Veli-Matti Kauppinen: Kehysriihessä riittää puitavaa

Maan hallitus kokoontuu kehysriiheen tällä viikolla. Riihi sijoittuu jälleen poikkeuksellisen hankalaan aikaan. Korona jyllää, ja samanaikaisesti pitäisi pystyä katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen.

Julkisuudessa käydään vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö julkisen talouden tasapainottamiseen liittyvät toimet käynnistää jo nyt vai jatketaanko vielä kriisistä selviytymiseen tähtääviä elvytystoimia? ’

Palkansaajapuolen selvä näkemys on, että elvytystä tarvitaan edelleen.

Viesteissään päättäjille Teollisuusliitto on painottanut pitkäjänteisen ja ennakoitavan teollisuuspolitiikan keskeisyyttä Suomen teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi.

Liiton painava viesti on, että valmistumassa oleva uusiutuvan teollisuuden strategia pitää hyväksyä ja vahvistaa kehysriihessä Suomen teollisuuspolitiikan uudeksi, yli hallituskausien kestäväksi strategiaksi. Tämä on yksi avain siihen, että meillä on tulevaisuudessakin menestyvää teollisuutta sekä työtä ja hyvinvointia kansallemme.

Teollisuusliitto haluaa myös, että EU:n elpymisrahastoa käytetään teollisuuden uudistumisen ja kasvun tukemiseen.

Erityisesti TKI-panostusten (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta) lisääminen on keskeistä Suomen teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Tässä asiassa olemme jääneet pahasti jälkeen moneen kilpailijamaahan verrattuna.

Viestinä hallituksen kehysriiheen Teollisuusliitto kiinnittää huomiota myös työsuojelun riittävään resursointiin.

Työsuojelutarkastukset pitää toteuttaa mahdollisimman laajasti työpaikoilla tapahtuvana toimintana, jotta väärinkäytöksiä voidaan ehkäistä ja torjua.

Tällaisella toiminnalla on merkityksensä myös harmaan talouden torjunnassa.

Lisäksi jatkuvaan oppimiseen pitää satsata ja ammatillisen oppimisen vetovoimaisuutta pitää lisätä. Näin varmistetaan, ettei yrityksille tule vaikeuksia osaavan työvoiman saamisessa.

Hallituksen pitää huomioida työvoimapalvelut tulevia päätöksiä tehdessään. Niiden pitää olla laadukkaita, mutta myös yksilöllisiä.

Kuten SAK:kin esittää, Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tavoiteltava toimintatapa. Sillä saadaan hyviä tuloksia aikaan työllisyyden parantamiseksi.  Yksilölliset työnhakusuunnitelmat, henkilökohtainen palvelu ja hakutavoite ovat mallin avainsanoja.

Erityistä huomiota pitää kiinnittää nuoriin, niihin toisen asteen koulunsa päättäneisiin, joiden syrjäytymisuhka on todellinen.

Riihessä riittää paljon vääntöä, mutta erityisen toivottavaa on, että siellä tehdään jo pidemmän tähtäimen päätöksiä ja katse suunnataan tarkasti horisonttiin.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teollisuusliiton viestintäasiantuntija

KUVA  KITI HAILA

20.4.2021

Veli-Matti Kauppinen: Kriisistä selviytyminen edellyttää määrätietoisuutta

Koronavirus on hallinnut uutisointia viime aikoina koko maailmassa. Päivä päivältä saamme kuulla uutisia epidemian leviämisestä. Meille kerrotaan jatkuvasti uusista yt-neuvotteluista ja niiden vaikutuksista ihmisten arkeen ja talouteen. Teollisuusliiton näkökulmasta tässä kriisitilanteessa tärkeintä on jäsentemme oikeudenmukainen kohtelu yt-neuvotteluissa ja työttömyyskassan saumaton palvelu. Nyt mitataan myös paikallisen sopimisen kulttuuria. Työntekijöiden joustaessa, on työnantajien tultava vastaan.

Maan hallitus on tarttunut ripeästi haasteisiin. Pääsiäisviikon kehysriihi oli historiallinen paitsi poikkeustilanteen myös ratkaisujen suhteen. Velkaa otetaan kriisin vuoksi yli 10 miljardia euroa. Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoihin noin 3.6 miljardin euron lisäystä. Hallitus esimerkiksi ilmoitti tukevansa yrityksiä yhteensä yli miljardilla eurolla. Tärkeää kriisin hoitamisessa on myös lisärahoituksen esittäminen ELY-keskusten ja Business Finlandin menoihin. Samoin TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetut lisäykset ovat tässä tilanteessa perusteltuja. Myös kunnat saavat apua. Verotulojen menetyksistä on nyt tulossa yli 500 miljoonan euron korvaukset. Seuraavassa vaiheessa kunnille osoitetaan vähintään miljardi euroa.

Myös työmarkkinakeskusjärjestöt ovat toimineet ripeästi. Ne valmistivat hallitukselle viiden kohdan esityksen määräaikaisista toimista, joilla tuetaan yritystoiminnan ja työllisyyden palautumista kriisin jälkeen. Ponnistus osoitti kolmikannan toimivuuden. Huhut kolmikantaisen sopimisen kuolemasta ovat siis jälleen kerran osoittautuneet ennenaikaisiksi. Kolmikantaa soisi käytettävän muulloinkin kuin kriisin ollessa pahimmillaan.

Ei näytä hyvältä, jos yritys irtisanoo ja lomauttaa henkilöstöään, ja samalla jakaa ruhtinaallisia osinkoja omistajilleen.

Selvää on, että yritysten toimintaedellytyksiä pitää tukea. Samalla on oikeutettua edellyttää, että väliaikaisia toimia, esimerkiksi lomautusten suhteen, ei käytetä varmuuden vuoksi tai automaattina. Samoin on oikeutettua vaatia malttia yritysten osinkopolitiikassa. Ei näytä hyvältä, jos yritys irtisanoo ja lomauttaa henkilöstöään, ja samalla jakaa ruhtinaallisia osinkoja omistajilleen.

Hallitus on ilmoittanut, että hallitusohjelman uudelleen kirjoittaminen ei ole nyt asialistan kärjessä. Tärkeintä on akuutin kriisin hoitaminen. Ohjelmaa joudutaan kuitenkin monelta osin varmasti tarkastelemaan tuonnempana uudelleen. Elokuussa pidettävässä budjettiriihessä on mahdollista luoda selkeämpi kuva tulevaisuudesta sekä tarvittavista toimenpiteistä. Hallitusohjelman uudelleen kirjoittamisen vaatiminen on tässä tilanteessa lähinnä politikointia ja osoittaa melko huonoa tilannetajua.

Toivoa on, että talouden taantumasta ei tule pitkä. Kun rajoitukset ja suorat määräykset jossain vaiheessa poistuvat, kysyntä alkaa kasvaa ja näin talouden rattaat alkavat jälleen pyöriä.

Kriisin jälkeen on käynnistettävä mittavat elvytystoimet. Näitä ovat muun muassa infrastruktuuriin kohdistuvat hankkeet. Nousun alkaessa on erittäin tärkeää, että työkykyistä ja osaavaa väkeä on saatavilla. Yritysten näkökulmasta pahinta olisi päästää henkilöstö käsistä.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teollisuusliiton viestintäasiantuntija