MAAILMA: Laki työsuhdeturvasta hämmentää liittoja Ruotsissa

Kysymys irtisanomisen perusteista ja niiden mahdollisesta muuttamisesta aiheuttaa ristiriitoja Ruotsissa. Uusin esitys repii jo keskusjärjestö LO:n rivejäkin.

KUVA YLLÄ: Ruotsissa irtisanomislakia koskevissa neuvotteluissa ammattiliittojen keskusjärjestö LO ei hyväksynyt neuvottelutulosta, mutta esimerkiksi teollisuusliitto IF Metall liittyi sopimukseen. Toimihenkilöiden Unionen-ammattiliiton neuvottelupäällikkö Martin Wästfelt ja Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton Svenskt Näringslivin varatoimitusjohtaja Mattias Dahl pitivät tiedotustilaisuutta asiasta 16. lokakuuta Tukholmassa. KUVA TT / LEHTIKUVA

Taustalla on nykyisen pääministerin Stefan Löfvenin sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallituksen synty. Tammikuussa 2019 hallituspuolueet solmivat keskustan ja liberaalien kanssa sopimuksen, joka takasi tuen hallitukselle.

Tuen hintana oli 73-kohtainen Januariavtalet-sopimus, joka nosti hallituksen työlistalle porvarillisten puolueiden vaatimuksia. Yksi asioista, joita hallitus sitoutui ajamaan, oli selvittää irtisanomista koskevan Las-lain muuttamista.

Kuten muissakin maissa, Ruotsin porvarilliset puolueet haluavat käytännössä helpottaa irtisanomista.

Tämä taas on vaikeaa sosialidemokraateille, ja vielä vaikeampaa ammattiliitoille. Liberaalit taas ilmoittivat vetävänsä tukensa hallitukselta, ellei asia etene.

Ruotsin työsuhdeturvaa koskeva Las-laki määrittelee irtisanomisjärjestyksen, jos irtisanomisiin työn vähyyden vuoksi joudutaan. Mikäli työntekijällä on riittävä pätevyys, irtisanomiset kohdistuvat ensin lyhyemmän aikaa työssä olleisiin, ja vasta sen jälkeen pidempiin työsuhteisiin. Tähän on tosin erinäisiä poikkeuksia, esimerkiksi ammattiliitto voi sopia toisin yrityksen kanssa.

Työmarkkinaosapuolet neuvottelivat esityksestä, mutta lokakuussa Suomen SAK:ta vastaava LO kertoi, ettei se hyväksy tulosta. Mukaan lähtivät vain työnantajien Svenska Närinsgliv sekä toimihenkilöiden PTK-yhteenliittymä.

Tilanne herätti hämmennystä LO:ssa: Onko sosialidemokraattien vetämä hallitus sopimassa työmarkkinalainsäädännöstä ilman LO:ta?

Pakkaa sekoitti lisää se, että LO:n mahtiliitot IF Metall ja julkisen alan Kommunal ilmoittivat joulukuussa liittyvänsä tehtyyn sopimukseen. Liittojen mukaan ne saivat näin muutaman myönteisen muutoksen sopimukseen.

Osa LO-liitoista kritisoi vahvasti IF Metallin ja Kommunalin päätöstä. Puualan GS sen sijaan tutki uusittua sopimusta, mutta päätti lopulta olla liittymättä mukaan.

Lakimuutos on siis tulossa, kenties jo vuonna 2021. Pääsääntö ”viimeisenä sisään – ensimmäisenä ulos” säilyy, mutta siihen tulee lisää poikkeuksia. Henkilökohtaisin perustein irtisanomista lieventävät seikat vähenevät. Irtisanottujen ja työssä olevien uusia opintoja tuetaan entistä runsaammin, aina 44 viikkoon asti 80 prosentin palkalla.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

Metsuri Kalevi Karppinen: ”Irtisanomisen työllisyyttä parantava vaikutus on huuhaata”

”Lopputulos on ihan hyvä. Meitä kannatti tämä homma. Me pärjäsimme”, metsuri ja pääluottamusmies Kalevi Karppinen sanoo syksyn irtisanomislakikiistan päätöksestä. ”Jos irtisanomista pienillä työpaikoilla helpotetaan, niin ei tarvitse kuin jotain pientä hankaluutta tulla, niin on helppo nakata ukko pihalle.”

Kalevi Karppinen, metsuri ja kainuulaisen Teollisuuden metsäpalvelun pääluottamusmies, pohti irtisanomislakiasiaa Tekijälle ensimmäisen kerran viettäessään lakkopäivää kotonaan Ristijärvellä torstaina 25. lokakuuta.

Teollisuuden metsäpalvelussa työskentelee yhdeksän vakituista metsuria. Hallituksen suunnittelema lakimuutos, jolla helpotettaisiin irtisanomista pienillä työpaikoilla, herätti huolta hallituksen ”kohderyhmään” kuuluvan pienen työpaikan metsureissa.

Hallitus markkinoi lakimuutosta työllisyyttä edistävänä uudistuksena.

Karppinen ei ymmärtänyt, miten entistä löysempi irtisanominen, ylipäätäänkään potkut, edistäisivät työllisyyttä.

– Eihän se paranna, jos ruvetaan miehiä panemaan pihalle. Se on ihan huuhaata semmoinen puhe.

Metsuri Kalevi Karppinen vietti lakkopäivää kotonaan 25. lokakuuta. KUVA MISKA PUUMALA

RAIHNAISTUVAT LIIPAISIMELLA

Karppinen arveli, että jos metsäalalla irtisanomisen lievennys tulisi, sitä tilaisuuden tullen herkästi käytettäisiin vanheneviin metsureihin, jotka ovat menettämässä parhaan työteränsä. Teollisuuden metsäpalvelun metsurien ikähaitari on 51:n ja 63:n ikävuoden välissä.

– Kun näinkin kauan on ollut töissä, niin alkaa olla työkyky pikkuhiljaa menossa. Siitä seuraa, että ollaan helposti potkaisemassa pihalle niitä ukkoja, jotka ovat menettäneet parhaan teränsä jonkin firman hommissa. Se ei tunnu oikealta.

– Jos irtisanomissuoja heikkenee, sieltä aletaan tämmöisiä vanhoja käppänäukkoja potkaista pois, eivätkä semmoiset enää löydä uutta työpaikkaa.

– Ensin teet firmalle vuosikymmeniä kynsin hampain työtä! Sitten menetät työkykysi, ja sen jälkeen sinut nakataan pihalle. Sitä se tulisi monesti olemaan. Kun tehot laskevat, niin se on helppo peruste sanoa irti, ja sitä käytetään hyväksi. Meillä on paras työtaito. Monella on 40 vuoden työkokemus. Mutta nykypäivänä ei työnantaja näytä arvostavan sitäkään.

Jos työpaikkansa ikääntyneenä menettää, on Karppisen mukaan lähes mahdoton löytää vakituista työtä, Kainuussa varsinkaan.

PELLEILY PITÄÄ SAADA POIS

Kaikki Teollisuuden metsäpalvelun työntekijät olivat kaksi päivää lakossa 25.–26. lokakuuta. Se merkitsi, että he jättivät väliin harvennustyömaat, jotka sijaitsevat kolmen maakunnan, Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan, alueilla.

– Jokainen ilmoitti ottavansa osaa lakkoon. He sanoivat, että oikealla asialla ollaan ja toivoivat, että hallitus perääntyisi.

Teollisuusliitolta Karppinen toivoi lisää toimenpiteitä, mikäli lokakuun lopun lakko ei tehoa.

– Sitten pitää katsoa jotakin muuta. Ei kai me periksi anneta.

Suomen hallitukselle Karppinen suositteli tähänastista asiallisempaa politiikkaa.

– Johan me kaikkiin kiky-sopimuksiin suostuttiin. Kun maailmantilanne on menossa parempaan suuntaan, ja työllisyystilastotkin paranevat, niin pitää saada pelleily pois.

Neuvottelupöytään istuminen oli Kalevi Karppisen mielestä hyvä asia. KUVA MISKA PUUMALA

NEUVOTTELURATKAISU TOIVEISSA

Jo ensimmäisenä Karppisen lakkopäivänä Suomen hallituksen ja ay-liikkeen konfliktissa tapahtui käänne. Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti, että hän oli valmis viilaamaan irtisanomispykälää työntekijöiden näkökulmasta neutraalimpaan suuntaan. Pääministeri ilmoitti myös hallituksen valmiudesta kolmikantaneuvotteluun. Neuvottelurauhan turvaamiseksi ay-liike keskeytti työtaistelut ehdollisina toistaiseksi.

– Ihan hyvä, että istuttiin neuvottelupöytään, kommentoi lakosta metsänharvennustöihin palannut Karppinen.

Hän muistutti, että projekti on vielä kesken. Työntekijäpuolta askarruttivat lakiesityksen perustelut, joita ei ollut julkaistu, vaan joista syntyvä yksimielisyys oli ay-liikkeen ehtona sovulle.

– Sellaisia perusteluja siinä paperissa ei saa olla, jotka ovat irtisanomissuojaa heikentäviä, painotti Karppinen.

HALLITUS YLLÄTTI

Karppinen antaa konfliktin käsittelystä tunnustusta tiedotusvälineille.

– Minusta ne ovat tuoneet tasapuolisesti asioita esiin hallituksen, työnantajan ja työntekijöiden näkökulmasta.

Prosessissa Karppista hämmästytti eniten hallituksen pitkään jatkunut omapäinen toiminta.

– Se halusi yksinään viedä läpi hullulta tuntuvaa hanketta, eikä ajatellut sen pitemmälle. Oli kumma, että se ei pitkään aikaan tahtonut edes tuoda asiaa neuvottelupöytään.

”Minusta tiedotusvälineet ovat tuoneet tasapuolisesti asioita esiin hallituksen, työnantajan ja työntekijöiden näkökulmasta”, Kalevi Karppinen sanoo. KUVA MISKA PUUMALA

Metsurit olivat Karppisen mukaan yksimielisesti lakossa, ja heidän yhteinen toiveensa oli myös, että päästäisiin sopimukseen.

He olivat myös valmiit jatkamaan toimia siinä tapauksessa, että tilanne niin vaati.

– Ihmiset liiton puolella osaavat harkita, mitä tehdään. Meidän pitää olla mukana.

Toisella haastattelukerralla 31. lokakuuta vallinnut välirauha miellytti Karppista.

– On mukava tehdä töitä. Me tykätään olla metsässä, ei me muuten oltaisi näissä hommissa. Pahoja ilmoja on välillä. Nyt kelit ovat olleet tosi hyvät, ei vielä vettäkään sada. Me tykkäämme tehdä töitä, kun meidän vain annetaan tehdä.

”ME PÄRJÄSIMME”

Ammattiyhdistysliikkeen toimet johtivat lopulta sellaiseen tulokseen, että pöytään istumisen ja kolmikantaisten neuvottelujen jälkeen Teollisuusliiton hallitus päätti torstaina 8. marraskuuta lopettaa järjestöllisten toimien valmistelun ja ilmoitti seuraavaa:

”Työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöjen yhteistyössä maan hallituksen kanssa valmistelemat uudet lain perustelut takaavat sen, että nykytilanne ei muutu. Käytännössä nykyinen irtisanomiskäytäntö kirjataan laiksi ja irtisanomistilanteisiin liittyvien oikeustapausten käsittely säilyy nykyisen kaltaisena.”

Kolmannella haastattelukerralla 15. marraskuuta Karppinen näkee, että lakkoon ryhtyminen oli vaivan arvoista.

– Lopputulos on ihan hyvä. Meitä kannatti tämä homma. Me pärjäsimme.

Kalevi Karppinen kantoi puita kotipihallaan lakkopäivänä 25. lokakuuta. KUVA MISKA PUUMALA

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT MISKA PUUMALA

Teollisuusliitto lopettaa painostustoimien valmistelun

Teollisuusliitto lopettaa järjestöllisten toimien valmistelun. Toimien valmistelu on liittynyt maan hallituksen ns. irtisanomislakia koskevaan valmisteluun. Teollisuusliiton hallitus päätti asiasta torstaina 8.11. pitämässään kokouksessa.

Teollisuusliitto myös edellyttää, että eduskuntaan mahdollisesti annettavan esityksen on noudatettava sitä valmistelua, joka lain suhteen tehtiin kolmikantaisena.

– Päätöksemme tarkoittaa sitä, että emme nyt käynnistä emmekä valmistele tässä asiassa järjestöllisiä toimia. Seuraamme kuitenkin tarkasti lain valmistelun tilannetta ja lakiesityksen käsittelyä eduskunnassa ja sen valiokunnissa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Teollisuusliiton aloilla on vastustettu Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen kaavailemaa irtisanomislain tiukennusta ylityökiellolla ja lakoilla. Liitto keskeytti voimatoimensa, kun maan hallitus muutti esitystään ja ilmoitti suostuvansa kolmikantaiseen valmisteluun asiassa.

Keskusjärjestö SAK:n hallitus totesi sittemmin yksimielisesti, etteivät lakiin tai sen perusteluihin tehtävät muutokset ole muuttamassa vallitsevaa oikeuskäytäntöä asiassa. Lisäksi järjestössä on pidetty myönteisenä hallituksen ilmoitusta siitä, että ns. aktiivimalliin tehtäviä muutoksia valmistellaan kolmikantaisesti.

Hyvänä on pidetty myös sitä, että hallituksen tänään antamaan lakiesitykseen sisältyy työsuhteen päättymisen perusteella asetettavan karenssiajan lyhentäminen nykyisestä 90 päivästä 60 päivään.

Kiteen Stora Enson Markku Karvinen: ”Yrittäjät eivät tunne edes nykylakeja”

”En hyväksy mitään heikennyksiä irtisanomislakiin. Yrittäjillä ei ole osaamista eivätkä he tunne työehtosopimuksia tai maan työlakeja. Tämän takia he vaativat näitä muutoksia”, kuvaa lakkotaisteluun joutumisen taustasyitä Stora Enson Kiteen sahan pääluottamusmies Markku Karvinen.

Juha Sipilän hallitus on kutsunut seitsemän sanan muutostaan irtisanomislakiin ”yhteiskuntarauhan palauttamiseksi”. Karvinen ei ensinnäkään suostu astumaan rooliin, johon Sipilän hallitus hänet yrittää pakottaa lakkotalojen yhtenä pääluottamusmiehenä.

– Ei, en tunne itseäni yhteiskuntarauhan horjuttajaksi. Edunvalvonta on politiikkaa, ja politiikka on edunvalvontaa. Ei ihmisten tarvitse ottaa ihan kaikkea sitä niskaan, mitä hallitus laeiksi esittää. Ihmiset saavat ottaa kantaa ja taistella oikeuksiensa puolesta.

Karvinen vielä huomauttaa, että jos samalle Sipilän tasolle propagandan käytössä haluttaisiin alentua, voisi yhteiskuntamme tilanteen kuvata näin.

– Suomen Yrittäjät häiritsee täällä yhteiskuntarauhaa. Eihän Suomessa olisi ollut mitään hätää, ellei Sipilän ja Orpon takana ollut Suomen Yrittäjät olisi laatinut tällaista lakiehdotusta, Karvinen toteaa viitaten samalla sekä pääministerin että valtiovarainministerin taustaan ja neuvonantajiin. Heillä on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan erittäin vahvat sidokset SY-järjestöön.

AIDOT NEUVOTTELUT, EI SIPILÄ-KAHVEJA!

Kolmikantaneuvottelut ovat tätä kirjoitettaessa tiettävästi käynnissä.

– SAK:laisen liiton edustajana sanon, että irtisanomislaista on käytävä oikea kolmikantaneuvottelu. Kahvitilaisuudella tämä ei mene läpi. Kolmikannasta tulee sitten neuvottelutulos, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä, Karvinen alleviivaa.

– Tehtaalla on nyt sellainen odottava tunnelma. Aika vähän on keskusteltu nykytilanteesta, pääluottamusmies kuvaa tehtaalaisten tämän hetken tunnelmia.

Karvinen uskoo, että lopulta mahdollisen uuden lain käytännön seuraukset tullaan näkemään lakituvissa.

– Siellä sitten paljastuu, mihin raja vedetään. Onko irtisanominen helpottunut vai ei.

Tiedotusvälineet ovat kirjoittaneet paljon irtisanomislain heikentämisyrityksistä.

– Mediakriittisyyttä löytyy. Kyllähän sieltä huomaa, mitkä tiedotusvälineet puhuvat työnantajan pussiin.

Karvinen ottaa esimerkiksi talousnobelin saaneen Bengt Holmströmin ajatukset.

Pääluottamusmies Markku Karvinen, vuorovastaava/laadunvalvoja Janne Toivanen ja jälkikäsittelijä/tasaamo Mika Timonen lakkovahdissa Stora Enson Kiteen sahalla 26.10. KUVA MARTTI ROSENDAHL

Karvinen suosittelee, että yrittäjien pitäisi tuntea nykylait ja työehtosopimusten sallimat oikeudet työsuhteen päättämisestä ja solmimisesta. Silloin vältyttäisiin monilta ristiriidoilta – ja laittomuuksilta.

Pääluottamusmies on nimittäin jo nähnyt, että pienissä firmoissa ei nykyisin ole osaamista eikä edes tietoa siitä, mitä Suomen laki edellyttää. Karvinen on ollut esimerkiksi välillisesti mukana auttamassa pienen alkutuotantoyrityksen eli Teollisuusliiton erityisalojen firman työntekijöitä puolustamaan oikeuksiaan.

– Siellä oli Teollisuusliiton jäseniä. Miehet painoivat 10–12 tuntia töitä lauantait ja sunnuntait mukaan lukien tuntipalkalla. Työsopimus oli jo lain vastainen. Siihen oli kirjattu, että ylitöistä ei makseta kuin vain perustuntipalkka.

Karvinen kertoo, että liiton avulla eräs kausityöntekijä sai lopulta muhkean lopputilin, kun työnantaja joutui maksamaan työntekijälle tessin mukaiset ylityökorvaukset.

JÄSENISSÄ EI RIKKUREITA

Kiteen Sahalla, jolla työskentelee 75 tuotannon työntekijää, lakkopäivät ovat menneet hyvin. Vain sahan lähetyksessä oleva ”villi porukka” on ryhtynyt rikkuriksi, eli sinne oli mennyt kolme YTK:laista töihin. Jäsenistön lakko on pitänyt 100-prosenttisesti.

Työnantaja on Karvisen mukaan suhtautunut asiallisesti Teollisuusliiton lailliseen lakkoon. Tätä seuraavaa Karvinen jäi tosin pohtimaan.

– Työnantaja kävi läpi kaikki YTK:laiset kysyen, tuletko töihin. Ei kai työnantaja saisi edes kysyä tuollaista?

Pääluottamusmies aprikoi, että laitetaan sitten ”seuraavalla kerralla” työnantaja toimimaan laillisissa puitteissa – jos lakkoja nyt vielä jouduttaisiin jatkamaan.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT MARTTI ROSENDAHL

Markku Karvisen kuvat otettu Teollisuusliiton lakkopäivänä 26.10.

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkui 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe oli suunnitellut kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa oli puutuote- ja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää ja 90 toimipaikkaa eri yrityksistä.

Teollisuusliitto keskeytti työtaistelutoimet toistaiseksi 27.10. sen jälkeen, kun SAK:n hallitus oli käsitellyt maan hallituksen esitystä irtisanomislakikiistan ratkaisemiseksi ja siirtänyt asian jäsenliittojen hallintojen arvioitaviksi ja hyväksyttäviksi.

Teollisuusliiton hallitus edellytti 30.10., että Sipilän hallituksen uusi esitys työsopimuslain irtisanomispykälästä valmistellaan loppuun kolmikantaisesti. Liitto ei hyväksy työntekijän irtisanomissuojan heikentämistä.

Joensuun Exelin Marko Kemppainen: ”Ay-liike on vahvistunut”

Ammattiyhdistysliike on vahvistunut, kun se taistelee irtisanomislain heikennystä vastaan, arvioi Joensuun Exel Compositesin pääluottamusmies Marko Kemppainen.

– Teollisuusliitto tekee nyt sitä työtä, mitä varten se perustettiin. Jäsenistön silmissä liitto on näyttänyt vahvalta. Tämä on tiivistänyt rivejä, Marko Kemppainen kuvailee.

Tälläkin tehtaalla irtisanomissuojan heikentämisen vastainen taistelu on myös tihentänyt rivejä tiivistämisen ohella.

– Olemme saaneet 12 uutta jäsentä, pääluottamusmies kertoo.

Ammattiyhdistysliike on osoittanut, ettei se ole mikään ei-liike.

– Meiltä on tullut omia hyviä ehdotuksia. Ja me olemme ojentaneet yhteistyön kättä.

Pääluottamusmies painottaa, että myös muualta kuin ay-liikkeen omista riveistä on työtaistelutoimille tullut hyväksyntää.

– Nyt näkyy se, että Juha Sipilä ajaa omaa junttapolitiikkaansa. Kolmikantaneuvotteluissa saataisiin asioille kuitenkin yhteinen hyväksyntä. Kadun ihmistenkin mielestä olemme oikeutettuja tähän prosessiin, Kemppainen toteaa lakoista puhuessaan.

Pääluottamusmies Marko Kemppainen (vasemmalla) ja ammattiosaston puheenjohtaja Osmo Jokela lakkovahdissa Excel Compositesilla 3.10. KUVA JOHANNA KOKKOLA

ENTÄ NYT?

– Tietenkään ay-liikkeen ei pidä hyväksyä minkäänlaisia heikennyksiä irtisanomissuojaan. Pelaako Sipilä nyt vain aikaa? Kemppainen kuvailee omia mietteitään.

Tehtaan porukka meni lakkojen päättymisilmoituksen jälkeen ”ehkä vähän hämilleen”.

– Aika moni olisi ollut valmis painamaan täysillä päätyyn asti, kun siihen tunnetilaan oli päästy, Kemppainen kuvailee tehtaalaisten yleisiä fiilinkejä.

Nyt on siis ay-liikkeen puolelta ojennettu yhteistyön kättä ja neuvotteluyhteys luotu, mikä on Kemppaisen mielestä tietysti positiivista. Vaikeaa luottamuksen rakentaminen kuitenkin on, kun Sipilän hallituksen lakiraadot tästä matkan varrelta luetaan. Esimerkiksi kelpaa Kemppaisen mukaan hallituksen esitys siitä, että alle 30-vuotiaiden kanssa olisi saanut solmia määräaikaisia työsuhteita ilman perusteita.

– En tahdo löytää sanoja… Nämä Sipilän ehdotukset ovat niin älyttömiä. Olisiko tämäkään voinut mennä edes maaliin asti, koska se oli perustuslain vastainen? Mitään ei tutkita, Kemppainen puuskahtaa.

Nyt joensuulaisen tehtaan väki on Kemppaisen mukaan hyvin odottavalla kannalla. Katsotaan ja kuunnellaan, mitä neuvotteluissa tapahtuu. Pääluottamusmiehen mielestä on erittäin hyvä, että ay-liike on täysin hereillä – jos vaikka Sipilä ryhtyy taas ”kikkailemaan”.

– Meidän on näytettävä, että me olemme edelleen tosissamme. Pitää olla korkea valmius työtaistelutoimiin.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JOHANNA KOKKOLA

Marko Kemppaisen kuvat otettu Teollisuusliiton lakkopäivänä 3.10.

 

LUE MYÖS

LAKOSSA 3.10. Joensuun Exelillä: ”Meillä on täysin tyhjä tehdassali”

 

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkui 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe oli suunnitellut kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa oli puutuote- ja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää ja 90 toimipaikkaa eri yrityksistä.

Teollisuusliitto keskeytti työtaistelutoimet toistaiseksi 27.10. sen jälkeen, kun SAK:n hallitus oli käsitellyt maan hallituksen esitystä irtisanomislakikiistan ratkaisemiseksi ja siirtänyt asian jäsenliittojen hallintojen arvioitaviksi ja hyväksyttäviksi.

Teollisuusliiton hallitus edellytti 30.10., että Sipilän hallituksen uusi esitys työsopimuslain irtisanomispykälästä valmistellaan loppuun kolmikantaisesti. Liitto ei hyväksy työntekijän irtisanomissuojan heikentämistä.

 

Imatran terästehtaan Niina Malm: ”Sipilä haluaa kahdet työmarkkinat”

Lait ja tuomioistuinkäytännöt sallivat jo nyt pelivaran yrityksen koon mukaan irtisanomistilanteissa. Ovakon Imatran tehtaan pääluottamusmies Niina Malm onkin vakuuttunut, että kaiken tavoitteena on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat.

Sipilän keskusta-oikeistohallitus ei ole julkisesti puhunut palkkojen polkemisesta irtisanomislain yhteydessä. Siellä takana se kuitenkin Niina Malmin mukaan väijyy, yhdessä sen jo ääneenkin lausutun tavoitteen eli yleissitovuuden purkamisen kanssa.

– Olen vakuuttunut, että tavoitteena on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat. Ihmiset ajetaan sellaiseen ahdinkoon, että he joutuvat ottamaan töitä vastaan vaikka 4 euron tuntipalkalla.

– Kun työnantaja voi irtisanoa työntekijän helpolla, on myös helppo sanoa, että tuolla portilla on paljon tulijoita. Työnantaja voi sanoa, että me maksamme vain tämän. Tilanne johtaa palkkakikkailuun ja kilpailuun aina vain huonommilla palkoilla, kun ei ole perälautaa.

– En ymmärrä, miksi Suomeen halutaan tällaista. Kun ihminen joutuu tekemään noilla palkoilla töitä, menee hän seuraavaksi sosiaalitoimiston tukiluukulle. Näin työntekijä maksaa omista veroistaan tuon toisenkin työntekijän toimeentulon. Mikä vastuu jää yrittäjälle, kun tämä vain olevinaan maksaa palkan, kun todellisuudessa työntekijän elämisen maksaa toinen työntekijä veroistaan?

Malm suorastaan tuohtuu, kun häneltä kysyy mielipidettä ehdotukseen siitä, että maahanmuuttajille voisi maksaa samasta työstä pienempää palkkaa ja vielä syrjiä maahanmuuttajia lohkaisemalla heiltä pala sosiaaliturvasta.

– Minä en tingi yhdenvertaisuudesta enkä tasa-arvosta. Kuinka kukaan voi vuonna 2018 mennä ylipäänsä esittämään, että ihmisiä saisi erotella syntyperän mukaan? Sama kuin minä menisin täällä Imatralla esittämään, että Vuoksen itäpuolella syntyneille voi antaa huonommat koulut ja eläkkeet kuin Vuoksen länsipuolella syntyneille.

SANELUA, EI SOPIMISTA

Malm hämmästelee, miksi Sipilällä on niin hirveä kiire muuttaa irtisanomislakia ja miksi hallituksen uusin esitys vain lisää ympäripyöreitä sanoja ja lauseita lakitekstiin.

– Miksi juuri tähän paikkaan ja tähän hetkeen pitäisi saada uusi laki?

Malm muistuttaa, että jo nyt yhteistyölaki kohtelee työntekijöitä eri lailla yrityksen koon mukaan, ja oikeuslaitoksen tuomiot ovat luoneet toimivat käytännöt riitatilanteisiin.

– Ja meidänhän piti olla uudistamassa yhteistyölakia. Eikös se ollut kaikkien yhteinen tavoite, jotta yhteistyölaki ei toimisi vain irtisanomislakina?

Malm kuvailee, että koko Sipilän nyt 3,5 vuotta jatkunut hallituskausi on negatiivisuudessaan ylittänyt kaikki pahimmatkin odotukset.

– Silloin, kun hallitus aloitti toimintansa, ajattelin, että hirveää tästä tulee. Mutta ikinä en olisi uskonut, että näin hirveää!

”Sanelupolitiikkaa säteilee alueille ja paikallistasolle. Työpaikoilla on sopimisesta tullut hirveän vaikeaa”, sanoo Ovako Imatran pääluottamusmies Niina Malm. KUVA ARI NAKARI

Tässä ei enää tarvitse kerrata kaikkien tietoisuuteen nousseita kiky-lupausten pettämisiä tai kaikkein vähävaraisimpien kansanosien elinehtojen heikentämistä. Pääluottamusmiehen näkövinkkelistä katsoen sanelu on saatu rantautumaan työpaikoillekin.

– Sanelupolitiikkaa säteilee alueille ja paikallistasolle. Työpaikoilla on sopimisesta tullut hirveän vaikeaa. Puhun paljon muiden luottamusmiesten kanssa. Kaikilla meillä on sama kokemus. Nyt on vaikeaa sopia paikallisesti mistään. On tämä maa vaan kiertynyt kummalliseen asentoon, kun samaan aikaan pitäisi kuitenkin sopia paikallisesti aina vain enemmän, Malm toteaa.

Julkisten tietojen mukaan Sipilän irtisanomislain kirjoittajissa on jopa suoraan Suomen Yrittäjien edustajia. Malm hämmästeleekin sitä, että tiedotusvälineissä ”ulkoparlamentaarista toimintaa” sanotaan harrastavan vain ay-liike, ei lobbareina häärivät yrittäjät.

– Miksi toiset ovat lobbareita, mutta toiset ovat ulkoparlamentaarisia voimia?

”YRITTÄJÄT TEKEVÄT MEIDÄN JÄSENHANKINTAAMME”

Malm ei kuitenkaan usko, että irtisanomislain heikentämisyrityksen ympärillä kuohunut julkisuus olisi vahingoittanut ay-liikettä. Päinvastoin.

– Meidän puolemme on esiintynyt maltillisesti ja hyvin, toisin kuin pääministeri tai Suomen Yrittäjät. Heidän toimintansa on ollut paras mahdollinen jäsenhankintakampanja, mitä ay-liike olisi koskaan voinut toivoa.

Ovakolla on saatu kymmenkunta uutta jäsentä Teollisuusliiton riveihin, noin puolet heistä entisiä YTK:laisia.

– Tämä kaikki on satanut ay-liikkeen laariin ja yhdistänyt rivejä. Esimerkiksi Paasitornissa (Helsingissä) pidetty SAK:n kokous ay-päättäjille oli upea tilaisuus. Tuli tunne, että olemme tässä yhdessä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ARI NAKARI

Niina Malmin kuvat otettu Teollisuusliiton lakkopäivänä 3.10.

 

LUE MYÖS:

LAKOSSA 3.10. Imatran Ovakolla: ”Meillä on valveutuneita ihmisiä”

 

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkui 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe oli suunnitellut kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa oli puutuote- ja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää ja 90 toimipaikkaa eri yrityksistä.

Teollisuusliitto keskeytti työtaistelutoimet toistaiseksi 27.10. sen jälkeen, kun SAK:n hallitus oli käsitellyt maan hallituksen esitystä irtisanomislakikiistan ratkaisemiseksi ja siirtänyt asian jäsenliittojen hallintojen arvioitaviksi ja hyväksyttäviksi.

Teollisuusliiton hallitus edellytti 30.10., että Sipilän hallituksen uusi esitys työsopimuslain irtisanomispykälästä valmistellaan loppuun kolmikantaisesti. Liitto ei hyväksy työntekijän irtisanomissuojan heikentämistä.

LAKOSSA 3.10. Savonlinnan UPM:llä: ”Irtisanomisen pelko ei saa olla koko ajan läsnä”

”Työelämän lainsäädännön on tarkoitus suojata työntekijää. Eihän sen heikentäminen missään määrin ole hyväksyttävää”, sanoo UPM:n Savonlinnan vaneritehtaan pääluottamusmies Kimmo Natunen.

Lakkopäivä on sujunut mallikkaasti, kertoo UPM Plywoodin Savonlinnan vaneritehtaan pääluottamusmies Kimmo Natunen.

Vaneritehtaan kahta porttia vartioitiin viiden lakkovahdin voimin. Rivit pysyivät suorana, kaikki 270 työntekijää olivat lakossa.

– Ei ole rikkureita näkynyt.

Lakkovahdissa Savonlinnan UPM:llä pääluottamusmies Kimmo Natunen ja Jouko Immonen. KUVA MARKKU TISSARINEN

Natusen mukaan tehtaan työntekijöiltä on tullut myönteistä palautetta siitä, kuinka työntekijöiden oikeuksia nyt puolustetaan: Liitot hoitavat sitä tehtäväänsä, mitä varten ne on perustettu.

– Työelämän lainsäädännön on tarkoitus suojata työntekijää. Eihän sen heikentäminen missään määrin ole hyväksyttävää. Irtisanomissuojaa heikentävä lakiesitys olisi vielä ajamassa erikokoiset työpaikat eriarvoiseen asemaan, sekään ei ole ollenkaan hyväksyttävää, Natunen sanoo.

TYÖLLISTÄMISEN KEINOT ETSITTÄVÄ KOLMIKANNASSA

Natunen muistuttaa, että kun kilpailukykysopimus tehtiin, työntekijäpuolelle luvattiin, ettei työelämälainsäädäntöön tehdä tällä hallituskaudella enää uusia huononnuksia. Siitä täytyy pitää kiinni.

Lakkovahdit Jouko Immonen ja Mika Mononen. KUVA MARKKU TISSARINEN

Natusen mielestä liittojen järjestöllisiä toimia täytyy jatkaa, kunnes lakiesitys on kaatunut. Työllistämisen edistämiseen on toki hyvä etsiä ratkaisuja, mutta se pitää tehdä kolmikantaisen valmistelun kautta, hän näkee.

– Ihmiset tarvitsevat työssään työsuhdeturvaa. Työpaikoilla ei voi olla niin paljoa epävarmuuksia, etteivät ihmiset pysty rakentamaan omaa elämäänsä. Irtisanomisen pelko ei saa olla koko ajan läsnä.

Pääluottamusmies Kimmo Natunen. KUVA MARKKU TISSARINEN

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVAT MARKKU TISSARINEN

Lue myös juttupaketin muut osat:

LAKOSSA 3.10. Lahden Iskulla: ”Olen ylpeä meidän porukoista”

LAKOSSA 3.10. Imatran Ovakolla: ”Meillä on valveutuneita ihmisiä”

LAKOSSA 3.10. Mikkelin Mölnlyckellä: ”Isompi auttaa pienempää”

LAKOSSA 3.10. Joensuun Exelillä: ”Meillä on täysin tyhjä tehdassali”

LAKOSSA 3.10. Tornion Outokummulla: ”Nyt on aihetta lakkoon”

LAKOSSA 3.10. Nokian Renkailla: ”Nyt ei pidä antaa periksi”

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu toistaiseksi.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.

LAKOSSA 3.10. Nokian Renkailla: ”Nyt ei pidä antaa periksi”

”Tulevaisuudessa voisi tulla vielä kipeämpiäkin asioita, yleissitovuuteen puuttumista ja muuta. Siksi nyt ei pidä antaa periksi”, toteaa varapääluottamusmies Kalle Forsman. Teollisuusliiton jäsenten riveistä ei rikkureita ole ilmaantunut Nokian Renkaiden tehtaalla Nokialla.

– Salit ovat tyhjät, summaa varapääluottamusmies Kalle Forsman tilanteen oltuaan aamulla kuuden muun kanssa lakkovahtina.

Vahtien rivistössä oli myös edustajat Ammattiliitto Prosta ja Nokian Raskaiden Renkaiden puolelta. Yhteisrintamaa tullaan tarvitsemaan, sillä työministeri Jari Lindströmin eilen esittelemät muutokset irtisanomissuojaan eivät kelpaa.

– Eihän lakiehdotuksen sallima eriarvoinen kohtelu muutu miksikään, vaikka firman kokoa muuteltaisiin, Forsman toteaa.

Varapääluottamusmies Kalle Forsman. KUVA JYRKI LUUKKONEN

Varapääluottamusmies kuvailee, että porvarihallituksia saattaa olla maassa jatkossakin. Nyt on yksinkertaisesti laitettava stoppi työelämän uudistuksille, jotka ovat olleet vain huononnuksia. Noiden ”uudistusten” taustalla kurkkivat SY:n eli Suomen Yrittäjien propagandistit.

– Eihän tässä sinänsä mitään uutta ole. SY:n propaganda on jatkunut jo monta vuotta.

Sitä Forsman ihmettelee, että hallitus on ”hööpäytetty” soittamaan samaa viulua SY:n kanssa.

– Melkein sääliksi käy työministeri Lindströmiä. Puolentoista prosentin mies on heitetty susille, Forsman kuvailee.

Tässä Forsman viittaa siihen, että sinisiä edustava Lindström on pistetty kiertämään tv-studioita ja selittelemään asioita parhain päin. Hallituspuolue siniset kipuaa vaivoin sellaiseen prosenttilukemaan, että gallupien tekijät pystyisivät ylipäänsä tekemään havainnon puolueen kannattamisesta.

”JOS IRTISANOMISEEN ON SYYTÄ, SUOMESSA PYSTYY KYLLÄ IRTISANOMAAN”

Suomessa on lähes 200 000 työtöntä. Jos Suomessa irtisanominen olisi valtaisan hankalaa, he varmaan olisivat kaikki töissä. Forsman painottaakin sitä, että yrittäjäkunnan pitää tiedostaa omat ylimieliset asenteensa. Yrittäjienkin on noudatettava Suomen lakeja.

– Jos irtisanomiseen on syytä, Suomessa pystyy kyllä irtisanomaan työntekijän lakien ja asetusten mukaan. Yrittäjän ei pidä ihmetellä sitä, jos hän joutuu vaikeuksiin, kun irtisanoo laittomasti esimerkiksi sairauslomalla olevan henkilön.

Irtisanomissuojan hapertaminen ei tuo Suomeen uusia työpaikkoja. Forsman painottaa, että työväenpuolueista on jo noussut montakin hyvää ehdotusta työllisyyden parantamiseen.

– Ymmärrän kyllä, että pienyrittäjälle sen ensimmäisen tai toisen palkatun työntekijän ottaminen on iso kynnys. Mutta miksei työllistämistä voisi sitten tässä tilanteessa tukea? Forsman ihmettelee.

– Ja on muistettava, että jos pienyrittäjällä menee hyvin, hän saa voitot, ei työntekijä. Kun tulee huono paikka, yrittäjän riskiä ei saa kaataa vastaavasti työntekijän niskaan.

Nokian Renkailla lakkovahteina Risto Järvinen, Antti Sinilehto, Veli-Pekka Kallio ja Kalle Forsman. KUVA JYRKI LUUKKONEN

Kun ihmistä tuetaan silloin, kun hän on vaarassa syrjäytyä, tulee se valtavan paljon halvemmaksi kuin sen pelkääminen, että tuetaan työllistymistä, Forsman pohtii.

– Tämä ei ole huono paikka käyttää rahaa. Minusta yhteiskunnalla on vastuu ja moraalinen velvollisuus auttaa ihmisiä työllistymään. On niin paljon helpompaa saada uusi työpaikka, kun on jo töissä. Yhteiskunnan tuella työllistetystä työntekijästä voi tulla aikanaan vaikka veronmaksaja.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Lue myös juttupaketin muut osat:

LAKOSSA 3.10. Lahden Iskulla: ”Olen ylpeä meidän porukoista”

LAKOSSA 3.10. Imatran Ovakolla: ”Meillä on valveutuneita ihmisiä”

LAKOSSA 3.10. Mikkelin Mölnlyckellä: ”Isompi auttaa pienempää”

LAKOSSA 3.10. Joensuun Exelillä: ”Meillä on täysin tyhjä tehdassali”

LAKOSSA 3.10. Tornion Outokummulla: ”Nyt on aihetta lakkoon”

LAKOSSA 3.10. Savonlinnan UPM:llä: ”Irtisanomisen pelko ei saa olla koko ajan läsnä”

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu toistaiseksi.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.

LAKOSSA 3.10. Tornion Outokummulla: ”Nyt on aihetta lakkoon”

”Ollaan yksissä tuumin irtisanomislain heikentämistä vastaan. Kun lakkoon on aihetta, sitä on syytä käyttää. Ja nyt on aihetta”, sanoo Tornion terästehtaan pääluottamusmies Toni Keränen.

Outokumpu Stainlessin pääluottamusmies Toni Keränen kertoo, että Tornion terästehtaalla lakko on pitänyt hyvin. Lakkovahdit kokoontuivat aamuviideltä ja jakaantuivat tehtaan neljälle portille 2–3 jokaiselle. Lakonalaisia työntekijöitä on 1 500, joista 350 on ammattiliitto prolaisia. Hiljaista on ollut.

Pääluottamusmies Toni Keränen. KUVA JARNO VUORINEN

– Ihmiset tiesivät hyvin lakosta, Keränen summaa.

– No, yksi rikkuri tuli, ja kävin itse henkilökohtaisen keskustelun hänen kanssaan. Kysyin, minne hän on menossa, ja tietääkö hän, että se on lakonalaista työtä. Siinä käytiin keskustelu, mutta eihän portilla voi estää ketään menemästä, ja sinne hän katosi tehtaalle.

– Meillä on niin iso tehdas, että tietysti on yksittäisiä soraääniäkin. Mutta kyllä voi sanoa, että ollaan yksissä tuumin lakossa irtisanomislain heikentämistä vastaan. Se on niin iso asia. Laki suo meille tällaisen yhteiskuntavaikuttamisen keinon, ja silloin kun siihen on aihetta, sitä on syytä käyttää. Ja nyt on aihetta, Keränen sanoo.

SOLIDIUMIN KAUTTA SUORA YHTEYS

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, että onko oikein, kun työnantaja kolmantena osapuolena joutuu kärsimään maan hallituksen ja ay-liikkeen välisestä kiistasta. Keränen kuitenkin näkee, että työnantajalla on omia kanaviaan pitkin mahdollisuus vaikuttaa maan hallitukseen.

– Ja toisaalta täysin valtion omistama Solidium on meidän yksi iso omistaja, joten sitä kautta on suorakin yhteys, Keränen näkee.

Lakkovahdissa Jouni Kurttio ja Kati Kangas. KUVA JARNO VUORINEN

Teollisuusliiton reilut kaksi viikkoa sitten aloittama ylityökielto on vaikuttanut terästehtaalla nopeasti. Työnantaja onkin paikannut työntekijätarvetta erilaisilla vuorojärjestelyillä sekä palkkaamalla aiempia kesätyöntekijöitä takaisin tehtaalle määräaikaisilla sopimuksilla.

– Ylityökiellolla on ollut heti työllistävä vaikutus, Keränen lohkaisee.

– On se ollut meillä tiedossakin, että tuotanto on pyörinyt paljon ylitöiden varassa.

SIPILÄN OLISI PARASTA PERÄÄNTYÄ

Tämän lakkopäivän voi nähdä eräänlaisena varoituslaukauksena maan hallitukselle. Jos hallitus ei tällä peräänny, niin mitä sitten?

– SAK:n ja liittojen hallinnot kokoontuvat tämän viikon perjantaina. Sieltä odotetaan lisää linjauksia, Keränen sanoo.

Pääministeri Juha Sipilälle hänellä on lähettää terveisiä.

– Pitäisiköhän ottaa lakki kouraan, myöntää että on tehty virhearviointeja ja perääntyä. Toivon, että nämä liittojen yhteiset terveiset ovat niin painavia, että se menee perille.

Outokummun Tornion tehtaalla lakkovahdissa Asko Sanaksenaho, Jouni Kurttio, Petteri Ylijoutsijärvi, Kati Kangas sekä Pertti Sillanpää. KUVA JARNO VUORINEN

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVAT JARNO VUORINEN

Lue myös juttupaketin muut osat:

LAKOSSA 3.10. Lahden Iskulla: ”Olen ylpeä meidän porukoista”

LAKOSSA 3.10. Imatran Ovakolla: ”Meillä on valveutuneita ihmisiä”

LAKOSSA 3.10. Mikkelin Mölnlyckellä: ”Isompi auttaa pienempää”

LAKOSSA 3.10. Joensuun Exelillä: ”Meillä on täysin tyhjä tehdassali”

LAKOSSA 3.10. Nokian Renkailla: ”Nyt ei pidä antaa periksi”

LAKOSSA 3.10. Savonlinnan UPM:llä: ”Irtisanomisen pelko ei saa olla koko ajan läsnä”

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu toistaiseksi.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.

LAKOSSA 3.10. Joensuun Exelillä: ”Meillä on täysin tyhjä tehdassali”

Pääluottamusmies Marko Kemppainen meni aamukolmelta työpaikalleen Exel Compositesin Joensuun tehtaalle katsomaan, kuinka tehdas ajettiin yövuorossa alas.

– Pojat laittoivat hienosti tehtaan lepoasentoon. Se tapahtui normaalin viikonloppupesun mukaan. Ketään ei ole töissä, ei alihankintaa, ei mitään. Sali on täysin tyhjä, pääluottamusmies Marko Kemppainen toteaa.

Tehtaalla on tuotannossa 108 työntekijää. Järjestäytymisaste on yli 90 prosenttia. Kemppaisen mukaan lakon perustelut on ymmärretty työntekijöiden keskuudessa täysin.

Lakkovahteina Exel Compositesilla pääluottamusmies Marko Kemppainen ja Kiihtelysvaaran kemiantyöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtaja Osmo Jokela. KUVA JOHANNA KOKKOLA

– Kilpailukykysopimuksesta eli kikystä on lähdetty, ja sitten on aktiivimalli ykköstä ja kakkosta, ja hallituksen aikaisempia lupauksia, että se ei puutu työntekijöiden asemaan tai työttömyysturvaan. Sellaiseen lupaukseen luottaenhan kikyyn omastakin mielestä lähdettiin hampaita kiristellen mukaan, mutta hallitus on syönyt sanansa. Sille ei näy loppua olevan, että nyt se on katkaistava tämä peli.

– Valitettavaahan tämä tietysti on, kun on töitäkin mitä tehdä, mutta siltä se nyt tuntuu, että olemme oikealla asialla. Kyllä voisi Sipilä ottaa tästä kuokkaansa ihan täysillä.

Lakkopäivä on sujunut Kemppaisen mukaan myös pääluottamusmiehen tehtävän hoitamisen näkökulmasta tarkasteltuna rauhallisesti.

– Yhteydenottoja ei ole tullut. Liitosta saatu selkeä ohjeistus ja tuki luottamusmiehelle ovat jättäneet kyselyt minimiin. Toisaalta lakkoavustus on koettu todella tärkeäksi.

KUVA JOHANNA KOKKOLA

MIHIN UNOHTUI YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA?

Kemppainen sanoo seuranneensa kummeksuen keskustelua, jonka johtotähdeksi on yrittäjien puolelta julkisessa keskustelussa noussut se, että työntekijöistä täytyy päästä eroon.

– Tuntuu kummalliselta, että ongelmien kohdatessa ensimmäisenä ajatuksena on antaa työntekijälle kenkää. Mihin on jäänyt ajatus ihmisten auttamisesta, yhteistoiminnasta työpaikalla tai vaikkapa riittämättömän ammattitaidon vahvistamisesta koulutuksella.

– Toisaalta ei ole yrittäjäkään tehtäviensä tasalla, jos ei kuuden kuukauden koeajalla huomaa, onko tietystä henkilöstä hänelle työntekijäksi vai ei.

KUVA JOHANNA KOKKOLA

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT JOHANNA KOKKOLA

Lue myös juttupaketin muut osat:

LAKOSSA 3.10. Lahden Iskulla: ”Olen ylpeä meidän porukoista”

LAKOSSA 3.10. Imatran Ovakolla: ”Meillä on valveutuneita ihmisiä”

LAKOSSA 3.10. Mikkelin Mölnlyckellä: ”Isompi auttaa pienempää”

LAKOSSA 3.10. Tornion Outokummulla: ”Nyt on aihetta lakkoon”

LAKOSSA 3.10. Nokian Renkailla: ”Nyt ei pidä antaa periksi”

LAKOSSA 3.10. Savonlinnan UPM:llä: ”Irtisanomisen pelko ei saa olla koko ajan läsnä”

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu toistaiseksi.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.