Irene Niskanen: Turva tuotettava ilman loukkuja ja katkoksia

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on tunnistettu monimutkaiseksi ja vaikeaselkoiseksi. Järjestelmän pirstaleisuus ja ennakoimattomuus korostuvat ihmisten elämäntilanteiden vaihtuessa.

Hallitusohjelman ja meneillään olevan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tavoitteena on palveluiden ja etuuksien parempi yhteensovittaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi on kartoitettava, mikä tekee työn tekemisestä nykyistä kannattavampaa, ja miten taataan kansalaisille ennakoitavissa oleva turva eri elämäntilanteisiin ilman katkoja ja byrokratialoukkuja. Esillä on ollut myös pohdintaa siitä, miten paljon työttömyysturvassa pitäisi olla velvoitteita.

Taustalla vaikuttaa työelämän murros, jossa työsuhteet muuttuvat myös alustatalouden myötä. Nyt on tarpeen pohtia mallia, joka mahdollistaa oikeuden työttömyysturvaan palkansaajille, itsensä työllistäjille ja yrittäjille. Tärkeä tavoite on myös saada osatyökykyisille nykyistä paremmat mahdollisuudet päästä töihin. Lisäksi työttömyysturvan seuraamusjärjestelmä, kuten esimerkiksi karenssit, pitää arvioida, ja etsiä keinoja kannustaa ihmisiä työnhakuun ja tapoja helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista.

Järjestelmän uudistaminen ja työttömyysturvan selkeyttäminen on välttämätöntä. Nykyinen ansioturvajärjestelmä on varsin monitahoinen, jonka vuoksi etuuksien toimeenpanossa ja työttömyyskassan neuvontatehtävän hoitamisessa kohdataan jatkuvasti haasteita.

Työttömäksi jääneet tarvitsevat helposti ymmärrettävää tietoa siitä, miten on toimittava ja mihin etuuksiin ja palveluihin heillä on oikeus tai mahdollisuus.

Tavoitteena on auttaa työnhakijaa työllistymään entistä paremmin niin, että palvelukokonaisuus olisi kaikilta osiltaan selkeä, ja niin sanottu yhden luukun periaate toteutuisi mahdollisimman hyvin.

Työttömyysturvan uudistamisen tavoitteena on oikeudenmukainen ja yhdenvertainen järjestelmä, jossa etuudet ovat perusteltavissa ja rahoitus on kestävällä pohjalla. Tämän saavuttamiseksi järjestelmä on uudistettava kokonaisuutena, vaikka se tehdään asteittain.  Eri viranomaistahojen välinen yhteistyö ja tietojen vaihtaminen on siksi saatava tehokkaaksi.

Teollisuuden työttömyyskassa uudistaa ja parantaa jäsenten asiointi- ja neuvontapalveluja helppokäyttöisemmiksi ja ymmärrettävämmiksi. Olemme sitoutuneet tarjoamaan paremmin kaikille jäsenillemme saavutettavissa olevat palvelut ja tiedot. Tavoitteenamme on, että jäsen voi valita itselleen sopivimmat asiointitavat ja -väylät. Kaksi vuotta sitten hieman yli 85 prosenttia hakemuksista lähetettiin sähköisesti, ja tällä hetkellä osuus on jo noin 91 prosenttia. Palvelumme on kuitenkin samalla tasolla asiointitavasta riippumatta.

Koronakriisin aiheuttaman työttömyyden lisääntymisen vuoksi otimme käyttöön uusia luottamushenkilöille suunnattuja palveluja, jotta tiedonvaihto työpaikkojen ja työttömyyskassan välille saataisiin joustavaksi ja nopeaksi. Tämäkin kehittämistyö jatkuu edelleen. Viime vuonna luottamushenkilöille suunnatussa kyselyssä kassa arvioitiin luotettavaksi ja kehittyväksi toimijaksi. Kehitystyötä on tehty luottamushenkilöiden rinnalla jäsenten palautteen perusteella. Kehitystyössä näkyy vahvasti jäsenen näkökulma.

IRENE NISKANEN
Teollisuuden työttömyyskassan johtaja

KUVA KITI HAILA

Irene Niskanen: Siirryimme nopean muutoksen aikaan

Koronaviruksen aiheuttamat muutokset yhteiskunnassa ovat olleet todella nopeita. Valtiovalta on joutunut tekemään tiukalla aikataululla suuria päätöksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten, yritysten ja organisaatioiden toimintaan. Muuttuneet käytänteet vaikuttavat lähes kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin.

Kun työttömyyskassan tämän vuoden budjettia viime syksynä laadittiin, etuusmenojen ennuste tälle vuodelle oli viime vuotta alhaisempi. Tiesimme toki etukäteen jo syksyllä, että vuodenvaihteessa on syksyä enemmän lomautuksia ja etuuden saajien määrä hetkellisesti nousee. Hakemusmäärät lähtivätkin helmi–maaliskuussa jo laskemaan. Mutta maailman tilanne muuttui nopeasti koronaviruksen leviämisen myötä. Nyt meidän on tehtävä uusia ennusteita ja varauduttava menojen suureen kasvuun.

Kuka olisi etukäteen voinut ennustaa, että virus voisi aiheuttaa yhteiskunnan toimintojen ja ihmisten liikkuvuuden erittäin laajamittaisen rajoittamisen? Ei kukaan.

Kaikkien tahojen tavoitteena on turvata kansalaisten terveyden lisäksi ostovoima ja yritysten toimintakyky.

Kassamme talous on onneksi hyvässä kunnossa mahdollisen suurtyöttömyyden varalta. Tasoitusrahastomme kestää etuusmenojen suuremmankin lisäyksen. Etuusmaksuihin saamme ennakkomaksuja nopeasti. Viime aikoina olemme saaneet myös käsittelyajan pidettyä hyvänä. Mutta jos jäsentemme työpaikat yksi toisensa perään joutuvat tässä hankalassa tilanteessa sulkemaan ovensa ja lomauttamaan työntekijät jopa erittäin lyhyellä aikavälillä, se tuo väistämättä haasteita käsittelyajan hyvänä pysymiseen.

Olemme varautuneet hoitamaan suuretkin hakemusmäärät muun muassa tekemällä erilaisia työjärjestelyjä ja palkkaamalla työntekijöitä. Lisäksi maan hallitus on luvannut tukea yrityksiä ja turvata työttömyysetuuden maksatuksen. Kaikkien tahojen tavoitteena onkin turvata kansalaisten terveyden lisäksi ostovoima ja yritysten toimintakyky. Siitä miten hyvin toimet riittävät, ei vielä ole tietoa. On varauduttava huonoimpaankin mahdolliseen ennusteeseen.

Pelkästään rahan ja työvoiman riittävyys eivät turvaa sujuvaa maksatusta. Myös järjestelmien ja tietojen siirron on toimittava sujuvasti. Tarvitaan hyvää yhteistyötä työttömyyskassojen, TE-toimistojen, työnantajien ja työpaikkojen välille. On poistettava turha byrokratia ja turha tietojen varmistelu. Etuudet on nyt saatava joustavasti jäsentemme tileille.

Meistä kukaan ei tiedä, missä vaiheessa kriisiä tällä hetkellä olemme. Onko pahin jo käsillä vai vielä edessä? Voimme tehdä vain arvailuja ja ennusteita. Mutta voimme myös tehdä ennalta ehkäiseviä toimia ja varautua. Tätä myös Teollisuuden työttömyyskassa on tehnyt ja tekee parhaillaan.

IRENE NISKANEN
Teollisuuden työttömyyskassan johtaja

Irene Niskanen: Hallituksen talousarvion anti työtä hakevalle

Työllisyysasteen nosto on kansantalouden keskiössä, mutta yksittäiselle työnhakijalle tärkeintä on päästä työuran alussa tai työsuhteiden välissä nopeasti yksilölliseen ja työuran kannalta tarpeelliseen palveluun. Tärkeää on myös päästä riittävän taloudellisen tuen piiriin.

Työllistymiseen tähtäävään toimintaan hakemisen ja pääsyn on oltava nopeaa ja nykyistä yksilöllisempää. Palveluilta edellytetään lisäksi sujuvuutta, helppoutta ja kannustavuutta. Tällä hetkellä ei ole riittävästi resursseja ja keinoja järjestää kaikille yksilöllisen tarpeen mukaista koulutusta, palvelua tai neuvontaa.

Tämä on nyt muuttumassa. Hallitus lupaa uudistaa työllisyyspaketillaan ja muilla esityksillään työttömien palveluja, työnhakuvelvoitetta ja työttömyysturvaa tulevien vuosien aikana niin, että työttömyysjaksot jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Toimien tavoitteena on kannustaa työnhakuun ja lyhytaikaisenkin työn vastaanottamiseen.

Resurssien lisäämisellä useisiin erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin tulee olemaan merkittävä vaikutus. Koulutussuunnittelussa on yksilötasolla tärkeää huomioida tavoitteet työllisyyden, osaamistason ja jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Koulutusmahdollisuuksia parantamalla nostetaan valmiuksia siirtyä helpommin ja nopeammin työstä toiseen. Lisäksi jatkuva työuran aikainen oppiminen ylläpitää hyviä työelämätaitoja.

Osatyökykyisten pääsyä ja paluuta työelämään luvataan helpottaa luomalla yksilölliset tarpeet huomioon ottava työkykyohjelma. Nykyiseen palkkatukijärjestelmään on luvattu uudistus ja merkittävä lisäys tuen käyttömääriin.

”On mahdollista luoda järjestelmiä, joiden avulla etuuden hakijaa voidaan paremmin ohjata yksilöllisesti niiden etuuksien piiriin, joihin juuri hän on kullakin hetkellä oikeutettu.”

Edellä mainittujen koulutukseen, jatkuvaan oppimiseen, työttömyysturvaan ja työnhakupalveluihin tehtävien satsausten lisäksi hallitus on suunnitellut ottavansa mallia Tampereella vuosina 2017 – 2018 käytössä olleesta työllisyyskokeilusta. Kokeilussa kaupunki hoiti yhdessä TE-toimiston kanssa työnvälitystä. Kokeilu oli onnistunut ja kiitelty. Sillä saatiin aikaan hyviä yksilöllisiä tuloksia. Samantapaisia kokeiluja ollaan nyt järjestämässä laajemmin.

Hyvät palvelut eivät kuitenkaan yksin riitä. Niiden lisäksi työttömyysjaksojen taloudellinen turva on järjestettävä niin, että se on riittävä, kannustava ja osallistava. Hallitus onkin luvannut poistaa aktiivimallin leikkurin ja kohtuullistaa seuraamus- eli karenssijärjestelmää. Jo näillä toimilla on työnhakijoille paitsi taloudellinen merkitys myös tärkeä kannustava ja arvostavakin vaikutus.

Työnhaun aikaisten etuuksien hakeminen olisi tehtävä helpoksi ja etuuksien maksatus ajantasaiseksi. Tätä voidaan edistää meneillään olevilla digitalisaatio-hankkeilla. On mahdollista luoda järjestelmiä, joiden avulla etuuden hakijaa voidaan paremmin ohjata yksilöllisesti niiden etuuksien piiriin, joihin juuri hän on kullakin hetkellä oikeutettu.

Jos hallituksen kaavailemat uudistukset toteutuvat, on työttömäksi jääneellä nykyistä paremmat mahdollisuudet päästä nopeastikin yksilöllisempien ja tehokkaampien työllistymistä tukevien toimien piiriin. Myös työttömyysaikaisten etuuksien hakua on mahdollisuus joustavoittaa. Samalla maan työllisyysastekin paranee, kun jokaisen työikäisen työuran aikainen kehittyminen on turvattu ja henkilökohtainen työllisyysaste on mahdollisimman korkea.

IRENE NISKANEN
Teollisuuden työttömyyskassan johtaja

Hannu Siltala ja Irene Niskanen: Työttömyysturvaa ei saa muutoksissa romuttaa

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus käynnistetään seuraavan hallituskauden aikana. Kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa ansioturva ja työttömyysturva sekä uuden ammatin tai työpaikan löytämiseen liittyvät koulutus- ja muut palvelut.

Nykyinen työttömyysturvalaki on tulos useiden vuosikymmenten kuluessa tehdyistä kuhunkin ajankohtaan sopiviksi arvioiduista muutoksista. Laki on kasvanut laajaksi ja monitahoiseksi. Sitä ei ole käyty kertaakaan läpi kokonaisuutena. Siksi monet haluavat sitä nyt selkeyttää. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa lain romuttamiseen.

Ansiosidonnainen työttömyysturva on luotu kolmikantaisella yhteistyöllä. Siihen tehdyt muutokset ovat olleet osa tulopoliittisia ratkaisuja. Ansioturvan käsite muuttuu, jos kolmikannassa päätettyjä osia karsitaan pois.

Esimerkiksi Suomessa toimivan lomautusjärjestelmän vuoksi lomautettuja koskevat työttömyysturvan säädökset poikkeavat työttömän tai osa-aikaisesti työtä tekevän säädöksistä. Toinen esimerkki ovat työttömyysturvan lisäpäivät. Ne on luotu työttömyyseläkkeen tilalle turvaamaan ikääntyneiden työttömien toimeentulo.

TYÖTTÖMIEN ASIOINNIN VOISI KESKITTÄÄ KASSOILLE

Ansiosidonnainen työttömyysturva on vakuutus, jonka työttömyyskassan jäsen ottaa turvaamaan toimeentulonsa työsuhteiden välisinä aikoina ja lomautustilanteissa. Lainsäädännöllä on varmistettava, että väliinputoamista tai etuuden menetystä ei tapahdu. Etuuden hakemisen pitää olla helppoa ja maksatuksen sujuvaa.

Ansioturvan toimeenpanossa ammattialoihin erikoistuneiden työttömyyskassojen etuna on se, että niillä on mahdollisuus selvittää omien palkansaajajärjestöjensä kautta eri alojen työehtojen erityispiirteet. Jotta työttömyysetuus voidaan ratkaista oikein, on tuntemusta oltava esimerkiksi kunkin alan lomautuksista, työaika- ja työvuorojärjestelmistä tai vaikka arkipyhäkorvausten määräytymisestä.

Me Teollisuuden työttömyyskassassa emme ansioturvan toimeenpanijana koe eri alojen erityispiirteiden huomioimista monimutkaiseksi. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että työttömyysturvaa pitää kehittää sosiaaliturvan osana. Järjestelmään saadaan selkeyttä yksinkertaistamalla lain koukeroita ja tulkitsemalla lakia suoraviivaisemmin. Silti vuosikymmenten saatossa rakennetut, eri tilanteissa olevien työttömien toimeentulon turvaamiseen tarkoitetut yksityiskohdat voidaan säilyttää.

Työttömyyskassojen roolia työttömien asioiden hoitamisessa voidaan kasvattaa. Olisi järkevää, että kassa hoitaisi kaikki jäsentensä työttömyystilanteeseen liittyvät tehtävät. Työttömyyskassoille voidaan siirtää TE-toimistojen nykyiset tehtävät ja Kelan maksamat työttömyysetuudet. Yhden luukun periaate toteutuu, kun työttömän asiointi, palvelut ja etuuden maksatus hoituvat kokonaisuudessaan työttömyyskassan kautta.

Kaiken kaikkiaan uudistetun sosiaaliturvajärjestelmän pitää olla aikaa ja muutoksia kestävä, joustavasti yhteen sovitettava ja tasapuolinen.

HANNU SILTALA
Teollisuuden työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja

IRENE NISKANEN
Teollisuuden työttömyyskassan johtaja

Irene Niskanen: Työttömän kannattaa vaatia sujuvammat palvelut

Nykyinen työttömyysturvan palvelujärjestelmä on hajautunut ja vaikeasti ymmärrettävä.

Työtön työnhakija asioi tällä hetkellä työttömyyden eri vaiheissa useilla luukuilla. Työttömyyden alkaessa hänen on ilmoittauduttava TE-toimistoon työnhakijaksi. Sen jälkeen hän hakee joko Kelasta peruspäivärahaa tai työttömyyskassasta ansiosidonnaista päivärahaa. Ansiosidonnaisen enimmäisajan jälkeen hän siirtyy taas Kelan asiakkaaksi hakemaan työmarkkinatukea. Kaikki nämä tahot tekevät omat päätöksensä.

TE-toimisto, työttömyyskassa ja Kela tarvitsevat työttömältä osittain samoja tietoja, mutta vain osa tiedoista saadaan viranomaisten välisellä automaattisella tiedonvälityksellä. Palveluprosessi on sekava. Maakunta- ja sote-uudistusten yhteyteen kaavailtu järjestelmän ulkopuolisten yksityisten palveluntuottajien mukaantulo ei ainakaan tuo sujuvuutta työttömän asiointiin.

MITEN TYÖTTÖMÄN PALVELUT SAISI SUJUVAMMIKSI?

Kansallisen tulorekisterin tietojen käyttöönotto työttömyysetuuden maksatuksessa ensi vuoden alussa tuo jo helpotusta työttömälle, kun etuuden maksaja saa palkan määrää koskevat tiedot suoraan rekisteristä. Huono puoli on se, että rekisteristä puuttuvat tiedot joudutaan edelleen pyytämään työttömältä.

Meidän on luotava työnhakijan asiointiin aito yhden asiointiluukun periaate ja käytäntö, vaikka asiaa hoitavia viranomaistahoja olisi useampi. Työttömän turha pompottelu Kelan ja työttömyyskassan välillä poistuisi, jos kassa hoitaisi jäsenensä koko työttömyysajan etuuden. Työttömyyskassalla on valmiudet hoitaa jäsentensä ansiopäivärahan lisäksi myös peruspäivärahan ja työmarkkinatuen, tai niiden tilalle mahdollisesti luotavan etuuden, maksatus. Lisäksi osan niistä TE-toimiston tehtävistä, jotka jaetaan maakunta- tai muun mallin voimaan tullessa, voi siirtää työttömyyskassalle hoidettavaksi. Toisaalta työnhakijan kaiken tiedon, jota eri viranomaistahot tarvitsevat, on oltava myös kaikkien tahojen saatavissa reaaliaikaan.

Digitalisaatio on hyödynnettävä ja järjestelmät on rakennettava niin, että ne palvelevat työtöntä. Palvelupolkua on lyhennettävä. Työttömäksi ilmoittautumisesta ja etuuden hakemisesta pitää tulla automaattista ja helppoa. Ei saa käydä niin, että työttömälle tulee etuuden menetyksiä, jos asiointi järjestelmässä ei ole riittävän selkeää.

Lainsäädäntömuutoksia tehtäessä tarvitaan uudenlaista ajattelua vallitsevien rakenteiden purkamiseksi. Saisimmeko uudistusten yhteydessä esimerkiksi työttömyysturvaan hakemusehdotuksen, jonka tiedot hakija kuittaisi tai muuttaisi? Veroehdotus on hyvin toimiva esimerkki palvelusta, jossa tiedot haetaan henkilön puolesta. Turhia liitteitä ja jollain viranomaisella jo olemassa olevia tietoja tarvitse erikseen toimittaa.

IRENE NISKANEN
Teollisuuden työttömyyskassan johtaja

KUVA KITI HAILA