Hyvä malli kausityöläisten jäsenyyteen?

Saksan maataloustyöntekijöitä edustava IG BAU -liitto on avannut erityisjäsenyyden kausityöläisille.  He voivat liittyä liittoon vuoden ajaksi kohtuullisella kertamaksulla päästen nauttimaan monista jäseneduista. Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama kannattaa lämpimästi vastaavanlaista jäsenyysmallia Suomeenkin.

24.9.2021

Kansainvälinen ammattiyhdistysliike on tällä viikolla kampanjoinut ympäri Eurooppaa kausityöläisten työ- ja asuinolojen kohentamiseksi. Kampanjaviikko toteutettiin yhdessä EU:n työviranomaisen kanssa. Kampanjointiin liittyi myös eurooppalaisten elintarvike-, maatalous- ja matkailualojen ammattiliittojen järjestön eli EFFAT:in webinaari.

­– Euroopan elintarviketeollisuus ja maatalous ovat täysin riippuvaisia näistä kausityöläisistä. Mutta heillä on matalat palkat, huonot työolot ja kurjat asuinolot, eurooppalaisjärjestön maataloussihteeri Arnd Spahn summasi kausityöläisten kohtelun EU-maissa.

Spahn vaatikin näiden hyvin haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden aseman parantamista. EU:n instituutioiden on lopultakin käytävä konkreettisiin toimiin, sillä puhetta asiasta on pidetty jo vuosikausia.

Erityisen ongelmallisena Spahn piti epämääräisten työvoiman välittäjien hääräämistä siirtotyöläisten keskuudessa. Maataloussihteeri vaatikin, että työnvälitystä on säädeltävä ja valvottava.

Euroopan työviranomaisen ELA:n viestintäpäällikkö Federico Pangaldi puolestaan painotti sitä, että työsuojeluviranomaisten on tärkeä päästä aivan paikan päälle tarkastuksia tekemään kansainvälisen yhteistyön merkeissä. ELA on tehnyt kampanjaviikolla esimerkiksi tarkastuksen belgialaiseen kananlihaa jalostavaan tehtaaseen. Mukana oli sekä belgialaisia että puolalaisia tarkastajia sekä eri kielten tulkkeja, jotta työntekijät voisivat vapaasti kertoa olosuhteistaan.

KAUSIJÄSENYYS MEILLEKIN?

Saksassa muiden muassa maataloustyöntekijöitä järjestävä IG BAU on juuri avannut eräänlaisen kausijäsenyyden ulkomaalaisille siirtotyöläisille. Alasta riippuen joko 146:n tai 187 euron kertamaksulla siirtotyöläinen pääsee jäseneksi 12 kuukaudeksi. Hän pääsee välittömästi myös oikeusavun piiriin ja saa liiton tuen joukkovoiman käytössä eli esimerkiksi lakossa. IG BAU on avannut myös kaikkiaan 9 vieraalla kielellä vastaavan neuvontapuhelimen siirtotyöläisiä varten.

– Kannatan ehdottomasti Teollisuusliiton nykyisen kannatusjäsenyyden kehittämistä vastaamaan kausityöläisten tarpeita, maatalousaloista vastaava sopimusasiantuntija Riikka Vasama sanoo.

Riikka Vasama

Kausityön todellisuushan on sitä, että työsuhteet ovat lyhyitä. Palveluiden piiriin olisi siksi päästävä heti. Jäsenmaksujen maksamiseen olisi saatava uudenlaisia malleja, sillä palkat maksetaan vasta kauden päättyessä. Kielitarjontaa pitää olla mahdollisimman kattavasti, sillä muuten kommunikointi kausityöläisten kanssa muodostuu mahdottomaksi. Siinä Vasaman luettelo toimista, joiden kehittäminen Teollisuusliitossa olisi kaikkein kiireellisintä.

Vasama pitää aivan erinomaisena piirteenä saksalaismallissa sitä, että kausijäsenyys takaa liiton oikeudellisen avun heti ensimmäisestä liittymispäivästä alkaen. Suuriin plussiin kuuluu sekin, että liittymislomakkeen täyttämisen jälkeen liitosta päin otetaan yhteyttä uuteen jäseneen.

– Meidänkin on Teollisuusliitossa jatkettava jäsenyysmallin kehittämistä. Ei riitä, että jaamme tietoa, vaikka sekin on hyvin tärkeää. Meidän on kehitettävä toimintamalleja, joilla saamme kausityöläiset liiton jäseniksi ja joilla pystymme puolustamaan heidän oikeuksiaan.

Teollisuusliitto on jo julkaissut alan työnantajaliittojen kanssa oppaan kausityöläisille maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksesta. Sopimus on yleissitova, eli sitä on noudatettava kaikilla alan työpaikoilla. Opas löytyy liiton verkkosivuilta suomen ja ruotsin ohella englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi.

EI VAIN LIITTOJEN ASIA

Sopimusasiantuntija iloitsee eurooppalaisen kampanjaviikon saavutuksissa erityisesti siitä, että mukana on ollut todella laaja rintama tahoja. Ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja ELA:n lisäksi mukana olivat monissa maissa viranomaiset ja ministeriöt.

Suomessa esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut esitteen täällä noudatettavista työehdoista ja neuvoo, kuinka työntekijän tulee toimia, jos hän joutuu hyväksikäytön kohteeksi. Esitteessä on myös linkkejä työntekijöitä auttaviin tahoihin. Rikosuhripäivystyksen ja muiden sidosryhmien kanssa suunniteltu esite on julkaistu suomen, ruotsin, englannin, ukrainan, nepalin, venäjän ja thain kielillä. Esitteestä on verkossa saatavana PDF-tiedosto ja selailtava e-julkaisu.

Rikosuhripäivystyksellä oli tänä kesänä myös ensimmäistä kertaa neuvontapalvelu kausityöntekijöille.

VÄLIKÄDET KURIIN

Vasama painottaa muun eurooppalaisen ay-väen tapaan, että työntekijöiltä laittomasti palkkioita keräävien työnvälittäjien toiminta on saatava loppumaan. Sopimusasiantuntija on havahtunut siihen, että esimerkiksi ukrainalaisten tapauksessa hämäräperäinen ja kansainvälisten sopimusten vastainen toiminta on käynnissä myös Suomen kamaralla.

­­– Ukrainassa työnvälitys on laillinen ja valtaisa bisnes. Mutta Suomessa on laitonta, että firaabeli työnvälittäjä on työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan ja hän lähtee sitten välittämään työnantajalleen lisää työntekijöitä siitä välistä rahaa vetäen. Suomalaiset työnantajat ovat usein yllättyneitä siitä, että huhut tällaisesta toiminnasta ovatkin totta.

Vasama painottaa, että parasta olisi, jos työnantajat pääsisivät suoriin kontakteihin työntekijöiden kanssa. Työnvälitys on ollut joskus Suomessakin jopa mafiatyyppistä rikollisuutta, mikä on saattanut kohdistua myös työnantajaan. Yhteistyö ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja viranomaistahojen välillä olisi tässäkin omiaan kitkemään väärinkäytöksiä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

Jäsenet ovat tärkein voimavara

Jäsenet ovat ammattiliiton ja ammattiosastojen tärkein voimavara. Ilman jäseniä ei ole osastoja eikä liittoa. Toisaalta ilman työntekijöiden korkeaa järjestäytymisastetta liitolla ja sen edustamilla työntekijöillä ei ole täysimittaista neuvotteluasemaa suhteessa työnantajiin eikä vaikuttavaa vipuvartta suhteessa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Kyse on monelle itsestään selvästä asiasta, mutta samalla faktasta, jonka toistaminen on tarpeellista ja välttämätöntä. Jäsenten ja heidän aktiivisuutensa merkitys kaiken toiminnan perustana ei voi koskaan nauttia liian suurta huomiota. Vain tehokkaasti järjestäytynyt ja sopimusalojensa työntekijöitä kattavasti edustava ammattiliitto voi menestyä edunvalvonnassa, puhutaanpa sitten neuvottelemisesta valtakunnallisesti liittotason sopijaosapuolten kesken tai paikallisesti, tai työelämän lainsäädäntöön vaikuttamisesta.

Ammattiliittojen jäsenmäärät ovat viime vuosina tyypillisesti alentuneet. Näin on piirtynyt Teollisuusliitonkin jäsenmäärää kuvaava käyrä. Koettu kehitys ei kuitenkaan ole millään tavalla ennalta määrätty tai yksioikoinen. Jäsenmäärät ovat ajoittain ja paikoitellen myös kasvaneet.

Kasvun taustalta löytyy yleensä kaksi tekijää, joista kumpikaan ei edusta minkäänlaista salamyhkäisyyttä. Ensimmäinen on se, että toimintaympäristössä on tapahtunut jotain, mikä on herättänyt edunvalvonnan tarpeen ja työntekijöiden mielenkiinnon omien asioiden edistämiseen. Toinen on se, että järjestäytymättömille työntekijöille on tarjottu mahdollisuutta liittyä liiton jäseneksi.

Näistä jälkimmäinen toimintamalli on osoittautunut toimivaksi silloinkin, kun työntekijöiden keskuudessa ei ole koettu erityisiä tarpeita edunvalvonnan voimistamiseen. Suurin yksittäinen syy ammattiliittoon liittymättä jäämiselle nimittäin on edelleen se, että kukaan ei ole jäsenyyttä tarjonnut, saati ottanut asiaa puheeksi.

Parhaita jäsenyyden suosittelijoita ovat ammattiosastoon ja liittoon järjestäytyneet työkaverit. Työpaikalta, kotiseudulta tai muista yhteyksistä tutun ihmisen luotettava kokemuksen ääni painaa jäsenyyden tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä puntaroitaessa paljon. Päätös on aina liittymistä harkitsevalla ihmisellä, mutta olennaista on, että jäsenyyden tarjoaja on antanut jäsenyyttä harkitsevalle uutta ja tarpeellista tietoa päätöksenteon pohjaksi. On ratkaisu sitten mikä tahansa, on jäsenyyden tarjoaja ollut oikealla asialla. Tarkoituksena on yhteisen edunvalvonnan ja sen myötä myös oman aseman vahvistaminen.

Uusien jäsenten hankintaan ja olemassa olevien jäsenten asioiden hyvään hoitamiseen panostavat ammattiosastot, työpaikkojen luottamushenkilöt ja liiton aktiiviset jäsenet ovat ensiarvoisen tärkeitä osastonsa ja liiton vaikutusvallan kasvattajia. Samalla he ovat työntekijöiden tulevaisuuden, toimivien työmarkkinoiden ja yhteiskunnan rakentajia. Se on raikuvan tunnustuksen arvoinen asia.


PETTERI RAITO
Päätoimittaja

10.2.2021

”Luottamusmies on järjestäytymisen ykköslenkki”

Tämän syksyn luottamusmiesvaaleissa valitaan työpaikan tärkeimmät edunvalvojat seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12.

28.10.2020

– Luottamusmiehen yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Kun työpaikalla on korkea järjestäytymisaste, työntekijöitä edustavalla luottamusmiehellä on paljon paremmat asemat neuvotella työntekijöiden edunvalvonnan parannuksista, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija ja tietosuojavastaava Ville-Petteri Risberg.

Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja. Ilman luottamusmiehiä liitto ei pääse kiinni työpaikkojen arkeen ja valvomaan työntekijöiden etuja. Luottamusmieheksi voivat olla ehdolla kaikki Teollisuusliittoon kuuluvan ammattiosaston jäsenet.

”Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja”, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg.

– Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan oman työpaikan asioihin ja auttamaan työkavereita konkreettisesti. Jos työpaikalla ei ole vielä valittu pääluottamusmiestä, kannattaa kerätä porukka yhteen ja ryhtyä miettimään, kenet tehtävään valitaan, Risberg sanoo.

– Vaikka pääluottamusmiestä ei olisi, niin usein työpaikalla syntyy käytäntö, jossa joku tietty henkilö toimii työnantajan suuntaan työntekijöiden edustajana. Hänen on helpompaa hoitaa asioita, kun asema on virallinen.

Luottamusmiehet ovat myös mukana yrityksen kehittämishankkeissa.

– Luottamusmiehen kautta työntekijöiden näkemykset tulevat paremmin esille, kun tehdään yrityksen kehittämissuunnitelmia ja muita työoloihin vaikuttavia päätöksiä.

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVA KITI HAILA

 

LUOTTAMUSMIES

Luottamusmies edustaa työntekijöitä työpaikalla. Hän on jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Hän toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies auttaa kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja toimii aina luottamuksellisesti.

Syyskuussa 2020 Teollisuusliiton tiedossa oli 1986 pääluottamusmiestä, 1342 varapääluottamusmiestä ja 1203 luottamusmiestä.

LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT

Työnantaja on velvollinen noudattamaan voimassa olevia työehtoja. Työntekijöiden edustajana luottamusmies valvoo

  • työehtosopimusten noudattamista,
  • työlainsäädännön noudattamista,
  • työsopimusten ehtojen noudattamista,
  • työsuhteen muiden ehtojen noudattamista.

Luottamusmies myös edustaa ammattiosastoa kysymyksissä, jotka liittyvät

  • työntekijän ja työnantajan välisiin suhteisiin,
  • yrityksen kehittämiseen,
  • paikalliseen sopimiseen.

Luottamusmies saa käyttää työaikaa toimen hoitamiseen kunkin työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja työehtosopimukseen.

LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA

Luottamusmies valitaan työpaikalla järjestettävillä vaaleilla. Samalla valitaan varaluottamusmies ja työpaikan koon mukaisesti myös osastojen luottamusmiehet. Konserniluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti konsernin sisällä.

Oikeus asettua luottamusmiesehdokkaaksi ja äänestää vaaleissa on kaikilla työpaikalla toimivaan Teollisuusliiton ammattiosastoon järjestäytyneillä työntekijöillä.

Oikeus vaalien järjestämiseen työpaikalla on ammattiosastolla tai työpaikan ammattiosastoon kuuluvilla työntekijöillä. Vaaliajoista ja -paikoista sovitaan työnantajan kanssa.

Joissain liiton työehtosopimuksissa on määräyksiä, jotka poikkeavat liiton yleisistä luottamusmiesvaaliohjeista. Tarkista vaalia järjestettäessä siis myös sopimusalan työehtosopimus.

Luottamusmiehen toimikausi on kaksi vuotta.

ENTÄ JOS TYÖPAIKALLANI EI OLE LUOTTAMUSMIESTÄ?

Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voivat järjestäytyneet työntekijät yhdessä ammattiosastonsa kanssa järjestää vaalit milloin tahansa.

Ohjeet vaalien järjestämiseen saa Teollisuusliiton aluetoimistoista samoin kuin yksityiskohtaiset tiedot luottamusmiehen tehtävistä ja toimikausista.

Teollisuusliitto kouluttaa luottamusmiehet tehtäviinsä. Työnantaja maksaa koulutusajalta palkan.

HUOM!

Metsäteollisuus ry:n ilmoitus lopettaa työehtosopimustoiminta voimassa olevan sopimuskauden päättyessä ei vaikuta mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden luottamusmiesvaaleihin. Luottamusmiesten rooli on näillä sopimusaloilla jopa korostuneen tärkeä.

EHDOKKAIDENASETTELU VOIDAAN JÄRJESTÄÄ KIRJALLISESTI

Koronaepidemian aikana luottamusmiesvaalien ehdokkaidenasettelukokous on mahdollista järjestää myös kirjallisesti. Ehdokkaat voivat ilmoittaa halukkuudestaan asettua ehdokkaaksi toimittamalla kirjallisen suostumuksen työpaikalla määriteltyyn postilokeroon määriteltynä aikana. Näin fyysistä kokoontumista ehdokkaidenasetteluun ei tarvitse pitää.

 

Lue lisää ja tulosta tai tilaa Teollisuusliiton luottamusmiesvaalimateriaalia TÄSTÄ.

MAAILMA: Koronakriisi vahvistaa ammattiliittoja – monessa maassa uusien jäsenten määrä vahvassa nousussa

Koronakriisi on saanut ammattiliitot kasvamaan monessa maassa. Epävarmoina aikoina kaivataan tukea, ja sen tarjoaminen on liittojen perusasia.

KUVA YLLÄ: Korona-epävarmuus saa ihmiset hakemaan turvaa ammattiliitoista. Esimerkiksi Ruotsin IF Metall sai pelkästään huhtikuun kahtena ensimmäisenä päivänä enemmän uusia jäseniä kuin koko tammikuussa. Kuvassa IF Metallin puheenjohtaja Marie Nilsson lehdistötilaisuudessa kesäkuun alussa. KUVA LEHTIKUVA / TT / JONAS EKSTRÖMER

Ruotsissa ammattiliitot saivat 58 000 uutta jäsentä maalis- ja huhtikuussa. Puualoja ja painoja edustava GS-liitto keräsi maaliskuussa 464 uutta jäsentä. Vuoden 2019 maaliskuussa vastaava luku oli 269.

Teollisuuden IF Metall kasvoi pelkästään huhtikuun kahtena ensimmäisenä päivänä 1 350 jäsenellä, kun koko tammikuussa uusia jäseniä tuli 1 308. Liittojen työttömyyskassoihin liittyi koronakevään aikana 175 000 uutta jäsentä.

Ammattiliitot menettivät 245 000 jäsentä Ruotsissa vuosina 2007 ja 2008. Syy oli pääministeri Reinfeldtin porvarihallituksen, joka ensi töikseen nosti kassojen jäsenmaksua, lyhensi työttömyyskorvauksen kestoa sekä leikkasi rajusti kassojen ja liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeutta.

Vaikka maksut palautettiin seitsemän vuotta myöhemmin liki aiemmalle tasolle, jäi järjestäytyminen paljon matalammaksi. Nyt suunta saattaa kääntyä.

Porvarihallituksen ideoimat maksukorotukset onnistuivat pudottamaan järjestäytymistä erityisesti työläisammateissa. Ennen muutoksia, vuonna 2006 SAK:ta vastaavan keskusjärjestö LO:n järjestäytymisaste oli 77 prosenttia. Viime vuonna se oli vain 60 prosenttia, toimihenkilöillä yhä 72 prosenttia.

Korona-aika nosti esiin jo osin kadonneen yhteisyyden tunteen: me olemme yhtä ja yhdessä selviämme.

Britanniassa hiljakseen kutistuneet ammattiliitot ovat kasvaneet nyt kolme vuotta peräkkäin, yhteensä yli 200 000 ihmisellä. Ahkerimmin mukaan ovat tulleet naiset ja julkisella sektorilla työskentelevät.

Koronakriisin myötä kasvu on kiihtynyt. Julkisen alan Unison-liitto sai 65 000 uutta jäsentä vuodenvaihteen jälkeen. Siitä nettolisäys on 16 000. Selvä piikki näkyi pääministeri Boris Johnsonin kehotettua 10. toukokuuta ihmisiä palaamaan työpaikoilleen.

Moni britti oli huolissaan: onko töihin turvallista mennä? Liittoon liityttiin, koska sen asiantuntemukseen työympäristöasioissa uskotaan. Kenties jopa enemmän kuin Boris Johnsonin.

Britannian keskusjärjestö TUC:n liity liittoon -verkkosivuilla käytiin toukokuussa 500 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin toukokuussa.

Korona-aika nosti esiin jo osin kadonneen yhteisyyden tunteen: me olemme yhtä ja yhdessä selviämme. Se on vastapainoa pirstoutuneessa työelämässä lisääntyneelle uskomukselle, että jokainen meistä kamppailee yksin.

Me-kokemuksen myötä ihmiset oivaltavat laajemmin, että työelämässäkin etujen puolustaminen käy yhdessä paremmin. Ja liittyvät ammattiliittoon.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN