KOKIJA: Auvo Itäpää: ”Ajojahti tuli työnantajalle kalliiksi”

”Minulle ja Teollisuusliitolle joukkuevoitto!” Auvo Itäpään irtisanominen Nokian Raskailta Renkailta oli laiton ja yrityksen toiminta syrjivää. Näin päätti Turun hovioikeus huhtikuussa. Kalliiksi tuli yritykselle sairauslomalta palaavan työntekijän ajojahti, Itäpää arvioi.

”Olen aina uskaltanut sanoa ääneen, kun olen nähnyt vääryyksiä. En ole ennenkään ollut työnantajan suosiossa. Olen ollut pari vuotta myös osaston luottamusmiehenä, kertoo Auvo Itäpää vuosistaan koneenhoitajana Nokian Raskaat Renkaat Oy:n eri tuotantolinjoilla.

Ylöjärveläinen Itäpää sai työpaikan ”Raskailta” vuonna 2003. Naapurikunnassa Nokialla sijaitsevan erikoisrenkaiden valmistajan piti olla lopun iän varma työpaikka, vähän samaan tapaan kuin mitä paperitehtaista on ollut tapana puhua; kunnon tehdastyötä kunnon palkalla vuorotyölisineen. Ja varman leivän tehdas takasikin – kunnes Itäpäälle sattui vuonna 2009 työtapaturma, jossa hän loukkasi kätensä.

Jos tapahtumien kulku tapaturman jälkeen esitetään pikakelauksena, asiat menivät näin: Itäpää joutui pitkälle sairauslomalle. Hän palasi ja pärjäsi. Hänet lomautettiin. Hän palasi. Hänet laitettiin liian raskaaksi tiedettyyn työhön. Hän joutui sairauslomalle. Hän sai opintovapaata. Hän halusi palata. Hänet irtisanottiin tilaisuudessa, joka kääntyi työhönpaluuneuvottelusta työsuhteen päättämiskuulemiseksi.

Tässähän sen näkee ihan konkreettisesti, mitä liitto merkitsee.

Ensin Tampereen käräjäoikeudessa puitu ja sitten Turun hovioikeuteen viety juttu päättyi lopullisesti Itäpään voittoon kesäkuussa 2020. Renkaat joutui maksamaan Itäpäälle korvaukset perusteettomasta työsuhteen päättämisestä ja hyvitystä syrjinnästä, kummankin osapuolen kaikki oikeudenkäyntikulut ja korvauksia Työllisyysrahastolle.

Itäpäälle oli myönnetty liiton oikeusapu. Liitto kantoi siis riskin käräjöinnistä. Asianajaja Tuula Lehtinen, liiton palkkaama varatuomari, saa Itäpäältä eli oikeustermein kantajalta vain ja ainoastaan ylistystä osakseen.

– Onhan se nyt ihan eri juttu, kun asianajaja vetää oikeudessa esiin pykälän pykälän perään, luettelee ennakkotapauksia ja muistuttaa siitä, mitä aiempi oikeuskirjallisuus on todennut.

– Tässähän sen näkee ihan konkreettisesti, mitä liitto merkitsee. Kun vääryys sattuu omalle kohdalle, liitolta saa apua, Itäpää kuvaa ammattiliiton oikeusavun merkitystä.

MISTÄ KAIKKI ALKOI?

– Tein töitä renkaiden esivalmistelussa Roller-koneella, jossa kaikki oli aika pitkälle käsityötä. Oltiin aloittelemassa aamuvuoroa 13. lokakuuta 2009. Pujotin metalliholkin ympärille kangasta. Yleensä holkki lähtee pyörimään ihan ryömien, mutta se lähtikin pyörimään yht´äkkiä hirveällä nopeudella ja haukkas hanskastani kiinni. Putosin kuin käsivarsiheitolla kahden telan väliin. Kyynär- ja värttinäluut murtuivat.

Itäpää kertoo, että työnantaja on saanut tästä onnettomuudesta työturvallisuusrikoksena yhteisösakot. Teknisen muutoksen takia holkin pyöriminen oli jäänyt edellisvuorossa liian nopeaksi, eikä asiaa ollut kerrottu Itäpäälle.

Murtuman hoito ei mennyt ihan lääketieteen oppikirjojen mukaan.

– Luut ovat luutuneet 14 astetta vinoon, Itäpää toteaa ja kertoo, ettei leikkaushoitoa katsottu kuitenkaan tarpeelliseksi. Ja ”konservatiivisessa” eli kipsaushoidossa nähtiin sellainenkin vaihe, että kipsi pamahti poikki omia aikojaan, kaupan kassalla ollessa.

Tapahtumat lykkäsi liikkeelle työtapaturma, jossa Itäpään oikean käden kyynär- ja värttinäluut murtuivat.

Pitkän sairausloman ja kuntoutuksen jälkeen, 16. elokuuta 2010, Itäpää palasi takaisin töihin. Jälkeenpäin Itäpää on mietiskellyt, oliko jo tuolloin kyse yrityksestä savustaa hänet ulos tehtaalta.

– Olihan se vähän hassua, että minut laitettiin kovana koneena tunnetulle LT35:lle, vaikka olin tullut just sairauslomalta. Siinä oli isommat ruuvit, kovempi nopeus ja kaikki tilanteet syntyvät nopeammin.

– Mutta minähän pärjäsin! Ja tykkäsin, vaikka se oli kovatahtista ja raskasta. Siinä oli tekemisen meininki. Koneen vastaanottopäässä sai todellakin huhkia, mutta se ei ollut niin pikkutarkkaa kuin Roller-koneella. Työpäivä meni aina nopeasti.

Itäpää työskenteli kaksi vuotta ja neljä kuukautta koneella ilman ongelmia, siis joulukuuhun 2012. Silloin tehtaalla käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen Itäpäälle lyötiin lappu käteen, jossa kerrottiin, että hänet on lomautettu ”toistaiseksi”. Vielä rujomman ilmoituksen sai samassa tehtaassa työskennellyt Minna Itäpää.

– Samoissa yt-neuvotteluissa vaimoni Minna irtisanottiin. Olihan se härskiä touhua. Siinä vaiheessa meillä oli viisi alle 11-vuotiasta lasta.

”RASKAALLE KONEELLE, MIKSI?”

Itäpään lomautus vain jatkui ja jatkui, mutta 17.3.2014 Itäpää pääsi palaamaan töihin.

– Vasta siinä vaiheessa, kun tehdas oli rekrytoimassa uusia työntekijöitä, minut kutsuttiin takaisin. Pakkohan heidän oli, muutenhan he olisivat taas rikkoneet lakia.

Työpisteeksi osoitettiin, ilman mitään neuvonpitoa Itäpään kanssa, vanha Roller-kone. Siihen oli tehty Itäpään lomautuksen aikana remonttia ja sen automatisointi oli kesken.

– Vähän ihmettelin, että miksi minut sinne laitettiin, mutta ajattelin, mennään nyt sitten. Mutta käsi joutui siinä aivan ihmeellisiin työasentoihin, kun kaikki nosturitkaan eivät aina toimineet ja isoja holkkeja joutui nostelemaan ja siirtelemään käsin. Sen koneen kevyimmätkin holkit painoivat varmaan 15 kiloa, Itäpää arvioi.

Käsi ei kestänyt tätä raskaaksi tiedettyä konetta, ja Itäpää joutui taas sairauslomalle 2.5.2014.

– Heillä ei muuta työtä ollut tarjolla. Jäin sitten oottelemaan. Tutkikaa, jospa jotain tulisi.

Vähän ihmettelin, että miksi minut sinne laitettiin, mutta ajattelin, mennään nyt sitten.

Nyt jo kuuden lapsen isänä Itäpää ei halunnut jättää kaikkea yhden rengasvalmistajan varaan. Hän oli edelleen vakinaisessa työsuhteessa yritykseen, joten hän haki ja sai opintovapaata. Se alkoi elokuussa 2015, ja Itäpää ryhtyi opiskelemaan mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitajaksi.

– Hyvä, että pääsin tekemään jotakin! Ja sosiaalipuoli kiinnosti. Saa tehdä töitä ihmisten kanssa ja työllä on merkitystä.

Itäpää valmistui lähihoitajaksi 7.4.2017. Huomionarvoista on, että Itäpään käsi kesti opintojen aikana myös esimerkiksi kolmen kuukauden harjoittelun vanhainkodissa.

– Eihän hoitotyö ole kevyttä, kaukana siitä!

Opintojen loppupuolella Itäpään esimies Arto Forsman otti häneen yhteyttä. Kun vakinaista hoitotyötä Itäpäällä ei tuolloin ollut, sovittiin työhöntulotarkastuksesta ja paluuneuvottelusta. Työterveyslääkäri katsoi tarkastuksessaan 27.3.2017, että Itäpää on sopiva työhön tehtaalla, kunhan terveyttä seurataan ja kunhan kiertävää ja toistuvaa ranneliikettä vältetään. Toistoliikkeitä ei siis kielletty kokonaan.

– Ja fysioterapeutti totesi lausunnossaan, että voimat olivat kasvaneet ja liikerajoitukset vähentyneet vuoteen 2014 verrattuna. Sovimme sitten Forsmanin kanssa kahdenkeskisen neuvonpidon maanantaiksi 3.4.2017 kello 14.30. Forsman sanoi, että katsellaan sinulle sitten vuorolistaa ja työvarusteita. Minut piti laittaa pocket-koneelle.

NEUVOTTELU KÄÄNTYI KUULEMISEKSI

– Enhän minä sitä irtisanomisilmoitusta tietenkään allekirjoittanut!

Itäpään työhönpaluuneuvottelu oli viikonlopun aikana muuttunut kuulemistilaisuudeksi, mutta hän sai tiedon asiasta esimies Forsmanilta vasta samaisena maanantaiaamuna kello 9.30.

Tilaisuudessa työntekijän tukena oli myös pääluottamusmies Jari Honkaniemi.

– Lähdettiin siitä sitten pääluottamusmiehen koppiin keskustelemaan. Soiteltiin kai liittoonkin. Minä tiesin heti, että tässä on monta asiaa aivan pielessä. Minun ei annettu edes kokeilla työskentelyä pocket-koneella, vaikka käteni oli paremmassa kunnossa kuin vuonna 2014. Ja he halusivat irtisanoa minut vielä ollessani opintovapaalla, Itäpää mainitsee osoittaen näin vain muutaman niistä vääryyksiä, joihin yritys syyllistyi.

Liitosta (tuolloin vielä Itäpään tapauksessa TEAMista) tuli nopeasti päätös oikeusavun myöntämisestä. Siitä lähti pyörä pyörimään, ja vuoden 2018 liittofuusion jälkeen Teollisuusliitto hoiti Itäpään oikeusjutun loppuun asti.

– Yhteistyötähän tämä on, minun ja asianajan ja liiton välillä. Paljon joutui tietysti itse tekemään ja motivaatio piti olla. Mitä enemmän pystyin löytämään todisteita ja henkilötodistajia, sitä vahvemmilla oltiin, Itäpää toteaa ja haluaa erityisesti kiittää hänen puolestaan todistaneita Jari Honkaniemeä ja Janne Tervaista.

Oikeustaisto vaati paljon paperityötä myös Auvo Itäpäältä itseltään.

Asianajaja Lehtistä Itäpää kehuu esimerkiksi Raskaitten Renkaitten pörssitiedotteen vuodelta 2017 ja TE-toimiston rekryilmoitusten esiin kaivamisesta. Ne osoittivat, miten yritys oli haalimassa kymmenittäin uusia työntekijöitä tuotantoonsa miljoonainvestointiensa takia, mutta silti Itäpäälle ei voitu sitten niin millään löytää soveliasta työtä – jos hänen nyt olisi annettu edes kokeilla työtä jossain työpisteessä.

Käräjäoikeuden istunto pidettiin vuoden 2018 lopulla, ja ratkaisu tehtiin 8.1.2019. Se oli kantajaa vastaan, eli Itäpää hävisi jutun.

– Osasin kyllä puolustaa itseäni. Sehän oli helppoa, minähän puhuin koko ajan totta, olin ihan liekeissä. Ilmoitin tietysti heti tyytymättömyyteni päätökseen.

Myös liitto ja juttua hoitanut asianaja pitivät käräjäoikeuden tuomiota perusteluineen varsin yllättävänä ja oikeudellisesta näkökulmasta ilmeisen virheellisenä lähtötilanne huomioon ottaen. Tuomiosta päätettiin siis valittaa.

HOVI OIKAISI, HOITOTYÖ MIELUISTA

Turun hovioikeuden päätös tuli lainvoimaiseksi 8.6.2020, kun vastaaja eli Nokian Raskaat Renkaat ei enää yrittänyt hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta hovissa häviämäänsä juttuun. Näin oli toteen näytetty, että yritys oli syrjinyt Itäpäätä terveydentilan perusteella.

Yritys ei ollut selvittänyt Itäpään työkykyä eikä yrittänyt mukauttaa töitä yrityksen omissa töissä vammautuneelle Itäpäälle, vaikka muita työntekijöitä oli siirretty kevyempiin töihin. Yritys ei ollut antanut Itäpäälle aikaa valmistautua kuulemiseen. Ja sekin sinetöitiin toteen näytetyksi, että yritys oli irtisanonut Itäpään ilman lain vaatimaa asiallista ja painavaa syytä.

Itäpää tekee nyt yöhoitajan/yövahdin töitä yksityisessä lastenkodissa.

– Olen tykännyt kovasti. Näen, että pystymme auttamaan nuoria ja perheitä, tämähän on paljon myös perhetyötä. Yötyökin sopii minulle. Paljon en jää jälkeen edes palkoissa Renkaitten työntekijöille.

Itäpää vetää yhteen koko oikeusprosessin toteamalla, että hän haki ennen kaikkea oikeutta, ei rahaa. Pörssifirmankin olisi Itäpäästä kannattanut noudattaa lakia ja oikeutta. Sairauslomalta palaavan työntekijän ajojahti kävi lopulta kalliiksi Raskaille Renkaille.

– Minä laskin, että tämä kaikki maksoi firmalle 120 000 euroa. Ja laittomasta irtisanomisesta me saatiin hovissa joukkuevoitto äänin 3–0!

Auvo Itäpää vetää yhteen koko oikeusprosessin toteamalla, että hän haki ennen kaikkea oikeutta, ei rahaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Pääluottamusmies Vanhala bussikoritehtaan lakkauttamisesta: Scania käyttää koronaa naamiona

”Scania naamioi bussikoritehtaan lakkauttamisen koronan piikkiin”, pääluottamusmies Tommi Vanhala kiteyttää.

24.9.2020

Scania ilmoitti 21. syyskuuta lakkauttavansa bussikorituotannon Lahden Jokimaalla sijaitsevan SOE Busproduction Finland Oy:n tehtaalla. Työntekijöiden rinnalla esimerkiksi talousalueen päättäjiä ravistaneen ilmoituksen teki erikoiseksi se, että vain viikko aikaisemmin Scania oli ilmoittanut käynnistävänsä yt-neuvottelut 185 työntekijän irtisanomisesta.

– Emme päässeet neuvottelemaan irtisanomisista työnantajan kanssa lainkaan. Sen sijaan saimme neuvottelujen kannalta tyhjäkäyntiviikon perjantaina kutsun yt-neuvotteluihin seuraavaksi maanantaiksi. Menimme palaveriin alkuperäisen ilmoituksen pohjalta valmistautuneina. Kokouksessa tapasimme Ruotsista paikan päälle tulleen toimitusjohtajan Marcelo Gallaon. Hän ilmoitti tuotannon lakkauttamisesta.

– Kysyessäni kävi ilmi, että lakkauttaminen oli ollut linjattuna jo ennen ensimmäistä yt-ilmoitusta. En ymmärrä alkuunkaan tällaista toimintaa, että luottamusmiehille valehdellaan päin naamaa. Miksi ei ollut selkärankaa kertoa heti alkuun, miten asia on, Vanhala puuskahtaa.

JOUKKOLIIKENNETTÄ TARVITAAN VARMASTI

Täydellisenä yllätyksenä Scanian päätös ei Vanhalalle tai työntekijöille tullut. Yrityksen aikaisempi ratkaisu siirtää turistibussituotanto Kiinaan ja jättää Jokimaan tehtaalle siihen nähden kevyempää tulosta tekevä kaupunkibussituotanto nostatti jo kysymyksiä tulevaisuudesta. Viimeistään päätös tuotantotahdin alentamisesta ja yt-ilmoitus mittavasta henkilöstön irtisanomisesta herättivät huolen siitä, että tuotannon alasajo taitaa olla jo käynnissä.

Vanhalan mukaan koronapandemia tuli Scanialle kuin ”manulle illallinen”.

– Yritys naamioi tuotannon lakkauttamisen koronan aiheuttaman kaupunkibussien kysynnän laskun piikkiin. Ei ole markkinoita eikä ole kannattavaa. No, korona kyllä hiljensi kaupankäynnin, mutta kysymyksessä on väliaikainen tilanne. Jossain vaiheessa ihmiset rupeavat liikkumaan ja joukkoliikennettä tarvitaan ihan varmasti.

– Minusta tässä pitäisi käyttää malttia, eikä heti ruveta painamaan paniikkinappulaa. Olemme tehneet vuodesta 2014 lähtien yritysmielessä plusmerkkisen tuloksen. Ehkä se on kuitenkin Scanian isossa kuvassa niin, että sijoittajien pussiin ei ole saatu riittävästi miljoonia, ja tuotantomme siirretään Puolaan. Tiedä sitten, päätyykö Scanian tuotanto jossain vaiheessa kokonaan Kiinaan.

TUNTEET LIIKKUVAT LAIDASTA LAITAAN

Vanhalan mukaan työntekijöiden tunnelmat ovat liikkuneet tuotannon lakkauttamisilmoituksen jälkeen laidasta laitaan.

– Ei tiedä itkeäkö vai nauraako. Välillä tulee viha ja suru yhtä lailla ja kaipuu, mutta huumoriakin on löytynyt, ja juttelemme muistakin asioista kuin tuotannon loppumisesta. Ihmiset pystyvät käsittelemään asiaa niin, että muuten elämä jatkuu ja mietitään niitä kaikkia vaihtoehtoja.

– Osalle tämä on taloudellisesti todella kova paikka. Osalla on päällimmäisenä mielessä se, että tulevaisuudessa tätä työyhteisöä, jossa monilla on kymmeniä hyviä ystäviä, ei enää ole. Yksittäiset ystävyyssuhteet saattavat kestää lopun elämän, mutta koko porukkana se yhteisöllisyys karisee pikkuhiljaa, kun ihmiset lähtevät omiin suuntiinsa.

”Neuvotteluiden suurimpana tavoitteena on se, että ihmiset saavat lähtiessään sellaiset eväät reppuun, että pärjäävät työmarkkinoilla ja pääsevät elämässä eteenpäin”, pääluottamusmies Tommi Vanhala sanoo. Vanhalan kuvat syyskuulta 2019.

YT-NEUVOTTELUISTA HAETAAN TUKI TYÖNTEKIJÖILLE

– Onneksi henkilöstö vetää aika hyvin yhtä köyttä, Vanhala summaa tunnelmat 5. lokakuuta alkavia yt-neuvotteluja ajatellen.

– Neuvotteluiden suurimpana tavoitteena on se, että ihmiset saavat lähtiessään sellaiset eväät reppuun, että pärjäävät työmarkkinoilla ja pääsevät elämässä eteenpäin. Oikeastaan mistään muusta me emme neuvottelekaan.

– Meillä on paljon pitkän työuran tehneitä ihmisiä, jotka ovat samassa tilanteessa kuin minäkin. Ammattia, johon ammattikoulusta valmistuttiin, ei ole juuri tehty. On tultu tänne ja tehty bussitehtaan töitä. Se jännittää, vaikka ollaan ammattitaitoisia ja päteviä ihmisiä, että ei ole virallista paperia osaamisesta.

– Kuka työnantaja uskaltaa ottaa riskin huomatakseen myöhemmin, että sai hyvän työntekijän. Se on kuitenkin aika iso kynnys.

Vaikka osa työntekijöistä on jo ruvennut aktiivisesti etsimään uusia mahdollisuuksia, on työnhaku Vanhalan mukaan suurelle osalle työntekijöistä uusi asia.

– Töitä on haettu viimeksi joskus ennen internetiä sanomalehti-ilmoitusten perusteella. Moni asia on muuttunut sen jälkeen. CV:stäkin saattaa ensimmäisenä mieleen tulla rättisitikka. Myös tätä yritämme edistää yt-neuvotteluissa, että ihmiset saavat mahdollisimman hyvää koulutusta työnhakua ajatellen.

ALASAJO TYÖPISTE KERRALLAAN

Bussikoritehtaan henkilöstön määrä on 342. Siitä pyöreät 80 työskentelee Vanhalan mukaan tuotekehityksessä joko toimihenkilöinä tai tuntityöläisinä.

– Tuotannon alasajo tulee työnantajan antaman tämänhetkisen tiedon mukaan tapahtumaan portaittain. Tyhjentyminen alkaa marraskuun lopulla työpiste kerrallaan sitä mukaa kun viimeinen auto siirtyy tuotantolinjalla eteenpäin. Se on mennyt prosessin läpi ensi tammikuun lopulla. Tuotannon työntekijöiden työt päättyvät helmikuun alussa.

– Tämä on meille annettu yleiskuva. Yksityiskohdat selviävät yt-prosessissa kuten se, missä vaiheessa ihmiset saavat irtisanomislappuja, miten irtisanomisajat menevät ja miten Jokimaalle jääväksi ilmoitetun tuotekehityksen kanssa menetellään.

– Saa nähdä minkälaiset fiilikset ovat joulukuun alussa, kun asiat ovat jo konkretisoituneet. Silloin katsotaan ja arvioidaan tilannetta eri näkökulmasta, Vanhala toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT ANNIKA RAUHALA

KORONAKRIISI: Työttömyyskassaan palkataan lisää väkeä – ”Seuraamme ja varaudumme”

”Teollisuuden työttömyyskassa on toistaiseksi pysynyt hyvin aikataulussa päivärahojen maksatuksessa”, kertoo kassan asiakkuuspäällikkö Juha Vierimaa.

11.5.2020

– Meillä on ollut noin viikon käsittelyaika siitä, kun hakemus saapuu meille, Teollisuuden työttömyyskassan asiakkuuspäällikkö Juha Vierimaa kertoo.

Koronakriisin seurauksena hakemusten määrä kasvaa koko ajan.

– Seuraamme tilannetta, että osaamme siihen varautua. Päivittäin tulee satoja hakemuksia. Arvioisin, että meillä on 5 000–6 000 päivärahansaajaa enemmän kuin normaaliaikana.

Kassan tekemien ennusteiden mukaan hakemusten määrä lisääntyy edelleen toukokuussa, mikä todennäköisesti johtaa siihen, että käsittelyaika kasvaa.

Juha Vierimaa ja Elina Laine. KUVAT KITI HAILA

– Näillä näkymin ennuste sanoo, että pahin ruuhka olisi toukokuun puolivälissä. Ennuste perustuu luottamusmiehiltä saatuihin ilmoitusmääriin. Tämä tilanne elää, Teollisuuden työttömyyskassan palvelupäällikkö Elina Laine sanoo.

– Me lähdemme tähän tilanteesta, jossa meille on tullut jo tosi paljon hakemuksia, ja niiden määrä koko ajan kasvaa. Toistaiseksi olemme hyvin päässeet mukaan tähän imuun.

Hakemusten käsittelyn kestoa voi seurata ajantasaisesti kassan verkkosivulla.

LIITON HENKILÖSTÖ APUNA

Teollisuuden työttömyyskassassa eletään kiireistä aikaa, mutta Laineen mukaan tilanne on hallinnassa.

– Meillä on ylityöt käytössä ja rekrytoimme lisää porukkaa.

Koronakriisi on aiheuttanut runsaasti muutoksia kassan toiminnassa.

– Selkein on se, että koronan takia on siirrytty pitkälti etätyöhön, sanoo Laine.

Kassassa oli noin 85 työntekijää, ja heitä palkataan lisää.

– Viisi uutta määräaikaista etuuskäsittelijää aloitti 27.4. Me teemme lisää rekrytointeja ja tavoite on, että seuraavat uudet pääsisivät aloittamaan toukokuun puolivälissä.

Teollisuusliiton puolelta apuun on tullut 40 työntekijää.

– Edellisellä viikolla liiton työntekijät olivat vastanneet jo 40 prosenttiin puhelinpalveluumme tulleista puheluista.

Vierimaan mukaan ammattitaito palvelussa karttuu koko ajan.

– Pyrimme mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan puhelinpalvelussa, jotta saamme vastattua mahdollisimman monelle soittajalle.

NETTISIVUJA KANNATTAA SEURATA

Laineen mukaan kannattaa seurata kassan verkkosivuja jo ennen kuin soittaa, koska sieltä löytyy vastaus moneen kysymykseen.

– Sieltä saa viimeisimmän tiedon nopeimmin. Jos joutuu lomautetuksi ensimmäistä kertaa elämässään, sieltä löytyy ohjeet ja videota, miten menetellä.

– Olemme julkaisseet verkkosivuilla valmista materiaalia ja usein kysyttyjä kysymyksiä. Siellä on vastaukset moneen sellaiseen kysymykseen, joita meille tulee puhelinpalveluun. Olemme tekemässä myös viron- ja venäjänkielistä osiota.

Vierimaan mukaan kassan henkilöstön tavoittaa myös sähköisen asioinnin kautta.

– Siellä voi täyttää hakemuksen, lähettää sen kassaan liitteineen ja seurata hakemuksen käsittelytilannetta. Käsittelyn jälkeen maksupäivä on nähtävillä. Lisäksi asioinnin kautta voi lähettää kassalle viestejä suojatulla yhteydellä.

LUOTTAMUSHENKILÖILLÄ OMA PALVELU

Luottamushenkilöille on Laineen mukaan omat sivut, joilla on heille ohjeita.

– On monia sellaisia henkilöitä, joiden luottamusaikana ensimmäistä kertaa tulee vastaan lomautuksia. Heille on sivuille koottu paljon tietoa. Luottamushenkilöille on myös erillinen puhelinpalvelu.

Kassa on valmistelemassa tietoiskuja usealla eri kielellä.

– Jos työpaikalla on porukkaa, joka ei oikein hyvin osaa suomea tai englantia, niin sivuilta löytyy materiaalia, jota luottamushenkilö voi tulostaa.

Vierimaa toivoo, että luottamushenkilöt jakavat tietoa työntekijöille, jotta hakemukset tulevat kassalle mahdollisimman oikein täytettynä.

– Se on tärkeää, että meidän ei tarvitse enää kysellä lisää hakemuksesta, vaan saadaan ne kerralla maksuun.

TEKSTI JARI ISOKORPI

Seuraa Teollisuuden työttömyyskassan verkkosivuja: www.teollisuuskassa.fi

Riku Aalto: Koronakriisistä selviydytään yhdessä

”Koronakriisin kielteiset vaikutukset tulevat olemaan mittavat. Siitä ei päästä mihinkään, mutta ei tämä totaalinen stoppi ole. Me selviydymme tästä yhdessä”, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto pitää työmarkkinajärjestöjen koronaepidemian takia 18. päivä maaliskuuta solmimaa työmarkkinoiden kriisipakettia erinomaisena suorituksena. Etenkin sitä taustaa vasten, että vasta vähän aikaa sitten osapuolet olivat työehtosopimusneuvotteluissa konfliktiasetelmassa.

– Kriisipaketin nopea valmistuminen kertoo siitä, että yhteiskunnallisesti vastuullisessa asemassa olevat ihmiset kantavat vastuunsa silloin, kun tarve on. Ongelmatilannetta lähestytään käytännönläheisesti muut asiat syrjään sysäten ja katsotaan, mitä on syytä tehdä.

Koronakriisin keskellä on tarpeen havaita myös myönteiset asiat. Vain osassa yrityksiä puhutaan lomautuksista. Toisaalta esimerkiksi terveydenhoidon ja siivoustyön arvo on löydetty uudestaan.

Aallon mukaan kriisipaketin nopea valmistuminen rakensi työmarkkinajärjestelmään vakautta ja uskottavuutta.

– Vakaudelle on aina olemassa tarve, mutta vallitsevassa tilanteessa se on tavallistakin tärkeämpää. Emme tiedä, miten nyt tehdyt yritysten asemaa tukevat ja kansalaisten työttömyys- ja sosiaaliturvaa parantavat toimenpiteet vaikuttavat. On hyvä varautua siihen, että työmarkkinaosapuolten toimenpiteitä tarvitaan vielä lisää. Mitä ne sitten ovat tai koska ne ovat esillä? Sitä ei vielä pysty sanomaan.

TIEDON JA TUEN TARVE

Teollisuusliitto on työmarkkinoiden kriisipakettiin nojaten tehnyt sopimusaloilleen lukuisan joukon määräaikaisia soveltavia erillissopimuksia. Niiden tarkoitus on tukea ja selventää toimintaa työpaikoilla poikkeuksellisessa tilanteessa.

– Samalla on hyvä pitää mielessä, että kaikkiin asioihin ei ole vielä vastauksia, ja jotkin kysymykset saattavat olla sellaisia, että niihin haetaan aikanaan oikeuden kautta ratkaisut. Kriisin kenties hankalin piirre on sen aiheuttama epävarmuus. Siihen meidän on nyt tottuminen.

Koronakriisi on asettanut Teollisuusliiton ja ennen muuta Teollisuuden työttömyyskassan kovan paineen alle. Palvelujen kysyntä on noussut nopeasti ja voimakkaasti.

– Liiton puolella tämä on näkynyt luottamushenkilöiden ja jäsenten tiedon tarpeen kasvuna. Toisaalta olemme peruuttaneet kaikki omat tapahtumat ja Murikka-opiston koulutukset kesäkuun loppuun asti. Myös ammattiosastot siirtävät kokouksiaan ja ovat peruneet tilaisuuksiaan.

Kriisistä selviydytään yhdessä tekemällä ja yhdessä huolehtimalla. Tietyllä tavalla se kiire loppuu, kun huomaa kuinka tärkeitä ihmisiä itse kullakin ympärillänsä on.

– Työttömyyskassan palvelutilanne on erittäin vaativa. Siksi on tärkeää, että työttömyysturvajärjestelmä saadaan nyt toimimaan joustavasti niin, että maksatukset saadaan nopeasti ihmisten tileille. Työttömyyskassan talous on hyvässä kunnossa ja työttömyyskassajärjestelmän rahoitus on kestävällä pohjalla. Sen suhteen ei ole huolta.

Aallon mukaan niin kutsuttujen Emu-puskureiden käyttäminen on vallitsevassa tilanteessa järkevää.

– Emu-puskurit perustettiin ja niihin ryhdyttiin kokoamaan varoja ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksesta. Se oli aikanaan viisas päätös, jonka seurauksena meillä on Työllisyysrahaston ja eläkejärjestelmän sisällä taloudelliset puskurit olemassa. Niiden varojen käyttämisen aika on nyt.

ETEENPÄIN YHDESSÄ TOIMIMALLA

Koronakriisin vaikutuksia on Aallon mukaan mahdotonta vielä arvioida. Pelkästään yritysten tuotanto- ja hankintaketjut ovat vaikeasti hahmotettava kokonaisuus.

– Se kuitenkin on jo ollut nähtävissä, että tilannekuva ei ole yhteneväinen. Useilla isoilla työpaikoilla on neuvoteltu tai neuvotellaan lomautuksista. Sitten on niitä yrityksiä, jotka vielä viikko sitten ilmoittivat, että tilaukset ovat nousseet. Hankaluus on siinä, että kukaan ei voi sanoa mitään varmaa. Jos tilauskirja on tänään täynnä, voi se huomenna olla tyhjä, tai sitten ei.

– Tilanne on ennen kokematon ja todella vaikea, mutta tämän epidemian jälkeenkin tehdään töitä, ihmisille maksetaan palkkaa ja uusia yrityksiä syntyy.

– Suomalainen yhteiskunta pystyy selviytymään tästä yhdessä tekemällä ja yhdessä huolehtimalla. Se on avain meille jokaiselle omaan jaksamiseen. Se on nyt tärkein asia, Aalto sanoo.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

Työntekijöiden aseman heikentäminen on pysäytettävä

Teollisuusliitto ei sulata lakiesitystä pienten työpaikkojen työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä. ”Jos emme nyt tee mitään, ovat maan hallituksen seuraavat toimenpiteet työntekijöiden kannalta vielä huonompia”, puheenjohtaja Riku Aalto arvioi.

Teollisuusliitto on ilmoittanut ryhtyvänsä mittaviin järjestöllisiin toimenpiteisiin, mikäli maan hallitus ei vedä takaisin lakiesitystä alle 20 hengen työpaikkojen työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä.

Perustelut järeillä toimenpiteillä uhkaamiseen ovat puheenjohtaja Riku Aallon mukaan tiivistetysti kahdenlaiset.

Ensinnäkin lakiesitys asettaa työntekijät keskenään eriarvoiseen asemaan keinotekoisin eli työpaikan kokoon liittyvin perusteluin, ja sisältää ainekset työntekijöiden mielivaltaiseen kohteluun. Esityksen mukaan irtisanominen olisi mahdollista toteuttaa luottamuksen horjumisen perusteella.

– Toisin sanoen, jos työnantaja haluaa päästä eroon työntekijästä, joka ei häntä satu miellyttämään, voisi hän todellisten syiden sijaan verhoilla irtisanomisen epämääräiseen luottamuksen horjumisen kaapuun. Syitä sille, että työntekijä ei satu miellyttämään voi puolestaan olla monia kuten esimerkiksi ammattiliittoon järjestäytyminen, luottamushenkilönä toimiminen tai sairauspoissaolot. Tällaiselle pärstäkerroinlinjalle ei työelämän lainsäädäntöä voi päästää, Aalto toteaa.

Toiseksi lakiesitys on vain yksi lenkki hallituksen poliittisessa hankkeessa, jonka tavoitteena on työntekijöiden ja työttömien aseman ja oikeuksien heikentäminen. Lenkkejä ketjuun on jo kertynyt useita. Niitä kertyy Aallon mukaan lisää, ellei kehitystä katkaista ja ohjata terveeseen suuntaan.

– Olemme kertoneet kantamme ja näkemyksemme ministereille moneen kertaan. Silti hallitus halusi lähteä tälle tielle. Pidän sitä meille heitettynä koepallona, että menisikö tämä kuitenkin läpi?

– No, ei mene läpi. Perumme järjestölliset toimenpiteet vain, jos hallitus vetää esityksensä takaisin. Samalla tähtäämme siihen, että työelämää ruvetaan jälleen kehittämään työntekijöiden aseman ja turvan kannalta parempaan suuntaan. Todellisuudessa esimerkiksi irtisanomissuojaa pitää vahvistaa. Irtisanomisten toteuttaminen ei meillä nimittäin ole kansainvälisen mittapuun mukaan vaikeaa.

RAMPA TYÖLLISYYSPERUSTELU

Hallitus on perustellut lakiesitystään sillä, että irtisanomissuojan heikentäminen edistäisi työllisyyttä. Se ei Aallon mukaan pidä paikkaansa.

– Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan työllisyysvaikutuksia ei ole. Näin ollen jäljelle jää vain se, että irtisanominen helpottuisi kyseenalaisin henkilökohtaisin perustein, minkä jälkeen potkut saaneet ihmiset joutuisivat kärsimään 90 päivän karenssin ennen kuin pääsisivät työttömyysturvan piiriin.

– Ja samalla nämä ihmiset joutuisivat hallituksen säätämien sanktioita sisältävien aktiivimallien raskaisiin rattaisiin. Emme me halua olla rakentamassa tällaisia työmarkkinoita tai järjestelmiä, joilla aiheutetaan ihmisille vaikeuksia. Työllisyys on tärkeä tavoite, mutta sitä pitää edistää tarjoamalla mahdollisuuksia kuten esimerkiksi koulutuksen kautta eteneviä polkuja tulevaisuuteen.

VAIKUTTAMISEN AIKA ON NYT

Aallon mukaan kokonaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että hallitus on yksipuolisesti irtisanonut aikaisemmin tekemänsä sopimukset, ja yrittää sen päälle edelleen yksipuolisesti muuttaa työelämän lainsäädäntöä työntekijöiden kannalta huonommaksi.

– Kun kilpailukykysopimus eli kiky tehtiin, meille vannottiin, että työelämän lakien valmistelu toteutetaan kolmikantaisesti. Toisaalta meille luvattiin, että työttömyysturvaan ei tule heikennyksiä. Kumpikaan näistä lupauksista ei ole pitänyt. Sopimusten rikkomista emme voi hyväksyä.

– Toivon, että jäsenemme ymmärtävät, että kun nyt puolustamme pienten työpaikkojen työntekijöiden asemaa, olemme samalla huolehtimassa siitä, että sama kielteinen kehitys ei pääse laajentumaan suuremmille työpaikoille, saati läpäisemään työmarkkinoita.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Teollisuusliiton hallitus teki päätöksen ryhtymisestä järjestöllisiin toimiin kokouksessaan 24.8.2018. Puheenvuoro Sami Ryynäsellä. KUVA KITI HAILA

Näin Sipilän hallitus on kurittanut duunaria

KEVÄT 2015

  • Sipilän hallitus muodostetaan. Hallitusohjelmaa arvostellaan yhteiskunnan heikompiosaisia syrjiväksi ja perustuslain vastaiseksi. Monet hallitusohjelmaan kirjatuista säästöistä osuvat palkansaajaan.
  • Sipilän leikkauslista julkistetaan. Lista sisältää muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen, ansiosidonnaisen leikkaamisen ja lisäleikkaukset työttömyysturvaan.

KESÄ 2015

  • Hallitus esittää työmarkkinajärjestöille yhteiskuntasopimuksen solmimista, jonka toimilla on tarkoitus nostaa työllisyyttä ja kilpailukykyä.

SYKSY 2015

  • Hallitus esittää yhteiskuntasopimukselle vaihtoehtona niin sanottua pakkolakipakettia eli lakiesityksiä, jotka uhkaavat heikentää työehtoja ja leikata palkansaajien toimeentuloa tuntuvasti.

TALVI 2015

  • Yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuvat.

KEVÄT 2016

  • Vuorotteluvapaan ehdot kiristyvät. Vanhempainvapaan päivärahoja leikataan. Sairausajan vuosilomasta leikataan palauttamalla siihen omavastuupäivät. Voimaan tuleva vuosilomalain muutos vähentää vuosiloman kertymistä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta. Hallitus haluaa lisätä paikallista sopimista lainsäädännöllä, joka ohittaisi työehtosopimukset. Perhevapailta karttuva vuosilomaoikeus heikkenee. Hallitus esittää työnäytepalvelun käyttöönottoa.

KESÄ 2016

  • Kilpailukykysopimus syntyy vaihtoehtona aiemmin esitetyille pakkolaeille.

KEVÄT 2017

  • Ennen kilpailukykysopimusta sovitut 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan tulevat voimaan. Ansioturvan pituus lyhenee, korotusosia heikennetään ja omavastuupäiviä tulee lisää. Työsopimuslain muutokset heikentävät palkansaajan työsuhdeturvaa. Koulutuksesta leikataan valtavasti. Työttömyysturvan leikkauksilla kuritetaan työttömiä. Lähes kaikkia Kelan etuuksia leikataan. Palkkatukeen, starttirahaan ja työttömien kulukorvauksiin tulee huononnuksia.

KESÄ 2017

  • Ensimmäinen hallituksen esitys omatoimisen työnhaun mallista eli aktiivimalli kakkonen on lausunnoilla. Hallitus ei vie esitystä tässä vaiheessa eduskuntaan.

TALVI 2017

  • Eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen aktiivimallista, joka leikkaa työttömyysturvaa, jos niin sanottu aktiivisuusehto ei täyty.

KEVÄT 2018

  • Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli tulee voimaan 1.1.2018. Kelan ja Finanssivalvonnan 14.8.2018 julkaisemien tilastojen mukaan aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti–kesäkuussa noin 150 000 henkilöä.
  • Hallitus tuo kehysriiheen lakiesityksen alle 30-vuotiaiden työntekijöiden perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden sallimisesta. Lakiesitys kaatuu myöhemmin heinäkuussa, kun sitä ei lähetetä lausuntokierrokselle.
  • Hallitus tuo kehysriiheen lakiesityksen irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 hengen yrityksissä.
  • Hallitus jatkaa omatoimisen työnhaun mallin eli niin sanotun aktiivimalli kakkosen valmistelua. Laki viedään lausunnolle kesäkuussa. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syysistuntokaudella 2018.

KESÄ 2018

  • Työnantajan takaisinottovelvollisuus ja lisätyön tarjoamisvelvollisuus eivät enää koske tilanteita, joissa työpaikalle tulee oppisopimusopiskelijoita. Muutoksella on negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden toimeentuloon, tasa-arvoon ja henkilöstökoulutukseen.

Lähde: SAK