VIERAILIJA: Henri Weijo: Mitä antaa krääsäkriittiselle jouluna?

Joulupukki saa kantaa tänä jouluna kevyempää lahjasäkkiä, sillä moni suomalaisperhe on julistanut pannan turhaksi koetulle tavaralle eli krääsälle. Syitä asennemuutokselle on monia. Kasvava ilmastoahdistus on muokkaamassa kulutustottumuksia uusiksi. Toisaalla on havaittu tympääntymistä aasialaiseen halpatuotantoon ja kasvavaa halua tukea kotimaista teollisuutta. Monet myös karsivat tavaroita kodeistaan Marie Kondon minimalistisen sisustamisen innoittamana.

Sopivaa joululahjaa metsästävälle krääsäkriittisyyden nousu muodostaa kuitenkin ongelman: mitä antaa lahjaksi ihmiselle, joka ei halua kotiinsa yhtään turhaa lisätavaraa?

Asian pohtiminen helpottuu, kun ensin ymmärtää mikä ylipäänsä tekee lahjasta sopivan. Lahjojen antamiseen erikoistunut kanadalainen kulutustutkija Russell Belk on määritellyt täydellisen lahjan seuraavasti:

  1. Lahja on antajalle suuri uhraus
  2. Antajan ainoa motiivi on ilahduttaa vastaanottajaa
  3. Lahja on ylellinen
  4. Lahja on vastaanottajalle täydellisen sopiva
  5. Vastaanottaja on yllättynyt lahjasta
  6. Vastaanottaja himoitsee lahjaa ja iloitsee sen saamisesta

Yksittäisen lahjan on käytännössä mahdotonta saavuttaa nämä ihanteet. Ne pitääkin nähdä ennen kaikkea pyrkimyksinä – jokainen ihminen haluaa antamansa lahjan kuvastavan näitä ihanteita edes jossain määrin. Viime vuosina on noussut kaksi joululahjatrendiä, jotka kertovat suomalaisten halusta selättää krääsän virta kotiin tinkimättä hyvän lahjan ihanteista.

Näistä ensimmäinen on lisääntynyt panostaminen tavaroiden laatuun määrän sijaan. Toinen taas on aineettomia lahjojen – erityisesti palvelulahjakorttien – kasvanut suosio.

Laatuun panostaminen helpottaa tietenkin tavaratulvaa ja ilmastoahdistusta. Oikein valittu laadukas yksittäinen tavara on usein myös harvinaisempi (haluttava), tarkkaan mietitty (yllättävä, ilahduttava ja luo mielikuvan uhrauksesta) ja räätälöity (vastaanottajalle sopivampi). Laatuun panostaminen mahdollistaa myös kotimaisen tuotannon suosimisen.

Hyvä esimerkki tällaisesta laatulahjasta voisi olla kalastamista harrastavalle annettava nimikkokaiverruksin varusteltu kaunis puukko suomalaiselta pienpajalta. Monissa suomalaisperheissä onkin otettu tavaksi antaa vain yksi laatutavara kullekin perheenjäsenelle.

”Laatuun panostaminen mahdollistaa kotimaisen suosimisen.”

Aineettomat lahjat helpottavat krääsäahdistusta vielä selkeämmin. Lahjakortti kokemuspalveluun ei taatusti kasvata tavararöykkiötä, ja palvelut mielletään usein myös ilmastoystävällisemmäksi – joskus tosin väärin perustein. Palvelut tukevat myös suomalaista työtä varsin hyvin.

Tänä jouluna moni saakin varmasti jälleen lahjakortin kaupunginteatteriin, kylpylään täyshoitoineen tai kaupungin parhaaseen ravintolaan. Palvelu on usein laadukasta tavaraakin parempi lahja, koska siitä voidaan räätälöimällä tehdä vastaanottajalle vielä sopivampi, ylellisempi ja ilahduttavampi.

Onko tämän päivän krääsäkriittisyys vain ohimenevä trendi vai kuvastaako se uutta normaalia yhteiskunnan mukautuessa ilmastonmuutokseen? Euroopan unionin kunnianhimoiset tavoitteet nostaa tavaroiden käyttöikää ja kierrätysastetta siirtymällä kiertotalouteen ainakin enteilee vaikeita aikoja krääsälle. Joka tapauksessa jää nähtäväksi, miten suomalaiset tulevaisuudessa määrittelevät ylellisen, yllättävän ja vastaanottajaa sopivuudellaan ilahduttavan lahjan.

HENRI WEIJO
Kirjoittaja on Aalto-yliopiston markkinoinnin apulaisprofessori ja kulutustutkija.

Pirjo Rosqvist: Suomalaisia teollisuustuotteita pukinkonttiin

Joululahjoja miettiessä on hyvä muistaa kotimaisuus ja työllistävyys. Kotimaisen tehdasteollisuuden työllisten määrä on 342 100. Heistä 324 800 on työntekijöitä, joista suuri osa on järjestäytynyt Teollisuusliittoon.

Suomessa valmistettavien tuotteiden kirjo on laaja. Meillä suunnitellaan ja valmistetaan vaatteita pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joilla on monesti myös verkkokaupat. Yritykset satsaavat laatuun ja uniikkituotteisiin kuten tekstiileihin pellavaisista pöytäliinoista kylpypyyhkeisiin ja kudottuihin mattoihin. Mummon villasukat ovat suomalainen perinnelahja. Niitä saa edelleen mummojen neulomana, mutta myös tehdasvalmisteisena. Muitakin kotimaisia sukkia on saatavilla.

Kenkä- ja nahkateollisuuden sopimusasianatuntijana tiedän, että Teollisuusliiton jäsenet tekevät laadukkaita ja kestäviä jalkineita vaihteleviin ja vaativiin sääolosuhteisiimme. Erityisesti lasten talvijalkineiden osto tukee suomalaista kenkäteollisuutta. Teollisuudessa työtä tekevät puolestaan tuntevat kotimaassa valmistetut työjalkineet. Kotimaisten jalkineiden valitseminen on helposti perusteltavissa. Kun ostat laadukkaita ja kestäviä jalkineita, on niille pitkäksi aikaa käyttöä ja niitä voi vielä suutari tarvittaessa paikata. Myös erilaiset nahkatuotteet lompakoista laukkuihin täyttävät vielä joillakin valmistajilla kotimaisuuskriteerit.

”Tärkeä viesti jouluksi on kohtuullisuus. Hanki vain niitä tavaroita, ruokaa ja palveluita, jotka käytät, tai joille tiedät lahjan saavalla olevan käyttöä.”

Muita lahjaksi sopivia käyttöesineitä ovat esimerkiksi erilaiset työvälineet kuten kirves, joka on oiva lahja vaikkapa perinteisestä puulämmitteisestä saunasta nauttiville. Kotitalous- ja puutarhaihmisille kotimaiset sakset, työkalut ja ämpärit ovat hyödyllisiä. Teollisuusliiton heijastimet, joita olemme monissa tilaisuuksissa osallistujille jakaneet, on valmistettu Suomessa.

Lasiteollisuudessa valmistettavat tuotteet ja varsinkin lahjatuotteet työllistävät jäseniämme. Upeat lasi- ja keramiikkatavarat ovat erittäin korkealaatuisia ja kauniita unohtamatta joulun tunnelmaa ja valaistusta antavia kynttilöitä. Myös erilaiset painotuotteet, kuten kirjat, lehdet ja kortit, työllistävät suomalaista teollisuusväkeä.

Valtaosa joulukuusista tuodaan Suomeen Tanskasta, mutta kuluttajalla on tässäkin suhteessa valinnan mahdollisuus. Metsissämme kasvatetaan edelleen kotimaisia joulukuusia, jotka tuovat joulun tuoksun. Sama pätee joulukukkiin, joista moni amarylliksestä joulutähteen on kotimaisilla puutarhoilla kasvatettu. Samoin monet perinteiset suomalaiset jouluruuat ovat varsin usein kotimaista tuotantoa. Niistä löytyy jotakin sopivaa monenlaisiin ruokavalioihin.

Teollisuuden rinnalla on hyvä muistaa, että yksityiset palvelut työllistävät 1 142 800 palkansaajaa. Kotimaisten palvelujen käyttämisellä on merkittävä työllistävä vaikutus. Kauppojen lahjakorteilla voi valita mieluisan kotimaisen lahjan. Hyvänä lahjana pidän myös esimerkiksi lahjakorttia museoihin, kulttuuri- tai urheilutilaisuuksiin.

Edellä kuvatun paljouden päätteeksi tärkeä viesti jouluksi on kohtuullisuus. Hanki vain niitä tavaroita, ruokaa ja palveluita, jotka käytät, tai joille tiedät lahjan saavalla olevan käyttöä. Lahjan saajaa voi arvostaa valitsemalla tuotteita, joilla on työllistävä vaikutus kotimaassamme. Myös järjestöt, instituutiot ja työnantajat voisivat paremmin miettiä hankinnoissaan, miten ne edistävät kotimaista teollisuutta ja palveluita.

Rauhallista ja perinteistä kotimaista joulua!

PIRJO ROSQVIST
Teollisuusliiton sopimusasiantuntija

VÄITTÄJÄT: Onko joulun perinteillä vielä paikkansa?

Tekijä-lehden Väittäjät-palstan jouluspesiaalissa kohtaavat Hyvä Pukki ja Paha Pukki.

 

Katso video, miten joulun rakennelma kestää.

 

VÄITTÄJÄT


HYVÄ PUKKI
KORVATUNTURI
VÄLITTÄÄ LAHJOJA JA HYVÄÄ MIELTÄ YMPÄRI MAAN


PAHA PUKKI
SIELLÄ TÄÄLLÄ
VÄHÄT VÄLITTÄÄ, JAKAA LAHJOJA LÄHINNÄ ITSELLEEN

 

JOULUKUU ON IHANAA ODOTUKSEN AIKAA.

HYVÄ PUKKI: On, oi on! Lumi leijailee, maa hiljenee, ihmiset rauhoittuvat ja löytävät itsestään aitoa antamisen iloa. Hyvä että joulu on vähintään kerran vuodessa.

PAHA PUKKI: Ei se mitään rauhoittumista ole. Järjetön hässäkkä, joka paikassa pauhaavat joulukilkatukset ja kireät ihmiset kiukuttelevat kotona ja puutarhassa! Kylään tunkee turhia tuttavuuksia ja joutavia sukulaisia ja hirmuisen raskasta on sitten kaikilla, kun pitää iloa teeskennellä.

PERINTEINEN KINKKU VAI SEITAN-KINKKU?

HYVÄ: Niin, tutkimusten mukaanhan siirtyminen kasvispitoiseen ruokavalioon vaikuttaa positiivisesti sekä omaan terveyteen että laajemmassa mitassa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lihansyöntiä pitäisi rajoittaa jo ihan päästöjen rajoittamiseksi, ja esimerkiksi seitan-kinkku tai kikhernemureke ovat yhä useammassa joulupöydässä…

PAHA: Seitan on sontaa! Kinkkua on Suomessa syöty tuhat vuotta ja liha kuuluu joulupöytään siinä missä pontikkakin. Ei työläinen kikherneillä jaksa joulua remuta, ja näitä pitkiä pukkimatkoja on mahdoton tehdä, jos kyläpaikoissa ei saa ihraa suupieliin.

HYVÄ: Mutta kyllä kasvispainotteinen ruokakin on ravitsevaa ja täyttävää. Sitä nykyään osataan maustaakin tosi hyvin, ja suosittelen kyllä käytön lisäämistä. Ja ei lihasta tarvitse kokonaan luopua, vaan sitä voi syödä vähemmän tai vaihtaa kinkun vaikka kevyempään kanaan tai kalkk…

PAHA: Höpsistä senkin tonttu! Kanan paras osa on muna!

Hyvä Pukki.

PEHMEÄ VAI KOVA PAKETTI?

PAHA: Mitä kovempi sen parempi, ja mitä enemmän paketteja sen parempi! Suomi tarvitsee kuluttamista, muuten ei kansantalous liidä. Tontut tarvitsevat töitä ja posti kuljetettavaa.

HYVÄ: Minun mielestäni turhaa kulutusta pitää vähentää. Joulunakin pitäisi ostaa vain kestäviä lahjoja…

PAHA: Rautakanki kestää, mutta kuka sitä jaksaa kantaa.

HYVÄ: …ja kannattaisi välttää kaiken kertakäyttöisen haalimista. Pukin pajan valmistamat, kotimaiset lahjat työllistävät meitä eivätkä ole turhaa roinaa. Pukin pajalla vähennetään myös turhaa muoviin pakkaamista, koska muovijäteongelma kasvaa. Muovin kiertoa pitäisi saada tehostettua, EU:kin jo sitä vaatii.

PAHA: Ei kestä lahjat ilman kunnon pakkauksia. Tervetuloa vaan EU-herrat kokeilemaan, millaista on räntäsateessa raijata lahjaröykkiöitä avoreessä ympäri pimeää maata.

OVATKO TYÖOLOT PUKIN PAJALLA KUNNOSSA?

HYVÄ: Neuvottelemme jatkuvasti hyvässä hengessä ja toteutamme myös tonttujen ehdotuksia työolojen kehittämiseksi.

PAHA: Työnteko on helppoa, kun tekee niin kuin minä sanon.

JOULU VIINILLÄ VAI ILMAN?

PAHA: Ootapa, otan hömpsyn. Kyllä viini kuuluu joulupöytään. Ja eri ruokalajit toimivat eri juomien kanssa.

HYVÄ: Toivoisin, että mahdollisimman moni lapsi ja aikuinen saisi viettää rauhallisen joulun ilman viinan kiroja. Meillä on liikaa lapsia, joilla on ikäviä muistoja alkoholinhuuruisesta joulusta.

Paha Pukki.

JOULU KOTIMAASSA VAI ULKOMAILLA?

HYVÄ: Suomalainen joulu on ekoteko, sillä lentomatkailu vaikkapa Thaimaahan aiheuttaa melkoiset hiilidioksidipäästöt. Eikä joulu oikein tunnu joululta ilman lunta, pakkasta ja kuusentuoksua. Niitä ei muualta löydy!

PAHA: No, kun olisi sitä lunta ja kylmää, mutta kun on loskaa ja pimeää, ei Petterikään viihdy, kun on turpa märkänä koko aattoillan. Ennen oli paremmin. Oli kylmää ja hiihdettiin kouluun kesät talvet, oli suksia tai ei.

HYVÄ: Niin, ennen oli ehkä paremmin ainakin siinä mielessä, että ilmasto ei ollut yhtä lämmin kuin nyt. Moni muu asia on kyllä meillä paremmin kuin vaikka 50 tai 100 vuotta sitten. Ihmisten terveys, elintaso ja yleinen hyvinvointi on kaikkien tutkimusten mukaan lisääntynyt.

PAHA: Minun hyvinvointini ei lisäänny, ja naamakin valuu vuosi vuodelta alemmas.

HYVÄ: Pitäisikö sinun rajoittaa alkoholin käyttöä?

ANNA JOULULAHJAVINKKI.

HYVÄ: Joku aineeton lahjakin voi olla kiva. Vaikka kaivo tai koulukirjoja kehitysmaan lapsille.

PAHA: Tuhannen euron bensalahjakortti.

HYVÄ: Et kai muuten tullut autolla? Mehän sovimme, että tämä on päihteetön joulujuttu.

MITÄ SANOISITTE NIILLE, JOTKA EIVÄT USKO PUKKIIN?

PAHA: Itse uskon kyllä itseeni kuin Sipilän Juha pakkolakeja puuhastellessaan. Mutta kaikenmaailman valepukkejahan on tietysti liikkeellä, yksi Valkoisessa talossa asti, ja sellaisen vaikutus pukkisepittelyn uskottavuuteen voi olla tuhoisaa.

HYVÄ: Joulupukki kuuluu suomalaiseen perinteeseen. Kyllä jokaisen kannattaisi joulun aikaan, myös sinun Paha Pukki, uskoa kivoihin asioihin eikä suhtautua kaikkeen niin kyynisesti. Eikä kaiken tarvitse olla järjellä selitettäviä asioita.

PAHA: Mä kuule sulle järjen näytän.

HYVÄ: Otapa nyt rauhallisesti. Ja laita jo se pullo pois.

Viimeinen kerta Huojuvaa taloa: Väittäjät-palsta päättyy tähän, mutta nostamme jatkossakin esiin erilaisia kantoja ajankohtaisista aiheista.

HYVÄÄ JOULUA!

Jouluaatto 24.12. ja joulupäivä 25.12. ympäri maan.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO

KUVAREPORTAASI: Joulukoristeita tehdään vielä Suomessakin – Weisteellä joulu alkoi jo juhannuksena

K. A. Weisteellä uuden joulukoristemalliston suunnittelu alkaa heti uudenvuoden jälkeen, ja kiiresesonki juhannuksesta. Helsingin Pukinmäessä sijaitseva koristetehdas työllistää alalla, jonka luulisi olevan nimettömien aasialaisten tehtailijoiden temmellyskenttää.

Jaana Turunen on ollut Weisteellä töissä 20 vuotta. Hän säätää taitavasti pitkää köynnöstä valmistavaa leikkuria. Ohut foliorulla kietoutuu vauhdilla koneen sisään ja tulee ulos kauniina sähikäistä muistuttavana joulukuusenkoristeena. ”Itsekseen saa tehdä ja olla myös vastuussa siitä, että tulee ajoissa valmista. Itse on myös vastuussa työn jäljestä. Työnjohtaja jakaa työmääräykset, ja useimmiten tiedän loppuviikon tekemiseni etukäteen. Harvat hiljaiset ajat ovat sitten erilaisia, silloin valmistamme esimerkiksi koemalleja.”

Käthe Levoniuksesta näkyvät suuren koneen keskeltä kädet, päälaki ja hieman nenänpäätä, kun hän säätää keskittyneesti leikkureiden teriä. ”Olen ollut Weiste Oy:llä töissä vuodesta 1988. Ensin olin Veikkolan tehtaalla ja nyt Pukinmäessä. Olen tehnyt kaikenlaista, hyvin monipuolisesti. Koristeet muuttuvat joka vuosi, ja se on kiva kun tulee uutta ja vaihtelua työhön. Vapaa-ajallani hoidan pientä puutarhapalstaa. Kasvatan siellä tomaatteja, salaattia, herneitä, perunoitakin…”

Arja Klubb on tehnyt joulukoristeita 35 vuotta. ”Punosta kun mittaa niin ei käy joulu mielessäkään! Olen tehnyt töitä jokaisella koneella. Paitsi kuusia en ole tehnyt, isompia kyllä käsin, mutta en koneella.” Työn osaaminen vaatii hiljaisen tiedon omaksumista, koska jokainen kone on yksilö ja foliomateriaalin käsittely kysyy herkkyyttä, kärsivällisyyttä ja hyvää keskittymiskykyä. Osaaminen tulee pitkän ajan kokemuksella. Hektinen nykyaika näkyy työntekijöille lyhyinä tilausaikoina ja kiireellistyneinä tuotantojaksoina. ”Olen ollut pääluottamusmiehenä vuodesta 2005, ei siihen kauheasti tunkua ole ollut. Lomilta kun tullaan kesällä, heti alkavat kiireet.” Työn vastapainoksi hän viihtyy kotosalla, jossa rakas koiralauma pitää emäntänsä virkeänä. ”Tosin puoliso niitä useimmiten ulkoiluttaa!”

Maricris Ojala solmii taitavasti pientä kuusenkoristetta pallosta, nauharuusukkeesta ja ohuesta tekokarvakaistaleesta. Moniosaaminen ja yhtiön konekannan tunteminen on weisteläisiä yhdistävä piirre. ”Teen toki muutakin, tämä on vain yksi vaihe kokonaisuudessa, koko linjaston olen käynyt läpi. Esimerkiksi nyt kesällä ajoin punosta ja sen jälkeen siirryin tähän käsityöpisteelle. Olen ollut täällä 17 vuotta ja vapaalla harrastan kotona olemista. Talvella käymme perheen kanssa laskettelemassa, kesällä ulkoilen. Joulukuusen koristeiden tekeminen on työtäni, siksi se on erityistä!”

K. A. WEISTE OY

KOTIPAIKKA Helsinki
PERUSTETTU Vuonna 1924. Kansakoulunopettaja Kalle Aimo Weiste aloitti koristeiden valmistuksen kotonaan, josta tuotanto siirtyi Kluuvikadun työhuoneen kautta Pukinmäelle 1926. Toimitusjohtaja neljännessä sukupolvessa Johanna Weiste.
TUOTANTO Punoksia, havua, palloja, kelloja, filigraaneja, lametta, latvatähtiä, kransseja ja pieniä kuusia.
LIIKEVAIHTO 5,9 miljoonaa euroa (2016)
HENKILÖSTÖ 20, joista 10 työntekijää

KUVAT JA TEKSTI PETRI PUROMIES