Valtuuston yleiskeskustelu: Yhteisvoimin kohti neuvottelukierrosta

Teollisuusliiton valtuuston kevätkokouksen yleiskeskustelussa korostettiin, että tuleva työmarkkinakierros on tärkeä koko sopimusjärjestelmän tulevaisuuden kannalta.

13.8.2021

Tuleva työmarkkinakierros hallitsi Teollisuusliiton valtuuston keskustelua. Teknologiateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n irtiotot työehtosopimusneuvotteluista luovat epävarmuuksia.

Useat valtuutetut korostivat, että kyse on yleissitovien työehtosopimusten ja koko työehtosopimusjärjestelmän tulevaisuudesta. Puheenvuoroissa luotiin henkeä yhteiselle rintamalle, jolla epävarmuudet voitetaan.

Yleiskeskustelussa puitiin lisäksi muun muassa teollisuuden hyvää tilauskantaa, osaavan työvoiman saatavuutta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Kesäkuussa etäkokouksena aloitettu Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous vietiin loppuun 12.–13. elokuuta Vantaalla.

TOIVOTTAVASTI JÄRKI VOITTAA

Tänä päivänä Suomessa on sekä työvoimapulaa, että työttömyyttä. Puutuotesektorin Nina Päivärinta (kuva yllä) Lahdesta katsoo, että enemmän on tehtävissä, jotta osaavat kädet ja avoimet työpaikat kohtaisivat.

– Pelkällä lisätyöntekijöiden tuomisella ei tätä kohtaanto-ongelmaa ratkaista, Päivärinta sanoo.

Hän toivoo, että esimerkiksi oppisopimuskoulutusta kehitettäisiin ja lisättäisiin, jotta osaavia tekijöitä riittäisi tulevaisuudessakin.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa tulevat yrityskohtaiset neuvottelut ovat Päivärinnan sanoin kohtalon hetki. Neuvotteluihin ei voi lähteä liian valmistautuneena.

– Tähän tarvitaan mukaan koko SAK-perhe.

Teknologiasektorin Jouni Lämpsä Kajaanista muistuttaa, että tulevissa neuvotteluissa on kyse koko sopimisjärjestelmästä.

– Onko Teknologiateollisuus rakentamassa pommia, joka räjäyttää yhteisesti sovitut periaatteet, Lämpsä kysyy.

Yhteisesti tärkeä asia on hoidettavissa yhtenäisenä joukkueena.

Hän korostaa, ettei passiivisuuteen ole nyt varaa.

– Toivon aktiivista otetta kaikilta. Yhteisesti tärkeä asia on hoidettavissa yhtenäisenä joukkueena, Lämpsä sanoo.

Yleissitovuuden murentuminen olisi melkoinen isku sadoille yrityksille, joilla ei itsellään ole osaamista työehtojen neuvottelussa, toteaa teknologiasektorilta tuleva liiton hallituksen jäsen Arto Liikanen Muuramesta.

– Jos ei tule yleissitovaa sopimusta, se on suurin mullistus koskaan, Liikanen sanoo.

Hän muistuttaa, että joukkovoima on Teollisuusliiton puolella, jos tiukka paikka tulee.

– Toivotaan, että sopimisen kulttuuri toimii ja järki voittaa, Liikanen sanoo.

PERIKSI EI SAA ANTAA

Teknologiasektorin Jouni Jussinniemi Pyhäkummusta syyttää Teknologiateollisuus ry:tä vastuuttomasta ja tempoilevasta toiminnasta korona-ajan keskellä.

– Heitetään noppaa ja katsotaan, mitä tapahtuu, Jussinniemi sanoo.

Työnantajien pyrkimyksiä lopettaa palkkojen yleiskorotukset Jussinniemi ei sulata. Hän muistuttaa, että työntekijöiden iso massa tekee yhtiön tuloksen, josta jokainen ansaitsee osansa. Yleiskorotuksista ja muista sopimalla saavutetuista eduista ei saa lipsua.

– On selvää, että periksi ei saa antaa ja on taisteltava. Siihen tarvitaan kaikkia teollisuusliittolaisia, Jussinniemi sanoo.

Teknologiasektorilta tuleva hallituksen jäsen Hanna-Kaisa Rokkanen Hämeenlinnasta muistuttaa, että viime kädessä työmarkkinaneuvotteluissa on tuttu juoni.

– Tulonjakoa tämä on. Kyse on siitä, mikä osuus voitosta jaetaan osakkeenomistajille ja mikä työntekijöille, Rokkanen sanoo.

Hän ihmettelee työnantajan ajoitusta, sillä työmarkkinoita ajetaan epävakaiseen tilaan aikana, jolloin tilauskirjat ovat useissa yrityksissä täynnä.

Petri Partanen
Petri Partanen

Teknologiasektorin Petri Partanen Kokkolasta kuvailee yleissitovien työehtosopimusten kriisiä seuraavaksi askeleeksi rappukäytävässä.

– Ottakaamme seuraava askel huolellisesti, ettemme kaatuisi. Nyt ei oteta yhtään askelta taaksepäin, Partanen sanoo.

Hän myös muistuttaa, että globaalissa näkymässä on yksi kysymys yli muiden.

– Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan seuraavien vuosien aikana enemmän kuin mikään muu asia, Partanen sanoo ja lisää, että vähäpäästöisen tuotannon miljardi-investoinneista ei kannata jäädä paitsi.

Lue lisää valtuuston päätöksistä

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

Epävarmuutta ilmassa – valtuutetut pohtivat neuvottelukierroksen näkymiä

Kolme Teollisuusliiton valtuuston jäsentä kertoo, miltä syksyllä alkava työehtosopimusten neuvottelukierros näyttää heidän työpaikoiltansa katsottuna.

13.8.2021

Tuleva työehtosopimusten neuvottelukierros puhutti Teollisuusliiton valtuustoa, joka kokoontui Vantaalla 12.–13. elokuuta. Myös koronaviruksen vaikutus teollisuuteen oli keskusteluissa.

Valtuuston jäsen Ari Rintala (kuva yllä) teknologiasektorilta kertoo, että Vaasassa Wärtsilän tehtaalla syksyn neuvottelukierrosta odotetaan epävarmoissa tunnelmissa.

– Vielä ei tiedetä, meneekö työnantajamme uuteen järjestöön vai ei, Rintala sanoo.

Epävarmuus johtuu Teknologiateollisuus ry:n maaliskuun ilmoituksesta lopettaa työehtosopimusten tekeminen ja siirtää valtakunnallinen tes-toiminta uuteen työnantajayhdistykseen, johon yritykset voivat halutessaan liittyä. Myös Metsäteollisuus ry on lopettanut työehtosopimusten tekemisen.

Rintala kertoo, että tehtaalla työntekijät ovat yksimielisiä siitä, että tes-toimintaa tulisi jatkaa. Aihe on keskusteluttanut ja herättänyt kysymyksiä, mutta tähän mennessä vastauksia on ollut vähän.

– Jos vihreä kirja heitetään nurkkaan, neuvotellaan sitten kaikesta. On epämiellyttävä ajatus, että työehtosopimusta ei enää olisi, Rintala kertoo ja muistuttaa, että yrityskohtainen neuvotteleminen vaatii resursseja ja osaamista myös työnantajapuolelta.

Paikallisen sopimisen lisääminen on usein työnantajapuolen perusteluna työehtosopimustoiminnan myllerryksille. Rintala kertoo, että paikallista sopimista on tehty Wärtsilällä tähänkin asti muun muassa työaikoihin liittyen. Sopiminen toimii, kun työehtosopimus on perälautana.

TURVALLISUUS ON YHTEISTYÖTÄ

Korona-aika on monin tavoin vaikuttanut työn tekemiseen. Rintala kertoo, että Wärtsilän toimihenkilöt ovat olleet etätöissä koko poikkeusajan, mikä on suojannut tuotantoa.

Maskien käyttö ja hyvä käsihygienia ovat tulleet osaksi arkea. Ruokailuja on porrastettu ja kontakteja on vähennetty esimerkiksi kokeilemalla työvuorojen lyhentämistä.

Tartunnoilta on selvitty hyvin, mutta poikkeusajan väistymistä odotetaan jo innokkaasti.

– Koronaväsymystä alkaa näkyä. Lomilta tultiin, niin oli pettymys, että korona jatkuu aina vaan, Rintala kertoo.

Työsuojeluvaltuutettuna toimiva Rintala arvioi, että korona-ajasta voi jäädä työsuojelullisesti hyviäkin jälkiä. Turvallisuus on poikkeusaikoina ollut kaikkien huulilla kasvomaskia asentaessa. Turvallisuus tulisi olla normaaliaikoinakin kaikkien mielissä, sillä turvallisuus on yhteistyötä.

– Kaikkien pitää potkia palloa samaan maaliin, Rintala sanoo.

Anna Andersson
Anna Andersson

SEKAVA TILANNE TUO LISÄJÄNNITYSTÄ

Valtuuston jäsen Anna Andersson kemian sektorilta kertoo, että syksyn neuvottelukierrosta odotellaan Kalevala Koru Oy:n tehtaalla sillä ajatuksin, että jalometallialan neuvottelutulos turvaa palkan ostovoiman ja antaa jotain päälle.

– Monta vuotta on menty erittäin maltillisilla, jopa ostovoimaltaan negatiivisilla korotuksilla. Samalla muun muassa asuminen on jatkanut kallistumista, Andersson toteaa.

Kemian sektorilla neuvotteluihin lähdetään normaaleista lähtökohdista, mutta tilanne muilla aloilla luo epävarmuutta.

– Teknologiateollisuuden sekavan tilanteen takia lisäjännitystä on ilmassa. Toivon ja uskon, että pysytään lähellä normaalia ja käydään oikeita neuvotteluja, Andersson sanoo.

Asia koskee valtavaa määrää ihmisiä.

Työlainsäädäntö on kirjoitettu sillä oletuksella, että voimassa ovat yleissitovat työehtosopimukset. Andersson pohtii, että yleissitovien sopimusten ja neuvottelujärjestelmän murtuminen olisivat suurempia mullistuksia kuin suuri yleisö on tähän saakka sisäistänyt.

– Ei ehkä ole ymmärretty, että asia koskee valtavaa määrää ihmisiä.

Tässä vaiheessa siitäkään ei ole varmuutta, onko työehtosopimuksen jälkisuoja voimassa, jos sopimuskumppania ei enää ole. Jälkisuoja on perinteisesti koskenut sopimuksetonta aikaa työehtosopimusten välillä.

– On tärkeää olla kartalla. Tilanne voi koskettaa meitäkin jollain aikavälillä, Andersson sanoo kemian sektorin näkökulmasta.

Andersson pohtii, että nykyajan tietotulvan keskellä työmarkkinakysymykset eivät saa sitä näkyvyyttä, jonka ne ansaitsisivat.

– Syksy opettaa. Toivottavasti ei kovimman kautta, Andersson ennakoi.

Kimmo Sandelin
Kimmo Sandelin

PITÄÄ KATSOA TULEVAISUUTEEN

Valtuuston jäsen Kimmo Sandelin erityisalojen sektorilta kertoo, että poikkeusaikana koronatestit ovat tulleet tutuksi teknisellä huolto- ja kunnossapitoalalla.

Sandelin kertoo, että varsinkin isojen seisakkien aikana tehtaille menevät huoltotyöntekijät on testattu ennen seisakkia ja moneen kertaan seisakin aikana.

– Korona on vaikeuttanut työn tekemistä. Tehdään fyysistä ja raskasta työtä maski naamalla, niin ei se mukavaa ole, Sandelin toteaa.

Caverion Industria Oy:llä pääluottamusmiehenä toimiva Sandelin kertoo, että poikkeusaika on lyönyt leimansa myös erilaisiin neuvotteluihin. Etäyhteyksillä kohtaamisesta putoaa osa pois.

Caverionin töissä noudatetaan useita työehtosopimuksia. Yhtiö on ilmoittanut vaihtavansa teknologiateollisuuden sopimuksesta teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimukseen. Tämä tarkoittaa noin tuhannen työntekijän siirtymistä tessistä toiseen.

– Hyvä, ettei jouduta sopimuksettomaan tilaan, Sandelin sanoo.

Tilanne heijastuu varmasti eri pöytiin.

Työnantajapuolen viime aikojen toimet ovat tuoneet epävarmuutta neuvottelukierrokselle. Nykyinen kehitys voi johtaa työehtojen pirstaloitumiseen.

– Tilanne heijastuu varmasti eri pöytiin, Sandelin sanoo.

Kun kyseessä on sopimusjärjestelmän tulevaisuus, näkökulmana ei voi olla vain yksittäiset neuvottelut.

– Pitää katsoa tulevaisuuteen. Kyseessä on pidempi peli, Sandelin sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

KEVÄTVALTUUSTO: Koronavuosi koetteli ja opetti

Teollisuusliiton toiminnan painopisteet vuonna 2020 olivat järjestäytyminen ja sen edistäminen, työehtosopimuksien ja neuvottelutoiminnan kehittäminen sekä henkilöstön osaamisen kasvattaminen.

21.6.2021

KUVA YLLÄ: Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous pidettiin etäkokouksena. Valtuuston puheenjohtajisto kokoontui Helsingissä. Kuvassa liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja taustalla valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen.

Teollisuusliiton valtuusto hyväksyi vuoden 2020 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen 21. kesäkuuta pidetyssä etäkokouksessa. Kokouksen toinen osa järjestetään 12.–13. elokuuta Vantaalla.

Vuonna 2019 aloitetut työehtosopimusneuvottelut saatiin päätökseen alkuvuodesta 2020. Työnantajien koventuneet asenteet sopimusjärjestelmää kohtaan tulivat näkyviin. Osassa liiton työehtosopimuksia neuvottelut saatiin päätökseen normaalisti, mutta osassa jouduttiin käymään raskaat työtaistelut ennen kuin sopimukset sovittelun kautta syntyivät. Työtaistelut koskettivat eniten mekaanista metsäteollisuutta.

Teollisuusliitto onnistui keskeisissä tavoitteissaan eli kiky-tuntien poistamisessa ja ostovoimaa lisäävässä palkkaratkaisussa. Ansiotason nousu oli vuonna 2020 ennakkotietojen mukaan 1,8 prosenttia. Kun hinnat kallistuivat vuoden aikana 0,3 prosenttia, nousivat reaaliansiot 1,5 prosenttia.

Työehtosopimuskierroksesta tehtiin laaja analyysi. Sen tuloksia hyödynnetään kesän jälkeen alkavalla sopimuskierroksella, jota leimaavat Metsäteollisuus ry:n päätös vetäytyä sopimustoiminnasta ja Teknologiateollisuus ry:n päätös siirtää sopimustoiminta uudelle työnantajayhdistykselle Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle.

JÄSENHANKINTA JA JÄSENPITO

Korona osui voimallisesti järjestäytymisen ja jäsenhankinnan edistämiseen. Suuri osa jäsentilaisuuksista ja koulutuksista jouduttiin perumaan. Toimintaa jatkettiin sähköisin välinein. Työpaikkakartoituksia toteutettiin, ja esimerkiksi puutuotesektorin järjestäytymistä selvitettiin etänä. Järjestämiskampanjoita toteutettiin 27 työpaikalla.

Jäsenhankintaa varten valmistettiin monikielinen Me olemme liitto -paketti sekä erilaisia videoita. Jäsenhankinnassa tehtiin aikaisempaa enemmän työtä ulkomaalaistaustaisten työtekijöiden kanssa.

Liiton tarjoaman edunvalvonnan ja jäsenpalvelun rinnalla jäsenet odottavat paljon luottamusmiehiltä ja ammattiosastoilta. Muutamilla toiminta-alueilla käynnistettiin luottamusmiesten vertaistukiryhmiä, joiden toimintaa pidettiin onnistuneena.

Syksyllä 2020 käynnistettiin maksamattomien jäsenmaksujen takia erottamisuhan alla olevien jäsenten kontaktointi. Rästiin jääneiden jäsenmaksujen takia erotettujen jäsenten määrä väheni reippaasti.

Opiskelijajäsenyys on väylä liiton jäsenyyteen. Oppilaitostiedottamisen rinnalla järjestettiin kaksi kampanjaa opiskelijajäsenten hankkimiseksi. Tuloksena oli noin 2 300 uutta opiskelijajäsentä.

Jäsenpalveluissa otettiin käyttöön pidennetty päivystys keskiviikkoisin. Jäsenpalvelua kehitettiin myös uusilla tietoteknisillä järjestelmillä. Niihin sisältyvät esimerkiksi sähköinen kurssinhallintajärjestelmä Telmo ja edunvalvonta-asioiden hoitamiseen tarkoitettu Keissi.

VAIKUTTAMISTA MONELLA TASOLLA

Ennen marras–joulukuussa järjestettyjä luottamusmiesvaaleja toteutettiin puhelinkampanja, jossa entisiä luottamusmiehiä kannustettiin asettumaan uudelleen ehdolle. Luottamusmiehille tuotettiin runsaasti tietoa sisältävä starttipaketti. Liiton verkkosivujen työympäristöasioita käsittelevä osio uudistettiin. Työsuojeluvaltuutetuille aloitettiin uutiskirjeiden lähettäminen.

Aluetoiminnan ja aluetoimistoverkoston nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä tehtiin selvitys. Ammattiosastojen kehityskeskusteluja jatkettiin. Ensimmäiset ay-klinikat eli matalan kynnyksen koulutus- ja tiedotusfoorumit järjestettiin vuoden loppupuolella Teams-tilaisuuksina.

Teollisuusliitolta pyydettiin aikaisempaa enemmän lausuntoja valtionhallinnon hankkeisiin. Liitto esimerkiksi antoi lausunnon yt-lain muuttamisesta ja osallistui yritysvastuulain sekä kausityötä ja työperäistä maahanmuuttoa koskevien lakien valmisteluun. Vaikuttamisen yksi saavutus oli se, että maan hallitus aloitti hallituskaudet ylittävän teollisuuspoliittisen strategian valmistelun. Teollisuusliitto jatkoi aktiivista toimintaa myös kansainvälisillä foorumeilla.

Vuoden 2020 alussa toteutettiin liiton ensimmäinen jäsentutkimus Enemmän kuin numero tilastoissa. Se julkaistiin multimediakokonaisuutena liiton verkkosivuilla ja juttusarjana Tekijä-lehdessä. Viestintää lisättiin vuoden aikana oikeustapauksista ja sopimusneuvotteluista. Jäsenpalveluja kehitettiin monipuolisesti. Esimerkiksi kesäkuussa avattiin Työtori-palvelu yhteistyössä Duunitorin kanssa. Lentopalloliiton kanssa käynnistettiin kaksivuotinen yhteistyö.

Siirtyminen etätöihin ja virtuaaliseen työskentelyyn onnistui hyvin. Henkilöstö sai koulutusta digityökalujen käyttöön. Henkilöstö osallistui laajasti työtehtäviensä kannalta olennaiseen koulutukseen. Osaaminen kehittyi ja karttui. Tavoiteltavaa jäi esimerkiksi markkinointiosaamisen kehittämisessä ja sosiaalisen median hyödyntämisessä.

Valtuusto hyväksyi liiton vuoden 2020 tilinpäätöksen. Se osoitti 26,2 miljoonan euron ylijäämän, kun talousarviossa ylijäämäksi oli arvioitu 4,8 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 508 336 823 euroa. Oman pääoman osuus on 98 prosenttia.

Liitto neuvottelee työehtosopimukset

Valtuusto päätti 21.6.2021 muuttaa ammattiosastojen mallisääntöjä niin, että liiton ja ammattiosastojen tehtävänjako työehtosopimusneuvotteluissa on varmasti selvä.

Tehtävänjako on se, että Teollisuusliitto neuvottelee ja solmii työehtosopimukset. Ammattiosastot voivat edelleen tehdä liiton solmimien työehtosopimusten mukaisia paikallisia sopimuksia. Muutoksessa korostetaan Teollisuusliittoa työehtosopimusosapuolena, mikä on alun perinkin ollut ammattiosastojen sääntöjen henki.

Ammattiosastojen sääntöjen täsmentävän uudistamisen taustalla ovat työnantajaliittojen ajamat työmarkkinapolitiikan muutokset. Sääntömuutoksella suojataan myös luottamusmiesten asemaa työpaikoilla.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

Kevätvaltuustosta selkeä sanoma: ”Kyykyttäminen ei työtä tuo”

Valtuustoistunnon yleiskeskustelussa kärkevimmin nousivat esiin työnantajien ja valtiovarainministeriön kelvottomat esitykset työllisyyden nostamiseksi. Työpaikkoja ei luoda työttömyyskorvausten heikennyksillä tai ikääntyvien eläkeputken katkaisemisella.

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS, VANTAA 20.–21.8.2020

Teknosektorin Jouni Jussinniemi Pyhäkummusta totesi koronasta, että epidemian aikana kasvaneen työttömyyden syynä ei ole osaamisen tai kilpailukyvyn puute. Syynä on epidemian aiheuttama maailmanlaajuinen kysyntäkriisi.

–  Työttömyysetujen heikentäminen ei luo työtä. Suomalainen työntekijä ei saa olla kertakäyttöhyödyke, joka voidaan heittää syrjään.

Jussinniemen mielestä sen sijaan pitää varmistaa yritysten kyky vastata tulevaan kysyntään. Maan  infrastruktuuri, maantiet ja rautatiet, on pidettävä kunnossa. Siellä olisi miljardien investoinnit – ja työtä – odottamassa.

Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja Jari Nilosaari kertoi seuranneensa ”tyrmistyneenä” työnantajien ja oikeistosiiven käyttäytymistä.

– Ainoa lääke koronaan on kiristää työntekijöiden ja työttömien asemaa. Halutaan murskata heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo, Nilosaari paheksui.

Varapuheenjohtaja huomautti, että samaan aikaan nuo piirit olisivat kokonaan poistamassa perintö- ja lahjaveron hyvätuloisilta.

Janne Vainio, teknosektorin edustaja Raisiosta, piti surkuhupaisana sitä, että (Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri) Orpo ja (Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael) Pentikäinen sekä kauhistelevat veroja että ovat kuitenkin vaatimassa valtiolta tukea yrityksille.

Janne Vainio

– Harmaa talous ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on Suomen suurimpia ongelmia. Joka päivä tässä maassa tehdään työtä, joka ehkä juuri ja juuri yltään palkaltaan minimiin, mutta kaikki lisät ja korvaukset jäävät maksamatta. Näin ei voi jatkua!

– Valtiolta jää verotuloja saamatta miljardeja, Vainio alleviivasi ja muistutti, että näiden ilmiöiden torjunta on hallitusohjelmassa.

TYÖ VIE VOIMAT, EI ELÄKKEELLE

Teknosektoria edustava Arto Liikanen, liiton hallituksen jäsen Muuramesta, valotti eläkeputken välttämättömyyttä.

Arto Liikanen

­­– Pitkään fyysisessä työssä olleiden iäkkäiden työntekijöiden kunto ei vain riitä siihen, mitä yritykset vaativat. Sen voin sanoa pitkään pääluottamusmiehenä olleena. Työntekijä ei pääse siihen alimpaan eläkeikään, mutta mikään yksityinen yritys ei heitä ota. Ainoa kunniallinen vetäytymistapa on eläkeputki. Liittomme ja meidän on tehtävä kaikkemme, ettei eläkeheikennyksiä tehdä, Liikanen vaati.

Tampereen Markus Haataja teknosektorilta kertoi olleensa 10 vuotta tehtaan eläkesäätiössä tekemässä eläkepäätöksiä.

– On vaan niin, että harva meistä pääsee vanhuuseläkkeelle, emme me vaan jaksa 65-vuotiaiksi.

Haataja ihmetteli sitä, miksei olla enemmän huolissaan siitä, että yhä useampi 30-vuotias työntekijä joutuu sairauseläkkeelle.

– Siellä olisi jaksamista.

Teknosektorin Aimo Lahtinen Hallista totesi, että työttömyyskorvauksen porrastaminen ja vuorotteluvapaan ja työttömyyskorvauksen lisäpäivien poisto tähtäävät kaikki samaan.

– Tavoitteena on kyykyttää ja alistaa ja pakottaa työntekijä ottamaan vastaan työtä millä ehdoilla tahansa, Lahtinen kuvasi.

Työnantaja odottaa kuitenkin yli 60-vuotiaalta samaa työpanosta kuin muiltakin, puhuja huomautti.

­– Työnantajat haluavat, että työntekijät olisivat vain satamajätkiä ja -gimmoja. Miksi ihmiset laitetaan kyykkyyn, kun kaikki eivät sieltä enää pääse ylös, kysyi vaasalainen Tapio Ruostetoja teknosektorilta.

Tapio Ruostetoja

Kemiläinen Tommi Sauvolainen samalta sektorilta kuvaili, että valtiovarainministeriö pitää eläkeputken  ja muiden työttömiä suojaavien asioiden poistamista ”käänteentekevänä työllisyystemppuna”.

– Mikään näistä ei lisää työllisyyttä. Toivotaan, että hallitus jättää viisaasti huomioimatta tämän EK:n, Kokoomuksen ja valtiovarainministeriön märän unen.

Teknosektorin Mikael Kölhi Hyvinkäältä laittoi työllisyystoiveita siihen, että työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut hankkeen, jolla nollatuntisopimuslaisten työaika vakiinnutetaan. Samaten hän uskoi nuorisotakuun voivan toimia nuorten työllistäjänä, viimeisenä mahdollisuutena sitten työpajatoimintaan ohjaaminen.

Mikael Kölhi

KOULUTUS TYÖLLISTÄÄ, EIVÄT LEIKKAUKSET

Yleiskeskustelussa tähdennettiin aikuiskoulutuksen tärkeyttä työllistymisen kannalta. Helsinkiläinen Anna Andersson kemian sektorilta kuvasi valtiovarainministeriön ehdotusta aikuiskoulutustuen poistamisesta tai muuttamisesta lainaksi sanalla ”järkyttävä”.

– Koulutuksella Suomi on tähän hyvinvointiin ponnistanut.

Karita Lahtinen teknosektorilta Helsingistä kertoi omista ja muiden kokemuksista siitä, miten nimenomaan aikuiskoulutustuki on mahdollistanut uuden ammatin, jopa useamman, opiskelun.

Karita Lahtinen

– Kuinka moni 40- tai 50-vuotias aloittaisi opiskelun, jos aikuiskoulutustuki heikkenisi tai muuttuisi lainaksi? Teollisuusliiton on sanottava ehdoton ei heikennyksille!

PALUUTA PAIKALLISEEN ISÄNTÄVALTAAN?

­– Olen pohtinut, mitä paikallisen sopimisen lisäämistä vaativat todellisuudessa haluavat?  Mitä Pentikäinen ja Romakkaniemi tarkoittavat paikallisen sopimisen vapauttamisella?

Näin kysyi Jussinniemi viitaten Pentikäisen ohella Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaan, Juho Romakkaniemeen, jota pidetään somemaailman oikeistolaisimpina räyhänhenkinä.

Jouni Jussinniemi

Jussinniemi tuntee paikallisen sopimisen edut erittäin hyvin silloin, kun neuvottelut käydään tasavertaisesti ja nykyisen työehtosopimuksen pelimerkkien mukaan. Kaivosmies epäileekin, että paikallisen sopimisen hokemisella on toiset tavoitteet kuin sopiminen.

– Tuntuu kuin palaisimme aikaan ennen sotia. Mutta työnantajapuoli ja oikeisto eivät vain halua sanoa tätä ääneen.

Liiton hallituksen jäsen Mari Tuomaala Torniosta ja teknosektorilta ihmetteli hänkin, miksi paikallisen sopimisen merkitystä ei tivata sitä markkinoivilta tahoilta.

Mari Tuomaala

– Me (ay-liike) olemme kysyneet konkreettisia kysymyksiä, miten paikallinen sopiminen nostaisi työllisyyttä. Mutta poliitikot eivät kysy.

Tuomaala sanoi, että osallistuminen yhteiskunnallinen keskusteluun somessa ja lehdissä on todella tärkeää. Hän yllytti salissa olijoita jatkamaan tätä työtä.

TYÖTTÖMYYSKASSALLE ISOT KIITOKSET!

Teollisuuden työttömyyskassalle satoi kiitoksia melkein puhujalta kuin puhujalta. Maksatukset ovat hoituneet mallikkaasti ja liiton jäsenet ovat saaneet korvausrahansa nopeasti.

– Erikoiskiitokset kassalle! Erittäin hienoa palvelua, on ollut ilo mainostaa, summasi Anna Andersson.

– Haluan kiittää työttömyyskassaa. Omalla työpaikallani on lomautettuja, kaikki he ovat saaneet rahansa nopeasti. Sääliksi vain käy YTK:n jäseniä, sanoi teknosektorin Mari Raikisto Noormarkusta.

Kokoomuslaiset yrittäjät perustivat aikoinaan Yeisen työttömyyskassan ay-liikkeen murtamiseksi. Koronakesänä YTK:n jäsenet ovat saaneet odottaa korvausrahojaan jopa kaksi kuukautta, kun Teollisuuden työttömyyskassassa hakemusten käsittelyaika on parhaimmillaan ollut vain 1-2 päivää.

– Loimaan kassa pyytää valtiolta apua. Mutta halvalla ei saa hyvää palvelua, eli pulinat pois, teknosektorin Ari Kunttu Voikkaalta pisti piikkiä YTK:n suuntaan.

UUDISTUVA LIITTO?

Mari Tuomaala vakuutti, että Teollisuusliiton ei tarvitse miettiä, kenen puolella ollaan. Ammattiyhdistysliikkeen periaatteita ei tarvitse muuttaa.

– Mutta toimintaa on pystyttävä uudistamaan. On katsottava silmiin sitä, että me emme pysty puskemaan ihmisiä suuntaan, mihin he eivät halua mennä.

Mari Raikisto puolestaan totesi, että hyökkäykset ay-liikettä vastaan tulevat jatkumaan.

– Kaikki iskut haastavat meidät uudistamaan toimintaamme, puhuja arvioi.

Raikiston mukaan ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tai yleissitovuuden ohella ammattiliiton on tarjottava jotain lisääkin. Hänen mielestään verkkokurssit ja työpaikkojen välitys ovat Teollisuusliitolta askeleita oikeaan suuntaan.

Kajaanilainen Jouni Lämpsä teknosektorilta toi kentältä sellaiset terveiset, että päivystyspuheluihin pitäisi liitossa olla vastaamassa aina kyseisen sektorin asiantuntija.

Teollisuusliiton ensimmäistä kertaa käymän työehtosopimuskierroksen tulokset puhuttivat nekin. Puutuotesektorin Kai Hyrynkangas Harjavallasta kertoi omasta palkastaan esimerkkinä siitä, että lopputulema oli euroissa plus miinus nolla.

Kai Hyrynkangas

Valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Jouni Larmi puutuotesektorilta myönteli, ettei tämän sektorin työntekijöiltä ole kiitosta herunut.

– Mutta on muistettava, että onnistumme blokkaamaan lukuisia heikennyksiä. Lopputulos olisi ollut vielä huonompi, jos emme olisi taistelleet. Ja nyt on valmistauduttava seuraavaan kierrokseen.

TURVALLISUUS EI SAA UNOHTUA

– Ajatelkaa, joka toinen viikko joku kuolee työpaikalla. Jokainen kuolemaan johtava tapaturma olisi estettävissä, se tiedetään.

Teknosektorin Ari Rintala Vaasasta muistutti kaikkia siitä, että turvallisuuden suhteen ei saa olla välinpitämätön, ei saa esimerkiksi poistaa konesuojauksia ja perehdytykset pitää hoitaa kunnolla. Ja työkaveristakin on pidettävä huolta.

Ari Rintala

– Ottakaa turvallisuus tosissaan! Rintala haastoi muistuttaen samalla, että usein kuolemaan johtavassa tapaturmassa uhri on kokenut, keski-ikäinen työntekijä.

Eija Lyttinen Lahdesta ja erityisaloilta oli mielissään siitä, että kokouksessa puhuttiin myös turvallisuudesta. Aihe on kipeän ajankohtainen edelleen omassakin työssä.

– Työnantaja ei suostu maksamaan meille kunnon työkenkiä, vaikka meidän työssämme (jakaminen) työtapaturmista liukastumisia on eniten. Olemme tapelleet asiasta vuosia.

Myös Lyttinen palasi liiton yhden ydintehtävän eli työehtosopimuksen ruotimiseen. Työnantaja on puhujan mukaan keksinyt, ettei päiviltä, jolloin lehti jää ilmestymättä, tarvitse maksaa palkkaa.

– Meille asia vain ilmoitettiin, Lyttinen paheksui antaen näin vinkin seuraavalle sopimuskierrokselle oman alansa työehtojen kohentamisen kohdasta.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA