KORONAKRIISI: Vielä viisi vuotta sitten Suomessa oli kannattava hengityssuojaintehdas

”Mitäs sitten tehdään ja mistä Suomeen saadaan suojaimia, jos tapahtuu joku iso katastrofi… Välitön ahneus näyttää olevan isompi asia kuin ihmisten turvallisuus.” Näin pohti suodatinkoneenhoitaja Thomas Dahl vuonna 2012 TEAMin lehdessä, kun Scott Health & Safety päätti lopettaa hengityssuojaintehtaansa Vaasassa. Vielä vuosituhannen vaihteessa tehdas oli ollut valtionyhtiö Kemiran omistuksessa.

15.4.2020

KUVA YLLÄ: Scott Health & Safety Oy:n työntekijät Erja Näsman, Maija-Helena Lahola, Thomas Dahl ja pääluottamusmies Riitta Tanskanen Vaasan tehtaan edustalla tehtaan lopettamisuutisen jälkeen marraskuussa 2012. KUVA JOHANNES TERVO

Viime viikot on kohistu siitä, miten vaikeaa maailmalta on löytää riittävän korkeatasoisia hengityssuojaimia. Niitä on kiireellä etsitty isollakin rahalla ja etsinnässä on ollut piirteitä, jotka ovat johtaneet poliittiseen jälkipyykkiin.

Toisinkin voisi olla. Harva nimittäin taitaa muistaa, että Suomi oli pitkään edelläkävijämaa hengityssuojaimissa. Se oli paljolti valtionyhtiö Kemiran ansiosta. Kemira ja sen edeltäjät suunnittelivat maskeja ja suodattimia sota-ajasta lähtien aina 2000-luvun alkuun saakka. Tuotteet valmistettiin Kemira Safety Oy:n Vaasan tehtaalla, jonka työntekijät olivat järjestäytyneet Kemianliittoon ja sittemmin Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMiin. Molemmat ovat Teollisuusliiton suoria edeltäjiä.

Kemira luopui suojainbisneksestä vuonna 2000. Ostaja oli amerikkalainen Scott Technologies -konserni, joka oli suojainalan ykköstoimija maailmassa.

Pitkään näytti siltä, että Scott olisi vakaa omistaja, mutta kaikki muuttui vuonna 2012, jolloin Scott teki päätöksen Vaasan tehtaan lopettamisesta. Tuotanto ajettiin vaiheittain alas kesään 2015 mennessä. Työpaikkoja menetettiin satakunta. Niistä pääosa oli työntekijävakansseja.

Tuotanto siirrettiin Englantiin. Eräitä Vaasassa kehitettyjä tuotteita valmistetaan edelleen ja niitä pidetään huippulaadukkaina.

Scottin Vaasan tehtaan silloinen pääluottamusmies Riitta Tanskanen kuvattuna marraskuussa 2012. KUVA JOHANNES TERVO

Jo yt-menettelyn kestäessä tehtaan luottamushenkilöt protestoivat voimakkaasti erityisesti sen takia, että tehdas oli pitkään ollut kannattava, jopa hyvin kannattava. Se ei auttanut. Myöskään henkilöstön ja TEAM-liiton vetoomukset huoltovarmuuden säilyttämisestä eivät vaikuttaneet lopputulokseen.

– Tehdas on ollut tuottava, on tehty tosi hyvää tulosta. Tuntuu omituiselta, että meiltä loppuvat työt sen takia, että joku haluaa vielä lisää voittoa siirtämällä tuotannon halvempien kustannusten maahan, totesi Scottin Vaasan tehtaan pääluottamusmies Riitta Tanskanen TEAMin Intiim-lehdessä joulukuussa 2012.

”TEHDAS OLISI VARSINAINEN RAHASAMPO”

Tänään, koronakriisin oloissa Vaasan tehtaan lopettaminen herättää tietysti voimakkaita tuntemuksia.

– Nyt tehdasta todella tarvittaisiin ensinnäkin koronaviruksen leviämisen ehkäisyyn. Toiseksi tehtaan tuotteet olisivat myös vientivaltteja ja tehdas olisi näinä aikoina varsinainen rahasampo, josta seuraa, että sillä olisi myös työllistävää merkitystä, sanoo TEAM-liiton puheenjohtajana tehtaan lopettamisen aikoihin toiminut Timo Vallittu.

Timo Vallittu. KUVA TYTTI KETTUNEN

Hän uskoo, että huoltovarmuus on koronaepidemian takia paljon aiempaa vahvempi osatekijä, kun teollista tuotantoa koskevia päätöksiä tehdään. Hän on myös tyytyväinen siitä, että suomalaiset yritykset ovat jo ryhtyneet toimiin hengityssuojainten tuotannon käynnistämiseksi.

Esimerkiksi ompelimot ovat saaneet uusia suojautumiseen liittyviä tilauksia. Suuremmassa mittakaavassa on liikkeellä pörssiyhtiö Ahlstrom-Munksjö, joka alkaa jo nyt huhtikuussa tuottaa hengityssuojamateriaaleja Tampereella tehtaassaan, jossa yleensä valmistetaan teollisuuden suodatinmateriaaleja.

Lisäksi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ollaan rakentamassa yritysryhmää, jonka rahkeet mahdollistaisivat laajan ja laadukkaan suojaintuotannon. Osa näistä yrityksistä olisi suomalaisia.

– Suomessa on itse asiassa paljonkin teollisuutta, jolla on puhtauteen ja suojaamiseen liittyvää erityisosaamista. Ahlstromin lisäksi esimerkiksi Suominen ja Mölnlycke. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö ne pystyisi luomaan korkeatasoista hengityssuojaintuotantoa, Vallittu uskoo.

TEKSTI TUOMO LILJA

Porista lopetettava pigmenttitehdas on ollut tärkeä tekijä vedenpudistuksessa

Venatorin tehtaalta on saatu suurin osa Suomessa vedenpuhdistuksessa käytettävästä ferrosulfaatista. Tehdas menee kiinni vuoden 2021 aikana.

KUVA YLLÄ: Silloisen Huntsmanin, nykyisen Venatorin pigmenttitehtaalla Porissa syttynyttä tulipaloa sammutettiin 30. tammikuuta 2017. KUVA LEHTIKUVA / PETRI HAKOSALO

Tehtaiden lopetuksilla on joskus ennalta-arvaamattomia seurauksia. Porissa sijaitsevan Venatorin kemikaalitehtaan käynnissä oleva alasajo aiheuttaa päänvaivaa vesilaitoksille. Venatorin tehtaan tuotannon (titaanioksidiapigmenttejä) sivutuotteena on syntynyt runsaasti ferrosulfaattia, joka on tärkeä kemikaali sekä talous- että jätevesien puhdistuksessa.

Venatorin tehtaalla oli laaja tulipalo vuoden 2017 alussa. Sen jälkeen ei tehtaalla juurikaan ole syntynyt ferrosulfaattia. Tehtaan koko kapasiteettikin on vain noin 20 prosenttia verrattuna tulipaloa edeltävään aikaan.

Venator ei ole suoraan toimittanut vesihuoltolaitosten tarvitsemia kemikaaleja, vaan sen on tehnyt Kemira. Kemira sai raaka-aineena käytetyn ferrosulfaatin Venatorilta tehtaan tulipaloon asti. Sen jälkeen vesikemikaalien valmistuksessa on käytetty muita raaka-ainelähteitä, eli lähinnä Venatorin tehtaan läjitysalueen ferrosulfaattia. Tilanne ei ole onneksi missään vaiheessa kärjistynyt varsinaiseksi ongelmaksi, mutta on toki aiheuttanut huolta vesihuoltolaitoksillekin.

Venatorin tehdas on ollut Suomen merkittävin ferrosulfaatin tuottaja. Venatorin näkökulmasta ferrosulfaatti ei ole ollut ydinbisnestä. Se on ollut jätettä, siis sivutuote ja sivubisnes. Tehtaan alasajo on menossa ja tuotanto loppuu näillä näkymin vuoden 2021 loppuun mennessä. Kemira on kertonut jatkavansa rautapohjaisten kemikaalien tuotantoa, eli vesilaitokset tullevat saamaan kemikaalia jatkossakin samalta toimittajalta kuin nytkin. Voi toki olla, että tämä markkinatilanteen muutos tuo alalle muitakin toimittajia.

Ferrosulfaattia on kertynyt Porin tehtaan läjitysalueelle (joka on Kemiran omistuksessa) niin paljon, että siitä riittää vesikemikaalien raaka-aineeksi jopa 15–20 vuodeksi.

Toiminnan jatkamiseen Venatorin ferrosulfaattikaatopaikalla on saatu ympäristölupa vuoden 2023 loppuun.

VESIMAKSUJEN HINNAT OVAT JO NOUSSEET

On helppo ennakoida, että Venatorin alasajo uhkaa jossain määrin nostaa kuluttajien vesimaksuja. Miten suurista summista on kyse, siitä ei toistaiseksi ole tietoa.

Todellisuudessa vesilaskut ovat nousseet jo vuosia. Suomen Vesilaitosyhdistyksen keräämien tietojen mukaan rakennuskustannusindeksillä korjattu keskimääräinen vesimaksu on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1994 tasoon verrattuna.

Osa vesilaskun noususta tulee vesikemikaalien hinnoista. Paljon tärkeimmät vesilaskun kallistumisen syyt ovat tähän saakka olleet kuitenkin muissa tekijöissä. Puhdistusvaatimukset ovat kasvaneet sekä talous- että jäteveden osalta. Veden kulutus on vähentynyt, ja koska vesilaitokset saavat suurimman osan tuloistaan vedestä, ne paikkaavat väheneviä tuloja korottamalla esimerkiksi vuosittain perittäviä perusmaksuja. Vesijohtoverkoston ikääntyminen pakottaa vesilaitokset varautumaan saneerauksiin. Nämä tekijät aiheuttavat hyvin todennäköisesti enemmän korotuspainetta hintoihin kuin ferri- ja ferrosulfaatin hinnan nousu.

TEHDAS AJETAAN ALAS VUODEN 2021 KULUESSA

Venatorin tehdas on kokenut rajuja muutoksia ja omistusjärjestelyjä viimeisen vuosikymmenten aikana. Tehdas perustettiin 1957, sen alkuperäinen omistaja oli valtionyhtiö Vuorikemia Oy. Sittemmin se oli pitkään keskeinen osa Kemira-konsernia, jota alettiin yksityistää 1990-luvulla. Ennen Venatoria tehdas tunnettiin nimillä Kemira Pigments, Sachtleben Pigments ja vuodesta 2014 Huntsman Pigments.

Tehdas valmistaa titaanioksidia, jota käytetään muun muassa auto-, maali- ja kosmetiikkateollisuudessa sekä painomusteiden valmistuksessa.

Venatorin musta päivä oli tammikuussa 2017, jolloin tehtaalla syttyi laaja tulipalo. Palon jälkeen ilmoitettiin, että vakuutusrahoilla rakennetaan entistä ehompi tuotantolaitos, mutta niin ei käynyt. Noin vuosi sitten Venator ilmoitti, että tehtaan toiminta lopetetaan kokonaan vuoden 2021 loppuun mennessä.

Se oli shokki tehtaan 450 työntekijälle. Väkeä on sen jälkeen vähennetty ja vähennetään asteittain. Viimeisin yt päättyi kesäkuun alussa. Siinä päätettiin, että Venator vähentää loppuvuoden aikana jäljellä olevaa henkilöstöään noin 70:llä. Tehtaalle jää vuoden päättyessä noin 115 henkilöä.

TEKSTI TUOMO LILJA