Arja Salo: Sitä eniten kaipaa, minkä menettää

Normaalitilanteessa, ennen koronapandemiaa ei tullut ajatelleeksi sitä, kuinka paljon meillä on mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria ja nauttia siitä: käytiin ihan arkisesti taidenäyttelyissä, festareilla, elokuvissa, urheilutapahtumissa ja vaikka missä. Kulttuuri ja tapahtumat ovat olleet meille itsestäänselvyyksiä.

Yhteiset teatteri-illat ja lätkämatsit ovat olleet suosittuja tilaisuuksia myös ammattiosastoissa, mutta viimeisen puolentoista vuoden ajan nekin ovat kaikki jääneet toteutumatta. Nyt, kun maailma on jälleen avautumassa, näillä tilaisuuksilla voi taas lisätä ammattiosastojen jäsenten yhteenkuuluvuutta. Pian voimme taas kokoontua ihan uudella innolla.

On myös hyvä palauttaa mieleen ammattiosaston perustehtävä ja päättää siitä, kuinka se juuri teidän osastossanne toteutetaan. Kuinka kartoitatte osastoon kuuluvat työpaikat, toteutatte jäsenten edunvalvontaa ja kiinnitätte kaikki osaston jäsenet mukaan toimintaan? Miten jäsenhankinta työpaikoilla on toteutettu?

Kulttuuri ja tapahtumat ovat olleet meille itsestäänselvyyksiä.

Tehtävää riittää kaikille. Yksi Teollisuusliiton vuoden 2022 painopisteistä on ammattiosastojen uudistaminen. Parhaat uudistajat löytyvät sieltä ammattiosastoista.

Maistiaisia yhdessäolosta ja tekemisestä saa Kulttuuriviikonloppuna Murikassa 16.–17.10. Siellä verkostoidutaan, päivitetään ajankohtaisia asioita, rentoudutaan ja kuullaan musiikkia jäsenten soittamana.

Korona-arjen kädentaitojen harrastenäyttelyyn kerätään jäsenten tekemiä töitä. Näyttely avautuu Murikassa lokakuun 16. päivä.

ARJA SALO
Teollisuusliiton järjestötoimitsija

KUVA KITI HAILA

21.9.2021

KEVÄTVALTUUSTO: Koronavuosi koetteli ja opetti

Teollisuusliiton toiminnan painopisteet vuonna 2020 olivat järjestäytyminen ja sen edistäminen, työehtosopimuksien ja neuvottelutoiminnan kehittäminen sekä henkilöstön osaamisen kasvattaminen.

21.6.2021

KUVA YLLÄ: Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous pidettiin etäkokouksena. Valtuuston puheenjohtajisto kokoontui Helsingissä. Kuvassa liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja taustalla valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen.

Teollisuusliiton valtuusto hyväksyi vuoden 2020 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen 21. kesäkuuta pidetyssä etäkokouksessa. Kokouksen toinen osa järjestetään 12.–13. elokuuta Vantaalla.

Vuonna 2019 aloitetut työehtosopimusneuvottelut saatiin päätökseen alkuvuodesta 2020. Työnantajien koventuneet asenteet sopimusjärjestelmää kohtaan tulivat näkyviin. Osassa liiton työehtosopimuksia neuvottelut saatiin päätökseen normaalisti, mutta osassa jouduttiin käymään raskaat työtaistelut ennen kuin sopimukset sovittelun kautta syntyivät. Työtaistelut koskettivat eniten mekaanista metsäteollisuutta.

Teollisuusliitto onnistui keskeisissä tavoitteissaan eli kiky-tuntien poistamisessa ja ostovoimaa lisäävässä palkkaratkaisussa. Ansiotason nousu oli vuonna 2020 ennakkotietojen mukaan 1,8 prosenttia. Kun hinnat kallistuivat vuoden aikana 0,3 prosenttia, nousivat reaaliansiot 1,5 prosenttia.

Työehtosopimuskierroksesta tehtiin laaja analyysi. Sen tuloksia hyödynnetään kesän jälkeen alkavalla sopimuskierroksella, jota leimaavat Metsäteollisuus ry:n päätös vetäytyä sopimustoiminnasta ja Teknologiateollisuus ry:n päätös siirtää sopimustoiminta uudelle työnantajayhdistykselle Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle.

JÄSENHANKINTA JA JÄSENPITO

Korona osui voimallisesti järjestäytymisen ja jäsenhankinnan edistämiseen. Suuri osa jäsentilaisuuksista ja koulutuksista jouduttiin perumaan. Toimintaa jatkettiin sähköisin välinein. Työpaikkakartoituksia toteutettiin, ja esimerkiksi puutuotesektorin järjestäytymistä selvitettiin etänä. Järjestämiskampanjoita toteutettiin 27 työpaikalla.

Jäsenhankintaa varten valmistettiin monikielinen Me olemme liitto -paketti sekä erilaisia videoita. Jäsenhankinnassa tehtiin aikaisempaa enemmän työtä ulkomaalaistaustaisten työtekijöiden kanssa.

Liiton tarjoaman edunvalvonnan ja jäsenpalvelun rinnalla jäsenet odottavat paljon luottamusmiehiltä ja ammattiosastoilta. Muutamilla toiminta-alueilla käynnistettiin luottamusmiesten vertaistukiryhmiä, joiden toimintaa pidettiin onnistuneena.

Syksyllä 2020 käynnistettiin maksamattomien jäsenmaksujen takia erottamisuhan alla olevien jäsenten kontaktointi. Rästiin jääneiden jäsenmaksujen takia erotettujen jäsenten määrä väheni reippaasti.

Opiskelijajäsenyys on väylä liiton jäsenyyteen. Oppilaitostiedottamisen rinnalla järjestettiin kaksi kampanjaa opiskelijajäsenten hankkimiseksi. Tuloksena oli noin 2 300 uutta opiskelijajäsentä.

Jäsenpalveluissa otettiin käyttöön pidennetty päivystys keskiviikkoisin. Jäsenpalvelua kehitettiin myös uusilla tietoteknisillä järjestelmillä. Niihin sisältyvät esimerkiksi sähköinen kurssinhallintajärjestelmä Telmo ja edunvalvonta-asioiden hoitamiseen tarkoitettu Keissi.

VAIKUTTAMISTA MONELLA TASOLLA

Ennen marras–joulukuussa järjestettyjä luottamusmiesvaaleja toteutettiin puhelinkampanja, jossa entisiä luottamusmiehiä kannustettiin asettumaan uudelleen ehdolle. Luottamusmiehille tuotettiin runsaasti tietoa sisältävä starttipaketti. Liiton verkkosivujen työympäristöasioita käsittelevä osio uudistettiin. Työsuojeluvaltuutetuille aloitettiin uutiskirjeiden lähettäminen.

Aluetoiminnan ja aluetoimistoverkoston nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä tehtiin selvitys. Ammattiosastojen kehityskeskusteluja jatkettiin. Ensimmäiset ay-klinikat eli matalan kynnyksen koulutus- ja tiedotusfoorumit järjestettiin vuoden loppupuolella Teams-tilaisuuksina.

Teollisuusliitolta pyydettiin aikaisempaa enemmän lausuntoja valtionhallinnon hankkeisiin. Liitto esimerkiksi antoi lausunnon yt-lain muuttamisesta ja osallistui yritysvastuulain sekä kausityötä ja työperäistä maahanmuuttoa koskevien lakien valmisteluun. Vaikuttamisen yksi saavutus oli se, että maan hallitus aloitti hallituskaudet ylittävän teollisuuspoliittisen strategian valmistelun. Teollisuusliitto jatkoi aktiivista toimintaa myös kansainvälisillä foorumeilla.

Vuoden 2020 alussa toteutettiin liiton ensimmäinen jäsentutkimus Enemmän kuin numero tilastoissa. Se julkaistiin multimediakokonaisuutena liiton verkkosivuilla ja juttusarjana Tekijä-lehdessä. Viestintää lisättiin vuoden aikana oikeustapauksista ja sopimusneuvotteluista. Jäsenpalveluja kehitettiin monipuolisesti. Esimerkiksi kesäkuussa avattiin Työtori-palvelu yhteistyössä Duunitorin kanssa. Lentopalloliiton kanssa käynnistettiin kaksivuotinen yhteistyö.

Siirtyminen etätöihin ja virtuaaliseen työskentelyyn onnistui hyvin. Henkilöstö sai koulutusta digityökalujen käyttöön. Henkilöstö osallistui laajasti työtehtäviensä kannalta olennaiseen koulutukseen. Osaaminen kehittyi ja karttui. Tavoiteltavaa jäi esimerkiksi markkinointiosaamisen kehittämisessä ja sosiaalisen median hyödyntämisessä.

Valtuusto hyväksyi liiton vuoden 2020 tilinpäätöksen. Se osoitti 26,2 miljoonan euron ylijäämän, kun talousarviossa ylijäämäksi oli arvioitu 4,8 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 508 336 823 euroa. Oman pääoman osuus on 98 prosenttia.

Liitto neuvottelee työehtosopimukset

Valtuusto päätti 21.6.2021 muuttaa ammattiosastojen mallisääntöjä niin, että liiton ja ammattiosastojen tehtävänjako työehtosopimusneuvotteluissa on varmasti selvä.

Tehtävänjako on se, että Teollisuusliitto neuvottelee ja solmii työehtosopimukset. Ammattiosastot voivat edelleen tehdä liiton solmimien työehtosopimusten mukaisia paikallisia sopimuksia. Muutoksessa korostetaan Teollisuusliittoa työehtosopimusosapuolena, mikä on alun perinkin ollut ammattiosastojen sääntöjen henki.

Ammattiosastojen sääntöjen täsmentävän uudistamisen taustalla ovat työnantajaliittojen ajamat työmarkkinapolitiikan muutokset. Sääntömuutoksella suojataan myös luottamusmiesten asemaa työpaikoilla.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

”Luottamusmies on järjestäytymisen ykköslenkki”

Tämän syksyn luottamusmiesvaaleissa valitaan työpaikan tärkeimmät edunvalvojat seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12.

28.10.2020

– Luottamusmiehen yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Kun työpaikalla on korkea järjestäytymisaste, työntekijöitä edustavalla luottamusmiehellä on paljon paremmat asemat neuvotella työntekijöiden edunvalvonnan parannuksista, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija ja tietosuojavastaava Ville-Petteri Risberg.

Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja. Ilman luottamusmiehiä liitto ei pääse kiinni työpaikkojen arkeen ja valvomaan työntekijöiden etuja. Luottamusmieheksi voivat olla ehdolla kaikki Teollisuusliittoon kuuluvan ammattiosaston jäsenet.

”Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja”, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg.

– Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan oman työpaikan asioihin ja auttamaan työkavereita konkreettisesti. Jos työpaikalla ei ole vielä valittu pääluottamusmiestä, kannattaa kerätä porukka yhteen ja ryhtyä miettimään, kenet tehtävään valitaan, Risberg sanoo.

– Vaikka pääluottamusmiestä ei olisi, niin usein työpaikalla syntyy käytäntö, jossa joku tietty henkilö toimii työnantajan suuntaan työntekijöiden edustajana. Hänen on helpompaa hoitaa asioita, kun asema on virallinen.

Luottamusmiehet ovat myös mukana yrityksen kehittämishankkeissa.

– Luottamusmiehen kautta työntekijöiden näkemykset tulevat paremmin esille, kun tehdään yrityksen kehittämissuunnitelmia ja muita työoloihin vaikuttavia päätöksiä.

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVA KITI HAILA

 

LUOTTAMUSMIES

Luottamusmies edustaa työntekijöitä työpaikalla. Hän on jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Hän toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies auttaa kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja toimii aina luottamuksellisesti.

Syyskuussa 2020 Teollisuusliiton tiedossa oli 1986 pääluottamusmiestä, 1342 varapääluottamusmiestä ja 1203 luottamusmiestä.

LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT

Työnantaja on velvollinen noudattamaan voimassa olevia työehtoja. Työntekijöiden edustajana luottamusmies valvoo

  • työehtosopimusten noudattamista,
  • työlainsäädännön noudattamista,
  • työsopimusten ehtojen noudattamista,
  • työsuhteen muiden ehtojen noudattamista.

Luottamusmies myös edustaa ammattiosastoa kysymyksissä, jotka liittyvät

  • työntekijän ja työnantajan välisiin suhteisiin,
  • yrityksen kehittämiseen,
  • paikalliseen sopimiseen.

Luottamusmies saa käyttää työaikaa toimen hoitamiseen kunkin työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja työehtosopimukseen.

LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA

Luottamusmies valitaan työpaikalla järjestettävillä vaaleilla. Samalla valitaan varaluottamusmies ja työpaikan koon mukaisesti myös osastojen luottamusmiehet. Konserniluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti konsernin sisällä.

Oikeus asettua luottamusmiesehdokkaaksi ja äänestää vaaleissa on kaikilla työpaikalla toimivaan Teollisuusliiton ammattiosastoon järjestäytyneillä työntekijöillä.

Oikeus vaalien järjestämiseen työpaikalla on ammattiosastolla tai työpaikan ammattiosastoon kuuluvilla työntekijöillä. Vaaliajoista ja -paikoista sovitaan työnantajan kanssa.

Joissain liiton työehtosopimuksissa on määräyksiä, jotka poikkeavat liiton yleisistä luottamusmiesvaaliohjeista. Tarkista vaalia järjestettäessä siis myös sopimusalan työehtosopimus.

Luottamusmiehen toimikausi on kaksi vuotta.

ENTÄ JOS TYÖPAIKALLANI EI OLE LUOTTAMUSMIESTÄ?

Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voivat järjestäytyneet työntekijät yhdessä ammattiosastonsa kanssa järjestää vaalit milloin tahansa.

Ohjeet vaalien järjestämiseen saa Teollisuusliiton aluetoimistoista samoin kuin yksityiskohtaiset tiedot luottamusmiehen tehtävistä ja toimikausista.

Teollisuusliitto kouluttaa luottamusmiehet tehtäviinsä. Työnantaja maksaa koulutusajalta palkan.

HUOM!

Metsäteollisuus ry:n ilmoitus lopettaa työehtosopimustoiminta voimassa olevan sopimuskauden päättyessä ei vaikuta mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden luottamusmiesvaaleihin. Luottamusmiesten rooli on näillä sopimusaloilla jopa korostuneen tärkeä.

EHDOKKAIDENASETTELU VOIDAAN JÄRJESTÄÄ KIRJALLISESTI

Koronaepidemian aikana luottamusmiesvaalien ehdokkaidenasettelukokous on mahdollista järjestää myös kirjallisesti. Ehdokkaat voivat ilmoittaa halukkuudestaan asettua ehdokkaaksi toimittamalla kirjallisen suostumuksen työpaikalla määriteltyyn postilokeroon määriteltynä aikana. Näin fyysistä kokoontumista ehdokkaidenasetteluun ei tarvitse pitää.

 

Lue lisää ja tulosta tai tilaa Teollisuusliiton luottamusmiesvaalimateriaalia TÄSTÄ.

Aktiivisuus toi Fanni Miinalaiselle Teollisuusliiton stipendin

Teollisuusliitto palkitsi opiskelija Fanni Miinalaisen joulukuussa 500 euron stipendillä. Vajaassa puolessa vuodessa hän on hankkinut liittoon noin sata uutta jäsentä. Seuraava opiskelijajäsenten stipendihaku on käynnissä 1.4.2020 asti!

Tamperelaisella Fanni Miinalaisella, 20, on monta rautaa tulessa. Hän viimeistelee opintojaan Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa ja käy töissä.

– Valmistun toukokuussa painotuotannon assistentiksi. Teen myös henkilökohtaisen avustajan töitä pari kertaa viikossa, kertoo Loimaalta kotoisin oleva Miinalainen.

Miinalaiselta liikenee aikaa myös ay-toimintaan. Hän on muun muassa oman ammattiosastonsa eli Tampereen kirjatyöntekijöiden nuorisovastaava.

– Ammattiosastollamme ei ole ollut juurikaan nuorisotoimintaa. Yritän saada aktivoitua nuoria jäseniä, jotta he tietäisivät, mitä liitto tarkoittaa ja mitä etuja jäsenyys heille tuo.

Lisäksi Miinalainen toimii Häme-Pirkanmaan alueellisen nuorisojaoston sihteerinä. Helmikuussa hänet valittiin myös Teollisuusliiton valtakunnalliseen nuorisojaostoon.

– Teen vielä oppilaitostiedottamista, joten hommaa kyllä riittää. Viikonloppuni täyttyvät ay-toiminnasta aika mukavasti, Miinalainen nauraa.

OPPILAITOSTIEDOTUS SITOUTTAA

Oppilaitostiedottajaksi Miinalainen ryhtyi viime syksynä käytyään ensin Murikka-opistolla Oppilaitostiedottajakurssin.

– Jo kurssilla sovimme ensimmäiset tiedotukset. Esiintyminen jännittää minua aina, mutta en ole sen suhteen enää niin arka kuin alussa, hän sanoo.

Miinalainen käy mielellään oppilaitoksissa kertomassa Teollisuusliitosta.

– Luokassa saan opiskelijoihin paljon paremman kontaktin kuin vaikka messuilla. Tiedotuksen lopuksi jaan jäsenkaavakkeet. Kun porukka täyttää ne heti, saan heidät sitoutettua liittoon.

Vaikka aihe onkin tärkeä, ei oppilaitostiedottamisen tarvitse olla haudanvakavaa.

Vajaassa puolessa vuodessa Miinalainen on kertonut Teollisuusliitosta yhdelletoista ryhmälle lähinnä Tredussa. Uusia jäseniä hän on hankkinut noin sata.

– Meidän on hyvä tietää jo ammattikoulusta lähtien, kuinka suuri vaikutus ammatillisella järjestäytymisellä on meidän tulevaisuuteemme työelämässä, Miinalainen perustelee aktiivisuuttaan.

Asia on Miinalaiselle myös varsin omakohtainen. Hän liittyi itsekin Teollisuusliittoon juuri oppilaitostiedotuksen kautta syksyllä 2017.

– Sitä ennen en tiennyt liitosta juuri mitään, Miinalainen sanoo.

JOPA 120 STIPENDIÄ OPISKELIJOILLE

Joulun alla Teollisuusliitto palkitsi Miinalaisen 500 euron stipendillä tunnustuksena aktiivisuudesta nuorisotoiminnassa ja oppilaitostiedottamisessa.

– Se on kyllä ihan törkeän suuri summa opiskelijalle. On siistiä, että Teollisuusliitto tukee opiskelijajäseniä tällä tavoin, Miinalainen iloitsee.

– Et menetä mitään, jos haet, Miinalainen kannustaa.

Oman stipendinsä Miinalainen käytti lähinnä elämiseen. Osa rahasta tosin meni tatuointiin, joka löytyy hänen oikeasta nilkastaan. Jalassa komeilee nyt Teollisuusliiton logo.

– Jotkut kavereistani epäilivät, että tatuointini ei ole aito, mutta kyllä se on. Minulle se tuo mieleen mukavia muistoja, Miinalainen hymyilee.

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVA EMMI KALLIO

Teollisuusliitto myöntää vuosittain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen. Stipendiä voi hakea opiskelijajäsen itse. Hän voi myös esittää sitä toiselle opiskelijajäsenelle. Lisäksi Teollisuusliiton luottamushenkilöt, ammattiosastot, liiton työntekijät ja opettajat voivat tehdä stipendiesityksiä. Stipendejä jaetaan kahdesti vuodessa. Seuraava hakuaika umpeutuu 1.4.2020. LUE LISÄÄ TÄSTÄ!