YLITYÖKIELTO 13.1.–9.2.: Kemian ja mekaanisen metsäteollisuuden ylityökielto pitää tehokkaasti

Teollisuusliiton kemianteollisuuteen ja mekaaniseen metsäteollisuuteen julistama ylityökielto käynnistyi 13. tammikuuta. Vaikutukset alkoivat tuntua välittömästi.

Kemian sektorin johtajan Toni Laihon mukaan ylityökielto alkoi purra kemianteollisuudessa jopa hieman ennen kuin ehti varsinaisesti alkaakaan.

– Se tässä jälleen näkyy, kuten aikaisemmissakin ylityökielloissa, joita olemme valitettavasti joutuneet julistamaan, että hyvin pieni on miehitys ja työvoimareservi on lähellä nollaa monilla isoilla työnantajilla ja tehtailla. Operatiivinen miehitys ei oikeastaan kestä minkäänlaista poissaoloa.

– Tuotantoa pyörii todella paljon ylitöiden varassa, vaikka se ylityötunti on kalliimpi kuin tavallinen tunti. Jossain kohtaa olisi minusta hyvä yrityksissä laskea, että pitäisikö rekrytoida enemmän väkeä, jotta kustannukset pysyisivät kurissa, Laiho sanoo.

Toni Laiho.

Laihon mukaan ylityökielto toteutuu kemianteollisuudessa tehokkaasti.

– Ylityökielto on osa tätä prosessia ja keinovalikoimaamme, kun neuvottelutoiminta ei muuten suju. Ylityökiellon vaikutukset ovat kemianteollisuudessa tuntuvia. Häiriöitä tulee heti, kun ylitöiden tekeminen lopetetaan.

– Samalla olemme kuitenkin pitäneet huolen siitä, että turvallisuuteen tai ympäristön turmeltumiseen liittyvät vaaratekijät on ehkäisty. Kun tällaisia tilanteita on tullut vastaan, on niistä käyty yritysten ja luottamushenkilöiden kanssa keskustelut, ja asianmukaiset menettelyt on toteutettu.

KIKY POIS KAIKISTA SOPIMUKSISTA

Puutuotesektorin johtajan Jyrki Alapartasen mukaan ylityökielto on pitänyt mekaanisessa metsäteollisuudessa sataprosenttisesti.

– Siellä, missä tarvetta ylitöille on ollut, on niiden tekemisestä kieltäydytty. Siinä mielessä ylityökielto on pitänyt sataprosenttisesti. Samalla on todettava, että vaikutukset eivät metsäteollisuuden vallitsevassa hieman heikossa suhdannetilanteessa ole niin suuret kuin ne olisivat olleet korkeasuhdanteen aikana. Yrityksillä on ollut leudon talven takia myös raaka-aineen saannin kanssa ongelmia.

Jyrki Alapartanen.

– Tässä on kuitenkin tärkeä nähdä, että kysymys on kokonaisuudesta niin, että kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 palkatonta talkootuntia saadaan Teollisuusliiton kaikista työehtosopimuksista pois. Sen rinnalla haluamme torjua työnantajien tekemät erinäiset heikennysesitykset ja saavuttaa jäsenillemme ostovoiman turvaavat palkankorotukset.

– Työnantajat pitävät mekaanisessa metsäteollisuudessa esimerkiksi kikyn säilyttämisen tavoitteestaan edelleen tiukasti kiinni. Siksi on tärkeää, että päättämämme työtaistelutoimenpiteet ylityökielto mukaan lukien toteutetaan täysmääräisesti, Alapartanen toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

LUE MYÖS: Kahden viikon lakko alkaa 27.1. ja ylityökielto 13.1. (Teollisuusliitto 12.1.2020)

Jari Nilosaari: Tekno näytti sopimisen mallin

Teknologiateollisuuden uusi työehtosopimus (tes) sisältää kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaisen 24 palkattoman tunnin poiston, 3,3 prosentin palkankorotukset ja uusia avauksia teksteihin. Sen kanssa voimme elää ja valmistautua seuraaviin kierroksiin. Samalla kysymyksessä on hyvä esimerkki meille ja muille, että sopiminen on hankalissakin asetelmissa mahdollista.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle ja Suomen Yrittäjille teknologiateollisuuden tes sitä vastoin näyttää olevan kovin vaikea paikka. Vaikka ne eivät ole neuvotteluosapuolia, ovat ne huutamassa huonosta neuvottelutuloksesta ja yllyttävät muita työnantajajärjestöjä vaatimaan sellaista, mikä ei jäsenillemme käy. Teknologiateollisuudessa kelvolliseksi todetun sopimuksen kieltämisellä ne tekevät itsestään ei-liikkeen. Tämä ajaa neuvotteluosapuolet tilanteeseen, jossa työtaistelut ovat näköjään väistämättömiä.

Teollisuusliitolla oli ja on vahva halu sopia ilman konflikteja. Silti olemme jälleen tilanteessa, jossa olemme joutuneet jättämään lakkovaroituksen kemianteollisuuden eri sopimusaloille, mekaaniseen metsäteollisuuteen ja malmikaivoksiin. Kahden viikon lakon uhka ja ylityökielto voivat tuntua rajuilta toimenpiteiltä, mutta jos painetta ei ole riittävästi, ei näytä neuvottelutulostakaan syntyvän. Toivottavasti tuloksia kuitenkin saadaan aikaiseksi ennen kuin lakot ovat edessä.

”Työnantajien vaatimuslista on edelleen pitkä kuin nälkävuosi ja esitykset ovat sitä luokkaa, että hyvää ei seuraisi, jos ne menisivät läpi.”

Miksi työnantajat eivät ole valmiita sopimaan? Tästä työnantajien pitkän linjan toiminnasta saimme koettelevat käytännön kokemukset viime vaalikaudella, jolloin maassamme vaikutti työnantajien kannalta paras hallitus vuosikausiin. Esimerkkejä siitä agendasta ovat pakkolakiväännöt ja muutokset eri lakeihin, joilla kurjistettiin vähempiosaisten, työttömien ja työntekijöiden asemaa. Tausta kuitenkin ulottuu ajassa pidemmälle taaksepäin.

EK teki eri työnantajajärjestöjen kanssa jo vuosikymmeniä sitten yhteistuumin ne linjaukset, jotka näkyivät etenkin viime eduskuntavaalikaudella ja vaikuttavat nyt myös työehtosopimusneuvotteluissa. Ay-liike on heidän mielestään uhka, joka rajoittaa työnantajien päätäntävaltaa. Todellinen tahtotila ei ole paikallisen sopimisen lisääminen vaan työnantajien määräämisvallan lisääminen ja ay-liikkeen murentaminen.

Työnantajien vaatimuslista on edelleen pitkä kuin nälkävuosi ja esitykset ovat sitä luokkaa, että hyvää ei seuraisi, jos ne menisivät läpi. Kikyn 24 palkattoman tunnin poistaminen, 3,3 prosentin palkankorotuksien vastustaminen ja jotkut tekstimuutokset eivät voi olla heille kynnyskysymys, vaan he tähtäävät siihen, että työntekijät suostuisivat lähes mihin tahansa ilman ehtoja ja ay-liikkeen vahvaa valvontaa.

On sanottu, että puhdas ideologia ja puhdas maalaisjärki eivät mahdu samaan pöytään. Ay-liike on viime vuosina ollut järjellä mukana. Sitä soisi nyt myös työnantajien käyttävän niin, että sopimukset syntyvät ilman työtaisteluita.

JARI NILOSAARI
Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja