teollisuusliiton Kojamo-omistusten taustalla on Metallityöväen liiton oma asuntotuotanto 1970–80-luvuilla. Liitto rakensi tuolloin jäsenilleen asuntoja paikkakunnille, joilla oli työpaikkoja, mutta ei riittävästi muuta asuntotarjontaa.

1990-luvun alussa Metalliliitto ja moni muu ammattiliitto myivät omistamansa asunnot silloiselle Valtakunnalliselle vuokratalo-osuuskunta VVO:lle. Liitot saivat vastineeksi osuuskunnan osuuksia.

VVO muutettiin osuuskunnasta osakeyhtiöksi vuonna 1997, jolloin osuuspääomat muuttuivat yhtiön osakkeiksi. Yhtiö muutti nimensä Kojamo Oyj:ksi vuonna 2017 ja listautui Helsingin pörssiin kesäkuussa 2018.

Meidän tehtävämme on huolehtia liiton taloudesta mahdollisimman hyvin.

Vuoden 2018 alussa toimintansa aloittaneen Teollisuusliiton nykyinen noin kymmenen prosentin omistusosuus Kojamossa pohjautuu Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton osakkeisiin.

– Meidän tehtävämme on huolehtia liiton taloudesta mahdollisimman hyvin. Yksi osa sitä on sijoittaa varallisuutta, eli jäsenten rahoja, tuottavasti ja turvallisesti, jotta pystymme turvaamaan toiminnan tulevaisuudessakin, Aalto toteaa.

Varallisuus myös takaa, että Teollisuusliitto on uskottava osapuoli työmarkkinaneuvotteluissa ja työtaistelutilanteissa.

LIITTO YKSI OSAKKEENOMISTAJISTA

Riku Aalto toimi Kojamon hallituksen puheenjohtajana vuosina 2007–2019. Sen jälkeen hallituksen puheenjohtajana on toiminut Mikael Aro, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa VR Groupin toimitusjohtajana.

Suurimpana omistajana Teollisuusliitolla on puheenjohtajuus Kojamon nimitystoimikunnassa, joka tekee esityksen yhtiön hallituksen kokoonpanosta. Muutoin liitto on osakkeenomistaja muiden joukossa.

– Roolimme on lähinnä se, että yhtiöllä on hyvä ja toimiva hallitus. Seuraamme Kojamoa samalla lailla kuin muitakin pörssiyhtiötä, Aalto kertoo.

ARAVA SYNTYI HELPOTTAMAAN ASUNTOPULAA

Suomen noin kolmesta miljoonasta asunnosta noin miljoona on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Näitä ARA-asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät, yleishyödylliset yhteisöt ja niiden omistuksessa olevat tytäryhtiöt.

Sotien jälkeen luodulla järjestelmällä on pyritty helpottamaan muun muassa väestönkasvusta ja muuttoliikkeistä johtunutta asuntopulaa.

Varsinkin 1970-luvulla aravalainalla rakennettiin paljon asuntoja kaupungistuvaan Suomeen. Myös Metallityöväen liiton rakentamia asuntoja syntyi aravalainalla.

Aalto muistuttaa, että 1970–80-luvuilla aravalaina oli käytännössä ainut ratkaisu.

– Siinä rahoitustilanteessa pankit eivät lainanneet yksityistä rahaa vuokra-asuntotuotantoon, Aalto toteaa.

Aravalainat olivat korkeiden korkojen aikana edullisia, mutta esimerkiksi 2000-luvulla halvan rahan aikana aravalainojen korot ovat saattaneet olla markkinoilta saatavia lainoja kalliimpia.

ARA-ASUNNOISSA RAJOITUKSIA

ARA-asuntoihin liittyy erilaisia rajoituksia. Esimerkiksi vuokra määritetään omakustannusperiaatteen mukaan, eli pääpiirteissään vuokratuloilla saa kattaa asuntojen rahoitusmenot ja kiinteistönpidon kulut.

Käyttö- ja luovutusrajoitukset ovat voimassa pääsääntöisesti 40–45 vuotta. Vuokratalon vuokranmääritysrajoitus päättyy sen jälkeen, kun valtion tukema laina on maksettu. Käytännössä rajoitusten päättyminen tarkoittaa usein asuntojen arvon nousua.

Nykyisin Kojamon asuntotarjonnasta suurin osa on vapaiden markkinoiden asuntoja Lumo-brändin alla.

RAJOITUSTEN JÄLKEEN MARKKINAEHTOISIA

Aalto torjuu väitteet, joiden mukaan sääntelyn piiristä poistuneiden entisten ARA-asuntojen vuokraaminen markkinahintaan tai Kojamon jakamat osingot olisivat epäilyttävää tai yllättävää toimintaa.

– Kaikki ovat tienneet sen, että kun rajoitukset päättyvät, niistä tulee vapaita markkinaehtoisia asuntoja, Aalto toteaa.

Hän korostaa, että entiset ARA-asunnot on rakennettu lainarahalla, joka on maksettu takaisin.

Aalto myös muistuttaa, että Kojamon osingonjako on ollut maltillista suhteessa yhtiön tekemiin investointeihin.

– Yhtiö investoi vuosittain 3–4 kertaa enemmän kuin maksaa osinkoja. Omistajana liitto saa noin kahden prosentin tuoton.

VUOKRAT MÄÄRITTYVÄT MARKKINOILLA

Vuokrien nopea kasvu on ollut ongelma varsinkin Suomen kasvukeskuksissa. Julkisissa keskusteluissa on pohdittu myös Kojamon roolia vuokrien nousussa.

Vaikka Kojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö noin 35 800 omistamallaan asunnolla, osuus koko vuokra-asuntokannasta on pieni.

– Määräävää markkina-asemaa ei synny neljällä prosentilla. Vuokrat määräytyvät markkinoilla, Aalto sanoo.

Vuokra-asumisen hinnan ongelma on, että ei ole riittävästi asuntoja tarjolla.

Tilastokeskuksen mukaan kaikista Suomen asunnoista vuokra-asuntoja oli vuoden 2019 lopulla noin 1 008 000, joista vakinaisesti asuttuja oli 923 000.

Aalto muistuttaa, että vuokratasot eivät juuri eroa Kojamon Lumo-asuntojen ja kilpailevan SATO Oyj:n asuntojen välillä.

– Vuokra-asumisen hinnan ongelma on, että ei ole riittävästi asuntoja tarjolla.

SATO omistaa noin 26 800 vuokra-asuntoa. Sen hallitus on esittänyt vuodelta 2020 maksettavaksi osinkoa 0,50 euroa osaketta kohti.

VEROVAPAUKSIA YLEISHYÖDYLLISILLÄ YHTEISÖILLÄ

Yleishyödyllisen yhteisön tuloista verovapaita ovat muun muassa jäsenmaksut, osingot sekä lahjoitukset.

Tuloverolain pykälän 22 mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä. Tarkka määritelmä löytyy Finlex-lakipalvelusta.

Samassa lainpykälässä on esimerkkiluettelo yleishyödyllisistä yhteisöistä. Luettelossa mainitaan muun muassa maatalousseura, työväenyhdistys, työmarkkinajärjestö, nuoriso- tai urheiluseura ja puoluerekisteriin merkitty puolue.

Teollisuusliitto on toimintansa perusteella laissa tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö, joten sen sijoitustuotot ovat verovapaita. Näin ollen liitto ei maksa veroa myöskään Kojamon osingoista.

TEOLLISUUSLIITTO EI OLE POIKKEUS

Julkisesta keskustelusta on voinut saada käsityksen, että verovapaus koskisi erityisesti ay-liikettä. Vastaava verovapaus kuitenkin koskee kaikkia yleishyödyllisiä yhteisöjä, myös esimerkiksi työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjä sekä erilaisia säätiöitä.

– Teollisuusliitto ei ole minkäänlainen poikkeus. Noudatamme olemassa olevia lakeja, Riku Aalto toteaa.

Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa linjataan, että hallitus selvittää, onko veropohjan tiivistämiseksi mahdollisuus ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille viiden prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä.

Myös SAK on kannattanut viiden prosentin lähdeveron käyttöönottoa, joka koskisi myös ay-liikettä.

Aalto arvioi, että suurin vaikutus lähdeverolla olisi säätiöihin, eläkeyhtiöihin ja ulkomaisiin sijoittajiin. Esimerkiksi suomalaisilla säätiöillä on miljardien eurojen sijoitusomaisuus.

– Jos sijoitustoiminta menee verolle, sitten maksetaan verot, Aalto toteaa.

KOJAMO OYJ

  • Asuntosijoitusyhtiö, joka tarjoaa Lumo-brändin alla kaupallisia vuokra-asuntoja Suomen kasvukeskuksissa.
  • Omistaa vuokra-asuntoja noin 35 800.
  • Työntekijöitä noin 300.
  • Tunnettiin vuosina 1969–2017 nimellä VVO.
  • Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo on noin 4 miljardia euroa.

Suurimpien omistajien omistusosuudet 31.1.2021.

  1. Teollisuusliitto ry 10,04 %
  2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 8,31 %
  3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 7,83 %
  4. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry 6,10 %
  5. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 4,82 %

Lue lisää: www.kojamo.fi

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA