LAKOSSA 3.10. Mikkelin Mölnlyckellä: ”Isompi auttaa pienempää”

”Tässä on kyse solidaarisuudesta”, Mölnlycke Healthcaren pääluottamusmies Atte Kilpinen toteaa. Työntekijät ymmärtävät, miksi koneet eivät lakkopäivänä pyöri tässä 400 hengen firmassa. Yllyttäähän ay-liikkeen uusin iskulausekin: Yksi kaikkien ja kaikki alle 20:n (tai 10:n) puolesta!

– Koneet eivät pyöri eikä tuotantoa ole, pääluottamusmies Atte Kilpinen kertoo. Mikkelissä sijaitsevan tehtaan aamuinen lakkovahtivuoro on sujunut hyvissä tunnelmissa.

Pääluottamusmies on erityisen tyytyväinen siitä, että tällä tehtaalla myös Ammattiliitto Pro on täysillä mukana.

Teollisuusliittolaisten pääluottamusmies Atte Kilpinen ja Pron toimihenkilöiden luottamusmies Markus Mäkinen pitivät lakkovahtia Mölnlyckellä rinta rinnan. KUVA PAULA MYÖHÄNEN

– Meillä on jo entuudestaan erittäin hyvä yhteistyö Pron kanssa. Tuossahan minä patsastelin etuoven tuntumassa toimihenkilöiden pääluottamusmiehen Mäkisen Markuksen kanssa, Kilpinen naurahtaa.

Muutamalle rikkurille jouduttiin tehtaalle menosta huomauttamaan. Mutta tuotantoa he eivät saa pyöritettyä, joten siinä mielessä 100 prosentin onnistumislukemissa huidellaan.

”YRITYKSET OVAT HYÖTYNEET SIPILÄN HALLITUKSESTA”

Kilpinen kertoo, että lakkovahdit tekivät aamuvuoronsa kello viidestä kahdeksaan. Sitten käytiin kahvilla tehtaan ruokalassa.

– Tehtaan johtajakin kävi siinä juttelemassa, mutta ihan hyvällä tatsilla puheli, eikä meitä mitenkään syyllistänyt.

Eila Marttinen ja Ritva Tanninen lakkovahteina. KUVA PAULA MYÖHÄNEN

Johtaja oli toki harmitellut ja laskenutkin, kuinka paljon lakko teoreettisesti tehtaalle maksaa. Kilpinen oli puolestaan muistuttanut, että lakkohan olisi ollut helposti estettävissä, jos työnantajaliiton kautta menisi sen suuntainen viesti hallitukselle.

Kilpinen ei tarkoita omaa työnantajaansa, vaan yleisesti ottaen työnantajapuolta, kun hän huomauttaa Sipilän hallituksen myötämielestä työnantajapuolta kohtaan. Kiky-sopimuksen myötä esimerkiksi siirrettiin sosiaalimaksujen taakkaa työnantajilta työntekijöille.

– Yritykset ovat saaneet hirveästi hyötyä Sipilän hallituksen toimista. Mutta eipä sitä haluta julkisuudessa paljoa mainostaa. Eivät työnantajat ole tässä lakossa mitään sijaiskärsijöitä. Ne ovat hyötyneet ja tulevat hyötymään, Kilpinen toteaa.

Mira Karvinen ja Hemmo Kaaja lämmittelivät lakkovahdissa. KUVA PAULA MYÖHÄNEN

Entä sitten, jos päivän lakkomme ei saa Sipilän hallitusta näkemään järjen ja kolmikantaan paluun valoa? Kilpisellä ei ole vaikeuksia muotoilla napakkaa vastaustaan.

– Jatkotoimia pitää ryhtyä suunnittelemaan. Tästä ei periksi anneta.

Mölnlycken lakkovahdit vahtivuoron päättyessä. Vasemmalta Eila Marttinen, Ritva Tanninen, Atte Kilpinen, Hemmo Kaaja, Markus Mäkinen ja Mira Karvinen. KUVA PAULA MYÖHÄNEN

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT PAULA MYÖHÄNEN

Lue myös juttupaketin muut osat:

LAKOSSA 3.10. Lahden Iskulla: ”Olen ylpeä meidän porukoista”

LAKOSSA 3.10. Imatran Ovakolla: ”Meillä on valveutuneita ihmisiä”

LAKOSSA 3.10. Joensuun Exelillä: ”Meillä on täysin tyhjä tehdassali”

LAKOSSA 3.10. Tornion Outokummulla: ”Nyt on aihetta lakkoon”

LAKOSSA 3.10. Nokian Renkailla: ”Nyt ei pidä antaa periksi”

LAKOSSA 3.10. Savonlinnan UPM:llä: ”Irtisanomisen pelko ei saa olla koko ajan läsnä”

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu toistaiseksi.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.

LAKOSSA 3.10. Imatran Ovakolla: ”Meillä on valveutuneita ihmisiä”

Pääluottamusmies Niina Malmin mukaan Ovakon Imatran terästehtaalla ei ole tarvinnut miettiä pitääkö lakko vai ei.

– Meillä on valveutuneita ihmisiä. Jokainen on käsittääkseni ymmärtänyt, miksi olemme lakossa, pääluottamusmies Niina Malm arvioi.

Imatran terästehtaalla työskentelee noin 470 Teollisuusliittoon järjestäytynyttä työntekijää. Järjestäytymisaste on 97,3. Tehdas tyhjeni ja seisahtui aamukuudeksi edellisen vuorokauden puolella työnsä aloittaneiden työntekijöiden poistuttua paikalta. Osa jutteli lähtiessään tovin lakkovahtien kanssa ja osa lähti pidemmittä puheitta kotiin päin.

– Minkäänlaista dramatiikka ei ollut, ei kiekumisia tai revittelyjä mihinkään suuntaan. Tehdas tyhjentyi aika nopeasti. Mitäpä sitä aamupimeässä ja koleassa pidemmälti seurustelemaan.

Imatran Ovakolla lakkovahtia pitivät Mikko Suortama, Mika Tanskanen ja pääluottamusmies Niina Malm. KUVA ARI NAKARI

Lakkopäivän juoksutus on sujunut Malmin mukaan jouhevasti.

– Olen ollut ennenkin lakossa, mutta tämä oli ensimmäinen toteutukseltaan vastuullani oleva työtaistelu. Siinä mielessä päivä oli jännittävä, mutta hyvin tämä on mennyt. Porukka on ollut todella ryhdikästä ja täsmällistä. Esimerkiksi lakkovahdit ovat olleet paikalla juuri kuten on sovittu.

SUOMALAISESTA SOPIMISESTA VIENTITUOTE

Malmin mukaan yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat ne kulmakivet, joista täytyy nyt pitää kiinni.

– Kaikille pitää olla samat säännöt. Toiveissani on, että yhdenvertainen työlainsäädäntö olisi koko Euroopan laajuinen ajatus. Ja nimenomaan sillä tavalla toteutettuna, että tämä Suomessa vielä hyvällä tasolla oleva työelämän sääntely levitettäisiin vientituotteena muualle Eurooppaan.

– En voi käsittää sitä, että maan hallitus on kovalla kädellä ruvennut yksipuolisesti ronkkimaan meillä hyvällä tolalla olevia asioita, saati sitä, että se on ruvennut murentamaan sopimisen kulttuuria laajemminkin kuin yksinomaan työmarkkinoilla. Tällainen meno ei voi jatkua.

”Kaikille pitää olla samat säännöt. Toiveissani on, että yhdenvertainen työlainsäädäntö olisi koko Euroopan laajuinen ajatus”, Niina Malm sanoo. KUVA ARI NAKARI

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT ARI NAKARI

Lue myös juttupaketin muut osat:

LAKOSSA 3.10. Lahden Iskulla: ”Olen ylpeä meidän porukoista”

LAKOSSA 3.10. Mikkelin Mölnlyckellä: ”Isompi auttaa pienempää”

LAKOSSA 3.10. Joensuun Exelillä: ”Meillä on täysin tyhjä tehdassali”

LAKOSSA 3.10. Tornion Outokummulla: ”Nyt on aihetta lakkoon”

LAKOSSA 3.10. Nokian Renkailla: ”Nyt ei pidä antaa periksi”

LAKOSSA 3.10. Savonlinnan UPM:llä: ”Irtisanomisen pelko ei saa olla koko ajan läsnä”

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu toistaiseksi.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.

LAKOSSA 3.10. Lahden Iskulla: ”Olen ylpeä meidän porukoista”

”Hienosti on lakko purrut. Olen ylpeä meidän porukoista”, pääluottamusmies Seppo Päivärinta sanoo tyytyväisenä. Hän on seissyt vuoronvaihdon aamuvarhaiset tunnit lakkovahtina Iskun tehtaan portilla Lahdessa. 350 tuotannon työntekijää on pysynyt poissa. Taistelutappioksi luetaan vain kaksi YTK:laista, jotka ovat kasvot peruslukemilla kiirehtineet porteista sisään.

Katso videolta lakkopäivän tunnelmia Lahden Iskulta. Haastateltavana pääluottamusmies Seppo Päivärinta. VIDEO LAURI ROTKO

Aamu on vilakka Isku Interiorin tehtaan portilla. Muutama edellisen vuorokauden puolella alkaneen yövuoron tehnyttä työntekijää on jo lähtenyt. Iskun alueella on usempi muu yritys, joiden työt eivät ole lakossa. Nyt kysytään jokaiselta tulijalta, minne on matka. Lakkovahtia pitävät pääluottamusmiehen ohella Iskun ammattiosaston hallituksen puheenjohtaja Eero Nieminen ja hallituksen jäsen Nina Päivärinta.

– Lankapajalle? Ok, hyvää työpäivää! Nina Päivärinta huikkaa iloisesti auton kuljettajalle, joka on pysäyttänyt autonsa lakkovahtien rintaman nähtyään. Oikeilla asioilla ollaan.

Seppo Päivärinta, Eero Nieminen ja Nina Päivärinta tarkistavat, että tulijat ovat oikeilla asioilla. KUVA LAURI ROTKO

Pääluottamusmies Seppo Päivärinta kertoo, että vakinaista tuotannon väkeä huonekalutehtaalla on täsmällisesti laskettuna 296 henkeä ja vuokraväkeä kuutisenkymmentä. Hän toteaa, että työntekijät ovat ymmärtäneet hyvin lakkoon menon syyt. Päivärinta itse alleviivaa sitä, miten kylmää on ollut kyyti jo pitkään.

– Vähävaraisia ja köyhiä on kohdeltu todella julmasti koko hallituskauden ajan. Työttömiä on kyykytetty. Vaikka täällä olevilla onkin nyt töitä, he ymmärtävät, että työttömyysturvan leikkaukset voivat joskus iskeä myös omalle kohdalle.

”MISSÄÄN NIMESSÄ EMME SAA NYT ANTAA PERIKSI”

Nina Päivärinta puolestaan kertoo viimeksi eilen jutelleensa hänelle entuudestaan vain hyvän päivän tutuksi jääneen tehtaalaisen kanssa lakon syistä.

– Kerroin miten asiat ovat, ja totesin, että meille (ammattiliitoille) ei jäänyt enää muuta keinoa. Hän oli hyvin ymmärtäväinen ja kannusti vielä, että missään nimessä emme saa nyt antaa periksi.

”Pakkohan meidän on kiristää ruuvia”, Nina Päivärinta sanoo. KUVA LAURI ROTKO

Päivärinnalla on erittäin hyvässä muistissa Sipilän hallituksen työntekijävastaisten toimien jatkumo, mikä lakkovahdin mielestä oikeuttaa täysin tämän päivän toimet, ja vielä muutakin.

– Pakkohan meidän on kiristää ruuvia, kun hallitus aloitti ensiksi vuonna 2015 pakkolaeilla. Sitten tuli se ruton ja koleran väliltä oleva kiky-sopimus. Sitten hallitus rikkoi kiky-sopimusta vastaan, kun tuli aktiivimalli ykkönen. Kikyssähän sovittiin, että enää ei tule heikennyksiä työttömyysturvaan, mutta niitä on tullut. Ansiosidonnaisesta päivärahasta leikattiin 100 päivää, ja aktiivimalli ykkönen on sekin leikannut työttömyysturvaa.

– On selvää, että jossain vaiheessa se viimeinen niitti tulee, ja se on nyt. Työministerin eiliset puheet eivät muuta yhtään mitään, sillä itse asia, epätasa-arvoisuus ei muutu. Minusta on tavattoman hyvä, että SAK:lta tuli yhtenäinen kanta. Mikään muu ei käy kuin lakiesityksen vetäminen pois!

”NÄIN PALJON EI KETÄÄN SAA ALISTAA”

Eero Nieminen kertoo, että hän on saanut – nimenomaan saanut, ei joutunut – keskustelemaan lakosta päivittäin.

– Työntekijöiden keskustelutyyli on ollut hyvä ja kannustava. Minulle, että sanottu, että hienoa, että liitto on työntekijöiden puolella konkreettisesti. Hyvä, että toimitaan.

”Hallituksen sanelupolitiikka sotii demokratiaa vastaan”, sanoo Eero Nieminen. Takana Nina Päivärinta. KUVA LAURI ROTKO

Nieminen kuittaa yrittäjäpuolelta tulleet väitteet ”ulkoparlamentaarisesta toiminnasta” asiattomiksi.

– Näin paljon ei työntekijöitä, tai ylipäänsä keitään ihmisiä, saa alistaa. Hallituksen sanelupolitiikka sotii demokratiaa vastaan. Kun hallitus itse sortaa työntekijöitä eikä suostu keskustelemaan tai neuvottelemaan, pakkohan meidän on silloin toimia.

Iskun lakkovahdit uskovat, että aivan toisenlaiset toimet kuin huterin perustein annettavat potkut ja karenssirangaistukset loisivat töitä Suomeen.

– Ylitöitä pitäisi rajoittaa. Ylityökielto on paljastanut, että isoillakaan tehtailla vuorot eivät pyöri, ne ovat pulassa. Olen ihmetellyt, kuinka ylityökielto voi vaikuttaa näin vahvasti, Nina Päivärinta huomauttaa.

– Jos ylitöiden enimmäisrajaa tiukennettaisiin, tulisi Suomeen todella paljon työpaikkoja. Tällä olisi iso vaikutus, Seppo Päivärinta komppaa.

”Jos ylitöiden enimmäisrajaa tiukennettaisiin, tulisi Suomeen todella paljon työpaikkoja”, Seppo Päivärinta sanoo. KUVA LAURI ROTKO

Niille porteista sisään luikahtaneille YTK:laisille Nina Päivärinta haluaa muistuttaa, että eipä ole Yleinen Työttömyyskassa täällä portilla työntekijöiden oikeuksia puolustamassa. Sehän on vain kassa, ei liitto. Eipä ole kuulunut YTK:lta lausuntoja siitä, miten väärin irtisanomissuojan heikentäminen on. Eikä lakkoavustus kuulu YTK:laisille.

– He ovat valintansa tehneet, Aallon Riku sanoi. Minusta se oli liiton puheenjohtajalta ihan hyvin sanottu.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO

Lue myös juttupaketin muut osat:

LAKOSSA 3.10. Imatran Ovakolla: ”Meillä on valveutuneita ihmisiä”

LAKOSSA 3.10. Mikkelin Mölnlyckellä: ”Isompi auttaa pienempää”

LAKOSSA 3.10. Joensuun Exelillä: ”Meillä on täysin tyhjä tehdassali”

LAKOSSA 3.10. Tornion Outokummulla: ”Nyt on aihetta lakkoon”

LAKOSSA 3.10. Nokian Renkailla: ”Nyt ei pidä antaa periksi”

LAKOSSA 3.10. Savonlinnan UPM:llä: ”Irtisanomisen pelko ei saa olla koko ajan läsnä”

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu toistaiseksi.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.

Juha Pesola: Työn epävarmuus heijastuu työntekijän terveyteen

Hallitus linjasi kehysriihessä, että työsopimuslakiin valmistellaan muutos, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä.

Hallituksen lakiehdotusta koskevaan muistioon on kirjattu tilanteet, joiden mukaan irtisanomisperusteena pidettäisiin vähäisempää työvelvoitteen rikkomista tai käytöstä, joka horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan ja työyhteisön toimintaa.

Hallituksen ehdotusta on monissa kirjoituksissa arvioitu lain toimivuuden ja juridiikan perusteella. Nostan esiin vielä yhden uuden kysymyksen, joka on jäänyt vähemmälle pohdinnalle. Miten mainittu lakiehdotus saattaa vaikuttaa pienissä työpaikoissa työntekijöiden terveyteen ja työhyvinvointiin?

Työn sisällön ja työyhteisön mahdollisesti aiheuttaman epävarmuuden lisäksi ehdotus aiheuttaisi epävarmuutta oman työn säilymisestä. Jos joutuu jatkuvasti miettimään omaa tulevaisuuttaan, voi esimerkiksi herkästi kokea, ettei työpaikalla voi ottaa esille vaikeita asioita. Tilanne olisi erityisen hankala niissä työpaikoissa, joissa ei ole luottamushenkilöiden hoitamaa toimivaa työntekijöiden edunvalvontaa.

”Ei liene kenenkään etu kasvattaa epävarmuutta, ja aiheuttaa sitä kautta lisää kustannuksia terveydenhuoltoon”

Lueskelin Työterveyslaitoksen sivuilta, ja muista luotettavista lähteistä siitä, mitä tällainen työsuhteen epävarmuus voi aiheuttaa. Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin yhteys työn epävarmuuden ja esimerkiksi sydänsairauksien välillä. Lisäksi useissa tutkimuksissa on havaittu, miten työn epävarmuus vaikuttaa mielenterveyteen, mikä taas näkyy ahdistuneisuutena tai masennuksena ja poissaoloina työpaikalta. Tutkimusten mukaan epävarma tilanne altistaa alakuloisen mielialan lisäksi epäterveellisille elämäntavoille ja vähäiselle liikkumiselle. Mutta uskaltaako sairastaa, jos sitä kautta horjuttaa omaa asemaansa suhteessa työnantajaan!

Olen kiertänyt useilla pienillä työpaikoilla liiton työympäristöpäivien merkeissä. Viime aikoina niissä on ollut paljon puhetta ammattityövoiman saatavuudesta ja yleisistä työympäristöasioista, joiden takia me tätä työtä teemme. Yksilöllisten kriteereiden helpottamisen tarve irtisanomistilanteissa ei ole noussut missään työpaikassa esille.

Ei liene kenenkään etu kasvattaa epävarmuutta, ja aiheuttaa sitä kautta lisää kustannuksia terveydenhuoltoon tai jopa lisätä työkyvyttömyyseläkkeiden määrää.

JUHA PESOLA
Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö

KUVA KITI HAILA

Lakkoliivit päälle 3. lokakuuta: ”Porukka innolla mukana”

”Me olemme isolla asialla. Ja täällä näin, että muutakin porukkaa on innolla mukana. Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta!” Marika Kallio, vuoronsa luottamusmies Metsä Woodin Lohjan-tehtaalta, sai eilen Vantaalla koulutuksen ohella intoa ensi viikon lakkopäivään.

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu toistaiseksi.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäyttää työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista on lakossa noin 22 000 työntekijää.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.

Marika Kallio. KUVA KITI HAILA

Ympäri Suomen Teollisuusliiton ykköskaartin luottamusmiehiä on koulutettu luotsaamaan ensi keskiviikon lakkopäivä mallikkaasti maaliin. Metsä Woodin Lohjan tehtaan luottamusmies Marika Kallio osallistui Helsinki-Uusimaan aluetoimiston järjestämään koulutukseen Vantaalla.

Kallio kuvaili, että hän ei enää vain suostu pyöriytymään Sipilän ohjailemassa oravanpyörässä, jonka vauhti kiihtyy kiihtymistään. Nyt on ”pienten ihmisten” se pysäytettävä.

– Meidän on nyt laitettava kampoihin, ja kun meitä on monta, me olemme todella iso joukko, Kallio alleviivasi.

Luottamusmies Kallio sanoi tyytyväisenä, että tilaisuudesta sai juuri oikeanlaiset eväät siihen, miten poliittinen lakko viedään tehtaalla läpi. Mitään lisäperusteluja lakkoon ryhtymisen tärkeydelle ei Kallion mielestä enää tarvita.

– Vaikka tämä lakiehdotus ei tällä hetkellä kaikkia työntekijöitä koskisikaan, tulee se kyllä jatkossa koskemaan.

”EN VOI LUOTTAA NYKYISEEN HALLITUKSEEN”

Tilaisuuden avannut aluepäällikkö Jari Kallio oli todennut, että Sipilän hallituksen lopullisena tavoitteena on yleissitovuuden purkaminen. Tämä irtisanomissuojan heikennys olisi vain pieni välilahja yrittäjille.

– Siltä se vaikuttaa. En voi lainkaan luottaa Suomen nykyiseen hallitukseen. Koko lakiesitys on rakennettu epätasa-arvosta ja epäluottamuksesta. Hallituksen lupaukset ovat olleet aivan jotain muuta kuin teot, Marika Kallio alleviivaa.

Koulutuksen aikana saapui tieto, että SEL eli Suomen Elintarviketyöläisten Liitto lakkoilee myös ensi keskiviikkona.

– Ihan mahtavaa! Mitä useammalta eri alalta porukkaa on mukana, sitä parempi. Tämä on kaikkien savotta, Kallio kuvaili.

”LAKON PERUSTELUT YMMÄRRETÄÄN HYVIN”

Tarik Purho. KUVA KITI HAILA

Mäntsälän Comfortan pääluottamusmies Tarik Purho kertoi naurahtaen, että koulutustilaisuuden pitopaikka eli vantaalainen hotelli saa puhtaat tekstiilinsä hänen työpaikaltaan.

– Mitä olen työkavereiden kanssa jutellut, lakon perustelut ymmärretään erittäin hyvin. Me olemme matalapalkka-ala. Eipä meillä paljon Kokoomusta kannateta, Purho kertoi pesulan työntekijöiden mietteistä.

Purho harmittelee, että maan hallitukset ovat olleet jo vuosia ellei vuosikymmeniä kokoomusvetoisia. Tämä on merkinnyt sitä, että mediassa on valta ollut oikeistolla ja ”rahamiehillä”. Nämä ovat saaneet työnnettyä ihmisten mieliin omaa propagandaansa.

– Surullisinta kaikesta on nähdä tavallinen duunari, joka puhuu pahaa ay-liikkeestä. Hän on todellakin lukenut Iltalehtensä, lukenut niin hyvin, että ampuu itseänsä jalkaan, jotta herroilla olisi asiat mukavasti. Propagandalla ihmiset lannistetaan niin, että he eivät liity instituutioon, joka ajaa heidän oikeuksiaan.

– Tämä on elämäni ensimmäinen lakko. Mutta minusta meidän olisi pitänyt laittaa stoppi tälle jo vuosia sitten. Nyt me tarvitsemme kaikki työntekijät mukaan. On muistettava, että lakiehdotushan koskee yli 90 prosenttia Suomen yrityksistä. Se merkitsee satoja tuhansia ihmisiä.

– Jos vaikka 200 000 ihmistä pistää takapuolen penkkiin, kyllä tämän maan talouskasvu loppuisi. Mutta mehän sen talouskasvun teemme. Se pysähtyisi ainakin meidän ehdoillamme, Purho totesi.

”TÄMÄ PITÄÄ KATSOA LOPPUUN SAAKKA”

Klaus Bäckström. KUVA KITI HAILA

Aluepäällikkö oli todennut liiton linjaksi tilaisuuden alussa: ”Tuumaakaan ei anneta periksi.” Samoilla linjoilla oli Teknoksen Pitäjänmäen pääluottamusmies Klaus Bäckström.

– Tämä pitää katsoa aivan loppuun saakka.

Sipilän hallituksen aivan poikkeuksellisen kovaa ja raakaa linjaa työntekijöitä kohtaan kuvannee Bäckströmin muistelus työuraltaan.

– En ole ollut 25 vuoden aikana päivääkään lakossa, Bäckström totesi.

Myös Bäckström iloitsi kokoukseen tulleesta tiedosta, että SEL on liittynyt yhteiseen rintamaan Sipilän hallituksen toimien pysäyttämiseksi. Teknoksen pääluottamusmiehelle rintaman on nyt pidettävä, sillä irtisanomissuojan heikentäminen olisi taas vain yksi askel pahempaan.

– Ei tätä vaan voi katsoa läpi sormien. Uskon täysin, että iso osa porukoista sen ymmärtää.

Lakkopäivän 3.10. järjestelyt puhuttivat luottamusmiehiä Teollisuusliiton Helsingin ja Uudenmaan alueen lakkokoulutuksessa 27.9. Tikkurilassa. KUVA KITI HAILA

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA

Työntekijöiden aseman heikentäminen on pysäytettävä

Teollisuusliitto ei sulata lakiesitystä pienten työpaikkojen työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä. ”Jos emme nyt tee mitään, ovat maan hallituksen seuraavat toimenpiteet työntekijöiden kannalta vielä huonompia”, puheenjohtaja Riku Aalto arvioi.

Teollisuusliitto on ilmoittanut ryhtyvänsä mittaviin järjestöllisiin toimenpiteisiin, mikäli maan hallitus ei vedä takaisin lakiesitystä alle 20 hengen työpaikkojen työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä.

Perustelut järeillä toimenpiteillä uhkaamiseen ovat puheenjohtaja Riku Aallon mukaan tiivistetysti kahdenlaiset.

Ensinnäkin lakiesitys asettaa työntekijät keskenään eriarvoiseen asemaan keinotekoisin eli työpaikan kokoon liittyvin perusteluin, ja sisältää ainekset työntekijöiden mielivaltaiseen kohteluun. Esityksen mukaan irtisanominen olisi mahdollista toteuttaa luottamuksen horjumisen perusteella.

– Toisin sanoen, jos työnantaja haluaa päästä eroon työntekijästä, joka ei häntä satu miellyttämään, voisi hän todellisten syiden sijaan verhoilla irtisanomisen epämääräiseen luottamuksen horjumisen kaapuun. Syitä sille, että työntekijä ei satu miellyttämään voi puolestaan olla monia kuten esimerkiksi ammattiliittoon järjestäytyminen, luottamushenkilönä toimiminen tai sairauspoissaolot. Tällaiselle pärstäkerroinlinjalle ei työelämän lainsäädäntöä voi päästää, Aalto toteaa.

Toiseksi lakiesitys on vain yksi lenkki hallituksen poliittisessa hankkeessa, jonka tavoitteena on työntekijöiden ja työttömien aseman ja oikeuksien heikentäminen. Lenkkejä ketjuun on jo kertynyt useita. Niitä kertyy Aallon mukaan lisää, ellei kehitystä katkaista ja ohjata terveeseen suuntaan.

– Olemme kertoneet kantamme ja näkemyksemme ministereille moneen kertaan. Silti hallitus halusi lähteä tälle tielle. Pidän sitä meille heitettynä koepallona, että menisikö tämä kuitenkin läpi?

– No, ei mene läpi. Perumme järjestölliset toimenpiteet vain, jos hallitus vetää esityksensä takaisin. Samalla tähtäämme siihen, että työelämää ruvetaan jälleen kehittämään työntekijöiden aseman ja turvan kannalta parempaan suuntaan. Todellisuudessa esimerkiksi irtisanomissuojaa pitää vahvistaa. Irtisanomisten toteuttaminen ei meillä nimittäin ole kansainvälisen mittapuun mukaan vaikeaa.

RAMPA TYÖLLISYYSPERUSTELU

Hallitus on perustellut lakiesitystään sillä, että irtisanomissuojan heikentäminen edistäisi työllisyyttä. Se ei Aallon mukaan pidä paikkaansa.

– Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan työllisyysvaikutuksia ei ole. Näin ollen jäljelle jää vain se, että irtisanominen helpottuisi kyseenalaisin henkilökohtaisin perustein, minkä jälkeen potkut saaneet ihmiset joutuisivat kärsimään 90 päivän karenssin ennen kuin pääsisivät työttömyysturvan piiriin.

– Ja samalla nämä ihmiset joutuisivat hallituksen säätämien sanktioita sisältävien aktiivimallien raskaisiin rattaisiin. Emme me halua olla rakentamassa tällaisia työmarkkinoita tai järjestelmiä, joilla aiheutetaan ihmisille vaikeuksia. Työllisyys on tärkeä tavoite, mutta sitä pitää edistää tarjoamalla mahdollisuuksia kuten esimerkiksi koulutuksen kautta eteneviä polkuja tulevaisuuteen.

VAIKUTTAMISEN AIKA ON NYT

Aallon mukaan kokonaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että hallitus on yksipuolisesti irtisanonut aikaisemmin tekemänsä sopimukset, ja yrittää sen päälle edelleen yksipuolisesti muuttaa työelämän lainsäädäntöä työntekijöiden kannalta huonommaksi.

– Kun kilpailukykysopimus eli kiky tehtiin, meille vannottiin, että työelämän lakien valmistelu toteutetaan kolmikantaisesti. Toisaalta meille luvattiin, että työttömyysturvaan ei tule heikennyksiä. Kumpikaan näistä lupauksista ei ole pitänyt. Sopimusten rikkomista emme voi hyväksyä.

– Toivon, että jäsenemme ymmärtävät, että kun nyt puolustamme pienten työpaikkojen työntekijöiden asemaa, olemme samalla huolehtimassa siitä, että sama kielteinen kehitys ei pääse laajentumaan suuremmille työpaikoille, saati läpäisemään työmarkkinoita.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Teollisuusliiton hallitus teki päätöksen ryhtymisestä järjestöllisiin toimiin kokouksessaan 24.8.2018. Puheenvuoro Sami Ryynäsellä. KUVA KITI HAILA

Näin Sipilän hallitus on kurittanut duunaria

KEVÄT 2015

  • Sipilän hallitus muodostetaan. Hallitusohjelmaa arvostellaan yhteiskunnan heikompiosaisia syrjiväksi ja perustuslain vastaiseksi. Monet hallitusohjelmaan kirjatuista säästöistä osuvat palkansaajaan.
  • Sipilän leikkauslista julkistetaan. Lista sisältää muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen, ansiosidonnaisen leikkaamisen ja lisäleikkaukset työttömyysturvaan.

KESÄ 2015

  • Hallitus esittää työmarkkinajärjestöille yhteiskuntasopimuksen solmimista, jonka toimilla on tarkoitus nostaa työllisyyttä ja kilpailukykyä.

SYKSY 2015

  • Hallitus esittää yhteiskuntasopimukselle vaihtoehtona niin sanottua pakkolakipakettia eli lakiesityksiä, jotka uhkaavat heikentää työehtoja ja leikata palkansaajien toimeentuloa tuntuvasti.

TALVI 2015

  • Yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuvat.

KEVÄT 2016

  • Vuorotteluvapaan ehdot kiristyvät. Vanhempainvapaan päivärahoja leikataan. Sairausajan vuosilomasta leikataan palauttamalla siihen omavastuupäivät. Voimaan tuleva vuosilomalain muutos vähentää vuosiloman kertymistä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta. Hallitus haluaa lisätä paikallista sopimista lainsäädännöllä, joka ohittaisi työehtosopimukset. Perhevapailta karttuva vuosilomaoikeus heikkenee. Hallitus esittää työnäytepalvelun käyttöönottoa.

KESÄ 2016

  • Kilpailukykysopimus syntyy vaihtoehtona aiemmin esitetyille pakkolaeille.

KEVÄT 2017

  • Ennen kilpailukykysopimusta sovitut 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan tulevat voimaan. Ansioturvan pituus lyhenee, korotusosia heikennetään ja omavastuupäiviä tulee lisää. Työsopimuslain muutokset heikentävät palkansaajan työsuhdeturvaa. Koulutuksesta leikataan valtavasti. Työttömyysturvan leikkauksilla kuritetaan työttömiä. Lähes kaikkia Kelan etuuksia leikataan. Palkkatukeen, starttirahaan ja työttömien kulukorvauksiin tulee huononnuksia.

KESÄ 2017

  • Ensimmäinen hallituksen esitys omatoimisen työnhaun mallista eli aktiivimalli kakkonen on lausunnoilla. Hallitus ei vie esitystä tässä vaiheessa eduskuntaan.

TALVI 2017

  • Eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen aktiivimallista, joka leikkaa työttömyysturvaa, jos niin sanottu aktiivisuusehto ei täyty.

KEVÄT 2018

  • Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli tulee voimaan 1.1.2018. Kelan ja Finanssivalvonnan 14.8.2018 julkaisemien tilastojen mukaan aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti–kesäkuussa noin 150 000 henkilöä.
  • Hallitus tuo kehysriiheen lakiesityksen alle 30-vuotiaiden työntekijöiden perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden sallimisesta. Lakiesitys kaatuu myöhemmin heinäkuussa, kun sitä ei lähetetä lausuntokierrokselle.
  • Hallitus tuo kehysriiheen lakiesityksen irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 hengen yrityksissä.
  • Hallitus jatkaa omatoimisen työnhaun mallin eli niin sanotun aktiivimalli kakkosen valmistelua. Laki viedään lausunnolle kesäkuussa. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syysistuntokaudella 2018.

KESÄ 2018

  • Työnantajan takaisinottovelvollisuus ja lisätyön tarjoamisvelvollisuus eivät enää koske tilanteita, joissa työpaikalle tulee oppisopimusopiskelijoita. Muutoksella on negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden toimeentuloon, tasa-arvoon ja henkilöstökoulutukseen.

Lähde: SAK