NÄKIJÄ: Anssi Tuominen: ”Innostusta ei voi opettaa, mutta innostus voi tarttua”

”Työssäoppiminen on se nivel, mikä pitää saada vielä toimimaan. Silloin ohjaajan korvausasiat nousevat vääjäämättä keskusteluun”, sanoo Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen ammatillisen koulutuksen uudistamisesta. Monelle nuorelle elämänhallinta on kuitenkin se vaikein oppiaine.

2.9.2020

– Toki ammatillisen koulutuksen reformi kuorrutettiin kauniilla sanoilla, mutta eihän siihen olisi lähdetty, jollei koulutuksen määrärahoista olisi leikattu 25 prosenttia. Poliitikkojen oli helpompi puhua ”uudistamisesta”. Kaikkein kovimmin leikkaukset iskivät ammatilliseen koulutukseen, ja eniten ne näkyvät heikoimmassa asemassa olevien oppijoiden kohdalla, Tuominen toteaa.

Tuomisen vastuulla on sekä ammatillinen koulutus että lukio. Kajaani on puolet Kainuusta, ja kun Kuusamo, vaikka Pohjois-Pohjanmaan puolella onkin, on erillissopimuksella mukana, saadaan koko ikäluokka kuvaannollisesti saman koulutusliikelaitoksen katon alle. Toiminta-alueella peruskoulun päättää vajaa 1 000 nuorta, ja ammatilliseen koulutukseen hakee myös aikuisia alan vaihtajia, näyttötutkinnon suorittajia ja maahanmuuttajia.

KUORRUTUKSESTA KÄYTÄNTÖÖN?

Tuominen painottaa, että koulutusreformi sysäsi liikkeelle myös positiivisia asioita. Oli pakko notkistua muutosprosessiin, jossa inhimilliset arvot – motivointi, innostaminen ja itseohjautuvuus – ovat kaiken keskiössä.

– Innostusta ei voi opettaa, mutta innostus voi tarttua. Se on kuin laumasuoja. Nuoren on vaikea olla hällä väliä -asenteella, kun ympärillä on innostava opettaja ja innostunut ryhmä. Olemme hakeneet muualta kokemuksia ja malleja tähän, vaikka ei nyt keneltäkään opettajalta vaadita, että joka aamu pitäisi säkenöidä kuin tähtisadetikku, Tuominen naurahtaa.

Kovimmin leikkaukset iskivät heikoimmassa asemassa oleviin.

– Olemme kehittäneet pedagogisia menetelmiä. Muualta Suomesta käydään nyt katsomassa mallia meidän YritysAmis-pedagogiikasta ja Nuori Yrittäjyys -toiminnasta. Siinä perustetaan oikeita yrityksiä ja näkee ihan konkreettisesti, mitä elementtejä pitää yrityksessä hallita, jotta tuote tai palvelu menestyy.

– Tietysti ne ulospäin suuntautuneet ja aktiivisimmat ovat kaikkein voimakkaimmassa roolissa, mutta kaikki tehdään yhdessä, tiimioppimisen menetelmien kautta.

LISÄÄ RASVAA TÄHÄN NIVELEEN

Miten motivoida työntekijää ottamaan työssäoppija siipiensä suojaan, jos lisäpalkkiota ei makseta eikä työaikaa vapauteta ohjaamiseen? Miten motivoida yritys satsaamaan työssäoppijoihin? Mitään korvaustahan ei tule, eikä esimerkiksi tiukkojen vaatimusten hoiva-aloilla tai sähkötöissä työssäoppija edes saa tehdä töitä kuin rajallisesti.

Miten motivoida pienyritys sitoutumaan oikein ”nohevaan” oppisopimuskoulutettavaan? Hänestähän kaavailtiin uutta Jaskaa eläköityvän Jaskan tilalle, mutta sitten Ville-Petteri ilmoittaakin, ettei hän tähän firmaan jää, vaan että hän jatkaa ammattikorkeakouluun.

”Innostusta ei voi opettaa, mutta innostus voi tarttua. Se on kuin laumasuoja. Nuoren on vaikea olla hällä väliä -asenteella, kun ympärillä on innostava opettaja ja innostunut ryhmä”, sanoo Anssi Tuominen, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja.

Kajaanissa viimeisin kuvio on suomalaisittain vielä hyvin tavallinen. Tuominen sanoo, että 37 prosenttia Kainuun ammattiopiston opiskelijoista jatkaa vielä Kajaanin ammattikorkeakouluun.

Tuominen ”ymmärtää hyvin” nuo edellä kuvatut kysymykset ja sanoo, että koulutusuudistuksen tuo nivel onkin saatava toimimaan paremmin. On nostettava kissa pöydälle ja otettava kustannukset mukaan keskusteluun.

TYÖTTÖMYYDESTÄ TYÖVOIMAPULAAN

– Aiemmin Kainuu kilpaili työttömyystilastojen ykkössijasta Pohjois-Karjalan ja Lapin kanssa. Nyt Kainuussa on työvoimapula. Ikäluokat ovat vuosi vuodelta pienentyneet samaan aikaan kun suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle.

– Transtech on kainuulaisittain iso yritys. Se on raideliikenneyrityksenä myös ekologisesti uskottava, ja nuorille kestävä kehitys on tärkeä arvo. Sen ovat Greta Thunberg ja muut osoittaneet.

– Mutta Transtech on Kajaanista katsoen syrjässä. Ja jos isä oli siellä töissä, äiti ei nyt suosittele sinne hakeutumista, sillä tehtaalla oli vuoroin lomautuksia, vuoroin niin kiirettä, ettei mitään tolkkua.

On vaikea selvitä ilman toisen asteen koulutusta.

– Transtech ei käännytä ketään työnhakijaa pihaltaan, ja jos jotain osaamista puuttuu, yrityksen henkilöstöosasto on hyvin pian tuossa meidän pihallamme uuden rekrynsä kanssa. Sitten kartoitetaan yhdessä, mitä osaamista vielä puuttuu, ja opetus räätälöidään aivan tarpeen mukaan.

– Muutaman päivänkin opetus on tehty taloudellisesti edulliseksi oppilaitokselle. Tämä onkin ammatillisen reformin vahvoja puolia, Tuominen arvioi.

Transtechiin on perustettu myös oppisopimusryhmiä, samoin kaivosyhtiö Terrafameen eli entiseen Talvivaaraan, jonka kolmeen 25 hengen ryhmään on ollut joka kerta ylenmäärin hakijoita.

Yritysten kanssa tehty yhteistyö on oleellinen osa toimintaa. Mutta yhtä hyvin Tuominen toivottaa tervetulleeksi ammattiyhdistysliikkeen yhteydenotot.

MITEN ELÄMÄ HALLINTAAN?

– Nuorilla on kovemmat paineet kuin ennen, vaikka suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle helpottaakin nyt työelämään pääsyä. Mutta nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet koko ajan. Useimmiten opintojen keskeyttäminen ei johdu niinkään teknisten taitojen oppimisvaikeuksista, vaan elämänhallinnan puutteista, Tuominen kuvaa.

Kajaanissa ammattiopiston keskeyttämisprosentit ovat valtakunnallisesti katsoen pienet. Koko henkilöstö, ei vain opinto-ohjaajat tai psykologit, ovat mukana nuoria tukemassa.

Nuorilla on kovemmat paineet kuin ennen.

– Jos nuori on ryhtynyt avautumaan ja keskustelemaan, vaikka ammatillisen aineen opettajan kanssa, siinä on mahdollisuus läpimurrolle. Siinä nuori on löytänyt aikuisen, johon hän luottaa. Ehkä löytyy taas kipinä jatkaa opintoja, Tuominen kuvaa.

Kajaanissa on myös Valma eli ammatilliseen koulutukseen valmistavaa opetusta. Valmaan saa lähteä Tuomisen sanojen mukaan ”parkkiin” vaikka muutamaksi kuukaudeksi tai koko lukuvuodeksikin tutustumaan eri aloihin ja varmentamaan opintojen loppuun saattamista.

Tuomisen mukaan yli puolet valmalaisista on huhtikuuhun mennessä, syksyllä aloitettuaan, palannut tavanomaista tutkintoaan suorittamaan tai muuten päässyt eteenpäin.

Ammatillisen koulutuksen uudistukset ovat tuoneet kouluihin vielä lisähaasteita niiden leikkausten lisäksi, jotka merkitsivät 25 prosentin vähennystä myös koko henkilöstöön. Haasteista yksi on jatkuva haku.

– On aika vaativaa saapua yksin ryhmään lokakuisena maanantaiaamuna verrattuna siihen, että kaikki aloittaisivat yhdessä samaan aikaan, jolloin ryhmäytyminen on helpompaa.

Koulutusliikelaitoksen johtaja ei ole kapinoimassa suunniteltua oppivelvollisuuden pidentämistä vastaan. Mutta kysymyksiä hän siitä heittää.

– On totta, että tässä yhteiskunnassa on vaikea selvitä ilman toisen asteen koulutusta. Mutta auttaako velvollisuus sitä viimeistä kymmenettä osaa, jolla on vaikeuksia elämänhallinnan kanssa? Onko meillä resursseja hakea sitä kadoksissa olevaa nuorta loppumattomiin? Otettaisiinko nyt aikalisä ja keskusteltaisiin kunnolla nämä kustannuskysymykset?

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT MISKA PUUMALA

REPORTAASI: Raitiovaunu Tampereelle lähtee Kajaanista – ratikka on millintarkka paketti

Ensimmäistä Tampereen raitiovaunua rakennetaan Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla. Tehtaalla on historiansa paras tilauskanta, sillä Kainuussa tehty kiskokalusto on kysyttyä myös Keski-Euroopassa.

KUVA YLLÄ: Pääluottamusmies Jouni Lämpsä ja Berliiniin menevä Artic-raitiovaunu.

TRANSTECH OY

PERUSTETTU 1985
PERUSTAJA Rautaruukki
KOTIPAIKKA Oulu
PÄÄOMISTAJA Škoda Transportation
TUOTANTO Kiskokalusto, konepajatuotteet
HENKILÖSTÖ 650 (2018), Otanmäen tehtaalla työntekijöitä noin 450 (2019)
LIIKEVAIHTO 109,3 miljoonaa euroa (2017)

– Hitsarilla pitää olla tasainen käsi ja hyvä silmä, että hän näkee, mitä tekee. Taito kehittyy vuosien varrella, kertoo Tampereen ensimmäisen raitiovaunun hitsaustöitä tekevä Pekka Piippo.

Piipon ja työtovereiden rakentama vaunu lähtee Tampereen raitiotiellä koeajoon vuoden 2020 alussa. Kevään aikana Otanmäen tehtaalla käynnistetään Tampereen linja ja valmistetaan ensimmäinen 19 vaunun sarja. Pirkanmaalaisten arkikäyttöön ne tulevat elokuussa 2021. Myöhemmin raitiovaunuja tehdään lisää.

”Vaatimustaso on kahdeksan vuoden aikana huomattavasti kasvanut. Laatua koko ajan parannetaan. Se tietysti vaikuttaa meidän tekemiseemme. Työstä on tullut tosi tarkkaa”, sanoo hitsari Pekka Piippo.

Raitiovaunussa hitsaustyö on Piipon mukaan vaativampaa kuin alumiinihitsaus VR:n tilaamissa alumiinijunavaunuissa, joka on toinen hänen leipälajeistaan.

– Aika haastavaa ratikanvalmistus on, koska se tehdään monesta pienestä osasta. Työvaiheita on paljon: alustan teko, seinän teko, kattojen teko ja päätyjen teko. Raitiovaunussa on paljon pikkuista osaa ja kilkutinta. Alumiinihitsauksessa hitsaussaumat ovat pitempiä. Nämä ovat kaksi erilaista työtä.

METALLIMIEHISTÄ KYSYNTÄ

Piipon kahdeksan vuotta kestäneen hitsarinuran aikana työn vaikeuskerroin on lisääntynyt.

– Vaatimustaso on kahdeksan vuoden aikana huomattavasti kasvanut. Laatua koko ajan parannetaan. Se tietysti vaikuttaa meidän tekemiseemme. Työstä on tullut tosi tarkkaa.

Tulevina vuosina Otanmäen tehtaalla tarvitaan jopa satoja hitsareita lisää.

Piippo tuli Transtechille töihin ammattikoulussa suoritettujen metallialan opintojen ja armeijan jälkeen. Hän kertoo viihtyneensä ammatissa. Hän on hankkinut Kajaanista oman asunnon. Hitsarin tulevaisuuden näkymä on työntäyteinen.

– Aivan varmasti Transtechillä on metallihommia hitsareilla ja muilla metallityöntekijöillä myös tulevina vuosina. Tilausten määrä näyttää koko ajan vain kiihtyvän. Töitä on paljon, ja hitsareista tuntuu olevan kova kysyntä.

HUIPPUTARKKAA HITSAUSTA

Telihitsari Juha Pikkarainen on työskennellyt Transtechin Otanmäen tehtaalla sen perustamisesta lähtien vuodesta 1985. Otanmäen kaivoksen sulkeminen oli syy tehtaan avaamiseen, jotta työpaikkoja Kainuussa säilyisi. Nyt historia on pyörähtänyt ympyrän, ja kaivostakin ollaan avaamassa uudelleen.

– Samaan aikaan, kun tehdasta rakennettiin, kävin 11 kuukautta kestävän vaununrakentajan kurssin, Pikkarainen kertoo uransa alkupolusta.

Juha Pikkaraisen ammatti telihitsarina vaatii vakaata kättä.

Teli on rautatiekaluston alla oleva akseliyhdistelmä. Niitä on tehty juniin ja rautatievaunuihin Otanmäen tehtaalla kymmenkunta vuotta. Pikkarainen on ollut mukana hieman yli kymmenen henkilön telitiimissä alusta alkaen.

Telin hitsauksen aloittaa robotti, mutta sen viimeistelee ammattihitsari.

– Pätevyyskoe telihitsauksessa on hieman vaativampi kuin konepajahitsareilla. Mittatarkkuuden vaatimus on aika kova. Telintapainen kappale on hankala saada pysymään toleranssissa. Mielellään milliä enempää ei telin toteutuma saa heittää. Kun näitä on tehnyt paljon, aika helposti tulevat mitat kohdalleen, mutta alussa se teetti töitä.

VIIMEINEN ARTIC-VAUNU MENEE BERLIINIIN

Alkujaan Neuvostoliittoon tilattujen tavaravaunujen valmistukseen perustetun Otanmäen tehtaan tarina on vaiheikas, osa Rautaruukin ja Valmetin historiaa. Neuvostoliiton hajottua tärkein asiakas oli pitkään VR, kunnes vuonna 2010 Transtech aloitti raitiovaunujen valmistuksen. Asiakkaaksi tuli isoin raitiovaunutilauksin Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL.

Haastattelua tehtäessä Pikkarainen oli hitsaamassa viimeisen Helsingin Artic-raitiovaunun teliä. Tuon vaunun numero 73 osoite ei ole kuitenkaan Suomen pääkaupunki, vaan Berliini. Helsinkiin tehdyllä työnäytteellä on ollut vaikutusta siihen, että Kainuussa valmistettu raitiovaunu kiinnostaa Keski-Euroopassa.

Otanmäen tehtaan omistaja on vaihtunut monesti. Viimeksi neljä vuotta sitten, kun Škoda osti tehtaan. Vuonna 2018 ja kuluvana vuonna Škoda Transtech on saanut satojen miljoonien eurojen tilauksia muun muassa Saksan Mannheimista ja Latviasta. Euroopan mittavien raidehankkeiden odotetaan tuovan runsaasti työtä Kajaaniin.

– Toiminnassa on ollut ylä- ja alamäkiä, mutta olen viihtynyt. Katto on pään päällä ja lämmintä. Palkan ovat maksaneet joka kerta, mainitsee Pikkarainen.

– Nyt raitiovaunut ovat kovassa buumissa. Isoja projekteja on edessä. Aika näyttää, miten niistä selvitään. Uutiset tilauksista lämmittävät aina mieltä.

TYÖ OPETTAA

Transtechin varustelijoilla Jarno Mikkosella ja Kaisa Tolosella on yhteistä se, että he kumpikin ovat tulleet töihin vuokrafirman kautta. Mikkonen on ollut töissä kolme vuotta ja Tolonen vuoden.

– Hain vuokrafirman kautta tänne. Silloin se oli normaali reitti. Täällä oli uusi linja alkamassa ja työvoimapula, Mikkonen kertoo.

Jarno Mikkonen asentaa komponentteja.

Nykyisin hän on vakituinen Transtechin mies. Varustelija asentaa mekaanisia komponentteja vaunuihin.

Hänen mukaansa työpaikan pitkät tilauskannat näkyvät siinä, että ei ensimmäiseksi tarvitse miettiä mitä tekisi: varusteltavaa riittää.

Töihin tullessaan Kaisa Tolosella oli ompelijan koulutus ja takana 12 vuotta pesulatyötä, mutta ennen viime marraskuuta hänellä ei ollut koulutusta tai kokemusta metallialasta.

– Ala kiinnosti. Työ on opettanut, ja etumies ja työntekijät ovat opastaneet. Kuten ommellessakin piirustuksista katson, mitä pitää tehdä. Positiivinen kuva metallialasta minulle on syntynyt. Mielelläni jatkan työssä.

Ompelija Kaisa Tolosesta tuli raitiovaunun varustelija.

MITTAAMINEN VARMISTAA TULOKSEN

Eero Hakola työskentelee tehtaalla teollisuusmittaajana. Hänen työuransa alkoi Otanmäen kaivoksesta, jossa hän jo mittasi. Transtechilla hän on ollut tehtaan perustamisesta alkaen.

Hakola tekee 3D-mittausta työvälineenään ”ehkä hieman normaalia parempi kamera”.

– Siinä suunnittelijan tekemä 3D-kuvanto ja mittakuvanto painetaan päällekkäin. Kun alla on kuvina suunniteltu teli ja päällä mitattu teli, niin tavoite on, että niiden välillä ei ole poikkeamia. Se pystytään kuvista tarkistamaan jopa tuhannesosayksiköiden tarkkuudella.

– Mittaus on tärkeää senkin takia, että nykyajan työrytmi on kova. Välillä tulee mittapoikkeamia, joita ei voi hyväksyä. Mittaaminen varmistaa tuloksen, sanoo Hakola.

Teollisuusmittaaja Eero Hakola varmistaa, että hitsaukset ovat millintarkat.

Transtechin tulevaisuuden näkymät ovat tilausten valossa sen historian parhaat. Tampereen ykkösvaiheen jälkeen vaununrakentamista työllistää Helsingin Raide-Jokeri ja isot Keski-Euroopan raidekalustohankkeet. Tilauksia, raitiovaunujen huoltosopimuksia ja niiden optioita on näköpiirissä 2030-luvulle asti.

Hakola muistuttaa, että viime kädessä tehtaan tulevaisuus on kansainvälisen omistajan kädessä.

– Meillä on omistaja, jolla on rahaa. Mutta tulevaisuutemme riippuu siitä, miten tärkeänä he pitävät tätä laitosta.

 

Hiljaista tietoa tarjolla nuorille

”Transtechin henkilöstölle on yli 30 vuoden ajalta kertynyt sellaista hiljaista tietoa ja sosiaalista pääomaa, mitä ei suoraan kouluista saa”, sanoo pääluottamusmies Jouni Lämpsä.

”Hyvä työyhteisö on kaveruutta, keskustelua, vuorovaikutusta ja palautetta myös ikävistä asioista”, pääluottamusmies Jouni Lämpsä sanoo.

Transtechilla ammattilaisia tarvitaan satoja lisää lähes joka toisen työntekijän eläköityessä kymmenen vuoden aikana. Osaamisen siirtämisestä nuorelle polvelle on pääluottamusmies Jouni Lämpsän mukaan tullut iso haaste.

– Työpaikan hiljaista tietoa ja sosiaalista pääomaa pitää hyödyntää tulevina vuosina. Muuten on vaarana, että se menee porttien ulkopuolille.

Lämpsän mielestä oppisopimus ammatillisten opintojen päätteeksi voisi olla malli, josta hyötyvät kaikki.

– Kokeneetkin työtoverit saisivat uutta tietoa koulusta, ja oppisopimusoppilas saa työpaikan hiljaisen tiedon.

Kun tuottavuutta Suomessa halutaan nostaa, kannattaa Lämpsän mielestä kuunnella työntekijää, joka on oman työnsä paras asiantuntija.

– Jokaiselle, joka tekee työtä, toistoja tulee paljon. Työntekijä tietää, missä kohtaa kivi kengässä hiertää. Yhteistoimintaa työpaikoilla tarvitaan enemmän. Tiedon pitää kulkea paremmin. Tämä on hyvä ohje koko alalle.

Transtechilla yhteistoiminta on Lämpsän mukaan ottanut isoja askelia eteenpäin.

– Se vanha sanonta pitää paikkansa, että viisaat oppivat toisiltaan, keskinkertaiset kantapään kautta ja jääräpäät eivät opi milloinkaan. Parempaan suuntaan on meillä menty.

ERILAISISTA PERSOONISTA TOIMIVA JOUKKUE

Lämpsän mielestä Transtech on nuorille haasteellinen ja monipuolinen työpaikka.

– Kun täällä tekee töitä, saa kattavan kuvan monenlaisista työtehtävistä.

Vaativina esimerkkeinä hän mainitsee sähköasennukset, hitsaukset, asennukset, hydrauliikka-asennukset, koneistukset, särmäykset, osanvalmistuksen, verhoilun, ladun tarkastukset ja mittaukset.

Työtehtäviin tarvitaan hänen mukaansa erityyppisiä persoonia.

– Töissä kaivataan naisia ja miehiä, nuoria ja vanhoja. Jos verrataan futismaajoukkueeseen, niin Litmanen ja semmoiset kaverit ovat pelintekijöitä ja siihen tarvitaan juoksijoita ympärille. Pitää olla kokemusta ja lisäksi nuoruuden tietoa, taitoa ja intoa. Kaikkia tarvitaan. Kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia. Erilaisuus pitää hyväksyä. Erilaisista persoonista tulee toimiva joukkue.

Luottamusmiehen työssä Lämpsä sanoo pääsevänsä toteuttamaan työhyvinvointivalmentajan roolia.

– Semmoinen toivomus minulla on, että saadaan ilmapiiri läpinäkyväksi ja reiluksi. Puhutaan asiat halki. Se on hyvän työyhteisön tunnusmerkki. Myös vaikeista asioista pitää pystyä puhumaan, eikä syyllisiä saa etsiä. Asiat riitelevät, eivät ihmiset.

– Hyvä työyhteisö on kaveruutta, keskustelua, vuorovaikutusta ja palautetta myös ikävistä asioista. Pitää osata kannustaa kaveria. Virheiden teon pitää olla sallittua, jotta voidaan ottaa opiksi.

KAINUU TARVITSEE TEKIJÖITÄ

Transtechilla on koko historiansa paras tilauskanta, ja metallialan ammattilaisista on pulaa. Eläköitymisen myötä hupenevista osaajista joudutaan käymään kisaa.

– Voi olla, että kaikkeen tarpeeseen ei alueen oma työvoima ihan riitä. Kun isot ikäluokat jäävät eläkkeelle, jotenkin pitää paikata se aukko.

Reseptiksi Lämpsä esittää ammatin arvostuksen nostamisen työntekijöiden asemaa ja hyvinvointia parantamalla.

– Kun niihin panostetaan, se on parasta kilpailukyvyn parantamista. Kuunnellaan työntekijöitä ja pidetään heistä hyvää huolta. Se on paras resepti siihen, että saadaan porukka viihtymään työpaikalla, ja se auttaa varmaan rekrytoinnissa.

Lämpsä uskoo lujasti Kainuun seudun elinvoimaan.

– Kainuuta ja Kajaania pidän ihmiselle hyvänä elinympäristönä. Täällä on suhteellisen hyvä työtilanne tällä hetkellä. Kainuussa on tulevaisuutta lapsiperheille, työntekijöille, osaajille. Jos perheitä muuttaa tänne, niin uskon, että kaikille löytyy sopivasti työpaikkoja.

– Täällä ovat asuntojen hinnat vielä kohtuullisia. Helsingin hintoihin verrattuna Kainuusta saa kaksion hinnalla omakotitalon. On metsästys-, luonto- ja muut harrastusmahdollisuudet. Palvelut varmaan ovat saman tasoiset kuin Helsingissä. Kassajonot eivät ehkä ole yhtä pitkiä.

 

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT MISKA PUUMALA